15.6.2019

Satsumagazpacho

Mitäs tykkäät kylmistä keitosta? Pidät tai et, nyt on se aika vuodesta.

Gazpacho edustaa ehkä tällä saralla parhautta. Vichysoisse on ok, ajoblanco semisti ja kurkkukeitto mielenkiintoinen. Maissikeitto ja herne-minttukeitto herättävät uteliaisuuden. 

Kuten myös sitrushedelmät gazpachossa. Idea on mainio. Innoitus reseptiin täältä.


Satsumagazpacho

4  tomaattia 
3 satsumaa
1/2 kurkku
1 punainen paprika
1 sipuli
3 valkosipulinkynttä
1 keskivahva chili
1,5 dl vettä
1 rkl valkoviinietikkaa
2 rkl oliiviöljyä
suolaa
mustapippuria
basilikanlehtiä
krutonkeja tai leipää tarjoiluun

Kalttaa tomaatit. Pilko raaka-aineet ja aja tasaiseksi sauvalla tai blenderillä.

Perinteiseen gazpachoon tulee liotettua leipää (mistä nimityskin), jolla muokataan keiton paksuutta. Itse en ollut sillä päällä.

Säätele juoksevuus vedellä.

Juomaksi sopii esimerkiksi King's Bay -valkoviini.


Kirjoitus on tehty yhteistyössä Cisa Drinks Oy:n kanssa.

12.6.2019

Vauhtia Suomen proteiiniomavaraisuuden nostamiseen

Suomella on erinomaiset mahdollisuudet nostaa proteiiniomavaraisuuttaan ja samalla siirtyä kohti kestävän kehityksen mukaista hiilineutraalia ruokaketjua. VTT:n ja Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR ry:n uusi raportti sisältää toimenpide-ehdotuksia puitavien kasvien, nurmen, kalatalouden sekä hyönteisten ja solumaatalouden entistä tehokkaammaksi hyödyntämiseksi proteiinilähteinä sekä elintarvike- että rehutuotannossa.


Proteiiniomavaraisuudella tarkoitetaan täydennysvalkuaisen kotimaisuusastetta, joka on Suomessa alle 20 prosenttia. Sen nostaminen on tärkeää huoltovarmuuden turvaamiseksi esimerkiksi ilmastonmuutoksen aiheuttamissa epävakaissa markkinatilanteissa.

Rehuproteiiniomavaraisuuden ohella ilmastonmuutoksen tuomien haasteiden takia tarvitaan elintarvikekäyttöön uusia kestävästi tuotettuja proteiinilähteitä. Siksi uusi toimenpidesuunnitelma korostaa koko kotimaisen toimijaverkoston aktivoitumisen tärkeyttä proteiiniomavaraisuuden parantamiseksi.
- EU:ssa on erityisen tärkeää korvata rehusoija Euroopassa tuotetuilla proteiinilähteillä. Yhä useammat toimijat ovatkin alkaneet korvata rehusoijaa kotimaisilla proteiinilähteillä. Kotimaisten proteiinilähteiden rehukäytön arvioidaan moninkertaistuvan lähivuosien aikana. Tämä edellyttää kuitenkin jalostustoimintaa, uusien matalan haitta-ainepitoisuuden lajikkeiden tuloa markkinoille sekä proteiinikasvien viljelyalan huomattavaa kasvua ja satotasojen nousua, toteaa MTK:n vilja-asiamies ja VYR:n hallituksen puheenjohtaja Max Schulman.
Kasviproteiinin kulutus elintarvikkeissa on kasvanut Suomessa edellisestä vuonna 2015 toteutetusta proteiiniomavaraisuutta koskeneesta selvitystyöstä. Erityisesti kaurasta ja palkokasveista valmistettujen kasviproteiinituotteiden kulutus on kasvanut hyvin, ja myös hyönteistuotteita on tullut markkinoille. Kasvun odotetaan jatkuvan, kun kuluttajat hakevat vaihtoehtoja eläinproteiineille. Menestyksekäs kasvu edellyttää kuitenkin esimerkiksi puitavien kasvien osalta koko ketjun yhteistyötä sekä panostuksia lajikekehitykseen, alkutuottajien kouluttamiseen, sopimusviljelyyn ja myös ingredienttiteollisuuden kehittämiseen.

- Erityisesti nurmen, hyönteisten ja solumaatalouden tehokkaaksi hyödyntämiseksi proteiinintuotannossa tarvitaan vielä huomattavien tutkimuspanostusten lisäksi myös toimijaverkoston ja liiketoimintamallien kehittämistä, tähdentää tutkimustiimin päällikkö Emilia Nordlund VTT:ltä. Myös kalatalous voi olla merkittävässä roolissa Suomen proteiiniomavaraisuuden nostossa, mutta ei ilman huomattavia toimenpiteitä sekä sisävesi- että rannikkokalastuksen elinkeinon ylläpitämiseksi.
VYR on perustanut toimenpiteiden viemiseksi käytäntöön proteiinityöryhmän, jonka puheenjohtajana toimii Emilia Nordlund. Proteiinityöryhmä keskittyy ensisijaisesti viljoihin, palko- ja öljykasveihin sekä nurmiin, ja se pyrkii nostamaan Suomen asemaa proteiiniomavaraisuuden ja kestävän ruoantuotannon mallimaana ja esimerkillisenä toimijana EU:n alueella. Ryhmään kutsutaan mukaan toimijoita koko tuotantoketjusta.

Toimeenpanosuunnitelma Suomen proteiiniomavaraisuuden nostamiseksi: https://cris.vtt.fi/files/24247901/RAPORTTI_Toimeenpanosuunnitelma_Suomen_proteiiniomavaraisuuden_nostamiseksi_julkaistava_versio_8.5.2019.pdf

6.6.2019

Savutofupasta

Tästä tuli heittämällä yksi suosikkipastoistani. Valmistuu vajaassa 20 minuutissa ja on huisin herkullinen. Savuinen tofu on älyttömän hyvää ja yllättää jopa monet tofua vastaan rikkoneet. Anna mahdollisuus, vaikkei tofu suosikkisi olisikaan.


Savutofupasta

350 g spagettia

300 g jalotofua (kylmäsavu)
oliiviöljyä
1 pieni keltasipuli
2 valkosipulinkynttä
2 dl kaurakermaa
suolaa
pippuria
reilusti parmesaania
tuoreita yrttejä (esim. basilika, timjami)

Keitä spagu ohjeen mukaan.

Kuivaa tofu talouspaperilla, pilko kuutioiksi ja paista väri pintoihin kuumalla pannulla öljyssä. Ota pannulta pois, lisää öljyä, lisää sipuli ja freesaa hetki. Lisää valkosipuli ja hetken päästä kaurakerma. Heitä mukaan tofut, anna muhia hetki. Mausta suolalla ja pippurilla. Kaada spagettien päälle ja kauho sekaan parmesaani. Yrttejä saa laittaa runsaasti.

Jälkkärilautaselle vielä kesäiltojen taikaa.



5.6.2019

Turun ja Paimion koululaisille tarjolla kotiruokalounasta kesäloman ajan

Arkea tarjoaa jo perinteiseen tapaan turkulaisille ja paimiolaisille peruskoululaisille mahdollisuuden ostaa koululounasta vastaavan kotiruokalounaan kesälomankin ajan.
Kouluikäisten lasten ruokailu saattaa tuottaa perheille päänvaivaa koulujen kesälomien aikana. Vanhempien j Arkea on kesästä 2015 alkaen tarjonnut peruskoululaisille mahdollisuuden syödä kouluruokaa vastaavan lounaan myös kesäaikana. Tänä vuonna Turussa on jo kolme eri ravintolaa, joissa peruskoululaiset voivat ruokailla kesälomalla: Ruusukortteli, Petrelius ja Lehmusvalkama. Lisäksi paimiolaiset peruskoululaiset voivat nauttia kesälomalounaasta Paimion PaltanPadassa.
Koululaiset voivat ostaa ravitsemuksellisesti koululounasta vastaavan aterian maanantaista 3.6.2019 alkaen Arkean ravintoloista seuraavasti:
Kuva: Pixabay / Hans Braxmeier

Turku, Ruusukortteli: Lounas on tarjolla Ruusukorttelin hyvinvointikeskuksessa (Puistokatu 11) klo 11–12.45. Ruokasalissa on tarjolla päivittäin kolme eri ateriavaihtoehtoa, joista yksi on kasvisruoka. Ateriaan sisältyy pääruoan lisäksi salaatti, ruokajuoma ja leipä. Hinta 3,50 €.
Turku, Petrelius: Lounas on tarjolla Ravintola Petreliuksessa (Peltolantie 3) klo 10.30–12.30. Ruokasalissa on tarjolla päivittäin kolme eri ateriavaihtoehtoa, joista yksi on kasvisruoka. Ateriaan sisältyy pääruoan lisäksi salaatti, ruokajuoma ja leipä. Hinta 3,50 €.
Turku, Lehmusvalkama: Lounas on tarjolla Lehmusvalkaman hyvinvointikeskuksessa (Karviaiskatu 7) klo 11–13.00. Ruokasalissa on tarjolla päivittäin kaksi eri ateriavaihtoehtoa. Ateriaan sisältyy pääruoan lisäksi salaatti, ruokajuoma ja leipä. Hinta 3,50 €.
Paimio, PaltanPata: Lounas on tarjolla PaltanPadan ruokasalissa (Paltantie 4) arkisin klo 11–13. Ateriaan sisältyy pääruoan lisäksi salaatti, ruokajuoma ja leipä. Hinta 4,00 €.

Lisätiedot: palvelujohtaja Sanna Malaska, 040 359 3297

2.6.2019

Vegaaninen paneer kosheli eli bataatticurry cashewkermalla

Nepalilaisen paneer koshelin perinteisiä ainesosia ovat leipäjuusto, tomaatti ja cashewkerma. Halusin tehdä vegaanisen version, joten leipäjuuston tilalle pomppasikin bataatti. Tämä on mainio ruoka, joka valmistuu isommallekin porukalle puolessa tunnissa.

Kyytipojaksi voi vaikkapa laittaa turkkilaista jugua, lättänäleipää, raparperichutneya ja riisiä.


Paneer kosheli

1 bataatti

Kuori, pilko isoiksi kuutioiksi ja keitä vedessä muutama minuutti. Bataatti kypsyy äkkiä. Valmista sillä aikaa curry.

2 rkl rypsiöljyä
iso kukkurallinen garam masalaa
1 rkl tuoreta inkivääriä pilkottuna hienoksi
1 chili
1 keltasipuli
3 valkosipulinkynttä
3 dl kasvislientä
400 g tomaattimurskaa
1 rkl tomaattipyreetä
1 tl fenkolinsiemeniä
1 rkl juustokuminaa
iso luraus ketsuppia tai muuta makeuttajaa
suolaa
korianteria (tai lehtipersiljaa)
limettiä

Kaada pannulle rypsiöly. Määrät eivät ole tässä ohjeessa turhan tarkkoja. Maun mukaan lisäillen. Freesaa garam masalaa, inkivääriä, chiliä ja pilkottua sipulia hetki pannulla. Lisää myös valkosipulia ja pian sen jälkeen loput ainekset. Anna muhia hetki. Lisää keitetyt bataatit.

1 dl liotettuja cashewpähkinöitä
1,5 dl kaurakermaa

Aja cashewpähkinät liotusliemen ja kaurakerman kanssa sileäksi sauvalla. Lisää curryn sekaan. Lisää nestettä, jos tarvii, tarkista maut ja hakkaa vielä lopuksi korianteria (tai lehtipersiljaa) sekaan. Purista päälle hiukan limetistä mehua.

Ohjeeseen tuli kimmoke täältä, vaikka määriä ja ainesosia olenkin hieman ruuvannut. 

Juomaksi: Olueksi vehnäolut tai mukava pilssi. Viiniksi vaikka hieman makeutta pitänyt valkoviiniä (sopivat mausteisempien ruokien kanssa, vaikken muuten niin välitä).


Kirjoitus on tehty yhteistyössä Cisa Drinks Oy:n kanssa.




26.5.2019

Punaviinisuositus: Gran Appasso Collezione Old Vines Primitivo 2017


Gran Apasso -pullo painaa kuin sammio sulatettua lyijyä. Punaviini maistuu kuitenkin huomattavasti lyijyä paremmalta, eikä tässä ole edes metallista makua. Vaan on se silti raskas puteli, rypäle on varmaan niin hienosti konsentroitunut (ks. alla).

Tämä italialainen helmi uiskentelee suussani niin ryhdikkään luontevasti, että päätin antaa sille ihan oman luvun Polkkapossun historiassa. Ja taitaa tämä muillekin kelvata, sillä viini sijoittui pronssille Vuoden viinit -kilpailussa sarjassa Euroopan punaviinit, hinta 13-18 euroa

Maa: Italia
Rypäle: Primitivo
Hinta: 17,97€
Alkoholiprosentti: 16
Sokeri: 10,0 g/l
Hapot: 5,9 g/l


Alkon luonnehdinta: keskitanniininen, kirsikkahilloinen, mustikkainen, karhunvatukkainen, suklainen, vaniljainen, tamminen. Ruokaehdotuksesi Alkosta pistetään esimerkiksi barbeque-marinoituja possunribsejä, kasvis-naudanlihavartaita tai T-luupihvejä. Yleisesti ottaen savuaromien kanssa tämä on hyvä pari. Mikäli ruoka ei maistu, ota vaikkaa tassuusi savuaromiliemitötterö ja tuoksuttele sitä siinä siemailun ohessa.
  
Gran Apasso ei ole ihan perus-appassimento, joita alkon hyllyillä on ihan liikaa. Appassimento-menetelmällä valmistettujen viinien rypäleitä on kuivattu ainakin hetken aikaa, jotta rypäleen parhaat maut on saatu tiivistymään. En ole ihan varma, mitä appassimento tällä hetkellä ihan käytännössä tarkoittaa. Siis mitä pitää tehdä, että tuota nimeä voi käyttää.  Mutta juuri tällä hetkellä en jaksa asiaa murehtia.

Primitivo-rypäle on lähtöisin Kroatista, josta se ajautui kloonina Italian kantapäähän Pugliaan (Apuliaan). Zinfandel on Primitivon Amerikan serkku, geeniperimältään hyvinkin lähellä. Mainioita rypäleitä ovat molemmat. 

Tästä kuules semmonen viini, että hetken joudut ihmettelemään. Älkää nyt silti masentuko, että Alko on tänään kiinni, nopeimmille näitä on Turun kaupoissa vielä alkuviikosta jäljellä.



24.5.2019

Ruualla on suuri vaikutus kansanterveyteen

Suomessa ruoka on tunnetusti turvallista, mutta ravitsemukseen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Hedelmien liian vähäinen saanti aiheuttaa Suomessa noin 35 000 ja vihannesten liian vähäinen saanti noin 28 000 haittapainotetun elinvuoden (DALY) menetyksen vuosittain. Tämä ilmenee Ruokaviraston, Helsingin yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistutkimuksesta, jossa tarkasteltiin ruokajärjestelmän kansanterveydellisten vaikutusten kustannuksia ja arvioitiin ravitsemuksellisiin, kemiallisiin ja biologisiin vaaroihin liittyviä riskejä. 

Projektissa tutkitaan yhteiskunnalle, yrityksille ja kuluttajille koituvia kuluja ruokaan liittyvien tautien ja epidemioiden hoidosta sekä elintarvikkeiden ja talousveden valvonnasta. Ruokajärjestelmällä tarkoitetaan kokonaisuutta ruoan tuotannosta sen päätymiseen kuluttajalle eli pellolta pöytään -ketjua.
Monitieteinen tutkimus tukena päätöksille
Projektissa on tutkittu ravitsemuksellisia, biologisia ja kemiallisia tekijöitä. Biologisista elintarvikevaaroista on tarkasteltu esimerkkeinä listeria-bakteeria, norovirusta sekä trikiini- ja toksoplasma-loisia, kemiallisista lyijyä, aflatoksiini-homemyrkkyjä ja dioksiineja. Ravitsemuksellisista tekijöistä on tarkasteltu liiallista suolan ja kovan rasvan saantia sekä liian vähäistä kasvisten ja hedelmien käyttöä.


Monitieteisellä tutkimusyhteistyöllä on voitu tarkastella ruoan kansanterveydellisiä vaikutuksia ja näiden kustannuksia eri menetelmillä ja malleilla ja antaa päätöksentekijöille tietoa suomalaisten elintarviketurvallisuuteen vaikuttavien päätösten ja priorisoinnin tueksi. Tutkimuksessa ravitsemukselliset tekijät ovat nousseet merkittävänä ryhmänä esiin ainakin osittain siitä syystä, että muita elintarvikkeisiin liittyviä riskejä hallitaan jo nyt sekä viranomaisten että yritysten toimin tehokkaasti.
Suomessa hyvä elintarviketurvallisuus
Suomessa valvotaan, etteivät ruoan sisältämät biologiset tai kemialliset vaarat aiheuta kuluttajan terveydelle haittaa. Tämä nähdään myös Ruori-hankkeen tuloksissa: ravitsemuksellisten riskien kuten liiallisen suolan tai tyydyttyneiden rasvahappojen tai toisaalta liian vähäisten hedelmien ja vihannesten aiheuttamat terveyshaitat ovat huomattavasti suurempia (8000 - 35000 DALY vuodessa) kuin ruoan biologisten (listeria, toksoplasma, norovirus) tai kemiallisten (dioksiinit, lyijy, aflatoksiini) vaarojen aiheuttamat terveyshaitat (1 - 700 DALY vuodessa).
”Yritämme hankkeessa auttaa päättäjiä hahmottamaan riskien suuruusluokkia”, sanoo johtava tutkija Jouni TuomistoTerveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.
”Suomen hyvä elintarviketurvallisuus ei ole itsestäänselvyys, vaan pitkän kehitystyön tulos. Hyvään tilanteeseen ei voi tuudittautua, vaan elintarviketurvallisuus vaatii jatkuvaa ylläpitoa”, sanoo erikoistutkija, FT, dosentti Johanna SuomiRuokavirastosta.
”Tutkimus on kiinnostava, koska siinä vertaillaan erityyppisiä riskejä ja niistä aiheutuvia terveydellisiä ja taloudellisia seurauksia. Tätä aihetta olisi tarpeen käsitellä laajemmin, sillä nyt tehdyssä tutkimuksessamme oli mukana vain kymmenkunta esimerkkitekijää. Havaitsimme, että tietoa monista taustatekijöistä ei nykyisellään ole olemassa tai niihin liittyy paljon epävarmuuksia. Elintarvikeperäisen tautitaakan tutkimiseen tarvittaisiin lisää perustutkimustakin”, sanoo ELT, dosentti Pirkko Tuominen Ruokavirastosta.

Tavoitteena on parantaa ymmärrystä erityisesti siitä, miten erilaiset valvontatoimenpiteet ylläpitävät terveyttä. Tällöin ei riitä pelkkä altisteen nykyisen tautitaakan laskeminen, vaan on lisäksi arvioitava erilaisten valvontaa lisäävien tai vähentävien toimenpiteiden vaikutusta tautitaakkaan ja muihin kustannuksiin. Tätä erityisen haastavaa osa-aluetta toteuttaa hankkeessa Helsingin yliopisto. Työ valmistuu kesällä 2019.
Myös vienti hyötyy elintarvikevalvonnasta
Hyvän elintarviketurvallisuuden ylläpidon lisäksi elintarvikevalvonta on tärkeää suomalaisten elintarvikkeiden ulkomaanviennille.
”Norminpurku ei siis aina ole hyvä vaihtoehto. Esimerkiksi elintarvikeviennin edellytys on, että biologisten ja kemiallisten elintarvikevaarojen valvonta on kunnossa. Vientimaat haluavat tiedot Suomen viranomaisvalvonnan toteuttamisesta ja tuloksista, ja vientiehtoihin voi kuulua myös vaatimuksia vientilaitosten tavallista useammin tehtävistä tarkastuksista”, toteaa Tuominen.
Tutustu projektikuvaukseen
Projektista valmistuva raportti tuloksineen julkaistaan kesällä 2019 Tieto käyttöön -sivulla.

19.5.2019

Mokkainen grillisoosi ja alennuskoodi lukijoille

Mikäli kahvia sattui jäämään pari desiä ylimääräistä ja grillaaminen kuulostaa kuningataridealta, kannattaa riipaista hauska mokkainen grillikastike. Tämä soosi on parhaimmillaan lampaan kanssa, mutta voi sillä sivellä muutakin punaista lihaa – tai kasviksia kuten kesäkurpitsaa, maissia, paprikaa, sipulia, perunaa, mitä niitä nyt sitten grillataankaan,

Tästä tulee aika reipas satsi, mutta jaa määrät, mikäli tunnet pienempää tarvetta.
 


Mokkainen grillisoosi


2 dl ketsuppia
2 dl kahvia
1,5 rkl ruokosokeria
1 tl sipulijauhetta
1 tl chilijauhetta
1 tl timjamia

1 rkl soijakastiketta
1 rkl balsamiviinietikkaa
muutama rouhaisu mustapippuria myllystä

Mittaa ketsuppi, kahvi, sokeri, sipuli, chili ja timjami kattilaan. Anna poreilla hiljalleen 10 minuuttia. Lisää lopuksi soijakastike, balsamiviinietikka ja mustapippuri.


Tätä voi käyttää myös marinoimiseen, mutta oikea tarkoitus on palojen hipsuttelu ja herkkä sively kesken käristyksen.




Tiedäthän, mistä kahvisi hommaat?

Mikäli et, be informed! Slurp toimittaa sinulle mitä hienoimpia pienpaahtimoiden kahveja haluamasi väliajoin suoraan kotiin. Voit valita tummaa, vaaleaa tai vaikka molempia vuorotellen. Sinä päätät!


Slurpilta voi tilata hauskan lahjan ylioppilaalle. Eikä ihan niin perinteisen. Suosittelen tutustumaan palveluun, siilä Polkkapossun lukijana sinulla kävi juuri hillitön munkki. Kahvielämyksen ensikahvista saat 30% alennusta koodilla "polkkapossu" ja 5 euron alennus heilahtaa yli 30 euron lahjatilauksista koodilla "possulahja". Käy tsekkaamassa lahjasivulla.



Kirjoitus on tehty yhteistyössä Slurpin kanssa.

Satokausi, sesonki — Miten se nyt menikään?

Kun puhutaan kasvisten satokausista, voidaan vain ennustaa tulevaa. Satokaudet eivät välttämättä ole joka vuosi samanlaisia, sillä välillä luonto määrää toisin – jopa edellisen vuoden sääolosuhteet vaikuttavat uuteen satokauteen. Satokausi tarkoittaa tuotteen koko kasvukautta ja sesonki on se ajanjakso, jolloin kasvisten päälajikkeiden sadot ovat parhaimmillaan. Satokauden parhainta aikaa on siis sesonki.
Kotimaiset kasvikset juuri nyt
Toukokuussa kotisuomessa luonto on vasta heräilemässä talven jäljiltä ja pelloilla sekä kotipuutarhoissakin istutetaan vasta taimia maahan ja niiden satoa odotellaan lajikkeesta riippuen kesäkuun puolenvälin jälkeen. Monet ammattiviljelijät edistävät varhaisvihannesten kasvua lämmitetyissä kasvihuoneissa. Ilmojen lämmettyä istutukset alkavat avomaalla. Toukokuussa kotimaisia avomaan varhaisvihanneksia ei juuri ole tarjolla raparperin lisäksi. Kesä-heinäkuu ovat varhaisvihannesten aikaa. Esimerkiksi ensimmäiset avomaan varhaiskaalit saadaan heinä-elokuun vaihteessa. Nyt myynnissä olevat varhaiskaalit tulevat Etelä-Euroopasta.


Ulkomaiset kasvikset juuri nyt
Vaikka erikoishedelmiä tuodaan eri alkuperämaista eri puolilta maailmaa ympäri vuoden, ei niille voida määritellä varsinaista pääsatokautta. Useat hedelmäpuut tuottavat kaksi kertaa vuodessa satoa, jonka jälkeen ne pitävät tauon ja aloittavat uuden kasvukauden. Erikoishedelmien paras saatavuus on silloin, kun meillä suomessa on talvi eli marras-helmikuussa.
Pidämme meille tärkeänä Euroopan satokautta niiden hedelmien ja vihannesten osalta, joita on kulloinkin saatavilla. Avokadon ja mangon Euroopan pääsatoa saadaan elokuusta eteenpäin. Keväällä mangoa tuodaan Etelä- ja Väli-Amerikasta. Juuri nyt siirrytään sitruunoiden päälajikkeesta Primofiorista muihin pienempiin lajikkeisiin, joten sitruunoiden Euroopan pääsato on ohi. Kirsikan satokausi on alkamassa ja aprikoosien, persikoiden sekä nektariinien satokausi on jo alkanut huhtikuun puolella. Tankoparsojen kausi on hyvässä vauhdissa ja jatkuu aina kesäkuun puoleen väliin saakka.
Suomessa yleisimmin tarjolla oleva sitruunalajike on Primofiori. 

Banaanin ja ananaksen satokausi
Banaanin ja ananaksen saatavuus on tasaista ympäri vuoden. Niiden vakaa hinta perustuu maahantuontiyritysten tekemiin vuosisopimuksiin. Ilman ostoteknistä sopimusta on luonnollista, että banaanin markkinahinta tippuu kesäkaudeksi, koska kysyntää on vähemmän ja ananaksen osalta taas hintaan vaikuttaa kysynnän ja tarjonnan suhde.

Miksi suosia satokauden tuotteita?
Edullisuus
Satokauden tuotteiden hinnoittelu on monen asian summa. Hintatason määrää mm. kysyntä ja tarjonta, markkinatilanne, sääolosuhteet ja sadon onnistuminen. Näin ollen hinta ei aina ole satokaudessa edullisimmillaan.
Jos satoa saadaan runsaasti ja sen kysyntä on hiipunut syystä tai toisesta satokauden aikana, on todennäköistä, että hinta on varsinaisella myyntihetkellä hyvinkin edullinen, vaikka tuote myydään sesongin ulkopuolella. Toisaalta, jos sato jää odotettua pienemmäksi, saattaa tuotteen hinta nousta parhaimmassa satokauden ajankohdassa hyvinkin korkealle. Monien tuotteiden kohdalla alkuperämaalla, tuotteen koolla, lajikkeella ja laadulla on iso merkitys ja vaikutus tuotteen lopulliseen hintaan. Näiden lisäksi hintaan vaikuttaa sadon onnistuminen.
Maku ja tuoreus
Pelkkä satokausi ei riitä kertomaan tuotteiden mausta, laadusta tai tuoreudesta. Satokauden ensimmäiset ja viimeiset hedelmät sekä vihannekset eivät yleensä ole parhaimmillaan, sillä ne ovat usein kooltaan pieniä, mauttomampia ja säilyvyydeltään huonoja. Jotkut tuotteet tarvitsevat lyhyttä varastosäilytystä tullakseen maukkaiksi, mm. sitrushedelmät. Niissä tapahtuu kemiallinen reaktio poimimisen jälkeen, jossa hedelmän sisällä olevat hapot, sokerit ja entsyymit yhdistyvät ja muodostavat hedelmän lopullisen rakenteen ja maun. Hyvin usein esim. sitrushedelmät ovat parhaimmillaan vasta satokauden puolivälissä – ei alussa.
Vinkki! Omaan ostoskassiin kannattaa ehdottomasti valita ne painavimmat ja mehukkaimmat hedelmät.
Ekologisuus
Etelä- ja Väli-Amerikan tuotteet lastataan heti poimimisen jälkeen eikä niitä varastoida juuri lainkaan. Näiden tuotteiden kuljetusaika on pidempi kuin esim. Euroopan tuotteilla. Kuljetukset Etelä- ja Väli- Amerikasta tapahtuvat pääasiassa meri- tai autokuljetuksilla sekä niiden yhdistelmällä. Meriteitse kuljetettuna tuotteilla on hyvin pieni hiilijalanjälki. Suomeen tuotavista kasviksista vain pieni osa on tuotu lentoteitse, noin 1%. Nämä tuotteet ovat eksoottisia ja hyvin harvinaisia.
Pitkä varastointi vaikuttaa aina makuun. Ulkolaisia tuotteita ei juurikaan varastoida lukuun ottamatta Euroopan satokauden päärynöitä ja omenoita. Kotimaisia ja ulkolaisia varastotuotteita ovat juurekset, sipulit, perunat, kaalit ja omenat. Huomioitavaa on, että varastointi on aina kulu.
Lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttö
Lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttäminen riippuu kasvilajikkeesta, sääoloista ja maaperästä. Esimerkiksi luomuviljelyssä ei käytetä kasvinsuojeluaineita eikä keinotekoisia lannoitteita.

17.5.2019

Vietnamilainen ravintola Huong Viet, Turku


Vietnamilaisessa ruuassa käytetään paljon yrttejä ja vihanneksia. Raaka-aineista huokuu tuoreus, eikä niitä ole marinoitu ikuisuuksia erilaisissa liemissä. Rasvoja ja öljyjä käytetään vähän.  Jos jotain heitetään pannulle, se tehdään pikaisesti. Vihannekset tarjoillaankin usein lähes raakoina. Perusaineksia ovat riisi, nuudelit, soijakastike, kalakastike, katkaraputahna, maapähkinä, tofu, lukuisat vihannekset, hedelmät ja yrtit. 


Ruoka syödään pääsääntöisesti puikoilla, mutta myös lusikkaa käytetään. Lusikkaa tarvitaan erityisesti uskomattoman makuisissa keitoissa, jotka vievät jalat alta. Parhautta ovat erilaiset muunnokset pho-keitosta. Vietnamilaisen ravintolan pöydässä on usein erilaisia tahnoja, chilejä, hiutaleita, joskus jopa tuoreita yrttejä, joita voi vaikka itse lisäillä oman maun mukaan ruokiin. 

Erittäin ystävällinen hymy toivotti meidät tervetulleiksi ravintolaan. Paikka oli auennut vasta kymmenisin minuuttia aiemmin, mutta puheensorina täytti jo tilan. Viereisessä pöydässä oli seurue nuoria naisia, takakulmassa aasialainen pariskunta pienen lapsensa kanssa ja ikkuanaseinustalla reippaasti yli 70-vuotiaat rouva ja herra. Ja tietysti me. Aika hauska otos siis. 

Ruokalista ei ollut mahdottoman pitkä, kuten tällaisissa paikoissa joskus on. Alkuruokaa en syönyt lainkaan, ehkä alkuruokapuoleen olisin kaivanut hieman lisää  yritystä. Muuten olin tyytyväinen vaihtoehtoihin. Ruoka oli juuri sitä, mitä odotinkin, annos oli reilu ja hintakin oli mukavan huokea. Maut olivat todella kohdallaan, huikean hyvää. Palvelusta ihan täysin kymppi. Paikka oli siisti ja sisustus ihan perusyksinkertainen mutta viihtyisä. 


Tämä oli ensimmäinen kerta, kun kävin, mutta ei taatusti viimeinen. Polkkapossu suosittelee ja lähettää kiitokset ravintolan henkilökunnalle. 

Linnankatu 27
avoinna arkisin 11–21, la 12–22, su 1221
puh. 044 328 8612
kuljetukset myös Foodoralla
Facebook-sivu








15.5.2019

Iltapalapannu

Joko pelkkä leivän jyrsiminen iltapalaksi kyllästyttää?! Pieni vinkki ilman selittelyjä:


Iltapalapannu

jotain pikkutomaatteja
herkkusieniä
pikkupaprikoita (pimientos de padron)
ruisleipäsiivu kuutioiksi
valkosipuliöljyä (tai pannulle öljyä, johon muutama siivu valkosipulia)
mustapippuria
sormisuolaa

Käristä pikkutomaatteja, herkkusieniä, paprikoita ja ruisleipää hetki öljyssä. Päälle basilikaa ja suuhun. 

12.5.2019

WWF: Tuore raportti vahvistaa ruuantuotannon olevan suurin yksittäinen syy luonnon monimuotoisuuden romahtamisen taustalla

Luonnon monimuotoisuutta käsittelevä raportti kertoo sukupuuton uhkaavan jopa miljoonaa eläin- ja kasvilajia tulevina vuosikymmeninä ihmisen toiminnan takia. Suurimmat taustasyyt luonnon köyhtymiseen löytyvät nykyisestä ruuantuotannosta.


Juuri julkaistu hallitustenvälisen IPBES-luontopaneelin raportti kertoo karuja tuloksia luonnon tilanteesta. Raportti pohjautuu noin 15 000 tieteelliseen artikkeliin ja lähteeseen. Ihmisten elämää ja yhteiskuntien hyvinvointia ylläpitävä luonto ja toimivat ekosysteemit taantuvat kiihtyvää vauhtia. Jos ihmiset jatkavat luonnonvarojen käyttöä nykyisellään, luonnon tarjoamat palvelut, kuten ruoka, puhdas vesi ja raaka-aineiden saanti, ovat vaarassa.
- Suurin osa luonnon ihmisille tuottamista palveluista ei ole korvattavissa tieteen tai teknologian keinoin. Esimerkiksi huomattava  osa maailman ruuantuotannosta on riippuvaista pölyttäjähyönteisistä ja niiden tuottamista pölytyspalveluista. Jos luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä ei pian pysäytetä, riski korvaamattomien luonnon tarjoamien palveluiden menettämiseksi kasvaa koko ajan, WWF:n ohjelmapäällikkö Jussi Nikula sanoo.

Eläinperäinen tuotanto vie valtaosan maatalouden pinta-alasta

Suurin syy luonnon monimuotoisuuden romahtamiseen on maankäytön muutosten aiheuttama luonnon elinympäristöjen tuhoutuminen. Maankäytön muutosten taustalla ovat ensisijaisesti nykyinen ruuantuotanto ja -kulutus. Esimerkiksi suurin syy metsäkatoon on metsien raivaaminen laidunmaiksi ja rehuntuotantoon.
- Eläinperäinen tuotanto vie valtaosan maatalouden pinta-alasta. Samalla maatalousmaalla voidaan ruokkia suurempi määrä ihmisiä, jos ruokavalinnat ovat kasvipainotteisempia. Tämä vähentäisi metsäkatoa ja säästäisi ekosysteemejä”, Nikula sanoo
Toiseksi tärkein tekijä luonnon monimuotoisuuden romahtamisessa on kasvien ja eläinten liiallinen hyödyntäminen, esimerkiksi ylikalastus.

Ruokasuositukset kehottavat vähentämään punaisen lihan syömistä
Ruuantuotannossa tärkein askel on eläinperäisten tuotteiden kulutuksen vähentäminen. WWF Suomi julkaisi EAT-Lancet-tiedejulkaisuun perustuvan ruokasuosituksensa maaliskuussa. Suositusten mukaan ruokavalioiden on muututtava valtaosin kasvisperäiseksi erityisesti varakkaammissa maissa. Punaista lihaa voi syödä korkeintaan kerran viikossa.

Suomalaisten kuluttaman ruuan vaikutukset eivät näy vain kotimaassa, sillä 40 prosenttia suomalaisten elintarvikkeisiin tarvittavasta maa-alasta on maamme rajojen ulkopuolella ja yli 90 prosenttia haitallisista vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen tapahtuu ulkomailla.
- Meidän pitäisi pystyä varmistamaan, että julkisena hankintana valmistettu ruoka ei aiheuta metsäkatoa toisella puolella maapalloa. Muutos ruokavaliossa on mahdollinen. Esimerkiksi Helsingissä on keskusteltu aloitteesta puolittaa lihan ja maitotuotteiden käyttö kaupunkikonsernissa vuoteen 2025 mennessä. Toivottavasti muut kaupungit ottavat haasteen vastaan ja näyttävät asiassa esimerkkiä, Nikula sanoo.
Raportin tiivistelmän voi ladata vaikka täältä.

Lisätiedot

Jussi Nikula, ohjelmapäällikkö, puh. 040 595 9002, jussi.nikula@wwf.fi
Minttu-Maaria Partanen, viestinnän asiantuntija, puh. 050 349 6371, minttu-maaria.partanen@wwf.fi

2.5.2019

Kinder-punaviinikastike

Pääsiäinen on ohi ja grillikausi alkamassa. Mikä loistava idea onkaan ostaa kaapit täyteen pääsiäismunia alennusmyynneistä ja tehdä grillattaville hyvät soosit. Sillä tämähän on hyvä soosi. Ei ehkä ihan perinteinen, mutten ole minäkään. 




Kinder-punaviinikastike

1 porkkana
1 pieni keltasipuli
1 valkosipulinkynsi
1/4 dl sokeria
öljyä
1/4 dl balsamiviinietikkaa
2 dl (ei täyteläistä) punaviiniä
2 dl vettä + liemikuution osa tai jotain fondia
timjamia
laakerinlehti
suolaa
pippuria
maizenaa ja tilkka vettä

kinder-suklaata patukka

Pöydässä on hieman muutakin kuin kastiketta. Kuskussalaattia, munakoisoparmesaania, muikkuja ja tiäs mitä. Naminami. Lammas on jossain, mää. 

Pilko porkkana ja sipulit. Paahda sokeri sulaksi kattilassa, lisää kasvit ja paahda hetki, lisää loraus öljyä. Lisää myös balsami, punkku, vesi, fondi, timjami ja laakeri. Anna kiehua noin 15 min. Sihtaa ylimääräiset kasvit siivilällä. Mausta. Suurusta maizenalla. Lsää hiljalleen suklaata oman makusi mukaan. Itse käytin patukkaa, mutta yllärimuna on takuulla aivan yhtä käypää. 


Esimerkiksi grillatun lampaan kanssa erinomaista. 


24.4.2019

Hittisuklaa KitKat Ruby saapui Suomeen

Nestlé toi Suomeen ainutlaatuisen uutuuden, KitKat Rubyn. Se on ensimmäinen rubiinisuklaasta valmistettu patukka Suomen kaupoissa.
Kun Fazerilta tuli pariinkin otteeseen joku aika sitten rubya, en ehtinyt lainkaan mukaan. Kaikki vietiin ihan käsistä. No vihdoin meikäkin pääsi rubyn kirppuun, tänään Citymarketissa tarttui KitKat mukaani.

Rubiinisuklaa on tämän hetken puhutuimpia makeistuotteita maailmalla. Syvän roosa, marjaisan makuinen suklaa valmistetaan ruby-kaakaopavuista ilman erillisiä maku- tai väriaineita. Ruby-kaakaopapu kasvaa Norsunluurannikolla, Ecuadorissa ja Brasiliassa.
KitKat Rubyssa hittituote yhdistyy Nestlén klassikkoon, yli sadassa maassa myytävään KitKat-patukkaan. Vähittäiskauppoihin KitKat Ruby saapuu hiljalleen. KitKat Ruby lanseerattiin viime vuoden alussa erikoismyymälöissä Japanissa ja Etelä-Koreassa. Se myytiin avausviikollaan loppuun joka aamu puolessa tunnissa.
Ensimmäinen uusi suklaalaji 80 vuoteen
Rubiinisuklaa on ensimmäinen uusi laji suklaamarkkinoilla yli 80 vuoteen. Edellinen uutuus, valkosuklaa, tuli tumman ja maitosuklaan rinnalle 1930-luvulla.
Rubiinisuklaan kehitti sveitsiläinen Barry Callebaut -yritys, joka tunnetaan laatusuklaistaan. Kehitystyö kesti toistakymmentä vuotta, ja lopputulos esiteltiin yleisölle syksyllä 2017.
Oma arvio
Tykkäsin paljonkin. Jotenkin hauskasti happoa, eikä niin ällömakea. Parempi possupuoli löysi ehkä jotain punaherukan makua, voisin kompata. 

22.4.2019

Tuunattu uunifetapasta

Pyydän anteeksi jo etukäteen, että possukeittiössä sorkittiin hitiksi nousseen uunifetapastan reseptiä. Siihen kaivattiin vain hiukan lisää makeutta. Olen ennenkin todennut, että viinirypälettä käytetään ihan liian vähän suolaisissa ruuissa. Siispä tähän!

Alkuperäiseen Liemessä-blogin ohjeeseen verrattuna myös lehtipersilja tuli uutena mukaan ja valkosipulia selvästi lisää. Pastana totesin pennen olevan tähän ruokaan erinomainen. Spagettikin oli ihan ok, mutta itse tykkäsin selvästi enemmän pennestä.

Suosittelen kokeilemaan. Uunifetapasta on todella vaivaton arjen pelastaja. Koitat sitten joko alkuperäistä tai tätä, voin vannoa, että kumpikin maistuu.

Huomautan, että basilikaa ja persiljaa kuuluu tulla siis reilusti enemmän kuin kuvassa. 

Uunifetapasta 

350 g penneä
250 g miniluumutomaatteja (tai jotain kypsiä, makeita palleroita)
250 g tummia viinirypäleitä
200 g fetaa
1 chili (mulla oli kuivattu aika stydi tapaus)
4 valkosipulinkynttä kuorittuna ja n. kolmeen osaan pilkottuna
1 dl oliiviöljyä
mustapippuria myllystä
tuoretta lehtipersiljaa
tuoretta basilikaa

Keitä pasta ohjeen mukaan.

Lurauta ensin hieman öljyä uunivuokaan. Laita vuoan keskelle feta ja ympärille tomaatit, rypäleet ja muut härpäkkeet. Lorauta öljyä kunnollla ympäriinsä ja kääntele hiukan tomaatteja rypäleitä. Paistoin kiertoilmauunin keskiosassa 190-asteessa n. 12 minuuttia, lisäsin hiukan höögiä ja heitin grillivastukset päälle ja vielä 10 minuttia.

Lisää reilusti silputtua persiljaa ja tuoretta basilikaa. Murskaa feta haarukalla ja sekoita kaikki hellästi. Kaada pastan joukkoon ja sekoita. Kaada päälle vielä pieni loraus oliiviöljyä ja ruohaise pippuria.


17.4.2019

Ruuan merkitys hoidossa ja yksilöllisyys korostuvat tulevaisuuden sairaalassa

Tuoreen Tulevaisuuden sairaala 2019 -tutkimuksen mukaan ravitsemus nähdään aiempaa vahvemmin keskeisenä osana hoitoa, kuntoutuksen tukena. Päättäjille ruuan merkitys korostuu kokonaisvaltaisesti ennen hoitojaksoa, sen aikana sekä kotiuttamisen jälkeen. Sekä potilaat että päättäjät odottavat ruuan olevan maukasta ja ravintosisällöltään paranemista tukevaa. Tulevaisuudessa toivottiin lisää joustavuutta ja valinnanvapautta ateriavaihtoehtoihin esimerkiksi digitaalisten ratkaisujen avulla. 

Fazer toteutti tammikuussa 2019 tutkimuksen sairaaloiden potilasruokailun roolista koko hoitoketjussa. Tulevaisuuden sairaala 2019 -tutkimuksen tavoitteena oli selvittää sairaaloiden tulevaisuuden ruokatarpeita ja näkemyksiä siitä, millaisia muutoksia tai mahdollisia esteitä sairaalamaailman ruokapalveluihin jatkossa kohdistuu. 

Ruoka tukee kuntoutusta myös henkisesti

Tutkimukseen vastanneiden päättäjien ja asiakkaiden mukaan ruokaan pitää kiinnittää huomiota ennen sairaalahoitoa, sen aikana ja jälkeen. Vastanneiden päättäjien mielestä ruuan merkitys potilaan hoidossa ja kuntoutuksessa kasvaa tulevaisuudessa. Paranemisen kannalta onkin olennaista, että ruoka on oikeanlaista ja ravintosisältö on kohdallaan.

Tietoa ravinnon laaja-alaisesta merkityksestä tarvitaan kuitenkin lisää, sillä vain 33 prosenttia asiakkaista kokee saavansa riittävästi tietoa sairaalahoidon ateriapalveluista tai ravitsemuksen merkityksestä. Tietoa ja opastusta tarvitaan ennen sairaalahoitoa, sen aikana ja jälkeen, jotta hoito ja mahdolliset operaatiot voidaan tehdä suunnitellusti.
- Tutkimuksen tulokset haastavat toimijoita pohtimaan, miten hankinnoissa otetaan jatkossa huomioon ruuan laaja-alainen merkitys potilaiden kuntoutumiselle ja jaksamiselle. Yhdessä kumppaneiden kanssa voidaan varmistaa, että potilaslähtöinen ruokapalvelu on osa hoitoketjuja, sanoo Fazer Food Services Suomen toimitusjohtaja Jaana Korhola.
Hoitotyön vastaavat esimiehet ja tukipalveluiden vastaavat johtajat näkevät muita päättäjiä tärkeämpänä ruokailun ja ruokailuhetken tuottaman mielihyvän ja sosiaalisen tilaisuuden merkityksen. Potilaat kokevat ruokailun usein päivän kohokohtana: se rytmittää päivää ja tarjoaa tekemistä sairaalapäiviin.
Tutkimukset osoittavat kiistatta ravitsemuksen merkityksen niin lapsen kehityksessä, työikäisen hyvinvoinnissa, seniorin jaksamisessa kuin potilaan kuntoutuksessa. Myös tässä tutkimuksessa päättäjät tunnustavat ruuan keskeisen roolin hoitotyössä ja peräänkuuluttavat joustavuutta ja valinnanvapautta muun muassa digitaalisten ratkaisujen avulla.
- Ruuan keskeistä, kiistatonta roolia ei valitettavasti aina tunnusteta hankinnoissa. Oli osapuolina sitten julkiset, yksityiset tai molemmat, kuntalaisen eli asiakkaiden hyvinvoinnin on oltava kaikkien toimijoiden yhteinen tavoite. Näiden ajatusten pitää näkyä myös hankintakriteereissä, pohtii Korhola.

Tulevaisuuden ruokapalvelut
Päättäjien mukaan sairaaloiden toimintaa muokkaavat useat eri tekijät, muun muassa monituottajamalli, sairaaloiden välisen yhteistyön lisääntyminen, yksiköiden suureneminen, ikäihmisten määrän lisääntyminen ja hoitoaikojen lyheneminen sekä digitalisaatio.
Sairaalamaailman muutokset vaikuttavat myös ateriapalveluihin. Tulevaisuuden sairaalan ateriapalvelut voidaan toteuttaa vaiheittain, jotta hoitotyö ei vaarannu. Myös ruuan osalta vastauksissa korostuvat ateriapalveluiden yksilöllisyys, ruuan maku ja ravitsemus.

Tutkimuksen toteutti Innolink tammikuussa 2019.

14.4.2019

Uuniperunan uudemmat täytteet

Siinä missä 80-luvulla elettiin pizzan, grillatun broilerin ja hedelmäsalaatin kulta-aikaa, ei yhtään huonommaksi jääty uuniperunallakaan. Ja onhan se hyvää, halpaa, helppoa ja toimii ihan arjessa ja semisti jopa juhlassakin.

Perunaksi kannattaa valita jokin jauhoinen peruna. Eniten käytetty on varmaan Rosamunda, mutta tauteja paremmin kestävä Bellarosa on noussut hyväksi haastajaksi. Itse asiassa käytän jälkimmäistä nykyään selkeästi enemmän. Maultaan pehmeänä se sopii hyvin myös muusiin.


Uuniperuna-ateriassa täyte on vähintään yhtä tärkeä kuin itse peruna. Aika usein laitan 50:50 kermaviiliä ja hieman kevyempää smetanaa. Deliciestin 20 prosenttinen on juuri sopiva tähän tarkoitukseen. Täyteideoita on netti pullollaan. Hyvin perinteiset katkarapu-, kylmäsavulohi- ja kinkkutäyteiden reseptit voit käydä katsomassa täältä. Bonuksena siellä on vielä hauska kasvis-juustotäyte, jota voi kokeilla paholaisen hillon kanssa.

Ei siis mennä noilla ihan perinteisillä täytteillä, vaan heitetään kehiin jotain päivitysversioita. En tiedä kyllä yhtään, mille jälkimmäinen on päivitys, mutta ketä kiinnostaa. Itsekin aloitin juuri uuden duunin, jossa toimenkuva koostuu viestinnästä, markkinoinnista ja ura- sekä ruokasuuninittelusta. Kysessä on sijaisuus, ja haluaisin nähdä sen tyypin, joka tätä sijaisena viimeksi hoiti. Eli päivitys tai sijaisuus, who cares.

Nämä soveltuvat hyvin myös kasvissyöjän pöytään, ei vegaanin.

Valitse siis ensin sopivia perunoita ja pistele haarukalla pintaan reikiä, kääri folioon ja paista n. 200 asteessa 1–1,5 tuntia koosta riippuen.

Porkkalatäyte

1,5 dl smetanaa
1 dl kermaviiliä
1 dl porkkalaa pilkottuna (katso pikaporkkalan ohje täältä)
tuoretta tilliä reilusti
pilkottua punasipulia
0,5 rkl dijonia
mustapippuria
(sokeria)

Sekoita kaikki ja sama juttu alla.

Vuohenjuusto-punajuuritäyte

1,5 dl smetanaa
1 dl kermaviiliä
100 g kevyesti levittyvää vuohenjuustoa (Chavroux), tai kiekkoja jotka haarukalla mössöksi
5 viipaletta etikkapunajuuria pieninä kuutioina
1,5 rkl etikkapunajuurilientä
pilkottua punasipulia

Juomasuositus: Uuniperunan kanssa ehdottoman mukava juoma on joku särmä pils-olut. Eräs suosikeistani on Vakka-Suomen Panimon Prykmestar luomupils, joka on muuten bonuksena gluteenitonkin. Viinipuolella ehdottaisin tämän kanssa kuivan hapokasta ja kevyesti limettistäkin valkkaria Bestheim Alsace Riesling Classic, Alko 13, 99€.

Kirjoitus on tehty yhteistyössä Cisa Drinks Oy:n kanssa

12.4.2019

Neljän viljan Suomi

Kaikki neljä viljaa mahtuvat suomalaisten ruokalautasille. Vehnää, ruista, kauraa ja ohraa syödään monessa muodossa: suurimmaksi osaksi leipänä ja puurona. 
Suosituin leipävilja on ruis. Suomalaisista lähes 80% syö ruisleipää. Kaurasta sen sijaan keitellään enimmäkseen puuroa. Vehnää syödään määrällisesti eniten. Leivän lisäksi sitä käytetään muihin leipomotuotteisiin sekä pastaan. Vähiten viljoista suomalaiset syövät ohraa, jonka käyttöä voisi lisätä leipänä, puurona ja lisäkkeenä.


Vehnän ja rukiin käytössä miehet ja naiset eroavat toisistaan. Miehet syövät vehnää päivittäin n. 80 g, kun naisilla luku on reilu 50 g. Ruista syödään noin puolet vehnän määrästä. Kauraa suomalaiset syövät päivittäin noin 17 g ja ohraa vain noin yhden gramman. Tämä selviää suomalaisten ruoankäyttöä selvittävästä FinRavinto 2017 -tutkimuksesta.
Hiilihydraattien ja kuidun saanti on 70 prosentilla aikuisista liian vähäistä, keskimäärin 21 g. Naiset kertovat syövänsä ruisleipää n. 1–2 viipaletta ja miehet 2–3 viipaletta päivässä, kun keskimääräinen leivänkulutus on 3–4 viipaletta. Kuidun tärkein lähde on viljavalmisteet, joista saadaan noin puolet ruokavalion kuidusta. Lisäämällä ruokavalioon 2 viipaletta täysjyväleipää, saavutetaan päivittäinen kuitutavoite.

Kuitu

Kuidun päivittäinen saantisuositus on vähintään 25–35 grammaa. Suomalaisten päivittäinen kuidun saanti on keskimäärin 21 g. Kuitu on hiilihydraatti, joka ei imeydy ja josta ei saada energiaa. Kuitu vaikuttaa kylläisyyden tunteeseen, lisää suoliston hyvinvointia ja alentaa riskiä moniin sairauksiin, kuten suolistosyöpiin ja sydänsairauksiin.

Lähteet:
FinRavinto 2017 -tutkimus (THL) 
Kuluttajatutkimus 2018, Foodwest ja Leipätiedotus

9.4.2019

Vietnamilaiset kesärullat

Kesä keikkuen tulevi, mikä voikaan olla parempi hetki valmistaa vietnamilaisia kesärullia. Mennään tällä(kin) kertaa ihan kasvismeiningillä.

Joskus napsin näitä lounaaksi Turun kauppahallista. Harmi vaan, että kastikeet tuntuvat olevan enemmänkin herran haltuun -osastoa. Muuten ovat harvinaisen herkullista tavaraa. Kesärullan sisään voi torpata lähes mitä vaan. Valitse seuraavasta listasta 5–6 raaka-ainetta ja valmista rulla. Et tarvitse muuta kuin vettä ja riisipaperia.

Homma saattaa kokemattoman silmään näyttää hiukan vaikealta. Mutta eipä siinä oikeastaan tarvi muuta tehdä kuin laittaa paperi hetkeksi lillumaan veteen, jossa paperi pehmenee helposti käärittäväksi. Ei kannata kuitenkaan odottaa liian kauaa vedestä nostamisen jälkeen, paperi vetää nopeasti sitkeäksi, jolloin se myös repeää helpommin. Rullasta voi tehdä toisesta päästä avoimen tai kääriä molemmat umpeen. Itse suosin jälkimmäistä.

Kesärullia ei siis tarvi erikseen paistaa, ne ovat heti käärimisen jälkeen valmiita syötäviksi.



Vietnamilaiset kesärullat 

riisipaperi

purjo
tofu
nyhtökaura
kevätsipuli
riisinuudelit
porkkana
avokado
korianteri
jokin vihreä salaatti
punasikuri
paistettu sipuli
idut
retiisi
kurkku
minttu
paprika
sienet

Kastikevaihtoehtoja 

Älä stressaa tarkoilla määrillä. Maistele ja lisäile, niin syntyy paras kastike. Ensimmäinen saa olla lähes juoksevaa, toinen voi olla vain kevyesti notkeaa, kolmatta voit vaikka jatkaa.


  • Soijakastiketta, kalakastiketta, limetin mehua, rypsiöljyä, chiliä, valkosipulia
  • Soijakastiketta, maapähkinävoita, limetin mehua, ruokosokeria, chiliä, notkeaksi kiehuvalla vedellä
  • Kaupan valmis sweet chili -kastike



7.4.2019

Pyhäpöytään munakoisovuoka ja Piqueras-punaviini

Pääsiäinen on tuloillaan. Miten olisi ruuaksi tällainen hauska munakoisovuoka, jossa on käytetty karitsanjauhelihaa? Kasvissyöjä voi helposti korvata karitsan vaikka soijarouheella tai Muru kaurajauhiksella.  Alkuperäinen ohje mainitsee tämän reseptin yhteydessä moussakan, mutta eihän tämä sitä varsinaisesti ole, joten laitetaan mukaan myös moussakan ohje. 

Luvassa on mainioita makuja: reseptissä on mukana mm. fenkolia, selleriä, fetaa, minttua, munakoisoa, oreganoa, basilikaa, rosmariinia. Jotenkin tulee sellainen olo, että luettelin juuri lempparilistaani.

Homman taputtelee makoisa punaviini, siitä lisää lopuksi.


Kuvituskuva: Taken Pixabay
Munakoisoivuoka

2 munakoisoa ohuina viipaleina
400 g karitsanjauhelihaa
2 rkl öljyä
3 tl kuivattua minttua
2 tl kuivattua yrttiseosta esim. oregano, basilika ja rosmariini seosta
2 punasipulia
6 valkosipulinkynttä
1 fenkoli
2 vartta selleriä
2 rkl öljyä
2 prk (n. 800 g) laadukasta tomaattimurskaa tai pilkottuja tomaatteja
2 tl sokeria
suolaa ja mustapippuria
½ dl kreikkalaista oliiviöljyä
300 g fetajuustoa



Paista munakoisoviipaleet molemmilta puolilta ruskeiksi kuivalla pannulla. Nosta sivuun.
Ruskista jauheliha ja yrttiseokset öljyssä. Mausta pippurilla ja suolalla. Nosta sivuun odottamaan. Kuullota hienonnetut punasipulit, valkosipulit, hienonnettu  fenkoli ja selleri pehmeiksi. Lisää tomaattimurska, sokeri ja suola. Anna kiehua noin 20 min. miedolla lämmöllä. Lisää joukkoon runsaasti oliiviöljyä. Kokoa vuoka paistetuista aineksista latoen niitä vuorotellen vuokaan. Murustele väleihin fetajuustoa. Paista 170-asteisessa uunissa noin 45 min.
Valmistusaika: 1 t 30 min.
Neljä annosta.
Moussaka (kreikkalainen munakoisovuoka)
2 pientä munakoisoa
4 perunaa

Leikkaa munakoisot pitkittäissuunnassa ohuiksi viipaleiksi. Kuori perunat, viipaloi pitkittäissuunnassa ja keitä 10 minuuttia.

Valmista tomaattikastike ja valkokastike. Lirauta uunivuoan pohjalle oliiviöljyä, sen päälle hiukan soijakastiketta, sitten munakoisoviipaleita, soijakastiketta, perunaviipaleita, soijakastiketta, munakoisoviipaleita, soijakastiketta, munakoisoviipaleita, soijakastiketta, valkokastiketta. Paista 175 asteisessa uunissa vajaa tunti. Kun päälle on tullut kauniin ruskea pinta, peitä foliolla. 


Soijarouhe-tomaattikastike

oliiviöljyä
3 dl tummaa soijarouhetta tai karitsanjauhelihaa
3 dl kasvislientä
2 rkl soijakastiketta
1 keltasipuli 
4 valkosipulinkynttä 
400 tomaattimurskaa
1 dl valkoviiniä
kuivattua oreganoa
suolaa
pippuria
kanelia
persiljaa
basilikaa
sokeria

Lisää pannulle öljyä, perään soijarouhe, ja pyörittele siinä. Lisää kasvisliemi ja soijakastike. Kun liemi on imeytynyt soijarouheeseen, lisää pilkotut sipulit ja freesaa pikaisesti. Kaada joukkoon tomaattimurska ja viini ja hauduttele hetki. Mausta suolalla ja pippurilla ja vielä ripauksella kanelia. Lisää hakatut persiljat ja basilikat ja poista kirpeyttä haluamallasi määrällä sokeria.

Valkokastikkeen ohje on täällä, tee tuplasatsi ja lisää siihen 100 g mozzarellaa ja hieman jäähtyneeseen lujaa sekoittaen kaksi keltuaista. 

Juomasuositus: Kevyesti paahteinen Piqueras Old Wines Garnacha 9,89€ Alko (7.4.2019)


Kirjoitus on tehty yhteistyössä Cisa Drinks Oy:n kanssa