Turkkilainen pasta (vege) – ruokatrendi, joka vei itsekunnioitukseni

Rakkaat ruokaseikkailijat, Anna Paulin äidin pastaresepti veti TikTokin polvilleen ja samalla minulta viimeisetkin itsekunnioituksen rippeet. Tätä pastaa olin päättänyt olla testaamatta, sillä mitä erikoista tässä edes voisi olla. Mutta tämä TikTokin ruokatrendien kultainen lapsi ilmestyi elämääni kuin odottamaton tekstiviesti talonmieheltä rouvalta: et tiedä, tarvitsetko, mutta uteliaisuus kuitenkin voitti. Itsekunnioitukseni hävisin, mutta niitä voi tilata lisää Amazonista.

Heti alkuun pannu oli hieman liian kuumana ja poltin sipulit pohjaan. Sama juttu kävi talonmiehen rouvan kanssa. Mutta koska olen suomalaisena tottunut selviytymään saunoista ja hyttysistä, kärykään ei pysäyttänyt minua.

Kasasin kaiken yhteen, makumaailma oli jotain aivan muuta kuin mitä tavanomaiset makaroniviritelmät – mausteista, kermaista, hapanta ja täyteläistä yhtä aikaa. Turkkilainen pasta on matka makujen mahtavaan maailmaan ilman, että tarvitsee poistua keittiöstä tai edes vaihtaa yöpukua. Minä joudun jo selittelemään läheisilleni, miksi syön jogurttia ja pastaa  keskenään myös aamupalaksi.

Ohje on lähes tulkoon leikkaaliimattu Kotilieden sivulta. Ja he varmaan kopsanneet alkuperäisestä. Mutta tässä sama pienin muutoksiin, esim. tämä on tosiaan kasvisversio. Ja lehtipersiljan vaihdoin basilikaan. Kunnon turkkilainen vetäsi tähän varmaan tilliä. 

Turkkilainen pasta (vege)

• 350 g farfalle-pastaa
• 280 g Muu-jauhista
• 1 keltasipuli
• 1 tl currya
• reilusti suolaa
• 2 tl rouhittua mustapippuria
• 2 tl paprikajauhetta
• 2 tl sipulijauhetta

Jogurttikastike

• 400 kreikkalaista jogurttia
• 3 valkosipulin kynttä
• 1 tl suolaa

Paprikavoisula

• 150 g voita
• 1 rkl paprikajauhetta

Laita pasta kiehumaan. Paista Muu-jauhis rapsakaksi, lisää joukkoon pilkottu sipuli ja mausteet. Mausta roimalla kädellä. Valmista jogurttikastike. Purista, raasta tai hienonna jogurtin joukkoon valkosipulin kynnet. Mausta suolalla. Valmista paprikavoisula kiehauttamalla kattilassa voita ja paprikajauhetta. Kasaa annos lautaselle lisäämällä pastan päälle jogurttikastiketta ja paistettua jauhista. Lusikoi päälle paprikavoita. Viimeistele kirsikkatomaateilla ja basilikalla.
 
 
  

Savusimpukka-lohipasta

Fanitan savustettuja simpukoita kasvisöljyssä. Ihan Rainbowlta saa Tanskalaista purkkikamaa, hintakin jää reippaasti alle kolmen euron. Jos ostat muita, tsekkaathan, että purkissasi on ovaalinmuotoinen MSC-sertifikaatti.

MSC (Marine Stewardship Council) kertoo, että kyseisen kalan alkuperä tunnetaan ja se on kalastettu sertifikaatin asettamien kestävyyskriteerien mukaisesti. Tavoitteena on varmistaa, etteivät kalakannat romahda pyynnin seurauksena, eikä muuta meriluontoa vahingoiteta. MSC on vertailututkimuksissa osoittautunut luotettavimmaksi pyydetyn kalan ympäristömerkiksi. Eli suosi siis sitä!

Simpukat ovat todella monikäyttöisiä, meitsi tykkää latoa niitä erityisesti pastan seurana. Eikä se pastaa ainakaan huononna, jos siihen ui myös kirjolohi jälkeläispallukkoineen.

Savusimpukka-lohipasta

350 g spagettia

1 dl pastan keitinvettä talteen

200 g / 120 g savustettuja simpukoita (Rainbow) ja öljyt mukaan

sitruunamehua

suolaa

tuoretta basilikaa (tilli käy myös)

1 rkl tomaattipyreetä 

lisää öljyä

mustapippuria

1 keltasipuli

2 reilua valkosipulikynttä

2 dl kuohukermaa

parmesaania

100 g savulohta

50 g kirjolohenmätiä

suolalastuja

jotain vihreää esim. retiisinversoja tai muuta nannaa

Keitä pasta ohjeen mukaan suolavedessä. Ota keitinvettä talteen reilu desi. Yhdistä simpukat, sitruunamehuturaus, normisuola, tuore basilika, tomaattipyree, öljyt ja pippurit. Jätä hetkeksi marinoitumaan. 

Freesaa kasarissa sipulit ja lisää kuohukerma. Huuhtele pasta pikaisesti ja kaada kasariin. Sekoittele hyvin, lisää samalla keitinvettä ja parmesaania, joka saostaa kastikkeen. Lisää simpukkahässäkkä ja ja savulohipalat ja sekoittele varovasti. Siirrä lautasille, tässä vaiheessa parmesaania mahtuu taas lisää mukaan. Kirjolohenmäti, sormisuola ja kivat versot viimeistelevät annoksen. Eikä lisäpyöräytys mustapippuriakaan väärin ole. 

Vegaaninen Pasta e Fagioli tai ihan vaan Pasta fasuli

Italian keittiöstä ei välttämättä tule heti pavut mieleen, mutta pitäisi tulla. Pohjois-Italiassa papuja viljellään maasta taivaaseen, eikä kukaan voi jäädä paitsi papujen syömiseltä. Maaseudulla niitä tarjotaan makkaroiden kanssa, syödään pastan seassa, keitoissa, padoissa ja muhennoksissa. Yhtä hyvin papuihin voi törmätä oli sitten kyseessä antipastot, side dishit tai pääruuat.  

Pasta fasulin salainen lyömäase on soffritto: sellerin, sipulin ja porkkanan täydellinen yhdistelmä tuottaa tuloksena sopivasta makeutta, karvautta ja maukkautta. Soffritto ei suinkaan kuulu ainoastaan pasta fasuliin, vaan on olennainen osa italialaista keittiötä. Soffritto syntyy kypsyttelemällä hiljaisella lämmöllä kuutioituja kasviksia. Itse lisään mukaan vielä lopuksi valkosipulia, sillä eihän ilman sitä voi elää.

En oikeastaan edes tiedä, millainen oikean pasta fasulin pitäisi olla, vai onko sellaista olemassakaan. Riippuu ehkä myös siitä, missä päin Italiaa satut olemaan. Vaihtoehtoina on soppaa, sakeaa soppaa, pataa, muhennosta ja vaikka mitä. Itse ajattelin, että kiva olomuoto olisi jotain muhennosta muistuttavaa. Ja niin se olikin.

Pasta e Fagioli eli Pasta fasuli

• 2 rkl oliiviöljyä
• 2 porkkanaa
• 1 varsi sellerinvartta
• 1 iso sipuli
• 5 valkosipulinkynttä
• 0,5 rkl tomaattipyreetä
• 500 g tomaattimurskaa
• 0,5 rkl etikkaa
• 0,5 rkl sokeria
• 10 dl kasvislientä
• 200 g vegaanista chorizoa
• suolaa ja mustapippuria
• 4 dl pastaa (keittämättömänä)
• valkoisia papuja
• puoli puskaa persiljaa
• ravintohiivahiutaleita

Pilko porkkana, selleri ja sipuli pieniksi kuutioiksi ja freesaa oliiviöljyssä muutama minuutti. Lisää sekaan pilkotut valkosipulit, mutta älä polta niitä. Kärventynyt valkosipuli pilaa tämänkin ruuan. Lisää pyree, tomaattimurska, etikka, sokeri ja kasvisliemi. Anna poreilla nelisenkymmentä minuuttia minuuttia pienellä lämmöllä. Paista chorizopalat pannulla ja kypsennä pasta omassa kattilassaan. Lisää chorizot ja lisää tarvittaessa suolaa sekä mustapippuria. Lisää pastat ja hakattu persilja. Annoksen päälle sopii kivasti ravintohiivahiutaleet. Varsinkin siinä vaiheessa, kun olet jo laskenut annoksen päälle homehtunutta parmesaania, lusikoinut sen pois ja muuttanut annoksen ravintohiivahiutaleilla vegaaniseksi. 

Miten oikaista lasagnen teossa?

Mielestäni lasagne ei ole millään mittapuulla isotöinen juttu. Silti aina välillä ajaudun keskusteluun, jossa joku moukka minulle tällaista huuteleekin. Koska olen tänään(kin) todella armollisella tuulella, jaan teille kaikille pienen helpotuksen, jolla laiskimmatkin jaksavat hyvin lassensa valmistaa.

Isotöisimmät jututhan lasagnessa ovat valkokastikkeen (juustokastikkeen) tekeminen ja kastikekattilan peseminen. No tällä kikalla säästyt molemmilta. Unohda koko valkokastike ja korvaa se Valion Ruoka & Dippi Koskenlaskija cheddar -juustokastikkeella. Jonka kirjoitusasu on vähintäänkin epäilyttävä Valion omilla sivuilla. Voit sekoittaa juustokastikkeen suoraan tomaattikastikkeen sekaan. Joskus saattaa leikatakin, mutta sillä ei ole lassessa oikeastaan mitään merkitystä.  

Kreikkalainen salaatti tortellineilla

Kreikkalainen salaatti (horiatiki) on aina hyvää, tykkään syödä sitä ilman minkäänlaista vihreää lehtisalaattia hyvällä marinadilla viimeisteltynä. Vaan eipä siihen vihreä salaatti oikeasti kuulukaan. No okei, välillä laitan lehtikaalia joukkoon, mutta se tietty on ihan eri juttu kuin lehtisalaatit. Ja mikäli näin teen, mukaan sopii vehnäolutvinegretti. 

Välillä olen miettinyt, että kreikkalainen salaatti olisi itsessäänkin jo ihan kiva safka, mutta jotain se kaipaisi seurakseen, että siitä saisi hieman ruokaisamman. Leivän kanssakin toki menisi, mutta entäs tortellinit? Kyllä. Ihana idea ja vielä parempi toteutus. 

Kreikkalainen salaatti tortellineilla

• tortellineja (valitse itseäsi miellyttävällä täytteellä)
• kurkkua
• tomaattia
• punasipulia
• vihreää paprikaa
• tuoretta basilikaa
• oliiveja
• fetaa

Kypsennä tortellinit ohjeen mukaan. Ole varovainen, menee hetkessä ylikypsiksi. Pilko ainekset fetaa lukuun ottamatta. Valmista marinadi ja sekoita hyvin. Oreganoa ei voi olla tässä ruuassa liikaa, joten reilulla lapiolla vaan. Sekoita marinadi muiden ainesten kanssa ja lisää lopuksi fetapökäleet. 

marinadi: 

• 0,5 dl oliiviöljyä
• 1,5 rkl omenaviinietikkaa
• hunajaa tai sokeria
• ripaus suolaa
• reilusti kuivattua oreganoa

Tortelliini-halloumipanzanella

Tämä on aika hieno muunnos perinteisestä toscanalaisesta tomaatti-leipäsalaatista. Usein kyljessä on mozzarellaa, tällä kertaa kuitenkin tortelliineja ja halloumia. 

Tortelliini-halloumipanzanella

kirsikkatomaatteja

sipuli
viinirypäleitä
oliiviöljyä
valkosipulia
vaaleaa leipää
kurkkua
sipulinvartta
basilikaa reilusti
oliiveja
tortellineja
halloumia

Kastike:

1 rkl punaviinietikkaa
3 rkl oliiviöljyä
luraus hunajaa
suolaa ja pippuria
oreganoa ja tinjamiinia


Paahda 4 siivua vaalea leipää. Puolita valkosipulinkynsi, hiero puolikkailla viipaleiden pinnat ja heitä puolikkaat kynnet laakeaan astiaan. Lisää sinne myös puolet kirsikkatomaateista, viinirypäleet ja lohkoiksi vedetty sipuli. Lutraa päälle reippaasti oliiviöljyä ja paahda 210 asteisessa uunissa niin kauan, että tomaatit ottavat reilusti väriä pintaan, mutteivat kuitenkaan mene mössöksi. Halkaise loput tomaatit. Pilko kurkku ja sipulinvarsi.

Voit pilkkoa leivän isoiksi paloiksi ja heittää lopuksi vielä tomaattihässäkän päälle uuniin pariksi minuutiksi, niin että lämpenee. Ja imee nestettä itseensä. Kokoa isolle laajalle astialle salaatti. Kaikki sekaisin vaan ja ihan lopuksi päälle keitetyt tortelliinit ja paistetut halloumisiivut.

Cacio e pepe korvasienillä

Jo Anthony Bourdain tiesi tämän pastan hienouden. Tai ei hänellä korvasieniä tässä ollut. Ei liikaa raaka-aineita, mutta hienosti toisiinsa sopivat maut. Polkkapossulla kesti yllättävän kauan ymmärtää upeus. Hiton idiootti.

Cacio e pepe korvasienillä

400 g spagettia

2 tl mustapippuria

korvasieniä

suolaa

150 g parmesaania tai pecorinoa

voita

sitruunamehua

persiljaa

Keitä spagetti ohjeen mukaan reilusti suolaisessa vedessä. Raasta juusto. 

Paahda pippuria pannulla tai korkeareunaisessa paistokasarissa (jotta pasta mahtuu myöhemmin) kevyellä lämmöllä hetki, ja lisää sitten voi. Lisää ryöpätyt korvasienet ja paista hetki. Muistathan valmistella korvasienet ohjeistuksen mukaan, en laita tähän, mutta googlaa "korvasienten käsittely".

Ota pastan keitinvettä n. 3 dl talteen ja lisää siitä 1 dl pannulle + pasta. Ala lisätä juustoraastetta hiljalleen, siitä ja vedestä syntyy kastike, kun sekoitat kunnolla. Lisää vettä tarpeen mukaan, mutta älä valmista velliä. Kosteutta pitää toki olla

Kauho lautaselle. Päälle sopii vielä pieni puristus sitruunaa, rouhaus mustapippuria, hieman juustoa ja sopivasti persiljaa tai basilikaa.

Pasta Alfredo on pakko testata

Tämä on ruoka, joka jokaisen pitäisi opetella valmistamaan. Pasta Alfredosta on monia väännöksiä, ihan yksinkertaisimmillaan siihen tulee pastaa, kermaa ja parmesaania. Itse pidän hieman happamamammasta mausta ja olen vaihtanut kerman smetanaksi.

Onhan tämä meikäläisen Alfredo aikamoinen pommi, mutta eipähän jätä kylmäksi liialla keveydellään. Tällä kertaa päätin lisätä vielä parsaa, se on sentään kevyttä. 

Pastan kanssa ei kannata olla turhan ihmeissään. Parhaiten tähän sopii jokin sellainen, jossa on paljon litteää tarttumapintaa kuten fettuccine tai pappardelle. Fettuccine on tagliatellesta Roomassa käytettävä nimitys.

Pasta Alfredo (2–3 annosta)

300 g tagliatellea

2 rkl voita

1 salottisipuli

1 suuri valkosipulinkynsi

2 dl smetanaa (20 % rasvaa)

1 dl parmesaania raastettuna

0,5 dl pastan keitinvettä

suolaa ja pippuria reilusti

tuoreita yrttejä kuten rakuunaa ja basilikaa

päälle kevätsipulin vartta

3-4 vartta parsaa keitettynä ja katkottuna

Keitä pasta al dente.

Laita voi korkeareunaiselle pannulle, kuullota sipulit ja valkosipulit siinä. Laske lämpö hyvin miedolle ja lisää smetana. Lisää hetken päästä parmesaani ja pastan keitinvesi sekä suola ja pippuri. Silppua mukaan yritit. Sekoita tagliatellet hyvin käännelle joukkoon. Lisää avokadot annokseen ja rouhi vielä kaiken päälle reilu ripaus mustapippuria myllystä. Hirveän pahaa annokselle ei tee reilu puristus sitruunasta. 

Ai juu, moni käyttää tuorejuustoa tässä ruuassa, itse en ihan syty siihen, koska pieni määrä hapatettua kermaa saa särmät syttymään. Mutta käy kuitenkin katsomassa, miten tuorejuustoa voi käyttää tässä pastassa rosaviinijaruoka.fi-sivustolla. Siellä on suositeltu juomaksi Giovanna Tantini Bianco -valkoviini, joka on aika hauska tapaus. Raikkaan kuiva ja kivasti hedelmäinen inauksella valkopippuria, hyvä yleisvalinta muutenkin pastoille. 

Kirjoitus on tehty yhteistyössä Cisa Drinks Oy:n kanssa. 

 

Ilmastoystävälliset ruokavaliot vaalivat terveyttä - Papu-punajuurilasagne

Suomalaisen kuluttajan ilmastovaikutuksista noin 20 prosenttia aiheutuu ruoan kulutuksesta. Tutkijoiden mukaan ruoan ilmastovaikutusta voidaan vähentää 30–40 prosenttia ruokavaliota muuttamalla ja pitämällä huolta peltojen hiilivarastosta.

Kuva: Pixabay, silviarita

”Ilmastoystävällinen, ravitsemuksellisesti paras ruokavalio sisältää runsaasti juureksia ja muita kasviksia, palkokasveja, hedelmiä, marjoja ja täysjyväviljatuotteita, joita täydennetään maitotuotteilla, kananmunalla, kalalla ja lihalla. Vegaaniksi ei tarvitse ryhtyä”, painottaa ruoka-, ravitsemus- ja kotitalousneuvonnan kehitysjohtaja Marita Suontausta Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksesta.

Kasviksia kannattaa käyttää reilusti sellaisenaan, liharuokien jatkeena ja leivontaan. 

”Kasvikset sisältävät runsaasti terveyttä edistäviä flavonoideja. Lähellä tuotettujen kasvisten runsas käyttö on myös ympäristöteko. Kasvikset sitovat kasvaessaan ilmakehän hiilidioksidia ja niiden vaikutus ravinnepäästöihin on pieni.”

Huomio lihan määrään, alkuperään ja laatuun

Ruokavalion ilmastovaikutuksesta 45 prosenttia aiheutuu lihan ja lihatuotteiden kulutuksesta. Lihan kulutuksen vähentäminen on hyväksi ilmastolle ja oleellista suomalaisten terveydelle. Suurin osa suomalaisista saa ruokavaliostaan liikaa tyydyttyneitä rasvahappoja ja suolaa. Liikaa proteiinia saa 23% miehistä ja 15% naisista.

”Liharuokia on helppo muokata kasvispitoisemmiksi. Raastettuja juureksia voi lisätä jauhelihataikinaan tai -kastikkeeseen. Lihapadat saavat makua ja väriä kasviksista. Lihan osuus lautasella pienenee kuin vahingossa”, Suontausta vinkkaa.

Naudan hiilijalanjälki voi vaihdella 25-50 kilon välillä kypsää lihaa kohden.

”Hiilijalanjälkeen vaikuttaa eniten se, valitseeko kaupasta lypsykarjarotuista vai lihakarjarotuista naudanlihaa. Yhdistelmälihan päästöt ovat pienemmät, koska lehmästä saadaan sekä maitoa että lihaa.”

Lihan alkuperällä on merkitystä.

”Suomalainen naudanliha on hyvä valinta. Suomessa naudat syövät nurmea, eivät soijaa. Monivuotinen nurmipelto on hyvä hiilinielu”, Suontausta kertoo.

Pelkän naudan sijaan voi valita myös sika-nautaa tai broileria.

”Sian hiilijalanjälki on nautaa huomattavasti pienempi. Vielä hieman suurempi säästö saadaan, jos käytetään broilerinlihaa.”

Myös järvikalan käyttöä tulisi lisätä.

”Suomalaiset tuntevat hyvin kalan syönnin terveyshyödyt, mutta ilmastovaikutukset ovat vielä vieraampia. Erityisesti lahnan ja särjen käyttö on suositeltavaa. Niiden kannat ovat runsaat ja kalastaminen hidastaa vesistöjen rehevöitymistä”, Suontausta sanoo.

Luvut ovat RuokaMinimi-hankkeen loppuraportista (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja) ja Ilmastoviisas maatilayritys -julkaisusta (ProAgria Keskusten Liitto).

Kuva: Pixabay, Sharon Ang

Papu-punajuurilasagne (4–5 annosta)

200 g lasagnelevyjä

Punajuurikastike:

500 g (5–7 kpl) punajuuria
1–2 (150 g) palsternakkaa
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
0,5–1 punaista mietoa chiliä
1 rkl rypsiöljyä
500 g tomaattimurskaa
1 dl härkäpapu- tai soijarouhetta tai 2 dl kypsiä kidneypapuja
0,5 tl rouhittua pippuria
0,5 tl suolaa
0,5 tl oreganoa
0,5 tl basilikaa

Juustokastike:

7–8 dl kevytmaitoa
0,5 dl vehnäjauhoja
0,5 kasvisliemikuutiota
0,25–0,5 tl jauhettua muskottipähkinää
75 g voimakasta juustoraastetta (emmentalia)

1. Kuori ja raasta juurekset, kuori ja pilko sipulit ja hienonna chili. Kuullota pannulla öljyssä ensin sipulit ja lisää sitten muut aineet. Jatka kuullottamista hetki, lisää tomaattimurska, papurouhe ja mausteet ja anna kypsyä miedolla lämmöllä. (Lisää tarvittaessa 0,5 dl nestettä).

2. Valmista juustokastike: Kuumenna 5 dl maitoa ja sekoita vehnäjauhot 2 desilitraan maitoa. Lisää jauhosuurus kuumaan maitoon hyvin sekoittaen ja kypsennä sekoitellen miedolla lämmöllä kymmenisen minuuttia. Lisää liemikuutio ja muskotti sekä lopuksi juustoraaste, ohenna tarvittaessa maidolla.

3. Kaada tilkka molempia kastikkeita voidellun vuoan pohjalle (koko noin 18 x 28 cm) ja peitä lasagnelevyillä. Jatka samoin kerroksittain, niin että päällimmäisten levyjen päälle tulee vain juustokastiketta.

4. Kypsennä 180 asteessa noin 50 minuuttia, peitä leivinpaperilla loppuvaiheessa, että ei tummu liikaa. Anna vetäytyä peitettynä hetki ennen leikkaamista ja tarjoa vihreän salaatin kanssa.

Tattaria ja kasviksia (4 annosta)

2 dl kokonaisia tattarisuurimoita
3–4 dl vettä tai kasvislientä
1 rkl rypsiöljyä
1 pieni punasipuli
pala 100–200 g kaalia
pala 100–200 g kesäkurpitsaa
1 tl kuivattua yrttisekoitusta
0,25 tl suolaa
0,25 tl rouhittua pippurisekoitusta

1. Keitä tattari vedessä tai kasvisliemessä pakkauksen ohjeen mukaan.

2. Puhdista, kuori ja pilko kasvikset, hienonna sipuli, suikaloi kaali ja leikkaa kesäkurpitsa suikaleiksi.

3. Kuullota kasviksia öljyssä pannulla sekoitellen viitisen minuuttia ja mausta yrttisekoituksella sekä ripauksella suolaa ja pippuria. Vähennä lämpöä ja lisää sekaan tattari, josta mahdollinen ylimääräinen neste on valutettu pois. Tarjoa kalan tai lihan lisäkkeenä.

Vinkki: Samalla tavoin voit valmistaa muitakin viljalisäkkeitä, esimerkiksi ohraa ja kauraa. Vaihtele kasviksia kauden mukaan.

Kesäkurpitsapasta

Jotenkin kesäkurpitsa on aina saanut aikaan minulle hieman mauttoman fiiliksen. Olen tehnyt siitä vaikka mitä hyvää, mutta silti tylsyys on iskostunut mieleeni. Kesäkurpitsa taipuu kuitenkin vaikka kuinka moneen juttuun. Unohdetaan tylsyys.

Tällä kertaa lähdin naittamaan kesäkurpitsaa pastan kanssa. Inspiraatio reseptiin tuli täältä, tosin lisäsin sitruunan kirpeyttä peittämään hiukan sokeria ja paistoin vielä lisäksi halloumia. Enkä laittanut ollenkaan ricotttaa, jota oli alkuperäisessä ohjeessa.  

Tämä on hyvä ohje, kannattaa testata.

Kesäkurpitsapasta

spagettia, tagliatellea tai gnoccheja (jotain jossa on tarttumapintaa)

1 isohko kesäkurpitsa
nippu tuoretta basilikaa ja rucolaa
1 valkosipulinkynsi
250 g mascarponejuustoa
1 sitruunan raastettu kuori
½ sitruunan puristettu mehu
½ rkl sokeria
suolaa
mustapippuria
vähän pastan keitinvettä
50 g raastettua parmesaanijuustoa
halloumijuustoa

Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan.

Pilko kesäkurpitsa paloiksi. Sekoita tehosekoittimessa kaikki kastikkeen ainekset tasaiseksi seokseksi. Tarkista suola ja pippuri. Sekoita kastikkeeseen pastan keitinvettä, jotta saat kastikkeesta juoksevampaa.

Kääntele kastike pastan joukkoon. 

Kuutioi halloumi ja paista pannulla. Lisää annosten päälle.  

Juomaksi: Juustoisen kesäkurpitsapastan kanssa sopii kivasti kuplat, kevyt päärynäisyys ja hento persikkaisuus. Juomaksi Pizzolato Valdobbiadene Prosecco Superiore Biogico Brut. Tämä 2017 vuoden italialainen kuohuva kustantaa tällä hetkellä Alkossa 14,99€ ja on ehdottomasti hyvä ostos. 

Kirjoitus on tehty yhteistyössä Cisa Drinks Oy:n kanssa

Tagliatellea ja saksanpähkinä-persiljapestoa

Uuh, aah ja miu. Heti suosikkipastojeni joukkoon. Aivan mahtava pähkinäinen meininki, joka lämmittää kuin kasa karvahattuja kasvoilla.

Tämä italialainen ruoka tulee Campanian pääkaupungista Napolista, jossa saksanpähkinälle on annettu kunnia, joka sille kuuluu. Resepti on italialaiseen tapaan jälleen hyvinkin yksinkertainen, eikä ainesosia ole liikaa. Pastaksi kannattaa valita jokin hieman leveämpi nauha, jossa on hyvin tarttumapintaa kastikkeelle, esimerkiksi pappardelle tai tagliatelle. Ensimmäinen olisi ehkä ihanteellinen, mutten sellaista jaksanut alkaa väsäämään, ja tagliatellea sattui olemaan valmiiksi kaapissa.

Saksanpähkinköistä pasta saa mukavan maun, kunhan et valitse vanhoja eltaantuneen karvaita yksilöitä. Pähkinöistä pastaan tulee myös reilusti hyviä rasvoja ja rakennetta. Joskus olen lisäillyt pastoihini saksanpähkinäöljyä, sekin on aikas herkkua.

Taste.comissa tutustuin johonkin saksanpähkinäisen pastan ohjeeseen. Mennään siis sillä innoituksella. Periaatteessahan tässä tehdään saksanpähkinä-persiljapesto, jota jatketaan hiukan kermalla. Ei mikään laiduttajan pasta.


Tagliatellea ja saksanpähkinä-persiljapestoa

150 g saksanpähkinöitä
2–3 valkosipulinkynttä
30 g sulatettua voita
nyrkillinen persiljaa
0,5 dl raastettua parmesaania
1 dl oliiviöljyä
0,5 dl kermaa
0,5 dl pastan keitinvettä
suolaa ja mustapippuria

350 g tagliatellea (tai pappardellea)
sitruunamehua

Paahda pähkinöitä paistinpannulla 3–4 minuuttia välillä käännellen. Älä päästä palamaan, hieman saa tulla väriä. Pilko valkosipulit ja hakkaa persilja. Laita voi, valkosipulit, persilja, parmesaani ja 4/5 pähkinöistä kulhoon ja pyöräytä sauvasekoittimella. Ala lisätä hiljalleen oliiviöljyä, näin valmistuu pesto. Kaada kattilaan kerma, keitinvesi sekä juuri valmistamasti pestotahna ja anna kiehahtaa. Mausta reilulla suolalla ja pippurilla.

Keitä pasta ohjeen mukaan, valuta ja laita takaisin kattilaan. Sekoita saksanpähkinätahna mukaan. Kokoa kahdelle lautaselle ja laita annosten päälle loput pähkinät kevyesti rouhittuina ja persiljaa. Päälle voi puristaa vielä hieman sitruunasta mehua.

Sitruunainen parsa-herkkusienipasta

Sitruunainen parsa-herkkusienipasta

puntti parsaa

Katko parsat (anna katketa siitä kohtaa, mistä itse haluaa). Kuori pienet siivut päältä pois kuorimaveitsellä. Keitä suolaisessa vedessä muutama minuutti koosta riippuen. Vähempi keittoaika on parempi keittoaika.

3 isoa herkkusientä

2 valkosipulinkynttä

2 dl kermaa

maizenaa

lusikallinen kapriksia

½ sitruunan mehu ja kuoren keltaista osaa raastettuna

suolaa 

pippuria

kourallinen basilikaa

ruohosipulipätkiä

Pilko herkkusienet ja valkosipulit. Freesaa hetki pannulla oliiviöljyssä. Lisää kerma, kietauta ja suurusta maizenalla. Lisää kaprikset. Raasta kastikkeeseen luomusitruunan kuorta. Mausta suolalla ja pippurilla, tämä kaipaa reilun suolan. Lisää parsat ja basilikat. 

Kaada kastike pastan päälle ja sekoita hyvin. Lisää sitruunamehu. Sekoita hyvin ja nostele annokset lautaselle. Päälle sopii vielä parmesaani ja ruohosipulipätkät. 

Myskikurpitsainen Pasta Alfredo

Syksy kantaa taskuissaan kultaa enemmän kuin muut vuodenajat yhteensä. Väriloistoa ja keltapunaisen lämpimiä sävyjä. Niistä on myös myskikurpitsa-aika tehty. Olen väsännyt myskikurpitsasta vähän vaikka mitä. Se onkin ihan mahtavan monikäyttöinen ja joka paikkaan taipuva kasvi. Ja kaunis väriltään. Olen tehnyt keittoa, piirakkaa, pastaa, gratiinia, leipää, risottoa, spelttihelmisalaattia ja currya. Näin äkkiä mietittynä. 

Jos kiinnostuit, tässä ohje taivaalliseen valkosipuli-myskikurpitsakeittoon ja tässä veikeän simppeliin spelttihelmisalaattiin.

Mutta tänään syödään pastaa. Viime aikoina olen harrastanut lähes poikkeuksetta pastoja, joissa ei ole turhan paljoa kermojen kanssa lutrattu. Simppelit raaka-aineet ja öljypohja, siitä on hyvä pasta tehty. Kuinka hieno voi olla ihan vaikka spagetti, jota on käännelty oliiviöljyn, pippurin, suolan, parmesaanin ja persiljan kanssa. Tai kirsikkatomaatti-pestopasta, joka kaikessa yksinkertaisuudessaan on varmaan kautta aikojen yksi luetuimmista resepteistäni.  

Tänään kuitenkin lutrataan kevyesti kermalla ja tehdään Pasta Alfredoa. Alkuperäinen on valmistettu fettuccinesta, mutta tähän voi hyvin käyttää myös spagettia, pappardellea tai tagliatellea. Kuitenkin jotain sellaista, jossa on kastikkeelle sopivasti tarttumapintaa. Mikäli haluat enemmän tutustua pastan ja kastikkeen parittamiseen, haluat ehkä lukaista juttuni siihen liittyen. Ja jos totta puhutaan, niin eihän tämä ole Pasta Alfredoa nähnytkään, mutta nimeän sen silti niin. Koska voin. Koska tässä on kermaa. Ja parmesaania. Ja makua. 

Jos myskikurpitsan käsitteleminen on vierasta, on turha pelästyä. Hyvä puoli on, että jos olet laiskalla päällä, kurpitsan kuorikin on ihan syötävää. Ja varsinkin jos kurpitsa menee soseeksi, niin kuoriminen saattaa jonkun mielestä olla vähän turhaakin. Jos kuitenkin päädyit poistamaan pinnan, tartu kuorimaveitseen, sillä homma käy helposti. Sen jälkeen kurpitsa keskeltä halki poikittaissuunnassa ja siemenet lusikalla talteen. 

Myskikurpitsainen Pasta Alfredo (3 reilua annosta)

500 g spagettia

4 dl myskikurpitsaa kuutioituna

1 keltasipuli

2-3 valkosipulinkynttä

oliiviöljyä

2 dl kermaa

2 dl kasvislientä

suolaa

mustapippuria

5 salvianlehteä

persiljaa
1 dl parmesaania

myskikurpitsansiemeniä

Keitä pasta ohjeen mukaan.

Freesaa pilkottua keltasipulia hetki öljyssä ja lisää sitten valkosipulit. Lisää vähän öljyä ja kurpitsakuutiot. Paista hetki ja lisää kerma ja kasvisliemi. Anna muhia 15 minuuttia tai kunnes kurpitsa tuntuu kypsältä. Tarkista vielä suola ja rouhaise mustapippuria myllystä. Heitä koko komeus blenderiin salvianlehtien kanssa ja aja sileäksi. 

Pyörittele keitetty spagetti ja kastike toisiinsa. Lisää lopuksi parmesaani siten, että se on jo sulanut, kun pasta päätyy lautaselle. Kaada vielä päälle loraus oliiviöljyä, tämä pasta paakkuuntuu helposti, mutta maku on hyvä. 

Paahda kurpitsansiemenet pikaisesti pannulla pienessä rasvassa ja reilussa suolassa. Laita siemenet pastan päälle persiljan kanssa. Ecco! Grazie a Dio, Alfredo e Polkkapossu!

Gluteeniton ja vegaaninen tuorepasta GlutØ - Ravioliateria 10 minuutissa

Taas on tullut hieman helpotusta keliaakikkojen elämään, kun Glutzero Finland Oy on lanseerannut uuden gluteenittoman ja vegaanisen tuorepastasarjan GlutØ. Tällä hetkellä sarjaan kuuluvat pappardelle, rigatoni, fusilli, rustica, gnocchi, fettuccine ja kaksi erilaista raviolia. Raviolien täytevaihtoehdot ovat artisokka ja pinaatti-sitruuna. Jälkimmäinen on erityisesti meikäläisen mieleen, ei ensimmäisessäkään mitään valitettavaa ole.

Pastataikina koostuu hyvinkin yksinkertaisista raaka-aineista: riisijauho, maissijauho ja vesi. Rakenteesta on saatu varsin mukava ja näitä syö tosi mielellään. Jos en ole ihan väärässä, niin GlutØ on tällä hetkellä Suomen markkinoiden ainoa vegaaninen ja gluteeniton tuorepastasarja. Toki se sopii kaikille muillekin, jotka eivät ole myöskään riisille, maissille tai vedelle allergisia. Älkääkä naurako, joillekin vesiallergia on ihan todellisuutta. Iho ei kestä sadetta, eikä välillä omaa hikeäkään, joillekin nesteen juominenkin aiheuttaa kurkun turpoamista. No niin, taisin ajatutua sivuraiteille. 

Ravioleista valmistuu todella nopeasti ja hyvin pienellä vaivalla hemaisevan herkullinen ateria. Sehän onkin osa pasta-aterioiden parhautta. Näin kokkailu tapahtui possukeittiössä:

Pinaatti-sitruunaraviolit ja oliivinen tomaattikastike

pieni keltasipuli
2 valkosipulinkynttä
oliiviöljyä
1 tlk tomaattimurskaa
1 dl vettä
ripaus sokeria
suolaa ja pippuria
kuivattua oreganoa
pieni kourallinen oliiveja
muutama lehti tuoretta basilikaa silputtuna
rucolaa
parmesaania

Pilko keltasipuli ja freesaa hetki öljyssä, lisää myös pilkotut kynnet. Lisää tomaattimurska ja vesi, anna muhia hetki. Lisää sokeri, suola, pippuri, oregano ja oliivit. Keitä raviolit ohjeen mukaan lähes kypsiksi runsaassa vedessä ja nostele varovasti reikäkauhalle kastikkeen sekaan. Läjä basilikasilppua sopii tähän kuin saparo possulle. Viimeistele rucolalla ja parmesaanilla. Annostele lautasille.  

Voit kypsyttää raviolit myös tomaattikastikkeessa. Tällöin kypsymisaika hieman pitenee. Itse suosin raviolien kypsyttämistä runsaassa nesteessä, jolloin ne pysyvät paremmin koossa. Kastiketta pitää kuitenkin välillä hämmennellä, jolloin raviolit saavat turhia kosketuksia. 

   Girjoitus on tehty yhteistyössä Glutzero Finland Oy:n kanssa.  

De Buyerin hiiliteräspannu

Hiiliteräspannu on paistinpannujen nykypäivää. Vaikka olenkin vannoutumaton Ikean 14,90€ pannun fani, on hiiliteräspannu tietysti laadultaan ihan eri tasoa ja toki ikuinen siinä, missä ikealainen kestää muutaman vuoden.

Paistinpannujen Ferrareita ovat ehdottomasti De Buyerin pannut. Mutta mikä hiiliteräspannusta tekee niin hienon jutun? No ensimmäisenä tietysti se, että kuten valurautapannukin, niin myös hiiliteräspannu on oikein hoidettuna ikuinen. Jos pinnassa menee jotain pahasti pieleen, voi pannua hioa esimerkiksi vesihiomapaperilla ja tehdä uusi rasvapoltto ja pannu on taas kuin uusi. Hetkinen, mikä rasvapoltto?

Uusi pannu kannattaa ensin käsitellä, jotta siihen saadaan sopiva pinta. Ja sopiva pinta siihen syntyy polttamalla rasvaa pintaan. Tiedättehän, taatusti on mukavampaa, että pinnasta irtoaa ruokaan rasvaa kuin vaikkapa alumiinia tai muita käsittelyaineita. Rasvapolttoon parasta on silava, mutta mikäli haluaa tehdä homman vegaanisesti sekaantumatta eläimiin, voi polton tehdä myös rasvalla, joka kestää korkeita lämpötiloja. Tällöin hyvä vaihtoehto on rypsiöljy. Näin minä hoidin homman:

Pesin pannun kuumalla vedellä ja kuivasin sen huolellisesti. Sitten levy kolmoselle ja pannulle ohut kerros rypsiöljyä. Hetken päästä lämmöt vitoselle ja odottelin, että käry alkaa hiljalleen nousemaan. Liesituuletinta ei kannata pitää päällä ja muutenkin kannattaa varata lähelle iso kattilan kansi, mikäli sattuu liekki roihahtamaan. Kun käryä alkoi nousta, heiluttelin pannua puolelta toiselle siten, että öljyt juoksivat pinnalla joka paikkaan ja silminnähden määrä väheni. Hetken päästä pannu viereiselle levylle jäähtymään ja öljyn kuivaus talouspaperilla patakinnas kädessä. Sitten pannulle uusi ohut kerros öljyä ja sama juttu. Toistin tämän ehkä 12-13 kertaa, jotta sain pintaan jäämään pienen rasvakerroksen. Pannuhan paranee vaan käytössä, siitä ei heti tule täydellistä tai täydellisen väristä, vaan pintakerros tekeentyy hyväksi hiljalleen. Kuvassa pannu  4-5 käsittelykerran jälkeen.

De Buyerin pannuja myy Kitchentime, jolla on muutenkin loistavat keittiötarvikevalikoimat pannuvalikoimista puhumattakaan. Tällä hetkellä on muuten menossa kesäale, vink vink. Ja ei tarvi pelätä, että hiiliteräspannu olisi järkyttävän kallis, omani hinta on tällä hetkellä verkkokaupassa tarjouksessa 45,90€.

Rasvapolton jälkeen ensimmäisenä pannulla sai kunnian valmistua kastike pastalle. Rauhallinen startti siis.

Munakoiso-fetakastike pastalle

 oliiviöljyä

1 sipuli

1 pieni munakoiso

2 valkosipulinkynttä

400 g tomaattimurskaa

1,5 dl vettä

0,5 rkl sokeria

oreganoa

n. 20 kpl pikkukapriksia

n. 10 oliivia

n. 20 kpl fetakuutioita

suolaa ja pippuria

tuoretta basilikaa

tuoretta persiljaa

Pilko sipuli ja freesaa hetki öljyssä. Lisää kuutioiksi pilkottu munakoiso ja pilkotut valkosipulit, freesailee taas. Lisää tomaattimurska ja välillä vettä, mikäli tarvii. Heitä sekaan ripaus sokeria, ketsuppiakin saa käyttää. Kastike rakastaa kuivattua oreganoa. Lisää myös pikkukaprikset ja pilkotut oliivit ja lähes lopuksi fetakuutiot, niiden ei tule sulaa kastikkeeseen. Lisää suolaa ja pippuria ja hakkaa vielä päälle basilikaa ja persiljaa.

Tarjoa spelttipastan kanssa, esimerkiksi Sunspeltin pappardelle on mainiota tähän tarkoitukseen.

Kirjoitus on tehty yhteistyössä Kitchentimen kanssa. 

Gluteeniton punajuuri-sinihomejuustopasta

Jatketaanpa taas välillä vaihtoehtoisten pastojen sarjaa, tällä siis tarkoitan muita kuin perinteisiä vehnäpastoja. Palmusto onkin jo aiemmin mainittu kikhernepastojen tekijänä, viimeksi valmistin 10 minuutin sardiini-appelsiinipastaa kyseisen firman kikhernepasta naturelista. Pysytään samassa jo hyväksi todetussa tuotteessa, mutta lisätään kevyt viuhahdus sinistä hometta ja punaista väriä. Kaunis seuralaiseni totesi pastasta: "No oli tää erikoista ja erilaista verrattuna peruspastoihin mut tosi hyvää". Aivan, niin oli. Punajuuri ja sinihomehan on klassinen yhdistelmä.

Punajuuri-sinihomejuustopasta

3-4 punajuurta

3 rkl oliiviöljyä

suolaa ja pippuria

tuoretta rosmariinia

100 g sinihomejuustoa

1 pss kikhernepasta naturel (Palmusto)

(pikkupaprikoita

kermaviiliä

avokadoa)

Keitä punajuuret ja kuori. Kaada joukkoon 3 rkl oliiviöljyä, mausta s & p. Poraa sauvalla tasaiseksi. Lämmitä sose pannulla, heitä joukkoon sinihomejuusto, anna hieman sulaa. Sekoita joukkoon keitetty pasta. Kääntele. Päälle vielä muutama silputtu lehti rosmariinia. Paistoin vielä seuraksi muutaman pikkupaprikan öljyssä, maustoin suolalla ja tein niille avokadosta ja kermaviilistä 1:1 dippikastikkeen. Ja siihen vähän suolaa.

Eilen jälkkäripöydällä oli Julio. Tänään siellä on Eurythmics. Jos pastaa ei jaksa tehdä, niin aina siitä voi unelmoida makeasti.

Kikhernepasta - gluteeniton vaihtoehto

Joku päivä sitten kyselin ystäviltäni, mitä pastavaihtoehtoja heille tulee mieleen perinteisille vehnäpastoille. Sähköpostiinikin tulee silloin tällöin aiheeseen liittyviä kyselyjä. Jollain on todettu keliakia, joku toinen taas tahtoo muuten vaan koittaa gluteenitonta ruokavaliota. Ja onhan se ruokatrendikin. Aika vähiin jäi vastaukset, joten lähdin kaivelemaan asiaa. Ja tuloksena päätin kirjoittaa aiheesta pienen juttusarjan. Tässä ei ole sen enempää paneuduttu gluteenittomiin pastavaihtoehtoihin. Pääasia on heittää pöydälle muutamia erilaisia vaihtoehtoja normipastan seuraksi. Ensin kuitenkin gluteeniton kikhernepasta.

Kikhernepasta on minulle ehkä tutuin vaihtoehto. Sitä saa Suomessa muutamaltakin valmistajalta. Tutuin näistä minulle on Tervens, lempääläläinen firma, jossa työskentelee kolme hyvää tyyppiä - nettisivutkin sanoo niin. Uskon tämän, koska myyntipäällikkö Henri "Kysse" Kydeniäkin nauratti päästessään tekemisiin turkulaisen kanssa. Hemmo kun itse on lähes-tamperelainen. Tervensin kikherneet kasvatetaan Kanadassa, viedään laivalla Iso-Britanniaan ja sieltä taas lähetetään valmiiksi jauhettuina Lempäälään. Jäin miettimään, että jos kerran Kanadassakin viljellään kikherneitä, niin eikö tosiaan Suomessakin pystyttäisi. Ilmeisesti ei. Tiedän, että jotkut ovat kokeilleet ihan omaksi huvikseen, mutta pieleen on mennyt kuin Jeesuksen pääsiäinen. Tai olihan siinäkin puolessa. Muihin kikhernepastan valmistajiin palataan tulevissa kirjoituksissa. 

Niin, kikherne on hernekasveihin kuuluva palkokasvi, joka on pääraaka-aine esimerkiksi hummuksessa ja falafeleissä. Pelkkä noiden ajattelu saa kuolasuoneni lepattamaan, pakko olla siis myös hyvää pasta-ainesta. 

Lueskelin juuri lehdistötiedotetta, jossa HK Scan Finlandin ravitsemusasiantuntija Soile Käkönen pohdiskeli lihan roolia uusissa kouluruokasuosituksissa. Kasviksia lisätään, mutta Soilen mukaan pitää myös huomioida, että lihassa on kasvavalle lapselle monia tärkeitä ravintoaineita kuten rautaa ja proteiinia. Soilelle tiedoksi että niitä on myös kasvikunnan tuotteissa hyvinkin runsaasti, ongelmana on ennemminkin se, että kasvikunnnan tuotteet sisältävät elimistöön huonommin imeytyvää ei-hemirautaa. Mutta parempaan imeytymiseenkin on keinot. Entäpä proteiinit? Jos nyt mennään tarkemmin kikhernepastan ravintoarvoihin, niin tässä suoraan pussin kyljestä: 

Energiaa 311 kcal

Proteiinia 21,7 g

Hiilihydraattia 50 g

Rasvaa 2,7 g

Ravintokuitu 11,5 g

Otetaan vertailukohdaksi näädän sisäfilee, siinä on proteiinia 20,9 g, sika-nautajauheliha 17,6 g, porsaan ulkofilee 21,5 g. Sanoisin, että kikherne ja yleensäkin palkokasvit pärjäävät hyvin proteiinivertailussa. Mitä ravintoarvoihin muuten tulee, niin kikhernepasta sisältää runsaasti kuituja ja hitaasti imeytyviä hiilihydraatteja. Ja on myös gluteeniton. 

Tervensin valikoimissa on tällä hetkellä penneä, makaroonia ja fusillia. 

Tex-mex kikhernepastakeitto

1 keltasipuli

2-3 valkosipulinkynttä

1 chili (tai siis maun mukaan)

1 rkl juustokuminaa

0,5 rkl savupaprikaa (tai normaali paprikajauhetta)

2 rkl rypsiöljyä

500 g tomaattimurskaa

2,5 l kasvislientä (tai vettä + liemikuutioita/Sysmän kasvisliemijauhetta)

2 rkl ketsuppia

200 g kikhernefusilleja

1 pss herne-maissi-paprikaa

3 dl kypsennettyjä pintopapuja (muut pavut käy yhtä hvyin)

suolaa

pippuria

persiljaa

Pilko keltasipuli ja freesaa sitä hetki öljyssä. Pilko myös valkosipulit ja chili, lisää pannulle juustokuminan ja savupaprikan kanssa ja freesaa taas. Lisää tomaattimurska ja osa kasvisliemestä, anna muhia hetki ja lisää loput nesteet. Anna muhia 15 minuuttia. Lisää pasta, hemapa ja pavut. Pasta kypsyy vajaassa viidessä minuutissa. Rouhatuta pippuria, tarkista suola ja lisää pieni kourallinen persiljasilppua. Maustemäärät ovat suuntaa antavia. Itselläni oli taatusti enemmän, mutta ehkä näillä kannattaa lähteä. Myös ketsuppia voi lisätä, jos haluaa kirpeyttä pois. 

Kirjoitus on tehty yhteistyössä Tervens Oy:n kanssa. 

Viidentoista minuutin simpukkapasta ja Neito-rypsiöljyt

Olin innoissani kuin vauva varpaistaan kuullessani suomalaisesta Neito-rypsiöljystä. Kyllä, minulla kuluu järkyttävät määrät oliivi- avokado-, rapsi-, rypsi-, seesami-, maapähkinä-, hamppu-, auringonkukka- ja mitä niitä nyt olikaan -öljyjä. Aivan upeaa, että tarjolla on myös täysin kotimainen vaihtoehto, joka on valmistettu suomalaisista rypsinsiemenistä. 

Kyseessä ei ole siis vain yksi öljy, vaan perusrypsiöljyn lisäksi tuotesarjassa on koko makukavalkadi: sitruuna, valkosipuli, yrtti, mustapippuri, chili, voi, paahdettu sipuli. Lemppareitani ovat ehkä sitruuna ja voi, mutta kaikki muutkin ovat varsin makoisia. Jopa chili pääsi yllättämään positiivisesti, sillä oletin, ettei siihen kuitenkaan ole uskallettu potkua laittaa. Vaan olipas. Niin ja hinta näyttäisi pyörivän jossain hieman yli kolmen euron eli ei paha.

Ehkä vielä pieni asia terveyshyödyistä. Rypsiöljy on pehmeää rasvaa, siinä on hienosti omegoja, jos jonkin numeroisia. Rasva on tärkeää rasvaliukoisten viitaminien imeytymiselle, eikä iho, silmät tai elimistökään tykkää pahaa tyydyttämättömistä rasvahapoista. Kumpi sitten on parempaa: oliiviöljy vai rypsiöljy? Eipä taida tutkijoillakaan olla tästä konsensusta. Todettakoon vain, että antaa mennä kumpaakin ja vielä vähän päälle rypsiöljyä. Niin kauan kuin kyseessä on kotimainen tuotekin, hei ja hurraa Suomen pelloille! 

Kysyin juuri possukeittiön kauniimmalta, mitä mieltä hän on ollut Neito-rypsiöljyistä, tai haluisiko ehkä tuoda tähän kirjoitukseen jotain näihin öljyihin liittyvää: "Kirjoita siihen, että ne on olleet ihan erinomaisia ja maistuvat juuri niiltä, mitä pulloissa lukee. Ja sopivasti, ihan sikahyviä. Ai joo, mainitse vielä, että mun mielestä ne ovat parhaimmillaan öljypohjaisissa pastoissa." Allekirjoitan viimeisen virkkeen. Varsinkin kun yhä harvemmin tulee tehtyä kermapohjaisia pastoja, on Neito-öljyille löytynyt saparon mentävä rako polkkakeittiössä. 

Pastojen lisäksi käyttötarkoituksia on vaikka mitä. Tietty ihan salaatinkastikkeena vaikka fetasalaatissa tai tomaatti-mozzarellasalaatissa. Myös oliivien tai herkkusienten marinointiin Neito-öljyt käyvät hienosti. Ja grillivartaiden voiteluun. Tai sitten vaikka ihan pelkkään paistamiseen. Meillä jopa paistettiin banaania Neito chili -öljyssä ja olihan se aikaa hauskaa jäätelön, mustapippurin ja rommikastikkeen kanssa. 

Mutta erään reseptin haluan jakaa. Tätä teemme tasaisin väliajoin, koska kyseessä nyt on vaan niin hemmetin helppo, halpa, vaivaton, nopea ja ennen kaikkea maistuva ruoka. Siinä on erittäin hieno makumaailma ja omasta mielestäni tätä voisi tarjota suit sait sukkelaan vaikka vähän hienommillakin syömingeillä. Ja tekemiseen menee vartti - jos on nopea niin vielä vähemmän eli spagetin kypsymisaika.  

Simpukkapasta (3 annosta)

spagettia 350 g

puolikas keltasipuli

2 valkosipulinkynttä

Neito sitruuna -rypsiöljyä

Neito voi(n makuinen) -rypsiöljyä

suolaa

mustapippuria

savustetut simpukat öljyssä (200g pirkka)

persiljaa 

parmesaania

Keitä pasta reilusti suolatussa vedessä al denteksi. 

Freesaa pilkottuja sipuleita hetki pannulla ja lisää rypsiöljyjä. Niitä saa laittaa ihan reilulla kädellä, ehkä ½ dl. Mausta suolalla ja pippurilla. Lisää simpukat lopuksi ja pieni nyrkillinen hakattua persiljaa. Heitä spagetit sekaan ja pyörittele hyvin. Lopuksi voi vielä lisätä öljyjä, jos siltä näyttää, ei ole turhan tarkkaa. Päälle parmesaania. 

Kirjoitus on tehty yhteistyössä Avena Nordic Grain Oy:n kanssa.

Kolme Härkis-reseptiä

Härkis-bolognese

Härkis-iskender

Härkis-lindströminpihvit

Lanseeraustilaisuuden jälkeen Härkiksestä on kohistu ympäri ruokapalstoja ja somea. Kyseessä on Verso Foodin härkäpavuista kehittämä tuote, jota voidaan käyttää kastikkeissa, pihveissä, padoissa, lähes missä vaan, mitä mieleen tulee. Korkean proteiinipitoisuuden vuoksi Härkis on mainio lisä kasvisruokavalioon ja tarjoaa oivan vaihtoehdon myös lihansyöjälle. Käyttötavaltaankin Härkis taipuu ruokiin jauhelihan tavoin. 

Mietin, millä avaisin härkistelyni. No, mikä voisikaan olla luontevampaa kuin bolognese, tekisi mieleni sanoa jopa ragu bolognese. Tosin ragu merkitsee bolognalaista lihakastiketta, joka yleensä tarjotaan pastan kanssa. Sana tulee ranskan verbistä ragoûter, joka tarkoittaa "kiihottaa ruokahalua". Useimmiten se sisältää jauhelihaa, sipulia, selleriä. tomaattia, porkkanaa, viiniä ja mausteita. Halusin valmistaa Härkiksestä siis hieman hienomman bolognesen ja lopputulos olikin aika huima.  Oman pikantin lisänsä tähän heittää anjovis, joka on ihan must. Ja hei, tätä haudutellaan kauan, joten kiireellä ei kannata lähteä tökkimään.

Hienompi Härkis-bolognese

oliiviöljyä
1 sipuli pieneksi pilkottuna
sokeria
1 porkkana pieneksi kuutioituna

puolikas varsisellerin varsi pieneksi kuutioituna

1 valkosipulin kynsi pilkottuna

tomaattipyreetä
2½ dl kuivaa valkoviiniä

1 prk tomaattimurskaa
4 anjovisfileetä pieniksi pilkottuina

tuoretta basilikaa
4-5 dl kasvislientä

paketti Härkistä
muskottipähkinää
suolaa
pippuria
parmesaanijuustoa

Freesaa pannulla sipulia, lisää ripaus sokeria ja anna hieman jopa karamellisoitua, mutta vain siis hieman. Antaa mukavaa makua kastikkeelle. Lisää porkkana ja varsiselleri ja paistele sen aikaa, että ne alkavat hieman pehmetä. Lisää myös valkosipuli ja tomaattipyree. Lisää valkoviini, tomaattimurska, anjovikset ja kourallinen basilikasilppua. Anna muhia hetki ja lisää sitten kasvislientä ja sekoita kastiketta kunnolla. Saa poreilla hiljalleen 1,5-2 tuntia. Tarkista aina välillä, ettei neste ole loppunut ja jos on, lisää nestettä. Nyt kastikkeen pitäisi olla kohtalaisen paksua. Lisää Härkis ja mausta pian. Toivottavasti muistit keittää pastan. Päälle parmesaania. 

Härkis-iskender

oliiviöljyä

paketti Härkistä

juustokuminaa

savupaprikaa

salaattia

purjoa

avokadoa

pisaratomaatteja

pitaleipää

soijajugurttia

chilikastiketta

(raparperichutnya)

Paista Härkistä hetki oliiviöljyssä ja mausta juustokuminalla ja savupaprikalla. Siirrä syrjään ja paista kuutioidut pitaleivät rapeiksi. Revi salaatti, viipaloi avokado, siivuta tomaatit. Kokoa annos, päälle soijajugua, chilisoosia ja raparperichutnya. Ihana mättö!

Härkis-lindströminpihvit

paketti Härkistä

1 sipuli

n. 15 kaprista

2 etikkapunajuurta

2 rkl korppujauhoja

1 peruna

2 kananmunaa

0,5 dl kaurakermaa

valkopippuria

1½ tl suolaa

2-3 rkl vehnäjauhoja

Lindstöminpihvit saavat mehukkaan makunsa kapriksista ja punajuurista. Monissa ohjeissa kapris on jätetty pois, mutta se on sitten ihan oma moka.

Laita blenderiin pieneksi lohkotut punajuuret, korppujauhot, kuutioitu sipuli ja kaprikset. Älä kuitenkaan anna masan mennä liian hienoksi. Kaada kasvismasa pois blenderistä kulhoon ja lisää raaka raastettu peruna. Jotkut tykkäävät käyttää kypsää, mutta minä laitoin raa'an. Sekoita toisessa kulhossa Härkis, kananmunat, kerma ja mausteet. Yhdistä masat ja sekoita joukkoon vehnäjauhot. Määrää saattaa joutua lisäämään, jos tuntuu, ettei pihvi pysy paistettaessa koossa. Ensimmäiseen versiooni en laittanut lainkaan vehnäjauhoja, toiseen lisäsin vajaa kolme ruokalusikallista, jolloin pysyi hyvin kasassa. Tee taikinasta sopivan kokoisia pihvejä. Paista pannulla molemmilta puolilta muutama minuutti, siten että pihvit saavat kauniin värin. Muista kääntää varovasti. 

Kirjoitus on tehty yhteistyössä Verso Foodin kanssa.