Mitä juhannuksena syödään? Tai neitsytperunafestivaaleilla 14.–15.6.2024?

Juhannuksena syödään ihan hitosti varhaisperunoita (sekä silliä ja kalaa eri muodoissa). Sama juttu Neitsytperunafestareilla Turussa Panimoravintola Koulun terassilla 14.–15.6.2024. Tai ei oikeastaan ihan sama, peruna on pääosassa ja kalaa hyvällä tuurilla ainakin kahdessa annoksessa.

Kannattaa poiketa joka tapauksessa, siellä on joka vuosi ollut kivoja annoksia maisteltavaksi. Jos et kuitenkaan jaksa itse rantautua paikalle, keitä varhaisperunat ja tee niiden kansa leipäjuusto-sillilautanen. Leipäjuustonkin voi jättää pois, jos sille päälle sattuu. 

Tai voit tehdä varhaisperunavuoankin. Sekin on ihanaa.

Leipäjuusto-matjessillifileelautanen

• matjessillifilee paloiteltuna
• savulohta
• satokauden sipulia ja vartta
• tilliä
• sitruunaa
• leipäjuustosiivuja
• mustapippuria myllystä
• tyrnimarjoja

Varhaisperunavuoka

• varhaisperunoita
• erilaisia sillejä
• smetanaa 
• tilliä 
• uuden kauden sipulia
• kanamunia
• mätitahnaa
• sitruunamehua

• 

Savusimpukka-lohipasta

Fanitan savustettuja simpukoita kasvisöljyssä. Ihan Rainbowlta saa Tanskalaista purkkikamaa, hintakin jää reippaasti alle kolmen euron. Jos ostat muita, tsekkaathan, että purkissasi on ovaalinmuotoinen MSC-sertifikaatti.

MSC (Marine Stewardship Council) kertoo, että kyseisen kalan alkuperä tunnetaan ja se on kalastettu sertifikaatin asettamien kestävyyskriteerien mukaisesti. Tavoitteena on varmistaa, etteivät kalakannat romahda pyynnin seurauksena, eikä muuta meriluontoa vahingoiteta. MSC on vertailututkimuksissa osoittautunut luotettavimmaksi pyydetyn kalan ympäristömerkiksi. Eli suosi siis sitä!

Simpukat ovat todella monikäyttöisiä, meitsi tykkää latoa niitä erityisesti pastan seurana. Eikä se pastaa ainakaan huononna, jos siihen ui myös kirjolohi jälkeläispallukkoineen.

Savusimpukka-lohipasta

350 g spagettia

1 dl pastan keitinvettä talteen

200 g / 120 g savustettuja simpukoita (Rainbow) ja öljyt mukaan

sitruunamehua

suolaa

tuoretta basilikaa (tilli käy myös)

1 rkl tomaattipyreetä 

lisää öljyä

mustapippuria

1 keltasipuli

2 reilua valkosipulikynttä

2 dl kuohukermaa

parmesaania

100 g savulohta

50 g kirjolohenmätiä

suolalastuja

jotain vihreää esim. retiisinversoja tai muuta nannaa

Keitä pasta ohjeen mukaan suolavedessä. Ota keitinvettä talteen reilu desi. Yhdistä simpukat, sitruunamehuturaus, normisuola, tuore basilika, tomaattipyree, öljyt ja pippurit. Jätä hetkeksi marinoitumaan. 

Freesaa kasarissa sipulit ja lisää kuohukerma. Huuhtele pasta pikaisesti ja kaada kasariin. Sekoittele hyvin, lisää samalla keitinvettä ja parmesaania, joka saostaa kastikkeen. Lisää simpukkahässäkkä ja ja savulohipalat ja sekoittele varovasti. Siirrä lautasille, tässä vaiheessa parmesaania mahtuu taas lisää mukaan. Kirjolohenmäti, sormisuola ja kivat versot viimeistelevät annoksen. Eikä lisäpyöräytys mustapippuriakaan väärin ole. 

Juhli Itämeripäivää, syö lähikalaa

Turun alueen ravintoloita ja asukkaita kannustetaan juhlistamaan Itämeripäivää elokuun viimeisenä torstaina syömällä ja tarjoamalla lähikalaa sekä muuta ilmastoystävällistä ruokaa. Syömällä Itämerestä kalastettua lähikalaa voi pienentää meren fosforikuormitusta ja osallistua rehevöitymisen vastaiseen työhön. 

Turun jätevesien fosforikuormitus vuonna 2020 oli 3,2 tn (sisältäen myös teollisuuden jätevedet), ja asukkaita on liittyneinä 300 000. Siitä suoraan jakamalla saadaan keskimääräiseksi vesistöön päätyväksi fosforikuormitukseksi 11 grammaa per asukas. Jos silakka-aterian syö 14 kertaa vuodessa fosforia poistuu Itämerestä 11 grammaa, joka vastaa omaa keskimääräistä kuormitusta. 

Asukas, osallistu näin:

• Suosi ravintoloita, jotka osallistuvat tapahtumaan ja tarjoavat lähikalaa.
• Syö Itämerestä kalastettua lähikalaa tai muuta ilmastoystävällistä ruokaa.
• Osallistu muuhun Itämeripäivän ohjelmaan!

Itämeripäivänä järjestetään myös leikkimielinen kokkikisa “Itämeri lautasella”, jolla halutaan kannustaa kaikkia syömään enemmän lähikalaa. Tapahtumassa keittiömestarit Oula Hänninen Viking Linelta ja Mikko Pakola Voi Veljien Ravintola Smöristä loihtivat kolmen ruokalajin illallisen Itämeren antimista. Kokkien kanssa kilpailevat Turun yliopiston rehtori Jukka Kola ja Åbo Akademin rehtori Moira von Wright sekä Turun uusi pormestari tai apulaispormestari. Tilaisuuden juontaja, Lola Odusoga, kertoo ammattikalastuksen tärkeydestä tapahtumien juontamisen ohessa. 

Kokkikisa järjestetään torstaina 26.8 klo 18.00-19.00 Forum Marinumin edustalla. Tapahtuma on maksuton ja kilpailussa käytetyt reseptit jaetaan tapahtumassa ja sosiaalisessa mediassa tapahtuman jälkeen.

Itämeripäivä on John Nurmisen Säätiön käynnistämä jokavuotinen juhlapäivä meren kunniaksi. Päivän tavoitteena on innostaa ihmiset nauttimaan ainutlaatuisesta kotimerestämme sekä tekemään konkreettisia tekoja sen hyväksi. Juhlinnan lisäksi Itämeripäivän tarkoituksena on lisätä tietoa meren monimuotoisesta luonnosta, kulttuurista ja historiasta. 

Päivän valtakunnallinen ohjelma kootaan sivustolle itameripaiva.fi

Makustele itsesi kala- ja äyriäisruuilla makumatkalle

Korona on pitänyt possun tiukasti kotimaassa, eikä tälläkään hetkellä ole isompia matkasuunnitelmia. Parasta reissuillani on ruokaan liittyvät aktiviteetit. Toki ne voivat olla yllättävänkin moninaisia, mutta puhutaan nyt kuitenkin pääasiassa ruokailusta. 

Koska matkailu on hauskaa ja aina voi kuvitella - paitsi jos on ihan susipaska mielikuvitus - kuvitellaan tällä kertaa itsemme muutamaan näistä kohteista kala- ja äyriäisruokien välityksellä. En edes osaa sanoa, mihin näistä haluaisin, mutta uskoisin olevani suht helposti lahjottavissa matkakumppaniksi. Yhteydenotot polkkapossu(at)gmail.com.

Malesia: Katkarapulaksa 

Japani: Lohi-wasabirullat 

Usa: Chicago Beachin pasta 

Ranska: Paremmat haukipuikot

Ranska: Sinisimpukat 

Brasilia: Vatapata – kalakeitto 

Venäjä: Blinit 

Ulvila (Sylvi Salosen synnyinpaikka): Paras uunihaukiresepti ikinä 

Onko sinulla mahtava kalakeittoresepti? – Osallistu kilpailuun!

Kalakeittopäivä on Pro Kala ry:n ideoima ruokateemapäivä, jota vietetään vuosittain helmikuun toisena tiistaina. Vuoden 2021 kalakeittopäivää varten lanseerataan nyt Vuoden kalakeitto -kilpailu, jossa etsitään Suomen parasta kalakeittoreseptiä. Teemana on Kotikeittiön kalakeitto.

Kilpailuun voi osallistua 22.11.2020 saakka. Kotikokkien lähettämistä resepteistä valitaan viisi finalistia, joista yksi kruunataan Vuoden kalakeitoksi.

– Kalakeitto on todella monipuolinen ruoka. Reseptejä taitaa olla yhtä monia, kuin kokkejakin, tuumaa Pro Kala ry:n toiminnanjohtaja Katriina Partanen.

Soppareseptejä on kutsuttu tuomaroimaan asiantunteva raati. Partasen lisäksi Vuoden kalakeittoa ovat valitsemassa kokki ja ruoka-alan monitoiminainen Teresa Välimäki, Vuoden Kalakauppa 2020 -tittelin saanut Foodmarket Herkku Helsingin kalamestari Topi Vaissi, ruokavaikuttaja, yrittäjä ja Lyhyenä hetkenä -blogistaan tunnettu Pia Alapeteri sekä Äyriäistukku Frisch Haus Finland Oy:n myyntipäällikkö Calle Spring.

Partanen kannustaa jokaista kotikokkia kirjoittamaan nyt suosikkikeittonsa reseptin ylös ja lähettämään sen mukaan kilpailuun.

– Resepti voi olla vaikkapa suvussa kauan kulkenut luottosoppa, ulkomaanmatkalta inspiraationsa saanut keitto tai nopea arjen pelastaja, josta koko perhe tykkää, Partanen sanoo.

Kilpailun voittaja eli Vuoden kalakeitto -reseptin lähettäjä palkitaan tyylikkäällä keittokattilalla sekä 250 euron lahjakortilla voittajan valitsemaan kaupparyhmään. Kaikki finalistit saavat myös kirjapalkinnon.

Voittaja julkistetaan tammikuussa 2021.

– Kalakeittopäivänä 9.2. voi sitten kokata Vuoden kalakeittoa, Partanen vinkkaa.

Kilpailun säännöt sekä osallistumislomake löytyvät kalakeittopäivän sivuilta osoitteesta www.kalakeittopaiva.fi.

#vuodenkalakeitto #kotikeittiönkalakeitto #kalakeittopäivä

Kampasimpukoita, ilmakuivattua kinkkua ja hernepyreetä

Tässä reseptissä on muutama suosikki raaka-aineeni yhdistettynä. Kampasimpukat on aina parhautta, ilmakuivattu kinkku on vielä parempaa parhautta ja herneet nyt muuten vaan on hemmetin hyviä. Tuoreita herneitäkin tähän toki voi käyttää nyt, kun on aika. 

Kampasimpukoita, ilmakuivattua kinkkua ja hernepyreetä

150 g pakasteherneitä
2 dl kermaa
2 rkl voita
0,3 tl sokeria
1/2 sitruunan mehu
suolaa

150 g kampasimpukoita

1 paketti ilmakuivattua kinkkua 

Valmista hernepyree: Kuumenna pakasteherneet (tai tuoreet) pienessä kattilassa kerman ja voin kanssa. Aja massa tasaiseksi sauvasekoittimella ja mausta sokerilla, suolalla ja puolikkaan sitruunan mehulla. Lohko ja säästä toinen puolikas tarjoiluun!

Kiedo kampasimpukoiden ympärille kinkut ja laita grillivartaisiin. Grillaa kuumassa grillissä vain pikaisesti. Liian pitkä grillausaika muuttaa simpukat kumipalloiksi.

Laita lautaselle hernepyreetä ja sen päälle kinkkuun kiedotut kampasimupukat.

Resepti on mukaeltu ja paikoittain copypastettu Rosa Viini & Ruoka- sivuston ohjeesta. Siinä homma tosin on vedetty valmiiksi uunissa ja ilmakuivatun kinkun sijaan on käytetty pekonia, joka tuokin ruokaan mukavaa mehevyyttä.  

Kirjoitus on tehty yhteistyössä Cisa Drinks Oy:n kanssa. 

Mitä, missä ja miten suomalaiset ovat syöneet? – Poikkeustilan vaikutuksia ruokailutottumuksiin

Kaurapohjaisten ruokien ja juomien valmistaja Oatly halusi selvittää, miten sosiaalinen eristäytyminen koronaepidemian myötä on vaikuttanut suomalaisten ruoanlaitto- ja ruokailutottumuksiin.* Lähes 40 prosenttia suomalaisista onkin kokkaillut kotona enemmän kevään poikkeustilan ja järeiden rajoitustoimien aikana. Tuoreen kuluttajatutkimuksen avulla selvitettiin myös, kannustiko runsas kotona oleilu suomalaisia testaamaan uusia ruokia, leivontaa, kokkaustapoja ja makumaailmoja. Ruoanlaitto ja kokeellisuus näyttäisivät tutkimuksen mukaan toimineen oivina aseina tylsyyttä vastaan.

Puolet improvisoi keittiössä, puolet syö sohvalla

Ruoanlaitto kotioloissa on lisääntynyt huomattavasti poikkeusaikana – jopa 39 % vastanneista kertoi laittaneensa ruokaa enemmän kuin ennen. Suomalaiset, jotka ovat kokanneet enemmän poikkeusaikana, ovat myös avoimempia kokeilemaan uutta: enemmän ruokaa laittaneista yli puolet (54 %) on löytänyt uusia reseptejä ja noin neljäsosa (26 %) on keksinyt omia reseptejä.

Enemmän ruokaa laittaneista valtaosa (60 %) myös kertoo kehittäneensä itselleen uusia, terveellisiä tapoja poikkeusolojen aikana. Samaan aikaan se pieni osa vastaajista (3 %), jotka ovat laittaneet vähemmän ruokaa poikkeustilan aikana ovat olleet useammin todella tylsistyneitä ja valtaosa heistä (61 %) kertoo
kehittäneensä uusia, epäterveellisiä tapoja poikkeusolojen aikana.

Poikkeusaika näyttää myös vaikuttavan siihen, missä suomalaiset nauttivat ruokansa. Vaikka suurin osa (83 %) vastaajista syö ateriansa perinteisesti keittiön pöydän ääressä, jopa 18 prosenttia on syönyt aterioita sängyssä, 20 prosenttia seisten keittiössä ja yli puolet (52 %) sohvalla.

Poikkeusoloissa puolet suomalaisista (50 %) kertoo innostuneensa improvisoimaan kotikeittiössä kehittämällä itse uusia reseptejä. 45 prosenttia suomalaisista luottaa vanhoihin perheresepteihin ja 34 prosenttia on löytänyt reseptejä keittokirjoista. Toisin kuin sosiaalisessa mediassa on saattanut vaikuttaa, siellä jaetut reseptit eivät ole vielä nousseet suomalaisten suosioon, koska vain murto-osa (7 %) kertoi löytäneensä reseptejä eri sosiaalisen median kanavista. Yli neljännes suomalaisista (27 %) kuitenkin löysi inspiraatiota ruoka-aiheisista blogeista.

Suuri banaanileipäilluusio ja perinteiset uuniruoat

Banaanileipä, korvapuustit, uunifetaparsa, kikhernelimonello – niitähän söi kaikki. Vai söikö? Ei todellakaan, kuluttajatutkimus osoittaa. Some-hypestä ja runsaasta keittiöimprovisoinnista huolimatta suomalaisten suosikkiruoat poikkeustilan aikana olivat yllättävän perinteisiä. Eniten suomalaisille on maistunut makaronilaatikko, mutta samalla kymmenluvulla liikkuvat muutkin kotikeittiön suosikkiruoat aina lihapullista kotitekoiseen pizzaan ja uunikalaan.

TOP 5 Suomalaisten suosikkiruoat poikkeustilassa:
Lihamakaronilaatikko 47 %
Lihapullat 45 %
Kotitekoinen pizza 43 %
Lämpimät voileivät 42 %
Uunikala 41 %
Tortillat & Tex-Mex 41 %

Banaanileipä oli valtava hitti sosiaalisessa mediassa kevään aikana, mutta vain kolme prosenttia (3 %) vastanneista mainitsi leiponeensa banaanileipää.

Kasvipohjaiset ruoat kiinnostavat, mutta tuttuihin turvaudutaan

Kysely paljastaa, että suomalaiset ovat kiinnostuneita kokeilemaan myös uudenlaisia ruokia ja kasvipohjaiset vaihtoehdot kiinnostavat enenevissä määrin. Poikkeusaikana enemmän ruokaa laittaneista 30 prosenttia haluaisi käyttää enemmän kasvipohjaisia tuotteita ruoanlaitossa, mutta ei halua lopettaa lempireseptiensä valmistamista ja noin neljäsosa (24 %) haluaisi valmistaa enemmän kasvipohjaista ruokaa, mutta ei tiedä miten. Lisäksi 27 prosenttia haluaisi valmistaa ympäristöystävällisempää ruokaa, mutta ei tiedä miten. Osa suomalaisista näyttää myös tiedostavan omien valintojensa merkityksen ilmastoon: hieman alle puolet (40 %) kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että kotona laittamalla ruoalla on vaikutus ilmastoon.

“Epävarmoina aikoina perinteisten, tuttujen ja varmojen ruokien laittaminen on lohdullista ja turvallista – tulee tunne, että tämän minä ainakin hallitsen. Samaan aikaan on inspiroivaa huomata, että kiinnostus terveellisempiä, ilmastoystävällisempiä kasvipohjaisia ruokia kohtaan on kasvanut ja yhä useampi on löytänyt myös uusia reseptejä”, kertoo Oatly Suomen myyntijohtaja Niina Kahra.

*Tutkimuksen toteutti Oatlyn toimeksiannosta Bilendi toukokuussa 2020 Suomessa.
Otannan koko oli 1 000 vastaajaa, ja se edustaa Suomen väestöä ikä-, sukupuoli- ja
aluejakaumaltaan.

Lisätietoja ja kiinnostavia poimintoja kuluttajatutkimuksesta löytyy liitetiedostosta.

Lisätietoa:
Niina Kahra, myyntijohtaja, Oatly Suomi
niina.kahra@oatly.com
puh. +358 50 562 1099

Katkarapulaksa

Kaakkois-Aasian ehdoton lahja ruokamaailmalle on erilaiset laksat. Nämä mausteiset currykeitot ovat täynnä tuoksua, makua ja raikkautta. Perusidea on helppo: currytahnaa sotketaan kookosmaidon kanssa, nuudeleita ja sitten vaikka kanaa, kalaa, tofua tai vaikka äyriäisiä. Paljon limettiä, korianteria ja chiliä. 

Suunnitteilla oli broilerilaksa, kun näin mukavalta vaikuttavan ohjeen rosaviinijaruoka-sivustolla. Päädyin kuitenkin katkarapuversioon, sillä mieleni teki äyriäisiä. Pohja on hyvinkin sama, vahdoin tosin kanaliemen kalaliemeen. Mutta tee kumpi haluat. Tämä resepti on otettu lähes suoraan tuolta sivustolta. Tarkkaile makua ja lisää halusi mukaan potkua chilillä ja kirpeyttä limetin mehulla.

. 

Katkarapulaksa 1–2 annosta

öljyä paistamiseen
1 rkl punaista currytahnaai
1 pieni tölkkiä kookosmaitoa
2 dl kalalientä
1 punainen chili
1 tl kalakastiketta
2 tl ruokosokeria
1/2 limetin mehu
2 kaffirlimetinlehteä
kourallinen katkarapuja
1 kiekko munanuudeleita

suolaa

tuoretta chiliä tarjoiluun

retiisiviipaleita
tuoretta korianteria
½ keitetty kananmua

Kuumenna öljyä paksupohjaisessa kattilassa keskilämmöllä.

Lisää currytahna pannulle ja kuumenna sekoitellen muutama minuutti. Mittaa joukkoon kookosmaito, kalaliemi, karkeasti kuutioitu chili, ruokosokeri, limetin mehu ja lehdet.
Kiehauta ja anna hautua noin 10 minuuttia. Tsekkaa suola.

Lisää joukkoon nuudelikiekko, peitä kannella ja sammuta liesi. Anna nuudeleiden kypsyä muutama minuutti, lisää katkaravut ja kaada keitto tarjoilukulhoon.

Viimeistele mausteinen laksa tuoreella chilillä, retiisillä. korianterilla ja kanamunan puolikkaalla.Kirjoitus on tehty yhteistyössä Cisa Drinks Oy:n kanssa

Etätöissä? Kokkaa nopea kalalounas

Suomessa vallitsevat nyt poikkeusolot, ja monet tekevät töitä kotoa käsin. Arjen muuttuminen voi tuntua hankalalta, mutta terveellisestä ja maittavasta ruoasta ei kannata tinkiä! Sen on kuulkaas Pro Kalan tarjoamien kalaruokaohjeiden paikka nyt.

Hyvä lounas ei ole liian raskas, jotta töitä jaksaa sen jälkeen jatkaa samalla tarmolla. Jos lounas sisältää paljon rasvaa ja hiilihydraatteja, voi aterian jälkeen alkaa väsyttää. Toisaalta samaan lopputulokseen voi päätyä liian vähäenergisellä lounaalla. Pidä siis huolta siitä, että kokoat lautasellesi tasapainoisen kokonaisuuden!

Lounaskokkailuun ei välttämättä ole kuitenkaan rajattomasti aikaa. Täydellinen kotona tehtävä lounas on paitsi ravitseva, myös nopea valmistaa. Kalaruoat sopivat lounasruoaksi mainiosti: kala kypsyy nopeasti ja se on terveellistä. Kalan rasva on pehmeää, ja se sisältää runsaasti omega-3-rasvahappoja sekä D-vitamiinia. Kalasta saa hyvälaatuista proteiinia sekä monia elintärkeitä kivennäisaineita.

Kuva: Pro Kala

Nopea tomaatti-lohikastike

Kumina ja savupaprika tuovat yksinkertaisen ihanaan tomaattikastikkeeseen häivähdyksen espanjalaisia makuja. Lisää lohiviipaleet vasta lopuksi, näin niiden rakenne pysyy napakkana eivätkä ne murene kastikkeen joukkoon.

4 annosta

300 g kirjolohta
1 porkkana
2 valkosipulinkynttä
2 rkl öljyä
1 prk (400 g) tomaattimurskaa
1 tl sokeria
1 tl (savu)paprikajauhetta
1/2 tl jauhettua kuminaa
1/2 tl suolaa
1 dl hienonnettua basilikaa tai persiljaa
mustapippuria myllystä

Leikkaa kirjolohi nahattomiksi, noin 3 cm levyisiksi viipaleiksi. Kuori ja raasta porkkana. Kuori ja hienonna valkosipulinkynnet.

Kuumenna öljy paistokasarissa. Lisää porkkanaraaste ja valkosipulit. Paista pari minuuttia. Lisää joukkoon tomaattimurska. Mausta sokerilla, paprikajauheella, kuminalla ja suolalla. Kypsennä välillä sekoitellen viitisen minuuttia. Lisää kastikkeen joukkoon lohiviipaleet. Aseta paistokasarin päälle kansi ja anna kastikkeen poreilla vielä miedolla lämmöllä viisi minuuttia.

Lisää päälle hienonnetut yrtit ja rouhaisu mustapippuria. Tarjoile riisin tai keitetyn pastan kanssa.

Omena-curry-silakkapihvit mikrossa

Kuva: Pro Kala

Kun kokkaamisen täytyy tapahtua todella nopeasti, ota avuksi mikroaaltouuni!

2 annosta

300 g silakkafileitä
ripaus suolaa
1/2 tl sitruunapippuria
1/2 – 1 1/2 tl currya
1 hapahko omena
2-3 rkl hienonnettua persiljaa
n. 3 rkl vettä tai kalalientä fondista

Levitä silakkafileet leivin- tai käärepaperin päälle nahkapuoli alaspäin. Mausta ne suolalla, sitruunapippurilla ja currylla.

Raasta omena. Levitä raaste puolelle fileemäärästä. Käännä loput fileet omenaraastefileiden päälle nahkapuoli ylöspäin. Nosta kalat mikronkestävään vuokaan tai lautaselle ja ripottele kalojen päälle currya ja persiljasilppua sekä pirskota lautaselle vähän vettä tai kalalientä.

Kypsennä mikrossa kuvun alla noin 5 minuuttia (teho 650 W) vuokaa välillä kääntäen mikäli mikro ei ole pyörivää mallia. Kokeile kypsyyttä. Kala kypsyy mikrossa hyvin nopeasti. Anna jälkikypsyä muutama minuutti ennen ruokailua.

Tarjoa lisäkkeeksi kasvisriisiseosta tai perunoita, salaattia tai porkkanaraastetta ja leipää.

Tasakokoiset perunat kypsyvät mikrossa 4-6 minuutissa. Nosta 4-5 pestyä pisteltyä tai kuorittua perunaa sopivan kokoiseen vuokaan ja peitä kannella tai kypsennä leivinpaperin sisällä.

Kokoile kypsyyttä hammastikulla ja anna perunoiden jälkikypsyä pyyhkeellä tai patalapuilla peitettynä silakoiden kypsyessä.

Pro Kala on kalan asialla.

Yhdistys tiedottaa, tuottaa materiaalia ja järjestää erilaisia tilaisuuksia ja tempauksia. Pro Kalassa on mukana koko kalan ketju vedestä ruokapöytään saakka.

Kala – helppoa, hyvää ja herkullista!

Persimon-kanelipaistos

Joulu tulee, valmistelut käynnissä!

Persimonit ovat juuri nyt parhaimmillaan, satokausi on päällä. Tykkään mausta, mutta minulla on ollut aina suuria vaikeuksia kuvailla sitä. Persimonia luonnehditaan miedosti makeaksi ja siinä on vivahteita omenasta, luumusta ja tomaatista. Tiedä häntä. Mutta tässä paistoksessa toimii, eli kokeiluun vaan rohkeasti. 

Makeutuksessa olen käytänyt mainiota Tammirauhan hunajatilan Mustan mehiläisen hunajaa. Alkuperäinen resepti on Rosa Viini & Ruoka -sivustolta, mutta olen hieman tuunannut ohjetta.

Persimon-kanelipaistos

2 rkl hunajaa
0,25 dl vettä
1 vaniljatanko tai tippa vaniljaesanssia
1 tl kanelia tai pari kanelitankoa

muutama kota kardemumman siemeniä tai ripaus purkista

2 tähtinanista
0,25 dl appelsiinimehua
1 rkl voita
(1dl paahdettuja pistaasipähkinöitä)

Esilämmitä uuni 225 asteeseen.

Kuori persimonit, poista kanta ja leikkaa kuutioiksi. Laita kuutiot uunivuokaan. Sekoita hunaja kuumaan veteen ja lisää joukkoon halkaistun vaniljatangon sisus, kaneli, kardemumma ja tähtianikset.

Purista joukkoon appelsiinin mehu. Kaada liemi uunivuokaan persimonien päälle ja lisää voinokareita. Paista uunissa 30-35 minuuttia, kunnes hedelmänpalat ovat pehmeitä.

Anna jäähtyä hetki. Tarjoa lämpimän seoksen kanssa esimerkiksi jäätelöä.
Rouhi pistaasipähkinät karkeiksi paloiksi ja ripottele päälle.

Juomaksi tämän kanssa sopii jokin kevyesti makeahko kuovhuviini argentiinalainen La Rioja Moscato Spumante 12,98€. 

Ja hei, koska pelkällä makealla ei pärjää ja joulu ilman silliä on teeskentelyä, niin suosittelen laittamaan piakkoin lasimestarin sillin tulemaan.  Tähän ohje myös Rosa Viini & Ruoka -sivustolta, vaihdoin kokonaiset sillit valmiisiin fileiisiin.

Lasimestarin silli

4 sillifileetä

Liemi: 

3 dl vettä 
1 dl sokeria 
15 maustepippuria 
15 valkopippuria 
1 tl sinapinsiemeniä 
1 laakerinlehti 
2 dl porkkanakiekkoja 
2 dl sipulirenkaita 
1 dl väkiviinaetikkaa

Leikkaa sillit parin sentin paloiksi. Viipaloi kasvikset millin paksuisiksi kiekoiksi. Keitä lientä sokerin ja mausteiden kanssa 20 minuuttia. Lisää kasvikset ja jatka keittämistä pari minuuttia. Lisää etikka liemeen. Laita sillipalat, jäähtyneet mausteet ja kasvikset vuorotellen lasipurkkiin. Kaada jäähtynyt liemi päälle. Silli on valmista syötäväksi parin vuorokauden kuluttua.

Juomaksi australialainen Nugan Annelise Pinot Grigio 12,98€, joka sopii ihan kivasti pelkän läpätyksen seuraksi, mutta myös kalan kanssa.

Kirjoitus on tehty yhteistyössä Cisa Drinks Oy:n kanssa.

Fuji Bowl

Shibui on mukava aasialaisilla vaikutteilla kirmaava ravintola Turun ydinkeskustassa (Yliopistonkatu 29). Sopivasti sekaisin Koreaa, Japania ja Thaimaata yhdistettynä eurooppalaisiin makuihin. Ennen olen käynyt lounasaikaan, tänään poikkesin Syö kympillä -viikoilla ravitsemassa ruuansulatussysteemiäni.

Shibui hohkaa puhtautta ja ystävällisyyttä. Ruuat ovat mainioita, minulla on vain hyvää sanottavaa. Eettistäkin kertoo mainos, uskon sumeilematta. Raaka-aineissa saattoi maistaa tuoreuden. Eli sinne vaan. 

Jos haluat kuitenkin fiilistellä ihan kotosalla Fuji Bowlilla, ei kukaan estä sinua. Hanki seuraavat ainekset ja kokoa kulho:

Fuji Bowl

hyvin pikaisesti paistettua lohta
avokadosiivuja
tobikoa (lentokalan mäti) 
salaattia
suikeroitua kurkkua 
suikeroitua porkkanaa 
retiisiä
ruohosipulia
mangoa 
wakamea (merilevä)
teriyakikastiketta 
ponzu-majoneesia (sekoita majon sekaan ponzua)

Chicago Beachin pasta

Dubaissa oli aikoinaan Chicago Beach -hotelli, jonka katkarapu-kesäkurpitsapastaa olen saanut maistella useammankin kerran. Edesmennyt anoppini nimittäin oli hyvin ihastunut kyseiseen herkkuun ja hän valmisti sitä perheen iloksi tasaisin väliajoin.

Tämän kirjoituksen perusteella ei tarvi lähteä Dubaihin jännän ääreelle: kyseinen hotelli on väistynyt Jumeriah Beachin ja Wild Wadin tieltä jo vuosia sitten. Mutta tervetuloa meikälle syömään! Ota raaka-aineet mukaan, niin vedetään levyt kuumaksi, thobet päälle ja kokkaillaan Chicago Beachin tapaan.

Pastan kyytipojaksi sopii raikas salaatti ja valkosipulinen uunileipä. Alkuperäiseen pastaan ei kuulunut kampasimpukoita, mutta eivät ne varsinaisesti pahojakaan ole :)

Chicago Beachin pasta (valkosipulinen katkarapu-kesäkurpitsapasta)

spagettia tai tagliatellea
1 pieni kesäkurpitsa
2-3 valkosipulinkynttä
4 dl kermaa
(maizenaa)
katkarapuja
suolaa ja mustapippuria
parmesaanilastuja
(kampasimpukoita)
limettiä

Keitä pasta ohjeen mukaan.

Raasta kesäkurpitsa ja purista liiat nesteet pois. Pilko valkosipulit ja freesaa kesäkurpitsan kanssa hetki pannulla öljyssä. Lisää kerma ja keitä hieman kokoon. Suurusta maizenalla, jos et jaksa keitellä. Lisää ihan lopuksi katkaravut, älä päästä enää kiehumaan. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Sekoita pastan kanssa. Paista kampasimpukat pikaisesti pannulla ja viljele annos parmesaanilastuin. Purista päälle vielä limettiä.


Brie-granaattiomenasalaatti 

vihreää salaattia
brietä
saksanpähkinöitä
granaattiomenan siemeniä

1 rkl omenaviinietikkaa
1 rkl oliiviöljyä
1 tl juoksevaa hunajaa
Suolaa ja pippuria

Kastike syntyy kätevästi sekoittamalla etikka, öljy ja hunaja mukissa. Maun mukaan suolaa ja pippuria.

Garlic bread ohje täältä.

Juomasuositus: Kuiva kuohuviini, Alsacen ryhdikäs riesling tai sitruunainen vehnäolut.

MSC-merkintä varmistaa, että syömäsi kala on kestävästi kalastettua

Tiedätkö, mistä tonnikalasäilyke on pompannut lautasellesi? Useimmat kaupallisesti kalastetuista tonnikalakannoista ovat uhanalaisia. Valitse purkki, jonka kyljessä on MSC-merkintä ja varmista, että syömäsi kala on kestävästi kalastettua. 

MSC-merkinnän takana on Marine Stewardship Counsil, jonka tavoitteena on huolehtia maailman kalakannoista ja estää liikakalastus. Sininen MSC-merkintä kertoo kuluttajalle, että tuotteessa käytetty kala on eettinen ja ekologinen valinta ja laatuun on nivoutunut vastuullisuuden aspekti. 

Kestävä kalastus tarkoittaa mm. sitä, että mereen jää kalastuksen jälkeenkin tarpeeksi kalaa. Sertifioinnilla varmistetaan myös, ettei kalastuksella vahingoiteta tai häiritä muita eliölajeja tai niiden ekosysteemejä. 

MSC-sertifikaatti on aina määräaikainen

MSC-merkkejä ei jaella tuosta vaan suit sait sukkelaan. Sertifikaattia voi anoa kuka tahansa kalastusoikeuden haltija riippumatta kalaveden koosta tai sijainnista. Kalapopulaation on oltava tarpeeksi suuri kaupallista kalastusta varten. Sertifikaatin perusperiaatteisiin kuuluu myös kalavesien hoitoon liittyviä vaatimuksia. Käyttöoikeus myönnetään aina määräajaksi ja voidaan ottaa pois tilanteen niin vaatiessa. 

WWF suosittelee MSC-sertifioitua tonnikalaa, mutta toteaa, että on olemassa muitakin ympäristömerkkejä kala- ja äyriäistuotteille. Suosituksen mukaan on parempi ostaa aina jotenkin ympäristömerkittyä tuotetta, vaikka näiden kohdalla on isojakin tapauskohtaisia eroja.  

Kuvaaja: Papas12 Pixabay

MSC-merkittyä tonnikalaa on Suomessa myynnissä useissa paikoissa. Keskolla, Rainbowlla, Abballa, Lidlillä jne. on MSC-tonnikalaa hyllyissään. Suomen ainoat sertifioidut kalatiskit ovat Food Market Herkuissa. 

Tonnikala-mustasilmäpapukotletit

2 dl kypsennettyjä mustasilmäpapuja
2 prk tonnikalaa
1 rkl paahdettua sipulirouhetta
½ dl korppujauhoja + korppujauhoja pyörittelyyn
2 kananmunaa
tilliä
suolaa
valkopippuria
rypsiöljyä

Aja pavut tasaiseksi sauvasekoittimella. Sekoita loput aineet mukaan. Maista taikinaa ja lisää mausteita tarpeen mukaan. Muotoile löysä taikina kädessä pihveiksi ja ripottele molemmille puolille korppujauhoja. Paista runsaassa öljyssä kullanruskeiksi pari kolme pihviä kerrallaan. Syö pottumuusin ja kermaviilikastikkeen kanssa.

Venäläiset blinit

Blinit ovat mahtavaa syötävää juuri tähän aikaan vuodesta. Jos hyvin kävi, joulusta saattoi jäädä sopiva kipollinen mätiä ja muutama ehkä jo vähän väsähtänyt savukala pakkaseen. Turha niitä on kauempaa syväjäädyttää, ei ne siitä enää uimaan lähde, vaikka kryoniikka kuinka ottaisi huimia harppauksia.

Oikeastaan ne paksuhkot möhkylät, joita suomessa on totuttu syömään blineinä, eivät ole blinejä nähneetkään. Tai ainakaan venäläisiä blinejä. Jos viet venäläisen bliniannokselle suomalaiseen ravintolaan hän luultavasti toteaa suomalaisten blinien muistuttavan kovin paljon oladeja (Оладьи), joita heilläkin toki syödään. Venäläiset blinit näyttävät hyvin paljon meidän lätyiltä ja jos vaikka pikaisesti laitat googleen hakuun russian blin, saat erittäin usein juuri sen ohjeen, jolla todennäköisesti paistaisit lättyjä.

Ettei pettymys olisi liian suuri, tarjoillaan alkuruokalautasella Alsua, Tatarstanin viehkeää kansantaiteilijaa, joka ei jätä kylmäksi.

Mutta ihan sama. Rakkaalla taikinalla on monta nimeä. Minä pidän kyllä sekä oladeista että venäläisistä blineistä, tällä kertaa tuli paistettua venäläisiä blinejä eli lättyjä. Suomalaisiin lättyihin voi pientä eroa tehdä vaikkapa lisäämällä taikinaan tattarijauhoja, keltuaisia, vatkattua valkuaisvaahtoa tai vaikka pilseneriä. Possukeittiön kompromissi oli tänään hiukan hiivaa taikinaan ja jauhot puoliksi spelttiä ja tattaria. Nesteen voi tehdä vaikka puoliksi maidosta ja vedestä, vedellä tulee hieman kuohkeampaa, mutta maitoversio on helpompi käsitellä. Bliniemännän mittana voi pitää hiivalla kohotetusta taikinasta tehtyjä mahdollisimman ohuita läpysköjä. Voisulalla voi hieman sutia lättyjä paistamisen aikana, varsinkin tattari pitää siitä.

Venäläiset blinit

5 dl maitoa
7 g kuivahiivaa
1 tl sokeria
2 keltuaista
2 dl ydinspelttijauhoja
2 dl tattarijauhoja
2 valkuaista

Sekoita hiiva hyvin hieman kättä lämpöisempään veteen. Lisää sokeri hiivan ravinteeksi. Erottele  keltuaiset ja sekoita taikinaan. Lisää myös jauhot ja jätä muhimaan kolmeksi tunniksi huoneenlämpöön. Vatkaa valkuaiset vaahdoksi ja kääntele varovasti taikinaan. Paista kuumalla pannulla voissa pikaisesti molemmin puolin.

Täytteeksi sopivat esim. kirjolohenmäti, suolakurkku, suolasienet, smetana, punasipuli, tilli ja savusilakka. Kuten meillä tänään.

Dijon-kermassa haudutetut ahvenet

Jostain kokkikouluajoiltani jäi lapaseen tällainen mukava ahvenohje, joka ei liikoja tekijältään vaadi. Mutta mainio ohje kaikessa yksinkertaisuudessaan. En sitä ihan tarkkaan muista, mutta jotain tällaista siinä oli:

Dijon-kermassa haudutetut ahvenfileet

ahvenfileitä
3,5 dl kuohukermaa
1 dl smetanaa
2-3 rkl karkeaa Dijonia
iso nokare voita
mustapippuria
tilliä
suolaa

Paista fileet pikaisesti pannulla voissa rapsakoiksi, ei tarvi olla sisältä kypsiä. Sekoita kuohukerma, smetukka, sinappi ja voi ja kiehauta. Mausta suolalla ja pippurilla. Lisää kalat ja anna muhia hetki. Lisää runsaasti tilliä. Pottujen kanssa aikas makoisaa.

Kalarunoja ja muutama haukiresepti

Kala on aina kiehtonut suomalaisia. Kansanperinteessä on useita kaloihin liittyviä lauluja, runoja, loitsuja ja räpäytyksiä. Lohessa manifestoituu miehinen voima, kun taas siikaan on liittynyt jotain naisellista. Siikaa on käytetty jopa naisen hellittelynimenä. Oi, kuinka romanttista. Siian innoittamana riimittelin pienen kalevalamittaisen säkeen.

Sinä ihana siikani

lempikalani leppoisa

tarjoo turso turpeana

mätipussia helistä.

Lahna on ollut haukkumasana moraaliltaan löyhälle naiselle. Lahnaa on kutsuttu kutukalaksi. Kalassa käymistä on pidetty kiertoilmauksena satunnaisille lemmenseikkailuille.

Anna Antti Ahvenia

Ahven on Suomen yleisin kala ja samalla kansalliskalamme. Mitään kovin maagista siihen ei kuitenkaan ole liittynyt, onhan sen saaminen ollut kovin tavallista. Itse opin jo pikkupoikana sylkäistä matoon ja heittää loitsun perään:

Anna Antti ahvenia,

Pekka pieniä kaloja.

Kantelettaressa Väinämöinen heittää ilmoille ruokatabun: ahvenen alainen puoli eli mäti ei tämän mukaan olisi kelvollista syötävää. Mitä tuokin tiesi, tietäjä Ian I. Quinen.

Ei sinun pitäisi syöä
ei sinun, ei muienkana,
siian suolta, hauin vuolta,
ahvene alaista puolta,
kuujasen kutumätiä.

Hauen laulu 

Aivan erityistä symboliikkaa on liitetty haukeen. Ehkä siksikin, että hieman suurempi hauki on aikas pedon näköinen. Toisaalta hauki on aina ollut kohtalaisen helppo saalis ja sitä on syöty paljon. Veenkoiraa on pelätty ja kunnioitettu, siihen on liitetty ahneutta ja kuolemaa, mutta myös iso kasa sato-onnea.

Väinämöisen kantele oli tehty hauen leukaluusta. Ei ihme, suuremman kyrmykkään leuka on avattuna ihan kunnioitusta herättävän näköinen. Hauki on ainoa kala, jonka kalevalamittainen syntyhistoria tunnetaan. Runon mukaan hauki on muiden sankarien tapaan laskeutunut maahan taivaasta.

Aaro Hellaakoski on kirjoittanut voimakkaan runon Hauen laulu. Se on herättänyt vaikka mitä tulkintoja ja analyysejä, mutta on säilyttänyt arvoituksellisuutensa. Joku näkee runossa omaelämäkerrallista tilitystä, toinen taas salaista ironisointia. Kirjallisuudentutkija-runoilija Unto Kupiaisen mielestä Hauen laulussa huipentuu Hellaakosken omakuva ja se merkitsee "yksilöllistä yhteenvetoa ja miehuuden kutsumuslaulun huipentumaa".

Hauen laulu

Kosteasta kodostaan
nous hauki puuhun laulamaan

kun puhki pilvien harmajain
jo himersi päivän kajo
ja järvelle heräsi nauravain
lainehitten ajo
nous hauki kuusen latvukseen
punaista käpyä purrakseen

lie nähnyt kuullut haistanut
tai kävyn päästä maistanut
sen aamun kasteenkostean
loiston sanomattoman

kun aukoellen
luista suutaan
longotellen
leukaluutaan

niin villin-raskaan
se virren veti
että vaikeni
linnut heti
kuin vetten paino
ois tullut yli
ja yksinäisyyden
kylmä syli.

Ja mikä ikinä onkaan tuo punainen käpy, jota hauki nousi kuusen latvukseen puremaan. Runon tulkitseminen, kuten kaiken taiteen yleensäkin, jää jokaisen subjektiiviseksi kokemukseksi. Mutta ehkä se inspiroi taikomaan jotain hienoja kesäisiä haukireseptejä. Hauki on ehdottomasti eräs lempparikalojani, varsinkin sen jälkeen kun opettelin fileoimaan sen ruodottomaksi.  

Inspiroidu siis näistä:

Paremmat haukipuikot 

Valkoviinissä keitetyt paneroidut haukipullat 

Täytetty hauki ja piparjuurikastike 

Paras uunihauki (yksi luetuimmista Polkkapossun resepteistä)

Varhaisperunavati

Varhaisperuna on ehdoton kesäherkku. Se on todella juhlallinen ja siitä saa tehtyä helposti näyttävän. Raaka-aineet ovat hyvinkin perinteisiä.

Variointi on helppo homma: itse suosin sillifileitä, varhaisperunoita ja tilliä, loppu on sitten jääkapin sanelema juttu. 

Varhaisperunavati

varhaisperunoita

matjessillifileitä

tilliä

kapriksia

kananmunia

rosepippuria

suolahiutaleita

sipulinvartta

ranskankermaa

Kokoa näyttäväksi vadiksi. Tee kylkeen joku kiva ja yksinkertainen salaatti, jossa on myös satokauden tuotteita kuten vaikka herneitä. 

Juomasuositukset: snapsillinen jääkylmää vodkaa, kivennäisvesi, voimakkaasti katkeroitu IPA, Georg Müller Rheinhaug Riesling (15,28€)

Vinkkejä kalan grillaamiseen

Monet pelkäävät kalan grillaamista siksi, että kala jää helposti ritilään kiinni. Tai että kala vaan yksinkertaisesti kärvähtää, kuivuu, tai menee muuten vaan kappaleiksi. Ei hätää, konstit ovat monet.

Mikä kala sopii grilliin? Ihan mikä vaan, perinteisesti suositaan hiukan rasvaisempia eväkkäitä kuten lohta, siikaa, silakkaa ja muikkua. Suutaria kannattaa myös kokeilla, jos sellaisen jostain käsiinsä saa. Ruotsalaiset osaavat arvostaa sitäkin herkkua. Ja minä myös. Ruotsalaiset sukujuuret ehkä. Svenska anor kanske.

Haukeakaan ei kannata paheksua. Se on aina hyvää, myös grillissä. Ja noin iso kaveri kuin kuvassa on, pitää sisällään jo hienot poskilihatkin. Tuo oli kyllä aikas jättiläinen ja siitä tein monet kalapullat ja sylvisaloset. 

Marinointi vai ei

Kalaan saa helposti makua marinoimalla. Kala imee hyvin maut ja jo puolen tunnin uittamisella saa ihmeitä aikaan. Toisaalta, tarviiko kala marinointia? Jos haluat pitäytyä muhevassa omassa kalan maussa, unohda marinointi ja käytä vain suolaa, pippuria ja sitruunaa. Niillä pärjää.

Jos grillaat fileitä, kannattaa pinta merisuolata pari tuntia ennen grillaamista, liha ehtii juuri sopivasti kiinteytyä.

Viipaloi sitruunaa kalan alle

Tämä on ehkä paras kikka, itsellänikin usein käytössä. Tulos on taattu, kun laitat grilliritilälle muutaman sitruunaviipaleen ja kalafileen niiden päälle. Sitruunat saa kärvähtää, mutta kala kypsyy ja ottaa mukavasti makuakin sitruunasta. Toimii parhaiten fileen kanssa. Eikä ole pelkoa, että puolet kalasta iskeytyy ritilään kiinni, tai muuten vaan palaa.

Jos haluaa hifistellä, kalan grillaamisessa voi käyttää myös silikonista valmistettu grillausverkkoa, joka myös laitetaan kalan alle.

Ja mikäli käy niin, ettet halua käyttää sitruunaviipaleita tai silikoniverkkoa, huolehdi ainakin, että grilliritilä on puhdas. Mitä paskasempi sen enemmän köntsää siihen tarttuu. 

Leikkaa pintaan viillot

Pintaviillot auttavat varsinkin paksumpaa kalapalaa kypsymään tasaisemmin ja jos viiltoihin laittaa mausteita, niin hyvä hyvä. Varsinkin kokonaista kalaa grillatessa kannattaa viiltoja viljellä reippaalla kädellä. Kokonaisen kalan grillaamisessa on myös se hyvä puoli, että nahka pitää kalan mukavan mehukkaana. 

Foliokin on ihan hyvä idea, halsteri myös

Tai hyvä idea niin kauan, kun päätät tehdä foliosta umpinaisen nyytin. Tällöin kalasta tulee helposti keitettyä. Folion hyvä puoli on tietty myös siinä, että folioon on helppo heittää muutakin kypsymään. Ja mikä parasta foliolla grilli pysyy puhtaana. Grillin putsaaminen on tunnetusti hieman perseestä, vaikka olenkin siisti jäbä.

Halsti on oiva apulainen. Siinä kalaa on helppo käännellä ja kalaa pysyy paremmin kasassa. 

Kuinka alkoikaan tekemään mieli halsterissa paitstettuja muikkuja ja sitruuna-aiolia. 

Lämpötila

Yleisesti ottaen kalalle sopii miedompi lämpötila. Jos kalan grillaa kokonaisena, lämpömittari on ihan ok idea. Kala on kypsä, kun selkäevä lähtee kivasti irti, tai kalan sisälämpötila on noin 50 astetta. Kypsymisaika riippuu kalan koosta. Noin kilon kokoinen kokonainen kala on valmis 25 minuutin päästä ja 500 gramman painoinen filee 8 minuutin päästä, 4 minuuttia per puoli. Grillaaminen kannattaa aloittaa nahkapuoli alaspäin.

Tyrni-silligremolata

Unohdan tasaisin väliajoin gremolatan olemassaolon. Ei mikään ihme, joku päivä sitten jäin hetkeksi paniikissa miettimään, olinko vienyt pukuni pesulaan vai enkö. Päädyin enköön, koska totesin ensimmäisen vaihtoehdon jo pelkästään ajatuksen tasolla liian vieraaksi. 

Gremolata itsessään ei ole lainkaan vierasta, mutta moni voi miettiä, miten se mahtaa sopia sillin kanssa. No helvetin  hyvin. Tillihän ei suinkaan ole ainoa yrtti, jonka kanssa silli kroolaa, vaikka niin kuvitellaan. Äkkiä tulee mieleen myös korianteri, joka on yhtä taattu pari kuin Batman ja Packalen. 

Klassiseen gremolataan ei tarvi aineksia sen enempää hankkia, itselläni on raaka-aineet lähes aina käden ulottuvilla: valkosipulinkynsiä, lehtipersiljaa ja sitruunankuorta. Kaikki sekaisin ja thats it!

Gremolata sopii älyttömän hyvin grillattavien kanssa. Myös keiton päälle sitä voi tipauttaa tarjoiluvaiheessa lusikan tai parikin. Suolaisen sillin tämä raikastaa uskomattoman hienosti, mukaan varhaisperunoita ja voita. Ai että!

Tyrni-silligremolata

Matjesfilee
2-3 valkosipulinkynttä
paljon silputtua persilja
sitruunan raastettu kuori
sipulinvartta
tyrnimarjoja

Leikka sillifilee sentin paloiksi. Pilko valkosipulit ja persiljat suht pieniksi. Sekoita ja raasta joukkoon luomusitruunan raastettu kuori (keltainen osa). Sekoita taas. Laita sillit lautaselle ja lusikoi seos päälle. Sipulista saa pientä lisämakua ja tyrni heilauttaa mukavasti sukkia. Tyrnin voit korvata esim. puolukalla.

Varhaisperunoita ja voita.

Juomasuositus: Olut (peruslager tai joku pilssi) tai jääkylmä vodka, mieluiten molemmat. Sekä olut ensin että vodka ensin, eli kaksi kierrosta hups ja kiitos.