Syksyinen kattaus välimerellisiä makuja. Hyvä fuusio sanon.
lehtikaalia
appelsiinilla ja kardemummalla maustettua tsatsikia
kikherneitä, mustapapuja, pintoja tai mitä nyt sattuu olemaan kaapissa
½ dl oliiviöljyä
juustokuminaa
neilikkaa
savupaprikajauhetta
suolaa
munakoisoviipaleita
granaattiomena
focacciaa
Leikkaa lehtikaalista lehtiruodit pois. Kiehauta lehtiä minuutti ja ota valumaan lävikköön.
Sekoita mausteet oliiviöljyn joukkoon ja pyörittele herneet ja pavut siinä. Kumoa uunipellille tasaisesti. Samalle pellille mahtuu hyvin myös oliiviöljyllä suditut ja suolalla maustetut munakoisoviipaleet. Paahda uunissa 250 asteessa 10 minuuttia.
Sekoita tsatsikin joukkoon pieni puristus appelsiinin mehua ja hellästi kardemummaa. Pyörittele valutetut lehtikaalit tsatsikissa. Jätä tsatsikia vielä lautasellekin lusikoitavaksi.
Annokseen sopii myös kasa granaattiomenaa. Syö focaccian kanssa, älä jätä tätä pois.
27.11.2015
26.11.2015
Lohimestarin juhlamätileivät
Mihin ovat unohtuneet vanhat kunnon voileipäpöydät, häh? Sanonpa vaan, että välillä kannattaa heivata kolmen ruokalajin peruskaava ja tehtailla pöytä täyteen herkullisia, hienoja ja värikkäitä leipiä. Iso kiitos Vehmaan leipurin tyttärelle näistä mielettömistä
herkkupaloista, joita poikani synttäreillä vedeltiin suupielet
korkealla. Suolaiselle puolelle valmistin myös katkarapuwrappeja. Niistä myöhemmin.
Ja hei, nämä herkkuleivät voisivat olla aika mukavia myös jouluaattona klo 12 kuohujuoman kanssa.
Lohimestarin juhlamätileivät
tummia maalaisleipäsiivuja
ruohosipulituorejuustoa
salaatin lehtiä
graavilohisiivuja
avokadoviipaleita
kirjolohenmätiä
sitruunaviipaleita
granaattiomenaa
Kastike:
1 prk smetanaa
½ prk kermaviiliä
mustapippuria
rosepippuria
tilliä hakattuna
ripaus suolaa ja sokeria
Sekoita kastikkeen aineet keskenään.
Aloita kokoaminen voitelemalla leipäsiivut huolellisesti reunoja myöten. Päälle salaatti ja sitten graavilohisiivu. Pyörittele avokadoviipaleet sitruunamehussa, etteivät ota tummaa väriä. Asettele leivälle. Nostele päälle muutama lusikallinen kastiketta ja sitten mätiä. Koristele vielä sitruunaviipaleilla ja granaattiomenalla.
Ja hei, nämä herkkuleivät voisivat olla aika mukavia myös jouluaattona klo 12 kuohujuoman kanssa.
Lohimestarin juhlamätileivät
tummia maalaisleipäsiivuja
ruohosipulituorejuustoa
salaatin lehtiä
graavilohisiivuja
avokadoviipaleita
kirjolohenmätiä
sitruunaviipaleita
granaattiomenaa
Kastike:
1 prk smetanaa
½ prk kermaviiliä
mustapippuria
rosepippuria
tilliä hakattuna
ripaus suolaa ja sokeria
Sekoita kastikkeen aineet keskenään.
Aloita kokoaminen voitelemalla leipäsiivut huolellisesti reunoja myöten. Päälle salaatti ja sitten graavilohisiivu. Pyörittele avokadoviipaleet sitruunamehussa, etteivät ota tummaa väriä. Asettele leivälle. Nostele päälle muutama lusikallinen kastiketta ja sitten mätiä. Koristele vielä sitruunaviipaleilla ja granaattiomenalla.
21.11.2015
Danonen valmisleipätaikina
Nämä nyt vaan ovat käteviä. Leipätaikinan lisäksi Danonelta saa myös samalla idealla tekaistavia croissantteja, erittäin hyviä nekin. Oivaa tavaraa pidettäväksi vaikka mökillä, tai jos nyt ei muuten vaan haluaa alkaa veivata leipätaikinaa.
Purkki auki, sämpylät pellille, uuniin ja tuoreen lämmin leipä valmista. Itse nakkelin päälle vielä kurpitsan- ja seesaminsiemeniä. Kyseessä on tötterön mukaan tumma taikina - jos tämä on tummaa leipää, niin mitähän vaalea sitten on. Hyvää ja kätevää joka tapauksessa.
Purkki auki, sämpylät pellille, uuniin ja tuoreen lämmin leipä valmista. Itse nakkelin päälle vielä kurpitsan- ja seesaminsiemeniä. Kyseessä on tötterön mukaan tumma taikina - jos tämä on tummaa leipää, niin mitähän vaalea sitten on. Hyvää ja kätevää joka tapauksessa.
18.11.2015
Brunssipartio: Fazer, Turku
Missä: Aurakatu, torin Hansakorttelin puoleinen laita
Milloin: Lauantai 9-15, sunnuntai 10-15
Paljonko: 19,90€, lapset 4-12v puoleen hintaan
Fazer avasi vihdoin kahvilansa myös Turkuun - oli jo aikakin, chili-suklaakakku on odottanut liian kauan suullista sulatusuuniani (ja odottaa vieläkin).
Mitä pitäisi voida odottaa, kun menee brunssille Fazerille? Itselläni ainakin kärki muodostuu sanoista kakku ja leipä. Fazerilla on todellakin hyvät kakut, muutama ei tästä maailmasta oleva ja joku täältä lähtenytkin. Leipää voisi kuvailla samoin ja vielä todeta, että plussat kaikesta siitä rusinan ja muun kuivatun hedelmän ja siemenen määrästä, joita tiettyihin leipiin laitetaan. Ihania.
Paikka on aivan Turun sydämessä kauppatorin laidalla. Helppo löytää ja poiketa brunssilla vaikka ostosten ohessa. Tosin paikka on myös hieman ahdas. Ruokien noutopaikka on rakennettu kassojen viereen oviaukon suulle, se on kieltämättä aika haastavaa. Tungosta tulee väkisinkin, no tämä oli kyllä odotettavissakin, kun suosittu brändi rakentaa kahvilan pienen vanhan apteekin tiloihin. Ahtaudesta aiheutuu myös hygieniaongelmia, kun brunssipöytäänsä odottavat ihmiset jäävät hengaamaan oviaukon viereen ruokapöytien ääreen. Pöytävarauksia otetaan vain yli 10 hengen ryhmille.
Vaikka tila on haastava, voisi asiakaskiertoa saada nopeammaksikin. Tässä tulee selkeä kehitysehdotus, koppi siis: Totesin jo, että kakut ovat hulppean hyviä. Tämän tietävät muutkin ja osa ihmisistä ihan selkeästi tulee lähes pelkästään kakkujen takia. Muu on bonusta. Noutopöydässä oli kuitenkin vain yksi kakku kerrallaan. Tämä ei vaan yksinkertaisesti toimi. Huomasin, että monilla ruokailu venyi sen takia, etteivät olleet vielä saaneet lempikakkuaan. Asiakkaat olivat saaneet ruokailun päätökseen, mutta homma meni kakkukyttäykseksi. Tätä saattoi kestää reilusti yli tuntikin, sillä se oma suosikkikakku saattoi tulla tarjolle vasta silloin. Itselläni tunti ei riittänyt, enkä päässyt lainkaan chili-suklaakakun kimppuun. Tuossa ajassa tuli kyllä kaksi kertaa vadelmakakkua, porkkanakakku ja kolme-neljä jotain muutakin. Kyllä, minäkin jäin kyttäämään, ei auttanut. Eli vähintään kaksi eri kakkua pöytään ja mietitty kierto siten, ettei kenenkään tarvi jäädä odottamaan omaa suosikkiaan.Voisikohan pelkkä kakkubuffa toimia? Suruuni totean kuitenkin, että porkkana- ja vadelmakakku olivat ihan jäätävän hyviä.
Yleisesti ottaen sanoisin, että ruoka oli ihan ok. Salaatit maistuvia ja kaikki ihan peruskauraa. Tasalaatuistakin, mutta kuitenkin positiivisesti. Jos jotain pitäisi kakkujen ja leipien lisäksi huudattaa, niin katkaravut olivat erinomaisia. Ai juu, pidin tosi paljon lämpimän puolen espanjalaisesta
perunamunakkaasta ja bratwursteista. Ei aina sitä pieleen tehtyä
perusmunakasta, nakkeja ja lihapullia.
Iso miinus kuitenkin siitä, ettei minkään ruuan kohdalla lukenut, mitä se on. Vaikka netistä näkee brunssipöydän koostumuksen, ei oletusarvona voi olla, että brunssiasiakas olisi surffaillut siellä etukäteen. Työntekijöilläkin oli niin kiire, että jos tuossa hötäkässä lähtee vielä kyselemään koostumuksia, saa moni odottaa pöytäänsä vielä kauemmin. Ei-lihansyöjä-seuralaiseni olisi ehdottomasti kaivannut näitä ja olen varma, että moni muukin erityisruokavaliota noudattava kokee tämän puutteeksi. Ja muutenkin ihmisten tietoisuus siitä, mitä suuhunsa laittaa on selvästi kasvanut. Väittäisin, että moni brunssilla kävijä ei syö pelkästään elääkseen, vaan myös elää syödäkseen, tällöin kiinnostaa enemmän, mitä tarjolla on. Keskusteltiin myös siitä, minkä takia brunssipöydän kanasalaattiin on ihan pakko laittaa tuo kana siihen itse salaattiin mukaan, eikö sitä voisi laittaa erikseen johonkin kulhoon salaatin viereen, jolloin myös kasvissyöjät voisivat kyseistä salaattia nauttia. Joskus sain ravintolassa vastauksen, että eihän niitä lihanpaloja nyt kovin vaikea ole sieltä salaatista plokata. Ei, ei näin. Fazerilla ei siis vastattu näin. Itse asiassa asiakasmäärään nähden palvelussa ei ollut mitään moitittavaa. Joskus jotain oli loppu noutopöydässä, mutta näillä ihmismäärillä se on enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Näin ei tietty pitäisi olla ja tälläkin voisi erottua edukseen.
Ihan ok brunssi, lisää kakkuja pöytään ja heti :)
Kirjoitus on tehty yhteistyössä Fazerin kanssa.
10.11.2015
Paahdettu myskikurpitsa-valkosipulikeitto - pala taivasta
Kurpitsa-aika ei ole ohi, vaikka halloween jo menikin. Kurpitsa on ehdottomasti syksyinen lempparini ja monikäyttöisyydellään edustaa kasvisten kruunaamatonta aatelia. Pelkästä kurpitsalihasta saa jo sangollisen syksyistä väriterapiaa ja makea maku auttaa ohittamaan karkkikaupan. Maku on itse asiassa jopa niin makea, että suosittelen potkaisemaan kurpitsaa seuralaisineen jollain sopivan lempeällä chilillä.
En(pä) haluaisi hehkuttaa, mutta onhan tämä keitto pala taivasta. Perusmaut, hyvät mausteet, yksinkertaista, potkua, sopivasti yrttejä. Liemen määrää kannattaa vähän miettiä sen mukaan, kuinka paksua keitosta haluaa.
Paahdettu myskikurpitsa-valkosipulikeitto
1 kokonainen valkosipuli
1 myskikurpitsa
1 pieni kesäkurpitsa
1 keltasipuli
1 chili
0,8-1 l kasvislientä
iso nokare voita
2 dl kermaa
kourallinen persiljaa
mustapippuria myllystä
(suolaa)
Leikkaa valkosipuli vaakasuunnassa halki, laita puolikkaat foliopaperille ja kaada pinnoille oliiviöljyä. Kääri folioon. Leikkaa myskikurpitsan liha palasiksi, öljyä kevyesti ja paahda valkosipulin seurana leivinpaperilla 200-asteisessa uunissa 25 minuuttia.
Kuori kesäkurpitsa, pilko kuutioiksi ja pilko keltasipuli isoiksi paloiksi. Lisää nämä ja chili kiehuvaan kasvisliemeen. Kun valkosipuli ja myskikurpitsa ovat valmiit, lisää ne kasvisliemeen. Valkosipulit lähtee kuoristaan painelemalla, varo polttamasta näppejäsi. Surauta keitto sauvalla tasaiseksi, lisää voi ja kerma ja surauta uudestaan. Tarkista suola, mikäli kasvisliemesi oli pliisu, lisää suolaa tai ainakin pippuria. Hakkaa joukkoon iso kasa persiljaa.
Itse söin keiton juuri paistetun ruisleivän ja savulohen kanssa, mutta klassikkona kurpitsakeiton kanssa toimii pieneksi kuutioitu paistettu pancetta ja paahdetut kurpitsansiemenet (jotka voi kaapia ihan tästä samasta kurpitsasta).
Ai juu, minulla sattui olemaan kaapissa vielä pieni pala eestiläistä savujuustoa, jonka sulatin keiton sekaan. Uuh. Muutama viipale Kippariakin toimii, avot.
9.11.2015
Kaalilaatikko hernerouheella ja ohrasuurimoilla
Vuosien myötä olen tottunut siihen, että kaalilaatikkoon kuuluu jauhelihaa ja siitä syntyy tietynlainen rakenne. Nyt kun lihansyönti on vähentynyt lähinnä satunnaiseksi, pitää rakenne saada ilman lihaakin täydelliseksi. Hyvä idea on käyttää riisin lisäksi ohrasuurimoita, niistä tulee hieman jauhelihaa muistuttavia palleroita. Riisin voi toki korvata kokonaankin kotimaisilla ohrasuurimoilla, mutta Risellan riisi-ohraseos on kyllä aikas kätevä.
Tästä tuli vähintäänkin tositositosi hyvää. Uunivuoka tyhjeni harmillisen äkkiä, vaikka olin suunnitellut, että helposti syödään parikin päivää. Oliko hernerouheellakin jotain tekemistä asiaan, kaalilaatikossa oli aistittavissa mukavaa hernemäistä makua. Lihan kun jättää pois, kannattaa proteiinien saanti turvata jollain muulla raaka-aineella. Milletin hernerouheessa protskuja on 17,9g, mikä on ihan käypä määrä, vertauskohtana sika-nautajauheliha 17,5g.
Kaalilaatikko hernerouheella ja ohrasuurimoilla (vegaaninen)
1,5 dl hernerouhetta (Milletti)
2 dl riisi-ohraseosta (Risella)
n. 1 kg keräkaali
2 isoa porkkanaa
1 keltasipuli
3 valkosipulinkynttä
meiramiatimjamia
suolaa
pippuria
siirappia
4 dl kasvilientä
Kiehauta 3 dl vettä ja anna hernerouheen turvota siinä 30 minuuttia. Keitä riisi-ohraseos napakaksi ohjeen mukaan.
Suikaloi kaali ja freesaile pannulla suikaleet löysiksi. Pilko myös porkkana, sipuli ja valkosipulinkynnet ja freesailee myös hetki niitä. Yhdistä hernerouhe, riisi-ohraseos, kaali, porkkana, sipuli ja valkosipulit öljyttyyn uunivuokaan ja mausta meiramilla, timjamilla, suolalla pippurilla ja siirapilla. Sekoita hyvin. Kaada päälle kasvisliemi ja paista uunin alatasolla 200 asteessa n. 50 minuuttia. Anna vetäytyä hetki. Tarjoa puolukkasurvoksen kanssa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)