27.6.2019

Vanhanajan munasalaatti

On klassikoita ja klassikoita. Ja sitten on hämäriä muistikuvia lapsuudesta. Ja klassikosta. Ja Nummirockista joskus vuonna papu.


Vanhanajan munasalaatti (3 annosta lisuriksi)

Salaatinlehtiä
1  kananmunaa
0,3 dl kuohukermaa
0,5 tl sitruunamehua
1 tl sinappia
0,5 tl sokeria
suolaa
valkopippuria

Pese lehdet ja linkoa kuiviksi.

Keitä kanamuna, survo keltuainen kipon pohjalle. Vatkaa kerma ja sitruuna vaahdoksi, lisää sinappi ja mausteet. Yhdistä keltuaiseen ja sekoita sileäksi. Pilko valkuainen sekaan.

Siirrä salaatit kulhoon ja kaada kastike päälle.

25.6.2019

Uusi valvontamenetelmä varmistaa mansikan alkuperän

Luonnonvarakeskus ja Ruokavirasto ovat yhdessä kehittäneet analyysimenetelmän suomalaisen mansikan alkuperän varmistamiseksi. Nyt tietokanta on niin kattava, että sitä voidaan käyttää maantieteellisen alkuperän varmistamiseen. Näytteitä voidaan jo verrata Puolassa ja Ruotsissa tuotettuihin mansikoihin, ja tänä vuonna vertailu laajenee virolaisiin marjoihin. Menetelmä on nyt myös kuntaviranomaisten käytettävissä ja kuntien elintarvikevalvojat ottavatkin mansikkanäytteitä erilaisilta kauppapaikoilta. 

Suomalainen kuluttaja haluaa ostaa kotimaassa tuotettuja kasviksia. Koko ketjun luotettavuus on niin kuluttajan kuin viljelijän ja kauppiaankin etu.
Suomeen uusi menetelmä mansikan alkuperän varmistamiseen
”Elintarvikkeiden alkuperäväärennöksiin on kiinnitetty viime vuosina entistä enemmän huomiota. Kotimainen mansikka on arvokas elintarvike, joka tekee sen alttiiksi huijausyrityksille. Maantieteellinen alkuperä on vaikea todentaa ja marjojen kauppaketjut voivat olla pitkiä, joten niiden alkuperästä voi olla vaikea saada tietoja. Nyt käyttöön otettu pysyvien, ei-radioaktiivisten isotooppien analytiikka tarjoa tähän apua”, sanoo kemian yksikönjohtaja Annikki Welling Ruokavirastosta.
Tutkimus perustuu alkuaineissa esiintyvien erilaisten pysyvien, ei-radioaktiivisten isotooppien suhteisiin. Isotooppien suhteelliset osuudet vaihtelevat eri maantieteellisillä alueilla. Pysyvät isotoopit siirtyvät kasveihin ympäristönsä määräämissä suhteissa ja näin isotooppisuhteiden perusteella pystytään analysoimaan kasvituotteiden alkuperä. Tietoja täydennetään kasvien sisältämien hivenaineiden määrittämisellä.

”Tutkimusnäytteitä on otettu koko mansikantuotannon alueelta Suomesta, Ahvenanmaalta Kainuuseen asti. Lisäksi tutkimuksen kautta saamme käyttöömme tulokset Virossa tuotetuista mansikoista. Kun Puolassa ja Ruotsissa viljellyistä mansikoista on jo isotooppiarvot olemassa, alkaa aidosti kotimaisuuden osoittavalla menetelmällä olla kattavuutta. Vuosittain voidaan tarpeen mukaan lisätä näytteitä, jos uutta tarvetta ilmenee. Samoin suomalaiset viljelijät voivat itse testauttaa marjojaan, jos haluavat tarkat ”sormenjäljet” omille marjoilleen. Varsinaisesti siihen ei kylläkään ole tarvetta, niin selkeästi kotimaisten marjojen arvot ryhmittyvät omaksi joukokseen”, sanoo tutkimusprofessori Saila Karhu Lukesta.
Isotooppianalyysit tehdään vielä alihankintana, mutta Ruokaviraston laboratorioon asennettujen Luken ja Ruokaviraston yhteislaitteiden avulla analyysejä voidaan tehdä kohta myös itse. Tämä laajentaa mahdollisuuksia sekä näytemäärien että tuotteiden suhteen. Samoilla laitteilla voidaan tehdä myös muunlaisia isotooppien jakaumaan perustuvia tutkimuksia. 
Näytteiden keruu on alkamassa mansikoiden kypsymisen mukaan ja jatkuu läpi satokauden. Luken näytteenottajat keräsivät hyvin kattavasti näytteet koko mansikan kasvualueelta Suomessa vuosina 2017 ja 2018 tietokantaa varten. Vuonna 2019 näytteenottoa jatketaan vielä eri tyyppisistä kasvatustavoista, mukaan lukien luomumansikat ja kausihuoneissa eli kevytrakenteisissa tunneleissa tuotetut varhaismarjat. Kotimaisten vertailunäytteiden keräys jatkuu edelleen.
Ei-radioaktiiviset isotoopit hyödyksi muissakin tutkimuksissa
Koska isotooppijakauma kertoo kasvin kasvusta ja ravinteiden alkuperästä, voidaan tätä käyttää esimerkiksi luomuvalvontaan tai selvittää ravinteiden kulkeutumista.
Myös ympäristö- ja ilmastotutkimuksissa käytetään ei-radioaktiivisia isotooppitutkimuksia.
Ympäristön muuttuessa pitkäikäiset kasvit, esimerkiksi puut, tallentavat kunkin aikakauden ympäristöolojen mukaisesti isotooppeja puuainekseensa ja kertovat näin muun muassa ilmastonmuutoksesta.

20.6.2019

Taco Bell avaa Turkuun – ei harmita!

Hansakortteli tarjoaa hyviä uutisia herkkusuille, sillä kauppakeskuksessa aukeaa tämän kesän ja syksyn aikana kolme uutta ravintolaa ja täysin uudistettu Aschan-kahvila ja Arnolds.

Taco Bell -pikaruokaravintolaketju laajenee Turkuun ja avaa tähän mennessä ketjun suurimman ravintolan Suomessa Hansakortteliin. Uutta ravintolaa päästään juhlimaan 12. syyskuuta osoitteessa Eerikinkatu 15.
”Taco Bell -fanit ovat odottaneet kovasti ravintolaa Turkuun ja nyt pääsemme heidän toiveisiinsa vastaamaan. Sijaintina Hansakortteli on erinomainen ja uskomme, että kysyntää herkullisille tacoille riittää”, kertoo Taco Bell Suomen ketjujohtaja Sarita Lehtinen.
”Taco Bell täydentää hyvin Hansakorttelin ravintolatarjontaa ja tuo Turun keskustaan odotetun vahvan ja vetovoimaisen kansainvälisen ravintolaketjun. Ravintolan sijainnin ansiosta se pystyy palvelemaan myös kauppakeskuksen normaalien aukioloaikojen ulkopuolella”, sanoo kauppakeskusjohtaja Timo Palviainen.
Hansakorttelin Food Court saa elokuussa uuden tulijan Itsudemo sushi-ravintolasta. Ravintola tarjoaa aasialaisen ystäville laajan kattauksen sushia, lämmintä ruokaa ja jälkiruokaa buffet-tyyliin.
Hansakorttelissa aloittaa toimintansa lisäksi toinen aasialaista ruokaa tarjoava suosittu ketju Luckiefun’s, joka kattaa ravintolaansa laajan sushibuffetin. Perusnigirien ja ‑makien lisäksi tarjolla on myös hieman erikoisempia herkkupaloja, monipuolista kasvissushivalikoimaa unohtamatta.
”Hansakorttelissa on erinomainen kattaus maailman eri makuja ja tarjonta tulee vielä tämänkin jälkeen kehittymään. Olen myös iloinen siitä, että jo avatut uudet ravintolat ovat saaneet hyvän vastaanoton. Esimerkiksi georgialainen ravintola Rioni on laajentanut tarjoiluaan nyt myös brunssin muotoon viikonloppuisin”, Palviainen kertoo.
Ravintoloiden lisäksi moni Hansakorttelista aiemmin tuttu kahvilatoimija jatkaa uudistetuissa tiloissa. Suosittu Aschan avaa täysin uudistettuna syksyllä ja samalla myös kahvilan konseptia on kehitetty asiakaspalautteen perusteella.
Lisäksi Arnolds saa uudet, aiempaa suuremmat tilat espanjalaisten portaiden vierestä. Tarjolla on tuttuun tapaan laaja kattaus makeita ja suolaisia herkkuja, kuten donitseja ja bageleita.

15.6.2019

Satsumagazpacho

Mitäs tykkäät kylmistä keitosta? Pidät tai et, nyt on se aika vuodesta.

Gazpacho edustaa ehkä tällä saralla parhautta. Vichysoisse on ok, ajoblanco semisti ja kurkkukeitto mielenkiintoinen. Maissikeitto ja herne-minttukeitto herättävät uteliaisuuden. 

Kuten myös sitrushedelmät gazpachossa. Idea on mainio. Innoitus reseptiin täältä.


Satsumagazpacho

4  tomaattia 
3 satsumaa
1/2 kurkku
1 punainen paprika
1 sipuli
3 valkosipulinkynttä
1 keskivahva chili
1,5 dl vettä
1 rkl valkoviinietikkaa
2 rkl oliiviöljyä
suolaa
mustapippuria
basilikanlehtiä
krutonkeja tai leipää tarjoiluun

Kalttaa tomaatit. Pilko raaka-aineet ja aja tasaiseksi sauvalla tai blenderillä.

Perinteiseen gazpachoon tulee liotettua leipää (mistä nimityskin), jolla muokataan keiton paksuutta. Itse en ollut sillä päällä.

Säätele juoksevuus vedellä.

Juomaksi sopii esimerkiksi King's Bay -valkoviini.


Kirjoitus on tehty yhteistyössä Cisa Drinks Oy:n kanssa.

12.6.2019

Vauhtia Suomen proteiiniomavaraisuuden nostamiseen

Suomella on erinomaiset mahdollisuudet nostaa proteiiniomavaraisuuttaan ja samalla siirtyä kohti kestävän kehityksen mukaista hiilineutraalia ruokaketjua. VTT:n ja Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR ry:n uusi raportti sisältää toimenpide-ehdotuksia puitavien kasvien, nurmen, kalatalouden sekä hyönteisten ja solumaatalouden entistä tehokkaammaksi hyödyntämiseksi proteiinilähteinä sekä elintarvike- että rehutuotannossa.


Proteiiniomavaraisuudella tarkoitetaan täydennysvalkuaisen kotimaisuusastetta, joka on Suomessa alle 20 prosenttia. Sen nostaminen on tärkeää huoltovarmuuden turvaamiseksi esimerkiksi ilmastonmuutoksen aiheuttamissa epävakaissa markkinatilanteissa.

Rehuproteiiniomavaraisuuden ohella ilmastonmuutoksen tuomien haasteiden takia tarvitaan elintarvikekäyttöön uusia kestävästi tuotettuja proteiinilähteitä. Siksi uusi toimenpidesuunnitelma korostaa koko kotimaisen toimijaverkoston aktivoitumisen tärkeyttä proteiiniomavaraisuuden parantamiseksi.
- EU:ssa on erityisen tärkeää korvata rehusoija Euroopassa tuotetuilla proteiinilähteillä. Yhä useammat toimijat ovatkin alkaneet korvata rehusoijaa kotimaisilla proteiinilähteillä. Kotimaisten proteiinilähteiden rehukäytön arvioidaan moninkertaistuvan lähivuosien aikana. Tämä edellyttää kuitenkin jalostustoimintaa, uusien matalan haitta-ainepitoisuuden lajikkeiden tuloa markkinoille sekä proteiinikasvien viljelyalan huomattavaa kasvua ja satotasojen nousua, toteaa MTK:n vilja-asiamies ja VYR:n hallituksen puheenjohtaja Max Schulman.
Kasviproteiinin kulutus elintarvikkeissa on kasvanut Suomessa edellisestä vuonna 2015 toteutetusta proteiiniomavaraisuutta koskeneesta selvitystyöstä. Erityisesti kaurasta ja palkokasveista valmistettujen kasviproteiinituotteiden kulutus on kasvanut hyvin, ja myös hyönteistuotteita on tullut markkinoille. Kasvun odotetaan jatkuvan, kun kuluttajat hakevat vaihtoehtoja eläinproteiineille. Menestyksekäs kasvu edellyttää kuitenkin esimerkiksi puitavien kasvien osalta koko ketjun yhteistyötä sekä panostuksia lajikekehitykseen, alkutuottajien kouluttamiseen, sopimusviljelyyn ja myös ingredienttiteollisuuden kehittämiseen.

- Erityisesti nurmen, hyönteisten ja solumaatalouden tehokkaaksi hyödyntämiseksi proteiinintuotannossa tarvitaan vielä huomattavien tutkimuspanostusten lisäksi myös toimijaverkoston ja liiketoimintamallien kehittämistä, tähdentää tutkimustiimin päällikkö Emilia Nordlund VTT:ltä. Myös kalatalous voi olla merkittävässä roolissa Suomen proteiiniomavaraisuuden nostossa, mutta ei ilman huomattavia toimenpiteitä sekä sisävesi- että rannikkokalastuksen elinkeinon ylläpitämiseksi.
VYR on perustanut toimenpiteiden viemiseksi käytäntöön proteiinityöryhmän, jonka puheenjohtajana toimii Emilia Nordlund. Proteiinityöryhmä keskittyy ensisijaisesti viljoihin, palko- ja öljykasveihin sekä nurmiin, ja se pyrkii nostamaan Suomen asemaa proteiiniomavaraisuuden ja kestävän ruoantuotannon mallimaana ja esimerkillisenä toimijana EU:n alueella. Ryhmään kutsutaan mukaan toimijoita koko tuotantoketjusta.

Toimeenpanosuunnitelma Suomen proteiiniomavaraisuuden nostamiseksi: https://cris.vtt.fi/files/24247901/RAPORTTI_Toimeenpanosuunnitelma_Suomen_proteiiniomavaraisuuden_nostamiseksi_julkaistava_versio_8.5.2019.pdf

6.6.2019

Savutofupasta

Tästä tuli heittämällä yksi suosikkipastoistani. Valmistuu vajaassa 20 minuutissa ja on huisin herkullinen. Savuinen tofu on älyttömän hyvää ja yllättää jopa monet tofua vastaan rikkoneet. Anna mahdollisuus, vaikkei tofu suosikkisi olisikaan.


Savutofupasta

350 g spagettia

300 g jalotofua (kylmäsavu)
oliiviöljyä
1 pieni keltasipuli
2 valkosipulinkynttä
2 dl kaurakermaa
suolaa
pippuria
reilusti parmesaania
tuoreita yrttejä (esim. basilika, timjami)

Keitä spagu ohjeen mukaan.

Kuivaa tofu talouspaperilla, pilko kuutioiksi ja paista väri pintoihin kuumalla pannulla öljyssä. Ota pannulta pois, lisää öljyä, lisää sipuli ja freesaa hetki. Lisää valkosipuli ja hetken päästä kaurakerma. Heitä mukaan tofut, anna muhia hetki. Mausta suolalla ja pippurilla. Kaada spagettien päälle ja kauho sekaan parmesaani. Yrttejä saa laittaa runsaasti.

Jälkkärilautaselle vielä kesäiltojen taikaa.



5.6.2019

Turun ja Paimion koululaisille tarjolla kotiruokalounasta kesäloman ajan

Arkea tarjoaa jo perinteiseen tapaan turkulaisille ja paimiolaisille peruskoululaisille mahdollisuuden ostaa koululounasta vastaavan kotiruokalounaan kesälomankin ajan.
Kouluikäisten lasten ruokailu saattaa tuottaa perheille päänvaivaa koulujen kesälomien aikana. Vanhempien j Arkea on kesästä 2015 alkaen tarjonnut peruskoululaisille mahdollisuuden syödä kouluruokaa vastaavan lounaan myös kesäaikana. Tänä vuonna Turussa on jo kolme eri ravintolaa, joissa peruskoululaiset voivat ruokailla kesälomalla: Ruusukortteli, Petrelius ja Lehmusvalkama. Lisäksi paimiolaiset peruskoululaiset voivat nauttia kesälomalounaasta Paimion PaltanPadassa.
Koululaiset voivat ostaa ravitsemuksellisesti koululounasta vastaavan aterian maanantaista 3.6.2019 alkaen Arkean ravintoloista seuraavasti:
Kuva: Pixabay / Hans Braxmeier

Turku, Ruusukortteli: Lounas on tarjolla Ruusukorttelin hyvinvointikeskuksessa (Puistokatu 11) klo 11–12.45. Ruokasalissa on tarjolla päivittäin kolme eri ateriavaihtoehtoa, joista yksi on kasvisruoka. Ateriaan sisältyy pääruoan lisäksi salaatti, ruokajuoma ja leipä. Hinta 3,50 €.
Turku, Petrelius: Lounas on tarjolla Ravintola Petreliuksessa (Peltolantie 3) klo 10.30–12.30. Ruokasalissa on tarjolla päivittäin kolme eri ateriavaihtoehtoa, joista yksi on kasvisruoka. Ateriaan sisältyy pääruoan lisäksi salaatti, ruokajuoma ja leipä. Hinta 3,50 €.
Turku, Lehmusvalkama: Lounas on tarjolla Lehmusvalkaman hyvinvointikeskuksessa (Karviaiskatu 7) klo 11–13.00. Ruokasalissa on tarjolla päivittäin kaksi eri ateriavaihtoehtoa. Ateriaan sisältyy pääruoan lisäksi salaatti, ruokajuoma ja leipä. Hinta 3,50 €.
Paimio, PaltanPata: Lounas on tarjolla PaltanPadan ruokasalissa (Paltantie 4) arkisin klo 11–13. Ateriaan sisältyy pääruoan lisäksi salaatti, ruokajuoma ja leipä. Hinta 4,00 €.

Lisätiedot: palvelujohtaja Sanna Malaska, 040 359 3297

2.6.2019

Vegaaninen paneer kosheli eli bataatticurry cashewkermalla

Nepalilaisen paneer koshelin perinteisiä ainesosia ovat leipäjuusto, tomaatti ja cashewkerma. Halusin tehdä vegaanisen version, joten leipäjuuston tilalle pomppasikin bataatti. Tämä on mainio ruoka, joka valmistuu isommallekin porukalle puolessa tunnissa.

Kyytipojaksi voi vaikkapa laittaa turkkilaista jugua, lättänäleipää, raparperichutneya ja riisiä.


Paneer kosheli

1 bataatti

Kuori, pilko isoiksi kuutioiksi ja keitä vedessä muutama minuutti. Bataatti kypsyy äkkiä. Valmista sillä aikaa curry.

2 rkl rypsiöljyä
iso kukkurallinen garam masalaa
1 rkl tuoreta inkivääriä pilkottuna hienoksi
1 chili
1 keltasipuli
3 valkosipulinkynttä
3 dl kasvislientä
400 g tomaattimurskaa
1 rkl tomaattipyreetä
1 tl fenkolinsiemeniä
1 rkl juustokuminaa
iso luraus ketsuppia tai muuta makeuttajaa
suolaa
korianteria (tai lehtipersiljaa)
limettiä

Kaada pannulle rypsiöly. Määrät eivät ole tässä ohjeessa turhan tarkkoja. Maun mukaan lisäillen. Freesaa garam masalaa, inkivääriä, chiliä ja pilkottua sipulia hetki pannulla. Lisää myös valkosipulia ja pian sen jälkeen loput ainekset. Anna muhia hetki. Lisää keitetyt bataatit.

1 dl liotettuja cashewpähkinöitä
1,5 dl kaurakermaa

Aja cashewpähkinät liotusliemen ja kaurakerman kanssa sileäksi sauvalla. Lisää curryn sekaan. Lisää nestettä, jos tarvii, tarkista maut ja hakkaa vielä lopuksi korianteria (tai lehtipersiljaa) sekaan. Purista päälle hiukan limetistä mehua.

Ohjeeseen tuli kimmoke täältä, vaikka määriä ja ainesosia olenkin hieman ruuvannut. 

Juomaksi: Olueksi vehnäolut tai mukava pilssi. Viiniksi vaikka hieman makeutta pitänyt valkoviiniä (sopivat mausteisempien ruokien kanssa, vaikken muuten niin välitä).


Kirjoitus on tehty yhteistyössä Cisa Drinks Oy:n kanssa.