Fetasalaatti

Ihan aina ei ole tarvetta tehdä perinteistä kreikkalaista fetasalaattia, vaikka sitä rakastankin. Tässä hieman erilainen versio.

Feta-broccoliinisalaatti

• 1 porkkana
• broccolinia
• kevätsipulia
• oliiveja
• kesäkurpitsaa
• paprikaa
• tomaattia
• fetaa
• oreganoa
• basilikaa
• oliiviöljyä
• korianteria
• suolaa
• mustapippuria

Vedä porkkana kuorimaveitsellä pitkiksi siivuiksi ja paista pikaisesti pannulla pienessä rasvassa. Paista myös broccolinit, jätä napakoiksi. Pilko sipuli, kesäkurpitsa, paprika ja tomaatit. Jätä oliivit kokonaisiksi ja feta isohkoiksi paloiksi. Pyöräytä nyrkillinen korianteria oliiviöljyn, suolan kanssa sauvalla kastikkeeksi. Kokoa lautaselle, lisää oreganoa, basilikaa ja kastiketta makusi mukaan. Mustapippuria on kiva rouhaista mukaan. 

Ohra-mansikkasalaatti

Olen lähes täysin lopettanut riisin käytön ja siirtynyt ohraan. Olen erityisen mieltynyt Fazerin ruokaohraan (tämä ei siis ole maksettu mainos). Ravintoarvot, maku, koostumus - kaikki kohdallaan. Hinta nyt on hieman kallliimpi kuin riisillä, mutta kaikkea ei voi saada. 

Ohra-mansikkasalaatti (2 annosta)

• 1,5 dl Fazerin ruokaohraa
• 5 dl vettä
• suolaa

Keitä ohjeen mukaan ja jätä marinoitumaan seoksella johon tulee 2,5 rkl öljyä, 1 rkl riisiviinietikkaa, 1 rkl soijaa, valkosipulia, inkivääriä ja 1 rkl vettä.  

• mansikoita
• 1 suippopaprika
• 1 kurkku
• kevätsipulia
• mozzarellaa
• basilikaa
• pippuria ja balsamicosiirappappia päälle

Pilko, riivi ja revi ja sekoita ohran joukkoon. 

Kuori - Turku: tässä kasvisravintolassa ei pönötetä

 – Asiakkaat ovat arvioineet meidät toiseksi parhaaksi turkulaiseksi ravintolaksi. Se on mielestäni iso kunnia kasvisravintolalle, pohtii Kuoren ravintolapäällikkö Laura Vähätalo.

Arvio perustuu TableOnlinen kautta vuoden 2022 annettuihin asiakasarvosteluihin. 

Vähätalo on huomannut, että kasvisruoka ja myös vegaaninen ruoka kiinnostavat tänä päivänä yhä useampaa. Kuoren vakioasiakkaissa on kaikenikäisiä. 

Herkullisella kasvisruoalla juhlistetaan myös tärkeitä päiviä

– Tulevana viikonloppuna meillä juhlii seurue 88-vuotispäiviä. Melkein joka viikonloppu on juhlia, usein mukana on monta sukupolvea, Vähätalo iloitsee.

Kuori on monelle paikka, jonne suunnataan aina kun matka vie Turkuun. On heitäkin, jotka tulevat Kuoreen varta vasten kauempaa. Vakioasiakkaissa on paljon pääkaupunkiseutulaisia ja hyvän ruoan ystäviä muualta Suomesta.

Vähätalo on tyytyväinen siihen, että asiakkaat arvostavat juuri sellaista tekemisen tyyliä, johon Kuoren väki luottaa. Palautteissa kiitellään ystävällistä palvelua ja lämminhenkistä tunnelmaa. 

"Eräs asiakas kuvaili, että Kuoressa tuntee olevansa vieraana sellaisen ihmisen luona, joka arvostaa vierastaan suuresti." 

Kuoressa ei pönötetä, vaan luotetaan rehtiin tekemiseen ja tietynlaiseen rentouteen.

Kuori on suosittu illallispaikka, joten pöytä kannattaa varata ajoissa erityisesti silloin, jos mielii illalliselle viikonloppuna. 

Illallismenun bravuuri on seitan

– Saamme asiakkailta usein palautetta, että he eivät ole koskaan aiemmin syöneet niin hyvää seitania. Meillä on taikureita keittiössä, he onnistuvat sekä Seitanin maustamisessa että juuri oikeanlaisen tekstuurin luomisessa, Vähätalo sanoo. 

Tällä hetkellä koko maistelumenu on vegaaninen ja se on saatavana myös gluteenittomana. Gluteenittomat leivät, kuten muutkin leivät, leivotaan itse.

– Kuori on suosittu myös lounasaikaan. Lounasvalikoimasta löytyy muun muassa härkäpapufalafeleja, jotka ovat valmistettu regeneratiivisesti viljellyistä härkapavuista. Regeneratiivisessa viljelyssä pelto lepää joka toisen vuoden. Se vähentää lannoitteiden tarvetta.

Vähätalo mainitsee, että tavallisesti falafelit tehdään ulkomailta tuoduista kikherneistä.

– Meidän falafeleihin tulee luomuhärkäpapu Uudestakaupungista.

Falafelin tuotantotapa kuvaa Vähätalon mukaan hyvin Kuoren filosofiaa. Ympäristö huomioidaan kaikessa tekemisessä ja asiakkaille halutaan tarjota huolella tuotettua ja tehtyä ruokaa sekä juomaa. 

Vähätalo innostuu kuvailemaan Kuoren juomavalikoimaa, jolla halutaan yllättää asiakkaat iloisesti. Asiakas saattaa innostua vaikkapa siitä, kuinka hyvin oranssit, happamasti puraisevat viinit sopivat ruoan kylkeen.

Juomalistalla on vanhan maailman viinejä ja muun muassa hollolalaista mustikkaviiniä, joka on ainut kansainvälisesti palkittu kotimainen mustikkaviini.

– Myös hävikkiyrteistä tehdystä, aina hieman erimakuisesta Herbert-yrttihörpystä, tuli hitti – ehkä vähän yllättäenkin, Vähätalo sanoo. 

Kuvat: Nora Niemispelto

Graavilohi-kylmäsavulohitahna

Kuvan peruna kaipaa täytettä. Kiitos Chef Karille, aivan supertäyte!

Graavilohi-kylmäsavulohitahna

120 g graavilohta 

120 g kylmäsavulohta

hieman punasipulia kuutioituna

sitruunan kuorta (hyvin pestyä vain keltaista osaa raastettuna hienolla terällä)

suolaa

mustapippuria

1,25 tl ketsuppia 

1,25 tl sweet chilisoosia

tilliä

2 dl smetanaa tai ranskankermaa

1,5 dl kermaa

Laita kaikki tehosekoittimeen ja surauta todella pikaisesti. Sauvallakin menee. Vatkaa kermaa ja lisää joukkoon. Anna tekeytyä jääkaapissa pari tuntia. 

Gnocchi-ruusukaalipyttipannu

Kannattaa välillä rysähtää gnocchien vietäväksi ja unohtaa perinteinen pytäri. Gnocchit valmistuvat kätevästi ihan muutamassa minuutissa keittämällä suolavedessä. Itsekin niitä voi väsäillä, mutta vaatii ensin perunoiden keittämistä, joten ei pääse enää ihan niin nopealla aikataululla. 

Gnocchi-ruusukaalipyttipannu

• 500 g gnoccheja
• 200 g ruusukaaleja
• keltasipulia
• valkosipulia
• 1 dl kaurajauhista
• kananmuna
• voita
• lehtipersiljaa
• suolaa
• pippuria

Keitä gnocchit ohjeen mukaan ja valuta siivilässä. Halkaise pestyt ruusukaalit. Pilko sipulit ja valkosipulit. Paista ruusukaalit voissa pannulla kypsiksi, lisää loppuvaiheessa sipuli, valkosipuli ja kaurajauhis. Ota hetkeksi sivuun ja paista gnocchit pikaisesti pannulla ja mausta suolalla ja pippurilla. Kokoa pytäriksi, lehtipersiljaa vielä päälle. 

Kasvatammeko pikaruokailijoita vai annammeko ruokailulle sen arvostuksen ja ilon, minkä se ansaitsee?

Tuoreen tutkimuksen mukaan alakoulussa toteutettava ruokakasvatus voi tukea oppilaiden hyvinvointia edistävää syömistä. Kouluissa, jotka toteuttivat aktiivisesti Maistuva koulu -toimintamallia, entistä useammat oppilaat nauttivat täysipainoisen koululounaan ja kokivat voivansa osallistua ruokahetkien suunnitteluun.  

Public Health Nutrition -lehdessä julkaistu tuore tutkimus tukee näkemystä ruokakasvatuksen tärkeydestä hyvinvointia tukevien ruokailutottumusten edistämisessä.  Tutkimus selvitti 3.–6. luokkien oppilaiden näkemyksiä kouluruokailusta, kehonkuvasta ja syömisestä sekä ruokakasvatuksen vaikutuksia niiden kehittymiseen.

Tutkimuksen mukaan oppilaat kokivat vaikutusmahdollisuutensa kouluruokailuun yleisesti vähäisinä ja koulun ruokailuympäristön rauhattomana ja meluisena. Sen sijaan ruokailuun käytettävään aikaan tai ruokaan itsessään oltiin melko tyytyväisiä. Oppilaat myös olivat sitä mieltä, että ruoka on terveellistä ja auttaa heitä jaksamaan.

Maistuva koulu -toimintamalli pohjautuu tutkittuun tietoon ja syömiskäyttäytymisen moniulotteiseen ymmärtämiseen. – Sen lähtökohtia ovat muun muassa kokonaisvaltainen hyvinvointi ja ”terveyttä kaiken kokoisena” -lähestymistapa, toteaa vieraileva tutkija Tanja Tilles-Tirkkonen Itä-Suomen yliopistosta. Kestävät ja terveelliset elintavat luodaan kannustuksella, itsensä ja kehonsa hyväksymisellä ja ilolla. Omaa kehonkuvaa ja ruokasuhdetta opetellaan tarkastelemaan hyväksyvästi ja kiinnostuneena.

Kuva: Pexels / Max Fischer

Vaikka ruokakasvatus on nostettu esiin osana perusopetuksen opetussuunnitelmaa, toteuttavat koulut ja luokanopettajat ruokakasvatusta tutkimuksen mukaan hyvin vaihtelevasti. Tutkimus osoitti, että mitä sitoutuneemmin ruokakasvatusta kouluilla toteutettiin, sitä myönteisempiä vaikutuksia sillä oli oppilaiden toimintaan ja kokemuksiin. Kouluja, jotka olivat sitoutuneet toteuttamaan ruokakasvatusta Maistuva koulu -toimintamallia hyödyntäen, yhdisti rehtorin aktiivinen osallistuminen ruokakasvatuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Lisäksi koulun opetus- ja kasvatushenkilöstö teki yhteistyötä ruokapalveluiden työntekijöiden kanssa ja koulun jokainen opettaja sitoutui yhdessä sovittuihin ”pelisääntöihin”. Kouluissa kehitettiin aktiivisilla toimilla kouluruokailua ja koulussa järjestettiin omin voimin projekti tai tempaus, johon kaikki luokat osallistuivat.

Tutkijat tähdentävät, että oppilaiden kokemusten ja ideoiden tulisi olla keskiössä, kun kehitetään kouluruokailun kokonaisuutta. Kehittämistä edelleen riittää ja kouluissa tulisi yksinkertaisesti ottaa ruokakasvatus puheeksi. –  Esimerkiksi kiire ja nopeasti syöminen koulussa ovat oikeita ongelmia, eivätkä ne istu hyvin yhteen hyvinvoinnin edistämisen kanssa, huomauttaa projektitutkija Aija Laitinen Itä-Suomen yliopistosta.

– Kasvatammeko pikaruokailijoita vai annammeko ruokailulle sen arvostuksen ja ilon, minkä se ansaitsee? Oppitunneilla opittua voi luontevasti harjoitella itse kokien koulun ruokahetkissä. Aikuisten ruoka- ja kehopuheella on suuri voima siinä, kuinka mieluisaksi yhdessä syöminen koetaan.

Tutkimus toteutettiin interventio- ja verrokkiryhmillä Kuopiossa, Siilinjärvellä, Sotkamossa, Järvenpäässä ja Salossa.  Tutkimuksessa 15 koulua sai yhden lukuvuoden ajan tukea ruokakasvatuksen toteuttamiseen Maistuva koulu -toimintamallia hyödyntäen ja kymmenen koulua toimi verrokkeina. Koulujen 3.–6. luokkien oppilaat vastasivat tutkimuskyselyihin lukuvuoden alussa ja lopussa. Lisäksi koulujen rehtorit haastateltiin intervention päättymisen jälkeen. Maistuva koulu on arvioitu kiitettäväksi terveyden edistämisen toimintamalliksi THL:n toteuttamassa vertaisarvioinnissa. Vertaisarvioinnin raportti on luettavissa julkari.fi-sivustolla.

Lisätietoja:

Projektitutkija Aija Laitinen, Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, p. 040 417 4194, aija.laitinen@uef.fi

Kebablastut seitanista

Jotenkin on hämmentävää, että jauhoista saa tehtyä näin mainiota kebablastua. Vöner tai siis seitanlastu on kaupassa aika hintavaakin. Itse ku tekee, saa juuri sillä maustepaletilla, joka itselle sopii. Monen mielestä voi olla liikaa vaivaa, mutta onneksi gluteenijauhoja on jo saatavilla, eikä tarvitse alkaa vehnäjauhoja pesemään. 

Kebablastut

Kuivat aineet:

• 5 dl gluteenijauhoa
• 1 dl gramjauhoa (kikhernejauhoa)
• (1 rkl oluthiivahiutaleita)
• 1 rkl savupaprikajauhetta
• ½ rkl oreganoa
• ½ tl chilijauhetta
• 2 tl garam masalaa

Märät aineet:

• 4 dl kasvislientä
• 2 - 3 valkosipulinkynttä murskattuna
• ½ dl soijakastiketta
• ½ dl öljyä
• ½ rkl balsamicoa
• 2 rkl kotisinappia
• 1 rkl ketsuppia
• 1 rkl tomaattipyreetä

Sekoita kuivat aineet keskenään ja märät keskenään. Lisää märät kuivien joukkoon hiljalleen alustaen. Vaivaa taikinaa muutama minuutti voimakkaasti. Muotoile taikinasta pötkö, kääri folioon ja paista 160 asteessa n. 1 1/2 tuntia. Anna jäähtyä ennen folion avaamista. Vuole juustohöylällä lastuiksi. Osa pakkaseen.

Rommirusinat

Ensi vuonna olen työni puolesta mukana tuottamassa ylisukupolvisia virtuaalielämyksiä. Näyttää jo nyt hyvältä, sillä projektissa oleva työparini antoi joulunaposteltavaksi itse tekemiään rommirusinoita. Odotan tämän jatkuvan vähintään kerran kuukaudessa, muuten meitsi ottaa hatkat. Mutta mistä hän tiesi? Rommirusinat on parhautta rommia ja rusinoita myöden. Kyytipojaksi sain mm. villasukat, naposteltavaksiko myös?!

Jotain näistä voisi silti jalostaa. Listalla nyt jäätelö, tiramisu, tryffelit, fudge, mousse, kastike kalalle, mitäs vielä?

Rommirusinoita on simppeli tehdä itse. Tällä en viittaa työparini yksikertaisuuteen. Periaatteessa voit pistää rusinat lillumaan rommiin, ja parin päivän päästä homma on hyvä. Parempaa tulee, jos lisäät liemeen sokeria. Jos näin teet, kiehauta vaikka ensin puoli desiä vettä, sulata siihen 2 ruokalusikallista sokeria, lisää sitten puoli desiä rommia (älä keitä enää) ja puoli desiä rusinoita. Tästä voit sitten kertolaskusääntöjä noudattaen valmistaa isommankin määrän rommirusinoita. Kaikki rommi mitä jää ennen ja jälkeen rusinoiden syöntiä, kannattaa juoda pois. Tietty.

  

Savusimpukka-lohipasta

Fanitan savustettuja simpukoita kasvisöljyssä. Ihan Rainbowlta saa Tanskalaista purkkikamaa, hintakin jää reippaasti alle kolmen euron. Jos ostat muita, tsekkaathan, että purkissasi on ovaalinmuotoinen MSC-sertifikaatti.

MSC (Marine Stewardship Council) kertoo, että kyseisen kalan alkuperä tunnetaan ja se on kalastettu sertifikaatin asettamien kestävyyskriteerien mukaisesti. Tavoitteena on varmistaa, etteivät kalakannat romahda pyynnin seurauksena, eikä muuta meriluontoa vahingoiteta. MSC on vertailututkimuksissa osoittautunut luotettavimmaksi pyydetyn kalan ympäristömerkiksi. Eli suosi siis sitä!

Simpukat ovat todella monikäyttöisiä, meitsi tykkää latoa niitä erityisesti pastan seurana. Eikä se pastaa ainakaan huononna, jos siihen ui myös kirjolohi jälkeläispallukkoineen.

Savusimpukka-lohipasta

350 g spagettia

1 dl pastan keitinvettä talteen

200 g / 120 g savustettuja simpukoita (Rainbow) ja öljyt mukaan

sitruunamehua

suolaa

tuoretta basilikaa (tilli käy myös)

1 rkl tomaattipyreetä 

lisää öljyä

mustapippuria

1 keltasipuli

2 reilua valkosipulikynttä

2 dl kuohukermaa

parmesaania

100 g savulohta

50 g kirjolohenmätiä

suolalastuja

jotain vihreää esim. retiisinversoja tai muuta nannaa

Keitä pasta ohjeen mukaan suolavedessä. Ota keitinvettä talteen reilu desi. Yhdistä simpukat, sitruunamehuturaus, normisuola, tuore basilika, tomaattipyree, öljyt ja pippurit. Jätä hetkeksi marinoitumaan. 

Freesaa kasarissa sipulit ja lisää kuohukerma. Huuhtele pasta pikaisesti ja kaada kasariin. Sekoittele hyvin, lisää samalla keitinvettä ja parmesaania, joka saostaa kastikkeen. Lisää simpukkahässäkkä ja ja savulohipalat ja sekoittele varovasti. Siirrä lautasille, tässä vaiheessa parmesaania mahtuu taas lisää mukaan. Kirjolohenmäti, sormisuola ja kivat versot viimeistelevät annoksen. Eikä lisäpyöräytys mustapippuriakaan väärin ole. 

Munakoisopizzat

Kuka tykkää munakoisosta? Se on hyvää nyt!

Tämmöset pienet munakoisopizzat on aika käteviä. Noin sentin viipaleiksi, kevyt sively oliiviöljyllä, leivinpaperille ja 15 - 20 minuuttia uuniin. Päälle voikin sit laittaa lähes mitä vaan, mut ekaan kerrokseen öljyllä notkistettua tomaattipyreetä.

Tässä satsissa oli beluga-linssejä, kevätsipulia, kirsikkatomaattia. Ja sit toisessa oli basilikaa, fetaa, oliiveja, kirsikkatomaattia ja en ees muista mitä. Mitä nyt kaapista löytyy. Anjovikset toimii hyvin myös. Päälle vielä mozzarella ja jotain muuta juustoa ja sitten muutamaks minuutiks uudestaan uuniin. Varaudu, että nämä eivät ole sormisyötävää, sillä jäävät väkisin lötköiksi. Munakoiso paranee vasta lötköytymisvaiheessa. Lastalla lautaselle ja hyvin menee!

Toimii myös kesäkurpitsoilla, niitä ei tarvi esipaistaa, mutta niistä lähtee nestettä vähän reilummin eli voi vaikka vähän itkettää suolalla, jos tykkää.

Sillikaviaari (ja varhaisperunat)

Miksiköhän tätä kutsutaan kaviaariksi? Varmaan sama jekku kuin munakoisokaviaarissakin eli källi, jota tyhmä possu ei ymmärrä. Ruotsissa tämä tunnetaan myös nimellä gubbröra, vaikkakin ihan oikeaoppisesti siihen pitäisi tulla anjovista.

Erittäin maukkaalta tämä maistuu varhaisperunoiden tai saaristolaisleivän kanssa, mutta lava on vapaa. 

Sillikaviaari

• 1 keitetty kananmuna pilkottuna
• 1 pieni keltasipuli pilkottuna
• 0,5 rkl kapriksia
• 1 rkl tilliä hakattuna
• 1 matjessillifilee pilkottuna
• 1 tl sitruunamehua
• hiukan sitruunankuorta raastettuna
• 4 rkl ranskankermaa
• 1 rkl majoneesia
• muutama rouhaisu mustapippuria

Sekoita kaikki ainekset. 

Eikö kalan käsittely suju? Opettele hauen fileointi ruodottomaksi

Pro Kala ry julkaisi viime keväänä Vedestä ruokapöytään -nimisen videokirjaston. Videoilla ja animaatioilla esitellään kala-alaa, annetaan vinkkejä kalan käsittelyyn ja opastetaan kalan käyttöön ruoanlaitossa.

Videokirjasto perustettiin vastaamaan kuluttajien tarpeeseen tietää enemmän kalasta, kalatoimialasta ja kalan käsittelystä.

– Hyville ohjeille on aina käyttöä, ja esimerkiksi kalan fileoiminen on helpointa esittää videolla. Tekstimuotoinen ohje voi olla vaikea ymmärtää, mutta videolta näkee helposti, kuinka fileointi tehdään, Pro Kala ry:n toiminnanjohtaja Katriina Partanen sanoo.

Vinkki- ja ohjevideoiden lisäksi kirjastossa on minidokumentteja ja animaatioita, joissa esitellään kotimaista kalataloutta sekä kalan matkaa ruokapöytään.

– Ruoan alkuperä kiinnostaa, ja meidän kestävää, ympäristö- ja ilmastoystävällistä kalatalouttamme kelpaa esitellä, Partanen toteaa.

Videoille on selkeästi kysyntää, sillä niitä on katsottu jo yli 50 000 kertaa. Suosituimmaksi on noussut hauen fileoimista esittävä video.

– Moni mieltää juuri hauen hankalaksi käsitellä. Oli hauen pyydystänyt hopeakoukulla kalatiskiltä tai itse vaikkapa virvelillä, videon avulla fileointi sujuu, Partanen vakuuttaa.

Välineillä on kuitenkin oma vaikutuksensa.

– Fileoinnissa kannattaa muistaa käyttää mahdollisimman terävää veistä. Tylsällä veitsellä on ammattilaisenkin hyvin vaikea saada siistejä fileitä, Partanen muistuttaa.

Videokirjasto laajenee edelleen, ja videoita lisätään kesän ja syksyn mittaan sitä mukaa kun niitä valmistuu.

Ja tästä pääsee pomppaan suoraan videoon, jossa hauki saadaan pöytään ilman piikkejä. 

Miten keität täydelliset uudet perunat?

Jotenkin olen aina ajatellut, että kaikki tietää, miten keitetään uudet perunat. Vaan kun ei tiedä. Mutta ei se ole niin vaikeaa, vaikka onkin kemiaa. Kemian osuutta ei tarvitse ymmärtää, riittää, että tekee hommat oikein. Tee siis näin:

1. Valitse tasakokoisia perunoita. Tai jos et, laita edes isoimmat kiehumaan ensin. 

2. Laita pestyt ja harjatut perunat kiehuvaan veteen. Vettä saa olla juuri sen verran, että perunat peittyvät. Lataamalla potut kiehuvaan veteen saat murhattua perunassa rietastelevan pektiinientsyymin, ja lopputulos on pehmeä eikä käppäränkoppura.

3. Keitinvedessä pitää olla suolaa. Suola sekä pitää perunaa paremmin koossa että tuottaa lopputuloksen, joka ei ole vettynyt. Sopiva määrä karkeaa suolaa on n. 1 - 1,5 tl per keitinvesilitra. Jos kuitenkin unohdit suolan, osmoottinen paine vesitti perunasi. 

3. Älä keitä yli. Uusi peruna kypsyy koosta riippuen 8 - 20 minuutissa. Jos sinulla on taipumusta ylikeittämiseen, valitse annabelle, se antaa hiukan anteeksi. Jos kuitenkin satuit keittämään liikaa, tee hyrskypottuja. Heitä perunoiden päälle kattilaan kasa tilliä, pilkottua sipulinvartta, voita, muutama ruokalusikallinen smetanaa tai ranskankermaa, töräys sitruunamehua, suolaa ja hieman mustapippuria. Laita kansi kiinni ja hölskyttele voimakkaasti, hyrskypottu saa hiukan hajotakin. 

 4. Kun peruna on lähes kypsä, kaada vesi pois ja laita pari talouspaperiarkkia perunoiden päälle. Näin saat ylimääräisen kosteuden kaikkoamaan, ja kypsyminenkin jatkuu vielä hetken. 

Savupaahdettua kukkakaalia ja munakoisoa (vegaaninen): Ravintola Blanko, Turku

Blankossa voit pistäytyä aivan Turun keskustassa Auransillan kupeessa. Päivällä paikkaan kannattaa poiketa lounaalle, mutta yhtä lailla Blanko toimii iltaravintolana. Atmosfääri on rento, vanhaan rakennukseen on fuusioitu moderniakin maisemaa ja homma toimii. 

Ruokapuolella lammaspasta niittää mainetta klassikkoannoksena, mutta meikälle maistuu enemmän savupaahdettu kukkakaali ja munakoiso. Tähän vegaaniseen annokseen kuuluu myös avokadoa, omenaa, bulguria, kikherneitä, granaattiomenaa ja babaganoush-jogurttia. 

Käykääpä kurkkaamassa. Varma makunautinto.

Aurakatu 1
20100 Turku

+358 2 233 3966
ravintola@blanko.net

Helppo ja maukas raparperipiirakka

Tämä ohje on suoraan K-ruuan reseptipankista napattu. Mitäpä sitä hyvää muuttamaan. Valmistuksessa menee vain pieni hetki, ja lopputulos on mahtava.

Raparperipiirakka    

     Pohja:

2 dl vehnäjauhoja
1 dl kauraleseitä
1/2 dl sokeria tai fariinisokeria
1tl leivinjauhetta
1/2 tl kanelia
1 dl voita tai leivontamargariinia sulatettuna
1 kananmuna

Täyte:

5 dl tuoretta raparperia viipaleina

1 tlk laktoositonta kermaviiliä

1 kananmuna
1 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria

Valmistus:
1. Sekoita vehnäjauhot, leseet, sokeri, leivinjauhe ja kaneli kulhossa. Lisää jäähtynyt rasva ja muna sekoittaen.
2. Levitä taikina piirakkavuoan pohjalle ja reunoille. Levitä päälle raparperipalat.
3. Sekoita kermaviili, muna, sokeri ja vaniljasokeri. Kaada seos piirakan päälle.
4. Paista 200 asteessa uunin alimmalla tasolla 30 - 35 minuuttia. Tarkkaile, etteivät reunat pääse palamaan. Anna jäähtyä ennen tarjoamista.

Raparperinhimosi tuskin meni vielä ohi, joten poikkea vielä katsomaan muita ideoita: 

• raparperi-nektariinisalsa
• valkosuklainen raparperi-ricottajuustokakku
• raparperi-mansikkakeittomehujää
• raparperi-siiderikastike vaalealle kalalle

Vegaaninen Pasta e Fagioli tai ihan vaan Pasta fasuli

Italian keittiöstä ei välttämättä tule heti pavut mieleen, mutta pitäisi tulla. Pohjois-Italiassa papuja viljellään maasta taivaaseen, eikä kukaan voi jäädä paitsi papujen syömiseltä. Maaseudulla niitä tarjotaan makkaroiden kanssa, syödään pastan seassa, keitoissa, padoissa ja muhennoksissa. Yhtä hyvin papuihin voi törmätä oli sitten kyseessä antipastot, side dishit tai pääruuat.  

Pasta fasulin salainen lyömäase on soffritto: sellerin, sipulin ja porkkanan täydellinen yhdistelmä tuottaa tuloksena sopivasta makeutta, karvautta ja maukkautta. Soffritto ei suinkaan kuulu ainoastaan pasta fasuliin, vaan on olennainen osa italialaista keittiötä. Soffritto syntyy kypsyttelemällä hiljaisella lämmöllä kuutioituja kasviksia. Itse lisään mukaan vielä lopuksi valkosipulia, sillä eihän ilman sitä voi elää.

En oikeastaan edes tiedä, millainen oikean pasta fasulin pitäisi olla, vai onko sellaista olemassakaan. Riippuu ehkä myös siitä, missä päin Italiaa satut olemaan. Vaihtoehtoina on soppaa, sakeaa soppaa, pataa, muhennosta ja vaikka mitä. Itse ajattelin, että kiva olomuoto olisi jotain muhennosta muistuttavaa. Ja niin se olikin.

Pasta e Fagioli eli Pasta fasuli

• 2 rkl oliiviöljyä
• 2 porkkanaa
• 1 varsi sellerinvartta
• 1 iso sipuli
• 5 valkosipulinkynttä
• 0,5 rkl tomaattipyreetä
• 500 g tomaattimurskaa
• 0,5 rkl etikkaa
• 0,5 rkl sokeria
• 10 dl kasvislientä
• 200 g vegaanista chorizoa
• suolaa ja mustapippuria
• 4 dl pastaa (keittämättömänä)
• valkoisia papuja
• puoli puskaa persiljaa
• ravintohiivahiutaleita

Pilko porkkana, selleri ja sipuli pieniksi kuutioiksi ja freesaa oliiviöljyssä muutama minuutti. Lisää sekaan pilkotut valkosipulit, mutta älä polta niitä. Kärventynyt valkosipuli pilaa tämänkin ruuan. Lisää pyree, tomaattimurska, etikka, sokeri ja kasvisliemi. Anna poreilla nelisenkymmentä minuuttia minuuttia pienellä lämmöllä. Paista chorizopalat pannulla ja kypsennä pasta omassa kattilassaan. Lisää chorizot ja lisää tarvittaessa suolaa sekä mustapippuria. Lisää pastat ja hakattu persilja. Annoksen päälle sopii kivasti ravintohiivahiutaleet. Varsinkin siinä vaiheessa, kun olet jo laskenut annoksen päälle homehtunutta parmesaania, lusikoinut sen pois ja muuttanut annoksen ravintohiivahiutaleilla vegaaniseksi. 

Vegemi-sovellus tuo ruokakasvatuksen perheiden ulottuville ja herättää kasvisten supervoimat eloon

Ravitsevan ruuan puolesta toimiva yhteiskunnallinen yritys Venner julkaisee lapsille suunnatun veloituksettoman sovelluksen innostamaan lapsia hedelmien ja kasvisten runsaampaan syöntiin. Sovellus on ladattavissa sovelluskaupoista veloituksetta 15.6 alkaen. Tuote lanseerataan innovatiivisessa yhteistyössä Suur-Seudun Osuuskauppa SSO:n kanssa, jossa tuodaan Vegemi sekä kasvisten supervoimat osaksi myymäläkokemusta Prismojen, S-marketien ja Salejen hedelmä- ja vihannesosastoilla. 

Tutkimustulokset leikki-ikäisten päivittäisestä kasvisten saannista ovat hätkähdyttäviä sillä Suomessa 99% lapsista ei saa tarpeeksi kasviksia, hedelmiä tai marjoja päivittäin, vaikka kasvisten riittävä saanti on kestävän terveyden edellytys. Matala kasvisten saanti koskee koko väestöä; miehistä vain 14% sai tarpeeksi kasviksia päivittäin, kun naisista taas 22%, kertovat eri tutkimukset.

Vegemi-sovellus tuo Vennerin ruokakasvatuksen kaikkien ulottuville  

Venner on olemassa, jotta ravitseva ruoka kuuluisi kaikille. Tätä tukeakseen Venner on kehittänyt uuden sovelluksen lapsille, ja se on ladattavissa veloituksetta sovelluskaupoissa 15.6 alkaen. Sovelluksessa seikkailee fiktiivinen hyvä vatsabakteeri Vegemi, joka rakastaa kasviksia ja saa niistä supervoimia. Supervoimat on luotu kasvisten sisältämistä vitamiineista sekä kuiduista, hyväksyttyjen terveysväitteiden pohjalta. 

Sovellus kuvatunnistaa oikeita kasviksia sekä hedelmiä, ja palkitsee niiden kuvaajan hahmon supervoimilla. Sovellus sisältää myös leikki-ikäisille sopivia minipelejä, ja tulee kannustamaan koko perhettä kasvisten saannin lisäämiseen leikin, äänitarinoiden sekä teknologian kautta. Hahmoa pitää muistaa syöttää tasaisesti, muuten se voi huonosti. Kasvisten ja kuitujen monipuolinen saanti on hyvin olennaista myös ihmisen terveen mikrobiomin kannalta. 

“Kasvisten käyttäminen arjessa on pitkälti tottumiskysymys, ja tähän perheet tarvitsevat tukea. Kun saamme lapset tottumaan kasvisten eri makuihin sekä ymmärtämään linkin hyvinvoinnin sekä kasvisten saannin välillä, tulevat kasvikset osaksi arkea leikin kautta. Tällä on suuri vaikutus perheiden hyvinvointiin. Kasvisten suositusten mukainen saanti on yksi parhaista sekä helpoimmista tavoista ennaltaehkäistä tulevaisuuden sairauksia sekä yhteiskunnan kasvavia terveydenhuollon kustannuksia”, huomauttaa Tuulia Järvinen, yksi Vennerin perustajista.

Vegemi myymälöissä 

Sovellusta voi käyttää kotona lasta kannustaessaan kasvisten syöntiin, mutta kasvisten supervoimat esiin tuova konsepti täydentyy hedelmä – ja kasvisosastolla kaikissa Suur-Seudun Osuuskauppa SSO:n alueen Prismoissa, S-marketeissa ja Saleissa kesäkuusta alkaen. Myymälämateriaalit linkittävät kokemuksen saumattomasti sovellukseen, ja jo Vegemin löytäminen kasvisten seasta on leikki-ikäisille elämys kaupassa. SSO haluaa varmistaa, että alueen lapsiperheet inspiroituvat pitämään huolta itsestään kasvisten kautta. Yhteistyö SSO:n kanssa mahdollistaa sovelluksen veloituksettoman käytön kuluttajalle. 

”En malta odottaa lasten reaktioita nähdessään Vegemin seikkailuja. Mikä sen parempaa, jos saamme Vegemin myötä lapset innostumaan entistä monipuolisemmin kasviksista. SSO:lle on tärkeää missionsa mukaisesti tehdä omasta kotiseudusta parempaa paikkaa elää ja tämä on yksi hyvin konkreettinen keino edistää perheiden hyvinvointia, sanoo Anu Karppinen SSO:lta. 

”Suuret yhteiskunnalliset haasteet vaativat ennakkoluulotonta yhteistyötä eri toimijoiden välillä sekä uudenlaista ajattelua. Olemme iloisia, että SSO tarttui haasteeseen kanssamme – on aika tehdä kasviksille se sama, mitä on jo vuosia tehty epäterveellisten elintarvikkeiden myynninedistämisen eteen. Kaikilla on oikeus saada terveyttä edistävän ruokavalion hyödyt osaksi elämäänsä niin halutessaan, ja kaupan rooli on tässä keskeinen. Vegemin ja kaupan välinen yhteistyö avaa kasvisten värikkään maailman yhä useammalle lapsiperheelle.” Tuulia Järvinen iloitsee. 

 

Päärynä-sinihomejuustosalaatti

Käytiin pienellä saarireissulla ja kyselin porukalta, mitä syötäis. Voi Possu, et ehkä itse muista edes tehneesi tätä joskus, mutta voisitko tehdä sitä ihanaa päärynä-sinihomejuustosalaattia, jota joskus ajat sitten teit. No joo, en muistanut, mutta koska tossa ei oikeestaan oo kuin ihan muutama raaka-aine, niin miksipä ei. Ja maistuvaakin vielä. 

Päärynä-sinihomejuustosalaatti

päärynää

sinihomejuustoa

saksanpähkinöitä

sipulinvartta

1 rkl oliiviöljyä

2 rkl appelsiinimehua

mustapippuria 

suolaa

Kuori päärynää ja paloittele lautaselle. Pilko sipulinvarsi. Revi sinihomejuusto, pienennä hieman saksanpähkinöitä ja heitä seuraksi. Sekoita oliiviöljy ja appelsiinimehu ja lisää mustapippuria sekä suolaa. Kaada salaatin päälle. 

Kuohkean kostea raparperipiirakka

Maisemakahvilan raparperipiirakka on klassikko raparperipiirakoiden joukossa. Itse tykkään silti tästä versiosta enemmän, maisemakahvilan piirakassa isoin ero tulee rahkasta. Muuten ovat hyvin samanlaisia. Molemmat mainioita, päättäkää itse.

Kuvassa oleva piirakka on tehty puolikkaana, siksi laitoin uunivuokaan. Kokonaisen voi siis hyvin tehdä uunipellille.

Kuohkean kostea raparperipiirakka

Pohja: 

2 dl kaurahiutaleita

3 dl vehnäjauhoja

3 dl sokeria

2 tl leivinjauhetta

0,75 tl ruokasoodaa

1 tl kardemummaa

1 tl kanelia

0,5 tl inkivääriä

1 dl sulaa voita

1 kananmuna

3 dl maitoa

Sekoita kuivat aineet keskenään ja kosteat aineet keskenään, sen jälkeen sekä kuivat että kosteat keskenään. Levitä taikina leivinpaperin päälle uuninpellille.

Täyte: 

7 dl raparperia siivuina/pilkottuina

Pilko raparperit. Heitä niihin sokeri ja kaneli, pyörittele vähän ja anna mehustua 15 minuuttia. Sekoita. 

Sokerimurut: 

0,5 dl (50g) voita

1 dl kaurahiutaleita

1 dl vehnäjauhoja

1 dl sokeria

Nypi ainekset muruiksi ja heittele satunnaisesti piirakan päälle. Paista 200 asteisessa uunissa n. 30 minuuttia. Piirakka on parasta vasta seuraavina päivinä. Ekana päivänä olomuoto on kuohkea, mutta tiivistyy jääkaapissa. 

Lähde: Pixabay / Planet_fox

Ravintola Aune – Turku

Tein juuri FB-päivityksen käynnistäni Ravintola Aunessa. Mutta miksen laittaisi siitä tännekin, koska paikka ansaitsee kaiken huomion. Tässä suora copy-paste FB:sta. 

"Arvostan kyllä aina, kun ravintolan listalla on kalapuikot, ja fiilikseni lisääntyy, kun hauki on raaka-aineena. Aunen synttäreillä maistelin eilen lumoavaa puikkoa, johon tuli potkua hauesta ja kylmäsavulohesta. Täydellinen kuori, tasapainoinen maku ja kuohkea massa, olipa hyvää. Missähän muualla on Turussa kalapuikot listalla? Komppelissa on loistavat turskanugetit, mutta onko vielä muita, nyt saa ilmiantaa!

Tietty itsekin voi tehdä: Polkkapossu-blogissani on tarkempi ohje, mutta tiivistettynä homma lähtee niin, että hauki vedetään massaksi, maustetaan ja paistetaan elmukelmuun käärittynä uunissa 95 asteessa 20 minuuttia. Sitten paneroinnit päälle.

Aunen eilen julkaistulla uudella ruokalistalla on myös maksaburgeri. Todettakoon, että valinta oli vaikea tuon ja kalapuikkojen välillä. Onneksi Auneen pääsee aina uudestaan, paikka on todella kiva, menkääpäs tsekkaan. Ja loistavat ravintoloitsijat Pia ja Janne, kiitos!

Listalta lisäpoimintoja: tapaksia, burgeri, ehkä hieman viiniäkin:

- Friteeratut punajuuripallerot, basilika-aiolia ja marinoitua punasipulia

- Manchegoa, chilihilloa ja keksiä (tätä en ole maistanut,mutta on kuulemma jumalainen yhdistelmä)

- Skagen, jossa pohjana valkosipuliciabattaa

- Punajuuriburgeri

- Common People Barbera -punaviini (Ruotsi)"