14.12.2017

Ristorante Dennis kehittää tarjontaansa vegaaneille

Ilolla seurailen, kun Ristorante Dennis näkee vaivaa vegaaniruokavalioa noudattavien eteen. Possukeittiö kävi eräänä mielenkiintoisena maanantaina tutustumassa Turun ravintolaan ja yleensäkin Denniksen vegaanivaihtoehtoihin. Keittiö tarjoili tällöin myös listalle kuulumattomia annoksia ja pääsin konsultoimaan paikan ideanikkareita siitä, mitkä ovat helmiä, missä oltiin menty metsään, vai oltiinko missään. Ja mitä vegaaniasiakas ehkä haluaa. Ja kyllähän niitä helmiä löytyikin. Seurueeseen kuuluivat ristoranten puolelta mm. ruokapuolen kehityspäällikkö Martin Hagström ja markkinointijohtaja Merit Kuusniemi. Verso Foodin kanssa tehtävästä yhteistyöstä oli kertomassa Verso Foodin tuotepäällikkö Sonja Hakala. Verso Foodin Härkishän on hieno tuote ja taipuu hienosti juuri Denniksen tarpeisiin vegaanipuolella. Niin pizzoihin kuin pastoihinkin. 


Illan aikana eteen kannettiin mitä ihanampia salaatteja, pastoja, risottoja ja pizzoja. Oli siinä joku pannacotta-tyyppinen jälkkärikin, mutta tunnustan siinä vaiheessa olleeni jo niin täynnä, ettei vatsani enää oikein kyennyt pilkkomaan makukokemustani ajatusten tasolle. Todetaan kuitenkin, ettei pannacottaan välttämättä tarvita kermaa ja hyydyttäminenkin onnistuu hienosti ilman liivatetta. 

Jos käytäisiin läpi, mitä vegaanisia ruokia Ristorante Dennis listallaan tällä hetkellä tarjoilee. Kaikkia näistä olen maistanut ja jokaista voin erittäin suurella sydämellä suositella. 
  1. Pizza Vegano 16,90. Ras el hanout -marinoituja kikherneitä, paahdettua maa-artisokkaa, pinaattia, harissaa, marinoitua punasipulia, hasselpähkinää, vegaanijuustoa. 
  2. Pizza Verdura 16,90. Avokadoa, savusuolalla maustettua grillattua munakoisoa, rucolaa, tomaattia, friteerattua sipulia ja vegaanista raastetta
  3. Härkis-pizza 16,50. Ras el hanout -maustettua härkistä, punasipulia, harissaa ja emmentaljuustoa. Juusto on vaihdettavissa vegaaniseen. 
  4. Fettucine Verdura 16,20. Fettucine-pastaa, kirsikkatomaattia, pinaattia ja oliiveja valkosipuli-oliiviöljy-balsamicokastikkeessa ja grillattua broccoliinia ja hasselpähkinää.



Näiden lisäksi Martin ja Merit vakuuttavat, että Denniksen keittiössä ollaan hyvin sopeutumishaluisia ja asiakkaan toiveita kuunnellaan. He ottavat myös mielellään vastaan vinkkejä siitä, mitä uusia vegaanisia juttuja ruokalistalle voisi laittaa. 

Jos jotain ongelmaa näissä pizzoissa näkisin, niin se tulisi vastaan juuston muodossa. Omasta mielestäni vegaanijuusto ei vaan ole mitään erityisen hyvää ja ennemmin jättäisin sen pizzasta pois kuin laittaisin sen turhaan raastamaan kokonaisuutta. Päälle enemmin vaikka pizzauunin jälkeen raidat jotain kasvisperäistä ranskankerma-tyyppistä kastiketta tai vegaanimajoneesia. Niitä alkaa löytyä jo hyviä vaihtoehtoja. Muuten en löydä pizzoista mitään moitittavaa, eli metsään ei oltu menty. Muutenkin täytteet on hienosti mietitty ja marinoidut punasipulit, paahdetut maa-artisokat, avokadot ja munakoisot edustuvat parhautta juuri minun makuuni. Fettucine Verdana oli myös varsin makoisaa joskin itse olisin vetänyt broccolinin ehkä hieman vielä kypsemmäksi. Tiedän, napakkahan sen sinänsä kuuluu olla, mutta suomalaiseen makuun hieman kypsempi olisi myös perusteltu. 

Entäpäs ne ruuat, joita ei vielä varsinaisella listalla ole. Huom. ei vielä. Sanoisin, että niistäkin osa menisi sinne ihan heittämällä. Ja nyt se helmi. Aivan törkeän maukkaita olivat pankopaneroidut munakoisot, joiden päällä oli harissaa. Ihan sukkana vaan antipastilistalle, menestys on taattu, mikäli vaan hinta on kohdallaan. Pankojauhot on meikän lemppareita, hieman rouheempia rakenteeltaan kuin perinteiset. Todella hyvää oli myös ihan perinteinen spagetti bolognese härkikseen tehtynä. Itsekin olen sitä muutamaan kertaan tehnyt ja se on tullut jäädäkseen minun ruokalistalle. 





Hieman skeptisenä odotin risottopuolta. Kuten todettua, itse en ole vegaani, vaikka kasviksiin vahvasti kallellaan olenkin. Ehkä juuri tästä syystä en ole koskaan tehnyt vegaanista risottoa, ei ole siis ollut tarvetta. Risotossa kuitenkin juuri parmesaanilla on hyvin tärkeä osa ja sen puuttuminen aiheutti minulle ennen maistamista kylmiä väreitä. Parmesaani oli käsittääkseni korvattu raastetulla mantelilla, toimi ihan älyttömän hienosti. Myskikurpitsarisotto oli himottavan hyvää ja sitä olisin valmis tilaamaan koska vaan suoraan listalta. Muutenkin näkisin, että juuri Ristorante Denniksen kaltaisessa ravintolassa on hyvin tilausta juuri vegaanipuolen risotoille ja pastoille. Toki myös alkupaloillekin. En ehkä lähtisi niitä erikseen mainostamaan vegaanisina tai kasvisvaihtoehtoina, ne voisivat hyvin olla ruokalistalla ihan muiden ruokien joukossa. 



Toivon, että käytte tsekkaamassa, mitä Denniksen vegaanisafkat pitävät sisällään ja mitä mietteitä ne teissä herättävät. Ja mikä tärkeintä, ravintolalle kannattaa ehdottomasti antaa tähänkin aiheeseen liittyen palautetta, olen varma, että se otetaan mielellään vastaan. Ristorante Dennis Pizzerioita on tällä hetkellä Helsingissä, Kirkkonummella ja Turussa. Lisäksi Kaarinan leipomossa valmistetaan muiden tuotteiden lisäksi vegaanipuolelta Härkis-pizzaa vähittäiskauppojen eineshyllyihin. 

Kiitos mukavasta illasta Ristorantelle.  


12.12.2017

Joulupuuro spelttihelmistä

Olen jo useaan otteeseen hihkunut, kuinka paljon lisäarvoa speltti on antanut ruokapöytäämme. Spelttihelmistä on valmistettu vaikka mitä hienoja salaatteja ja spelttimannasta parasta mannapuuroa. Nyt rysähti lopullisesti: Birkkalan tilan Simo postasi facesivuilleen joulupuuron, joka on valmistettu helmistä. Valmistusvaihtoehtoina liesi tai uuni. Simon (lue: tilan emännän) ohjeistuksen mukaan liedellä puuro valmistuu 40-50 minuutissa - tämä on aika, kun tehdään siis suoraan kattilassa. Itse tykkään möhentää puuroni haudekattilassa, jolloin ei tarvi suuremmin stressata pohjaan palamista. Vaatii hieman enemmän aikaa, mutta haitanneeko tuo. 


Ja nyt tulee se kova juttu, näin hyvää tästä nimittäin tuli: Jouluuni on aina kuulunut riisipuuro rusinasopan tai sekametelisopan kanssa. Ihan joka vuosi, muuten ei ole joulu tullut. Tähän on rakas äitini minut jo pikkupojasta lähtien opettanut. Tänä vuonna riisipuuro vaihtuu spelttihelmipuuroon. Koekeitos on tehty ja olen tuloksesta enemmän kuin tyytyväinen. Ja miksi en söisi spelttiä ennemmin kuin riisiä, kotimaisuus kunniaan ja varsinkin nyt, kun Suomi sataa. 

Entä ravintoarvot?

100 grammassa:

                             riisi           spelttihelmi

ravintokuitua        0,9 g                  9 g
proteiinia              6,7 g                13 g
energiaa              350 kcal          361 kcal  


Joulupuuro spelttihelmistä haudekattilassa

1 litra kevytmaitoa
2 desiä spelttihelmiä
1 tl suolaa

Kuumenna kattilassa oleva vesi kiehuvaksi. Lisää haudepönttöön maito ja kuumenna se. Lisää spelttihelmet ja hauduttele välillä sekoitellen 75-80 minuuttia. Puuro on tällöin vielä hieman juoksevaa, mutta asettuu kyllä. Sekoita suola joukkoon. Erittäin hyvältä tämä maistui kanelisokerin ja omenasoseen kanssa. 

-------------

Jos sinulla ei ole haudekattilaa, Birkkalan tilan emäntä ohjeistaa valmistamaan puuron näin: (suora copy-paste) 

Liedellä:


1 l maitoa (tai vesi)
n. 2 dl Birkkalan Spelttihelmiä 0,5 - 1 tl suolaa
Kuumenna maito kiehuvaksi. Sekoita joukkoon spelttihelmet. Hauduta puuroa hiljalleen kannen alla noin 40-50 min välillä sekoittaen. Mausta puuro suolalla.


Uunissa:


Voitele korkeareunainen uunivuoka hyvin. Pane Spelttihelmet vuoan pohjalle ja ripottele pinnalle suola. Kaada maito vuokaan. Peitä vuoka. Kypsennä puuroa 125 asteessa n. 3 tuntia. Puuroa on hyvä sekoittaa muutaman kerran paiston aikana. Uunipuuron paiston loppuvaiheessa voit ottaa kannen pois ja nostaa uunin lämpötilaa 150 asteeseen, näin saat uunipuuroon kauniin ruskean pinnan.



3.12.2017

Kolmen raaka-aineen kotijuusto

Jos ei ikinä ole tehnyt kotijuustoa, voi helposti ajatella sen olevan vaikeaa tai lähes mahdotonta. No ei ole. Se on ehkä pannarin tekemisen jälkeen yksi helpoimmista keittiöhommista. Toki riippuu juustosta: en lähtisi heti valmistamaan oranssikittistä luolakypsytettyä laatujuustoa, vaikka kuinka miesluolassa viihtyisinkin.

Juustoja voi tehdä kotona erilaisia, tällä ohjeella tulos on jotain ricottan ja perinteisen kotijuuston väliltä. Ajattelin päästä todella helpolla ja käyttää tähän vain kolmea raaka-ainetta. Moniin kotijuustoihin käytetään maitoa, piimää, kermaa, kananmunia, kettukarkkeja ja vaikka mitä, mutta tähän ei tule kuin täysmaitoa, sitruunamehua ja suolaa. Ei paha. 

Tarkoituksenani oli ostaa Prismasta juustonjuoksutinta, mutta koska se oli loppu ajattelin, että omenaviinietikka tai sitruunamehu ajaisi varmasti happamuudellaan saman asian. Päädyin sitruunamehuun, koska sitruuna oli jo kylmissään jääkaapissani. Olen ennen käyttänyt juustonjuoksutinta, joten mehun määrän kanssa vetelin ihan hattutuntumalla. Yleensä intuitiolla onnistuu ihan yhtä hyvin kuin resepteillä joten menoksi. 




Helppo kotijuusto

2 l täysmaitoa eli siis punaista maitoa
4-5 rkl sitruunamehua
1/2-3/4 rkl suolaa

Kiehauta maito ja sekoita hyvin puukauhalla, ettei pääse kärähtämään. Lisää sitruunamehua hiljalleen, hera alkaa pian erottua. Älä sekoita enää, rakenne kärsii. Jätä tekeytymään puoleksi tunniksi. Leikkaa veitsellä pintaan ristikkoviillot, anna tekeytyä vielä 10 minuuttia. Vuoraa siivilä esim. harsokankaalla, myös valoverhoista leikattu pala toimii hyvin. Kerää massa siihen reikäkauhalla ja laita kattila alle, johon irronnut neste kerääntyy. Sen voi käyttää vaikka leipätaikinaan. Nyt voit kerätä kankaan nyytiksi ja puristella varovasti nesteitä pois. Itse laitoin nyytin roikkumaan pariksi tunniksi tiskikaapin alaosasta lavuaarin päälle. Laita nyytti sellaiseen kulhoon, millaisen muodon juustolle haluat. Jos sinulla on juustomuotti, niin vielä hienompaa. Laita jääkaappiin vielä vähintään pariksi tunniksi. 

Kun juusto oli valmista, ripottelin päälle vielä reilusti itse tekemääni Provencen sienisuolaa. Se valmistuu jauhamalla kuivattuja suppilovahveroita, Provencen yrttejä ja merisuolaa kutterissa. Tänään maistelin tuotostani ruisleivällä savusilakan, sipuliviipaleiden ja tomaatin kanssa. Ai jumatsuka.