Pihvit Muu Jauhiksesta

Jos elämä olisi näin helppoa, ei kukaan ei enää tilaisi ruokaa sovelluksella. Tai mä kyllä tilaisin, kunhan sanoin. 

Tällä kertaa sekoitin kulhoon paketin MUU Jauhista, vähän sipulia, muutaman reilun maustemitallisen ja annoin pihvien paistua kauniin ruskeiksi pannulla. Tuloksena: meheviä ja täydellisen oivarakenteisia pihvejä. Semmoisia, jotka sopivat yhtä hyvin perunamuusin viereen kuin hampurilaisen väliin.

Ei sen kummempaa kikkailua, kaaosta eikä keittiössä hikoilua kolmen kattilan taktiikalla. Salaisuus on yksinkertaisuudessa. Tai ehkä siinä, että ne saa pöytään alle puolessa tunnissa, ilman että tarvitsee googlettaa mitä “soteeraus” tarkoittaa tai missä vaiheessa pannun piti olla kuuma. Näitä voi tehdä ihan fiilispohjalta.

Pihvit MUU Jauhiksesta

• 280 g MUU Jauhista
• 0,5 dl korppujauhoja
• 1 dl ruokakermaa
• 1 keltasipuli
• 1 kananmuna
• pieni tujaus jotain makeaa sinappia, miksei myös ketsuppia
• paprikajauhetta
• mustapippuria
• suolaa

Sekoita kerma ja korppujauhot kulhossa, anna turvota 5 minuuttia. Pilko ja kuullota sipuli. Lisää jauhis, munat ja sipulit kerma-korppujauhoseokseen. Mausta reilulla kädellä. Muotoile pihveiksi. Paista pannulla 3–4 minuuttia molemmilta puolilta ja vielä vajaa 10 minuuttia uunissa 215 asteessa. Tarjoa pottumuusin ja puolukkasurvoksen kanssa. Sienikastikekaan ei ole väärin.  

Paahdettu porkkana-linssisalaatti

Linssit eivät pidä meteliä itsestään. Ne eivät ole värikkäitä kuin paprikat, eivätkä tuoksu vastustamattomasti uunissa kuin valkosipuli. Mutta silti, ne ovat aina paikallaan, kun tarvitaan jotain täyttävää, terveellistä ja lempeän maukasta. Vihreät linssit ovat erityisen käyttökelpoisia: niiden maku on miellyttävän pähkinäinen – juuri sopiva pohja lämpimälle salaatille.

Tässä reseptissä linssit saavat rinnalleen uunissa makeaksi paahdettua porkkanaa, suolaista fetaa ja hyvän marinadin. Hyvään marinadiin en anna mittoja – lisäile aineksia ja maistele.  Yksinkertaista, mutta juuri siksi niin hyvää. Tätä salaattia on helppo rakastaa: se on ruokaisa mutta kevyt ja riittävän kaunis tarjottavaksi myös ystäville. Koska kukapa ei haaveilisi salaatti-illasta linssien (ja Polkkapossun) kanssa? Kysyn vaan!

Paahdettu porkkana-linssisalaatti

• 3 porkkanaa
• kesäkurpitsa
• 1 pkt vihreitä linssejä (GoGreen 400 g)
• pätkä kurkkua
• 1 punasipuli
• 1 paprika
• basilikaa
•  fetaa

Pilko porkkana tikuiksi ja kesäkurpitsa sentin paksuisiksi viipaleiksi. Paahda porkkanoita uunissa pellillä 200 asteessa ensin 10 minuuttia, lisää sitten kesäkurpitsat ja paahda vielä toinen 10 minuuttia. Huuhtele linssit. Pilko kurkku ja paprika pienehköiksi kuutioksi. Silppua sipuli. Jos haluat siitä lempeämmän, kiehauta vettä, laita silppu siivilään ja kaada kuuma neste läpi. Revi basilika ja sekoita kaikki paitsi feta. Lisää se vasta lautaselle joko murennettuna tai viipaleina marinoinnin jälkeen

Valmista marinadi ja marinoi vähintään tunti. 

• valkoviinietikkaa
• oliiviöljyä
• limetin mehua
• hunajaa
• oreganoa
• valkosipulia
• inkivääriä
• mustapippuria
• suolaa

 

Vihreän parsan valmistaminen

Alkupalaksi Topi ja Vihreät niityt

Ja miten niin vihreän parsan valmistaminen? Siksi että parsaa nyt on yleisemmin vihreää ja valkoista. Ja vielä nupuistaan violettiinkin vivahtavaa. 

Ah, parsa-aika on alkamassa – kevään omaa aromiterapia, jonka tuoksua ei voi sivuuttaa edes pissatessa. Mutta kuka siitä välittää, kun lautasella odottaa rapeaksi paahdettua parsaa, voikastiketta ja aurinkoista fiilistä.

Tässä käsitellään siis vihreää parsaa, vaikkei se huikeasti valkoisesta eroakaan. Valkoinen on mullan alla kasvanutta, eikä ole siksi ehtinyt puhkeamaan vihreään loistoon. Tosin valkoisen makua sanotaan hienostuneemmaksi, mutta mitäpä nuo hifistelevät homekorvat tietävät. 

Yhtä kaikki, nämä jutut päteävät vihreään versioon (suurelta osin valkoiseenkin).

Katkominen

Mitä vanhempi parsa, sitä puisevammaksi sen alaosa alkaa käydä. Katko vanhemmista ja vankemmista tyviosa pois. Parsa menee poikki siitä kohdasta, mistä se itse haluaa napsahtaa. Ota siis alaosasta kiinni molemmilla käsillä ja kuuntele napsahduksen ääntä. Voit myös hakea tarkempaa kohtaa painamalla vartta varovasti kynnellä: kynsi uppoaa helpommin siitä kohdasta, jossa puisevaa kohtaa ei enää ole. Älä heitä kuitenkaan tyviä pois, hävikki on masentavaa!

♻️ Mitä siis tehdä parsatyvistä ja välttää hävikkiä? 7 ideaa

1. Kiehauta parsaliemi: Heitä tyvipalat kattilaan veden, sipulin ja yrttien kanssa – ja keitä maukas liemi. Käytä risottoon, keittoihin tai vaikka pastan keitinveteen tuomaan keväistä makua.
2. Kasvissosekeittoon mukaan: Pilko ja lisää vaikka porkkanan, perunan ja sipulin seuraksi. Parsan maku ei dominoi, mutta antaa pehmeän taustan.
3. Parsavoikastike: Keitä tyvet liemeksi, voit redusoida sitä ja lisätä kirkastettua voita → saat ihanan keväisen kastikkeen vaikkapa uusille perunoille.
4. Tee parsavoita: Soseuta keitetyt tyvet ja sekoita pehmeän voin kanssa → syntyy parsavoi, joka maistuu taivaalliselta lämpimän leivän, kalan tai keitettyjen perunoiden päällä.
5. Parsapesto: Soseuta keitetyt tyvet valkosipulin, manteleiden, sitruunan ja öljyn kanssa → saat keväisen peston! Ei ehkä silkinpehmeää, mutta makua kyllä riittää.
6. Pakasta tulevaa käyttöä varten: Jos et heti keksi käyttöä, heitä keitetyt palat pakkaseen. Ne ilahduttavat myöhemmin liemipohjissa tai kasvissoseissa.
7. Kompostoi kunniakkaasti: Jos mikään ei enää pelasta, päästä jatkamaan elämää kompostissa.

Kuoriminen

Paksummat parsat kannattaa vetäistä pikaisesti kuorimaveitsellä, ohuempia on turha kuoria. Älä kuitenkaan kuori nuppuja vaan aloita kuoriminen noin sentti niiden alapuolelta. Yksi veto koko varren pituudelta varmistaa varren pysymisen muuten ehjänä.

Itse asiassa vihreää parsaa ei ole edes ihan pakko kuoria, jos paistat sen uunissa tai grillissä. Huomaathan, että myös kuoret vois käyttää liemipohjien valmistuksessa. 

Miten parsa kannattaa kypsentää?

Keittäminen on varmaan se suosituin tapa. Muistathan kuitenkin, ettei kukaan haluaa lötköpötköä lautaselleen. Parsaa keitetään suolavedessä vain ihan muutama minuutti paksuudesta riippuen. Tarkkaa minuuttiaikaa ei voi antaa. Huomaa, että parsa jatkaa kypsymistä vielä hetken keittämisen jälkeen.

Paistaminen pannulla tai uunissa ovat omia suosikkejani. Parsa saa tällöin mukavan paahdon, eikä ylikypsyminenkään ole todennäköistä. Uunissa parsa kypsyy 225 asteessa jopa 10 minuutissa ja pannulla hieman nopeammin. Parsalla on oma hieno maku, jota ei kannata lähteä peittämään. Pannulla hyvä kaveri on mieto sipuli, timjami ja voi.

Myös grillissä parsasta saa makoisaa. Penslaa ensin hieman öljyllä ja grillaa kerran käännellen kolmisen minuuttia.

Jos käytät parsaa salaatissa, voit leikata varret vinottaisiksi paloiksi tai käyttää pelkät nuput ja keittää vedessä ihan muutaman minuutin.  

Höyryttämistäkään ei sovi unohtaa ja senkin voi tehdä monella tavalla. Perinteisesti vesikattilan päällä olevassa höyrystyskipossa tai pannulla pienessä vesimäärässä. Tai jos haluat hiukan brassailla, uunissa höyrystäminen voi olla sinun juttusi. Tällöin parsa laitetaan voin ja yrttien kanssa leivinpaperipakettiin reiluksi 10 minuutiksi ja ihmetellään makujen sinfoniaa. Tuloksena on Parsaa en papillote.

Parsa ja kananmuna rakastavat toisaan. Kypsennä parsat ja paista päälle kananmuna, josta saat sopivan löysäksi jätettynä keltuaisesta valmiin kastikkeen.

Entäs parsa-kylmäsavulohirisotto? Käy kurkkaamassa, miten täydellinen risotto valmistuu. Leikkaa parsa vinopätkiksi plus nupuiksi ja ryöppää niitä kolmisen minuuttia. Lisää annokseen kylmäsavulohen kanssa.

Jos risotto ei ole juuri tänään sun juttu, maistuisiko Pasta Alfredo parsalla http://polkkapossu.blogspot.com/2020/06/pasta-alfredo-on-pakko-testata.html

 

TAIn pop up -myymälä Kauppahallissa 8.–11.4. – tavoitteena edistää resurssiviisaasti valmistettujen ruokatuotteiden markkinoita

Turun ammatti-instituutin elintarvikealan opiskelijat avaavat pop up -myymälän Turun Kauppahalliin 8.–11.4.2025. Myymälässä myydään opiskelijoiden käsityönä tekemiä tuotteita, kuten erilaisia ruokia, jälkiruokia ja lisukkeita.

Wisefood-hankkeessa kehitetään ruokaketjun yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä

Osa tuotteista on valmistettu yhteistyössä Kauppahallin Juustopuodin kanssa. Niissä on hyödynnetty ylijäämäheraa, josta on tehty muun muassa pannukakkua, sämpylöitä ja ohrapuuroa. Kaikki tuotteet on valmistettu opiskelijatyönä ja myydään edulliseen opiskelijahintaan. Raaka-aineet ovat pääosin kotimaisia ja paikallisia. Tuotteiden lähtökohtana on laadukkuus ja resurssiviisaus.

Myymälä on osa Wisefood-hanketta, jossa kehitetään ruokaketjun yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä. Tavoitteena on lisätä opiskelijoiden osaamista kiertotaloudesta ja edistää resurssiviisaasti valmistettujen ruokatuotteiden markkinoita.

Turun ammatti-instituutti kehittää hankkeessa opetuksen malleja, jotka tukevat yritysten tuotekehitystä ja resurssiviisasta toimintaa. Wisefood-hankkeessa kehitetty pop up -myymälä on konkreettinen esimerkki tällaisesta mallista. Hanketta rahoittaa Euroopan Unioni.

Mukana yli 30 opiskelijaa – ”Ihana oppimiskokemus!”

Pop up -myymälän toteuttamiseen osallistuu useita TAIn koulutusaloja. Elintarvikeala vastaa tuotteista ja myynnistä. Media-ala on luonut visuaalisen ilmeen, puhtaanapidon opiskelijat huolehtivat siisteydestä ja logistiikka-ala tuotteiden kuljetuksista. Kaikkiaan mukana on yli 30 opiskelijaa ja noin 10 opettajaa eri aloilta.

Wisefood-hankkeessa mukana olevat elintarvikealan opettajat Sari Keskitalo ja Jonna Tuomi-Lehtonen ovat innoissaan myyntipisteen toteutuksesta.

- Pop up myymälän toteuttaminen on ollut ihana oppimiskokemus! Tämä laajentaa opiskelijoiden ymmärrystä yrittäjyydestä ja yrittäjämäisestä toiminnasta sekä antaa kokemusta projektityöskentelystä. Lisäksi opiskelijoiden asiantuntemus resurssiviisaista ruokaketjuista ja tuotteiden vastuullisesta tuottamisesta kasvaa, Sari Keskitalo toteaa.

- Pop upin toteuttaminen on lisännyt yhteistyötä sekä ammatti-instituutin eri alojen välillä että TAIn ja paikallisten yrityksien ja yrittäjien välillä. Meidän opettajien projektinhallintaidot ovat myös kehittyneet kokonaisuutta työstäessämme, Jonna Tuomi-Lehtonen jatkaa.

Pop up on avoinna 8.–11.4. klo 10–16 tai niin kauan kuin tuotteita riittää.

Lisätiedot:

Projektikoordinaattori Lotta Luukkonen lotta.luukkonen@turku.fi 044 9073057

Suklaa-punaviinikastike tummalle lihalle

Pääsiäinen on jo liki eli on aika kaivaa esiin muutaman vuoden takainen Kinder-punaviinikastike. Siinä on jotain hauskaa, kun se ei ole ihan pertsa punkkusoosi. Tämä kastike, on täydellinen kumppani tummalle lihalle. Grillattu karitsa, hirvi tai ankanrinta saavat siitä aivan uuden ulottuvuuden. Menee hienosti pääsiäispöytään. Mene sinäkin pieteetillä.

Suklaa(kinder)-punaviinikastike

1 porkkana
1 pieni keltasipuli
1 valkosipulinkynsi
1/4 dl sokeria
öljyä
1/4 dl balsamiviinietikkaa
2 dl punaviiniä
2 dl vettä + liemikuution osa tai jotain fondia
timjamia
laakerinlehti
suolaa
pippuria
maizenaa (tumman kastikkeen suuruste)
kinderiä

Pilko porkkana ja sipulit. Paahda sokeri sulaksi kattilassa, lisää kasvit ja paahda hetki, lisää loraus öljyä. Lisää myös balsami, punkku, vesi, fondi, timjami ja laakeri. Anna kiehuilla hiljakseen noin 20 min. Lisää nestettä, jos tarvii ja anna muhia sen mukaan. Sihtaa ylimääräiset kasvit siivilällä. Mausta. Suurusta maizenalla, jos tarvetta. Lsää hiljalleen suklaata oman makusi mukaan. Itse käytin patukkaa, mutta yllärimuna on takuulla aivan yhtä käypää. 

Turkkilainen pasta (vege) – ruokatrendi, joka vei itsekunnioitukseni

Rakkaat ruokaseikkailijat, Anna Paulin äidin pastaresepti veti TikTokin polvilleen ja samalla minulta viimeisetkin itsekunnioituksen rippeet. Tätä pastaa olin päättänyt olla testaamatta, sillä mitä erikoista tässä edes voisi olla. Mutta tämä TikTokin ruokatrendien kultainen lapsi ilmestyi elämääni kuin odottamaton tekstiviesti talonmieheltä rouvalta: et tiedä, tarvitsetko, mutta uteliaisuus kuitenkin voitti. Itsekunnioitukseni hävisin, mutta niitä voi tilata lisää Amazonista.

Heti alkuun pannu oli hieman liian kuumana ja poltin sipulit pohjaan. Sama juttu kävi talonmiehen rouvan kanssa. Mutta koska olen suomalaisena tottunut selviytymään saunoista ja hyttysistä, kärykään ei pysäyttänyt minua.

Kasasin kaiken yhteen, makumaailma oli jotain aivan muuta kuin mitä tavanomaiset makaroniviritelmät – mausteista, kermaista, hapanta ja täyteläistä yhtä aikaa. Turkkilainen pasta on matka makujen mahtavaan maailmaan ilman, että tarvitsee poistua keittiöstä tai edes vaihtaa yöpukua. Minä joudun jo selittelemään läheisilleni, miksi syön jogurttia ja pastaa  keskenään myös aamupalaksi.

Ohje on lähes tulkoon leikkaaliimattu Kotilieden sivulta. Ja he varmaan kopsanneet alkuperäisestä. Mutta tässä sama pienin muutoksiin, esim. tämä on tosiaan kasvisversio. Ja lehtipersiljan vaihdoin basilikaan. Kunnon turkkilainen vetäsi tähän varmaan tilliä. 

Turkkilainen pasta (vege)

• 350 g farfalle-pastaa
• 280 g Muu-jauhista
• 1 keltasipuli
• 1 tl currya
• reilusti suolaa
• 2 tl rouhittua mustapippuria
• 2 tl paprikajauhetta
• 2 tl sipulijauhetta

Jogurttikastike

• 400 kreikkalaista jogurttia
• 3 valkosipulin kynttä
• 1 tl suolaa

Paprikavoisula

• 150 g voita
• 1 rkl paprikajauhetta

Laita pasta kiehumaan. Paista Muu-jauhis rapsakaksi, lisää joukkoon pilkottu sipuli ja mausteet. Mausta roimalla kädellä. Valmista jogurttikastike. Purista, raasta tai hienonna jogurtin joukkoon valkosipulin kynnet. Mausta suolalla. Valmista paprikavoisula kiehauttamalla kattilassa voita ja paprikajauhetta. Kasaa annos lautaselle lisäämällä pastan päälle jogurttikastiketta ja paistettua jauhista. Lusikoi päälle paprikavoita. Viimeistele kirsikkatomaateilla ja basilikalla.
 
 
  

Marinoitu punasipuli

Marinoitu punasipuli ei ole vain lisuke, se on elämys. Se on ilotulitus, joka saa tavallisen voileivän tuntumaan luksusbrunssilta ja tylsän salaatin muuttumaan juhlaksi. Sipulin marinoiminen on yksi niistä asioista, jotka kuulostavat eleganteilta kuin taidenäyttelyn avajaiset, mutta ovat oikeasti helpompia kuin villasukkien kutominen. Huono vertaus, tiedän. 

Vaan miksi punasipuli? No, ensinnäkin, se on kaunis. Mikä muu kasvis on yhtä tyylikäs? Kun se kohtaa etikan, se muuttuu upean pinkiksi. Toiseksi, se maistuu taivaalliselta: juuri sopivan makealta, kirpeältä ja pehmeältä. Marinoidun punasipulin suurin vahvuus on sen monikäyttöisyys. Se sopii lähes mihin tahansa – tacoihin, hampurilaisiin, salaatteihin, grilliruokiin ja jopa pizzan päälle. Jos joskus tuntuu, että ruoka kaipaa "sitä jotakin", vastaus on yleensä marinoitu punasipuli.

Joten, jos et ole vielä tehnyt tätä keittiön pientä ihmettä, nyt on sen aika. Sipulit leikkuulaudalle ja etikkapullo käteen.

Marinoitu punasipuli (nopea ja helppo)

• 3 punasipulia
• 1 dl omenaviinietikkaa (tai jotain muuta etikkaa, mulla oli puolet punaviinietikkaa)
• 0,5 dl vettä
• 0,5 tl suolaa
• 1 dl sokeria (tykkään, että on makeutta, vähennä määrää jos ahdistaa)
• 5 mustapippuria
• 1 laakerinlehti

Leikkaa punasipuli siipaleiksi. Mittaa loput ainekset kattilaan ja kiehauta, niin että sokeri sulaa varmasti. Heitä sipulit sekaan. Kiehauta. Laita jääkaappiin johonkin kippoon, jossa pääset ravistamaan. Voit hyvin maistella jo tunnin päästä. Maku toki vahvistuu ajan myötä. Mutta eivät nämä kauaa syömättä säily.

Ben & Jerry's – täydellinen rakkaustarina

Ben & Jerry’s, 

taivaallinen suutuntuma,

maut sulautuvat yhteen, 

kuin kaunis unelma.

Ben & Jerry’s, 

sinuun tartun rakkaudella,

Et petä koskaan – 

täydellinen tarina!

Omenasoseen tekeminen: vinkki

Mikäli sinulla vielä roikkuu omenoita puissa tai makoilee maassa, on viimeistään nyt hyvä aika vetää ne soseeksi ja pakastaa. Ihmettelen aina, miksi ihmiset jaksavat käyttää aikaa omenoiden kuorimiseen varsinkin, kun kyseessä on soseen tekeminen. Aivan turhaa. 

Siispä, lohkoiksi vaan ja kodat pois. Keittäminen pehmeäksi pienessä vesitilkassa ja kevyessä sokerissa, sauvalla soseeksi ja pakkaseen. 

 

Paahdettu valkosipuli-maa-artisokkakeitto

Ystäväni kysyi, haluaisinko vähän maa-artisokkia, hän sai jostain ison pussillisen. Miksen haluaisi, maa-artisokat ovat herkkua. Olin varautunut noin kiloon, mutta minulle kulkeutui ehkä noin kymmenen kilon pussillinen. Päätin säilöä suurimman osan pakkaseen soseena.

Toimi siis näin: keitä mukulat kuorineen, vedä kuoreen viilto, puristele sisusta ulos, pakasta.  

Seuraavaan ruokaan olisi kuitenkin hyyä kuoria maa-artisokat. Voi olla vähän ärsyttävää hommaa varsinkin, jos joka puolelta rönsyilee pikku pallukoita. Älä anna sen kuitenkaan masentaa: tämä keitto on vähintäänkin lähes parasta, mitä olet suuhusi laittanut.

 Paahdettu valkosipuli-maa-artisokkakeitto (5 alkuruoka-annosta)

1 valkosipuli (siis kokonainen, ei kynsi)
1 sipuli
1 rkl oliiviöljyä
0,5 kg maa-artisokkia
0,8 dl vettä
1,5 kanaliemikuutiota
3 dl kuohukermaa
maizenaa
timjamia
suolaa
mustapippuria
80 g voita
1 dl kuohukermaa
silputtua basilikaa

Leikkaa valkosipuli vaakasuunnassa keskeltä halki, pirskauta pintaan hiukan öljyä ja paahda uunissa folioon käärittynä 200 asteessa 15–20 minuuttia. Pilko sipuli ja kuullota sitä kattilassa öjyssä. Lisää kattilaan vettä, kuoritut ja paloitellut maa-artisokat, kanaliemikuutiot, purista kuoristaan myös paahdetut valkosipulit. Keitä kypsiksi, lisää kerma ja aja sauvalla tasaiseksi. Kiehauta, suurusta hiukan maizenalla ja kiehauta taas. Lisää timjami, suola, mustapippuri ja kunnon köntti voita. Saa laittaa enemmänkin, jos uskaltaa.

Vatkaa loppukerma kohtuullisen kovaksi vaahdoksi ja sekoita siihen silputtua tuoretta basilikaa. Laita annoksen päälle lusikalla pieni knölli tätä ihanasti keittoon sulavaa vaahtoa. Liho muutama kilo. 

Uusia perunoita ja pinaatilla sekä kananmunalla jatkettua valkokastiketta

Siinä vaiheessa, kun uudet perunat ja silli alkaa kyllästyttää, voi valmistaa vaihteluksi valkokastiketta eli bechamelia ja lisätä siihen pinaattia ja kananmunaa. Tämä kuuluu jokaisen itseään arvostavan ihmisen, ellei jopa nisäkkään, tehdä vähintään kerran vuodessa. Maistuu oikein hyvältä kalapuikkojen kanssa. Kuvan annoksessa on myös aasialaiset kurkut, joista saa annokseen kivaa raikkautta.

Valkokastike pinaatilla ja kananmunalla

2 rkl voita

2 rkl vehnäjauhoja

4 dl maitoa

ripaus muskottipähkinää

ripaus valkopippuria

suolaa

1 keitetty kananmuna

kourallinen babypinaattia

Sulata voi, sekoita joukkoon vehnäjauhot. Älä päästä ruskistumaan, lisää maito hiljalleen hyvin sekoittaen. Anna kiehua miedolla lämmöllä n. 10 minuuttia. Mausta muskottipähkinällä, pippurilla ja suolalla. Lisää maitoa tarvittaessa. Pilko kananmuna, pienennä hieman pinaatteja, heitä sekaan ja anna kuumeta vielä pari minuuttia. 

Ohana Tampere

 

Olen kuullut paljon hehkutusta tamperelaisesta Ohanasta. Vaikea valinta piti tehdä nuoruuteni lempparipaikan Abu Fuadin ja Ohanan välillä, kumpaankin ei pystynyt menemään. Tällä kertaa Ohana vei voiton.

Ohana on havaijinkielinen sana, joka tarkoittaa perhettä. Visiona on yhdistää ystävät eksoottisten makuelämyksien ympärille ja nauttia elämästä. Ravintolakokonaisuuteen kuuluvat Cafe Pispala, Ohana Grille ja Ohana Lei’pomo.  Ideana on, että paljon tehdään itse leivästä lähtien. Ja sen kyllä huomasi.

Otin suunnaksi Tampereen Kauppahallin, jossa sijaitsee Ohana Grille. Lounaaksi napsin nimikkoaterian eli Ohana Burger. Siinähän ei ollut yhtään mitään vikaa. En osaa sitä varsinaisesti edes kehua, kun en tiedä, miten sitä olisin parantanut. Yleensä mieleeni tulee heti monta ideaa. Olkoon tämä siis se kehu. Ihan pienellä nälällä tuota burgeria ei kannata lähteä syömään, on nimittäin aikas jööti.

Raparperichutney thaibasilikalla

Aiemminkin on tullut tehtyä raparperichutneya, mutta koska se on niin herkullista, otetaanpa tähän vielä hieman päivitetty versio. Ja nythän on juuri se aika vuodesta, kun häntä kuuluu valmistaa. Hännän lisäksi voit valmistaa myös chutneya.

Mausteita voi heitellä aika randomistikin, hyvää tulee joka tapauksessa. Pääasia, että niitä on reilusti. Tässä kuitenkin viitteellistä ohjeistusta. Eikä haittaa jos jotain mausteista ei olekaan. Esim. thaibasilikaa on harvalla ryytimaallaan. Thaibasilika on hennosti makea, siinä on selvästi aniksen makua ja ehkä hitusen myös kanelia. Ilman tätäkin siis pärjää.

Raparperichutney

• 1 tl juustokuminaa
• 1 tl tandor masalaa
• 0,5 tl neilikkaa
• 0.5 tl fenkolinsiemeniä
• 0,25 tl inkivääriä
• thaibasilikaa useita lehtiä
• chiliä maun mukaan
• 500 g raparperia pilkottuna
• 1 keltasipuli
• 2 kynttä valkosipulia
• ripaus suolaa
• 1 tähtianis
• 3 rkl väkiviinaetikkaa
• 2 rkl vettä
• 2 dl hillosokeria
• 1 dl ruokosokeria

Hiero mausteet ja yrtit (ei tähtianista) morttelissa töhnäksi. Pilko sipulit. Laita kaikki ainekset kattilaan ja keittele n. 20 minuuttia. Säilö puhtaaseen lasikulhoon.

Mitä juhannuksena syödään? Tai neitsytperunafestivaaleilla 14.–15.6.2024?

Juhannuksena syödään ihan hitosti varhaisperunoita (sekä silliä ja kalaa eri muodoissa). Sama juttu Neitsytperunafestareilla Turussa Panimoravintola Koulun terassilla 14.–15.6.2024. Tai ei oikeastaan ihan sama, peruna on pääosassa ja kalaa hyvällä tuurilla ainakin kahdessa annoksessa.

Kannattaa poiketa joka tapauksessa, siellä on joka vuosi ollut kivoja annoksia maisteltavaksi. Jos et kuitenkaan jaksa itse rantautua paikalle, keitä varhaisperunat ja tee niiden kansa leipäjuusto-sillilautanen. Leipäjuustonkin voi jättää pois, jos sille päälle sattuu. 

Tai voit tehdä varhaisperunavuoankin. Sekin on ihanaa.

Leipäjuusto-matjessillifileelautanen

• matjessillifilee paloiteltuna
• savulohta
• satokauden sipulia ja vartta
• tilliä
• sitruunaa
• leipäjuustosiivuja
• mustapippuria myllystä
• tyrnimarjoja

Varhaisperunavuoka

• varhaisperunoita
• erilaisia sillejä
• smetanaa 
• tilliä 
• uuden kauden sipulia
• kanamunia
• mätitahnaa
• sitruunamehua

• 

Sinisimpukat ja voi-valkoviinikastike turkulaisessa ravintola Aunessa

Ah ja uh, sinisimpukat voi-valkoviinikastikkeessa – makujen sinfonia, joka saa kielen tanssimaan! 

Meikä rakastaa sinisimpukoita hyvässä liemessä. Useissa ravintoloissa olen niitä syönyt, tavallista on, että liemi on ihan ok tai keskinkertainen. Helsingissä ravintola Rivoli on jäänyt hyvällä mieleeni, upeat maut. Mutta eilen turkulaisessa ravintola Aunessa räjähti. 

Sinisimpukat / Mussels (L) 24€

Voi-valkoviinikastiketta, friteerattua perunaa ja aiolia, paahdettua leipää
With butter & white wine sauce, deep-fried potatoes with aioli and toast

Jos olen ravintolassa syömässä, alan heti jalostamaan annosta. Mitä olisin ehkä voinut tehdä toisin, olisiko jotain parannettavaa, miten tämän voisi viedä seuraavalle levelille. Eilen piti keittiöön asti käydä huikkaamassa, etten keksi mitään muuta sanottavaa, kuin että ihan vitun hyvää. Liemi oli jotenkin mahtavan intensiivinen, en osaa oikein paremmin kuvailla sitä. En jäänyt edes kaipaamaan niitä ikuisia ranuja, joita yleensä tarjotaan simpukoiden kaverina. Oikeastaan frittiperunat oli tosi jees, koska niitäkin oli sitten kiva dippailla liemeen. No ehkä chilimajoneesi, johon on niin tottunut, olisi tässä voinut olla toinen vaihtoehto. Mutta sekin on taatusti vaihdettavissa aiolin tilalle.

Kuva: Viivi Lehtoranta

                                                    

Kuvittele itsesi kesäiselle terassille auringon paisteeseen, meren (tai Aurajoen) tuoksu ympäröi sinut. Edessäsi lepää lautasellinen höyryäviä sinisimpukoita, valkoisen viinin ja voin sulokkaan liiton kylvettämänä.

Valkoviini tuo mukanaan pirskahtelevaa happamuutta, joka raikastaa suun ja korostaa simpukoiden luonnollista makeutta. Tämä taivaallinen viini on kuin kulinaarinen popstara, joka saa kaikki muut makukomponentit loistamaan.

Ja sitten on voi, keittiön oma hyvä haltiatar. Voi tekee kastikkeesta täyteläisen ja kermaisen, sellaisen, että jokainen lusikallinen liukuu alas kuin samettinen suudelma. Kun voi ja valkoviini sulkevat toisensa syleilyyn pannulla, syntyy maaginen kastike, joka sitoo simpukat yhteen kuin rakkauskirjeen kuoriin.

Eikä unohdeta simpukoita! Meren pieniä aarteita, täynnä umamia ja kultivoituneen hienovaraista suolaisuutta. Kun simpukka avautuu höyryävässä kattilassa, paljastuu kuorien sisällään piilevä herkullisuus, joka saa vaikka minkä sykkimään nopeammin.

Lopulta, Aunen ihana henkilökunta lisättynä tähän komboon – valkoviinin kirpeys, voin pehmeys ja simpukoiden merenmakuinen ydin – on kuin täydellinen orkesteriesitys makunystyröillesi. Jokainen suupala on suloinen sointu, ja ennen kuin huomaatkaan, olet rakastunut. 

Mustapapukeitto

Kaikissa pavuissa on tunnetusti kivasti proteiineja ja kuituja, jotka saavat vatsan toimimaan ja pitävät nälän poissa. Mustapavut ovat isojen valkoisten ohella tällä hetkellä lemppareitani. Pavuissa ei ole tyydyttyneitä rasvoja ja kalorit ovat vähissä eli toimii myös keventäjien ruokana.

Yleensä pakkasessani on erinäisiä purkkeja keitettyjä papuja nopeaa tarvetta varten. Kannattaakin liottaa kerralla isompi satsi, keitellä ja laittaa osa pakkaseen. Hyvin harvoin tulee ostettua valmiiksi kypsennettyjä papuja, oma keittely on ehkä neljä kertaa halvempaa. Mutta tällä kertaa mustapapuvarastoni olivat tyhjentyneet, Lidlistä löysin pikaisen pelastuksen tölkkimuodossa.   

Inspiraation tähän reseptiin löysin aikoinaan joskus joltain YouTube-kanavalta. Kaikessa herkullisuudessaan tämä on ihanaa safkaa, vivahtaa hernariin muttei kuitenkaan yhtään. Testaa ihmeessä, et tule pettymään.

Keiton pohjaksi valmistetaan italialainen soffritto, joka on täsmäase onneen: sellerin, sipulin ja porkkanan täydellinen yhdistelmä tuottaa tuloksena sopivasta makeutta, karvautta ja maukkautta. Soffritto syntyy kypsyttelemällä hiljaisella lämmöllä kuutioituja kasviksia. Itse lisään mukaan vielä lopuksi valkosipulia, sillä eihän ilman sitä voi elää.

Kuvassa käytetty mielenkiinnosta tekoälyä apuna.

Mustapapukeitto

• 1 keltasipuli
• 2 sellerinvartta
• 2 porkkanaa
• 4 valkosipulinkynttä
• 1 jalapeno
• 2 tölkkiä mustapapuja
• 8–9 dl kasvis- tai kanalientä
• juustokuminaa
• oreganoa
• korianteria
• suolaa jos tarvii
• limettiä
• tuoretta korianteria
• maustamatonta jugurttia

Valmista ensin soffritto. Kuutio sipuli, selleri ja porkkanat. Freesaile pannulla lempeällä lämmöllä muutama minuutti. Lisää pilkotut valkosipulit ja jalapeno. Freesaile vielä muutama minuutti. Lisää kasvisliemi ja pari purkillista kypsiä mustapapuja.

Anna kiehuilla hiljalleen kannen alla viitisentoista minuuttia. Mausta juustokuminalla, korianterilla ja oreganolla. Tarkista myös suola, pippuriakin voit laittaa, itse en kaivannut. Ota keitosta 2/3 pois ja siirrä se blenderiin tai vedä sauvalla lähes tasaiseksi. Sekoita ei-blendatun kanssa. Lisää nestettä, mikäli tarvetta ja tarkista vielä maut.

Laita annoksesi päälle lusikallinen maustamatonta jugurttia, itsellesi sopiva määrä korianteria ja reilu puristus limetin mehua. Tarjoa kyytinä jotain kivaa leipää. 

Tämä toimii myös kivana alkuruokana. 

 

Mitkä ovat kiellettyjä ravitsemus- tai terveysväitteitä?

Millä perusteella elintarvikkeen voi väittää olevan superfood tai vahvistavan vastustuskykyä? Voiko elintarvikkeiden markkinoinnissa käyttää sanoja ayurveda, keto, FODMAP?

Näihin ja moneen muuhun kysymykseen löytyy vastaus Ruokaviraston uudistetusta Ravitsemus- ja terveysväiteoppaasta, joka sisältää kattavasti tietoa väitteiden käytöstä elintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä ja markkinoinnissa. Opas on suunnattu elintarvikealan yrityksille ja valvojille, mutta on avuksi myös kaupallista yhteistyötä tekeville somevaikuttajille.

Kuluttajaa ei saa johtaa harhaan katteettomilla lupauksilla

Pääperiaatteena väitteiden käytössä on, että kuluttajaa ei saa johtaa harhaan katteettomilla lupauksilla tai pelotella. Esimerkiksi elintarvikkeiden markkinoiminen sairauksien ehkäisyyn tai hoitoon on aina kiellettyä. Vaikka tieteellisistä tutkimuksista löytyisikin näyttöä ravintoaineiden käytöstä sairauksien hoidossa, näitä tietoja ei voi käyttää elintarvikkeiden kaupallisessa viestinnässä.

Jos kaupallisessa viestinnässä halutaan kertoa elintarvikkeen sisältämistä ravintoaineista tai mahdollisista terveysvaikutuksista, sen voi tehdä vain käyttäen ennalta hyväksyttyjä ravitsemus- tai terveysväitteitä. Vielä toistaiseksi ns. kasviperäisten aineiden odotuslistalla olevia väitteitä on myös mahdollista käyttää. Hyväksyttyjen väitteiden tieteellisen näytön on arvioinut Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA), jonka jälkeen Euroopan komissio on hyväksynyt väitteet asetuksella.  

Käytännön esimerkkejä sallituista tai kielletyistä väitteistä

Ravitsemus- ja terveysväiteopas sisältää runsaasti käytännön esimerkkejä väiteasetuksen soveltamisesta sekä sallituista ja kielletyistä väitteistä. Väiteoppaasta löytyy vastaukset esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin:

• Paljonko tuotteessa pitää olla D-vitamiinia, jotta sitä voi kutsua D-vitamiinin lähteeksi?
• Mitä väitteitä maitohappobakteereista voi esittää?
• Voiko ravintolisiä myydä hyllyssä, jonka otsikko on kipu?
• Miten lääkäri voi mainostaa terveysvaikutteista elintarviketta?
• Saako omista kokemuksista kertoa vapaasti mainoksessa?
• Voiko elintarviketta markkinoida krapulan ehkäisyyn?

Uudistettuun ravitsemus- ja terveysväiteoppaaseen on koottu aikaisempien oppaiden tulkinnat sekä paljon uutta. Ruokaviraston väiteopas selkeyttää lukijaystävällisesti väiteasetuksen vaatimuksia sekä tuo julki viranomaisen tekemiä laintulkintoja.

Ravitsemus- ja terveysväiteopas elintarvikealan yrityksille ja valvojille

Lähde: Ruokaviraston ePress-tiedote 9.2.2024

Juuripersilja-fetasalaatti

Juuripersiljan voit epähuomiossa sekoittaa palsternakkaan tai miksei piparjuureenkin. Käyttää voit samaan tapaan kuin palsternakkaa tai porkkanaa. Maku on persiljaan vivahtava, ehkä siinä on jotain juurisellerimäistäkin, mutta sitä ei kannata pelästyä. Erityisen maukkaalta juuripersilja maistuu uunissa paahdettuna, sormisuolakiteitä päällä ja noro hunajaa. Kivana lisänä laitan välillä salaatteihin, jostain syystä maku sopii fetankin kanssa kivasti. Eikä ihan kamalaa ole juuripersiljasosekeittokaan. 

Juuriselleri-fetasalaatti

• beluga-linssejä
• punasipulia
• kurkkua
• porkkanaa
• juuriselleriä
• tomaattia
• fetaa
• cashewpähkinää

Tähän salaattin keitin ensin beluga-linssejä ja marinoin tämän ohjeen mukaan. Mukaan sipulit ja kurkut paloiteltuna. Ja uuniin kautta paahdettuna porkkanat, juurisellerit ja lopuksi tomaatit. Ja vielä pannun kautta pähkinät. Annos fetalla päällystettynä lautaselle ja mukava kaato oliiviöljyä sekä pyöräytys mustapippuria. 

Miksi tällaisia salaatteja saa harvemmin ravintoloista, häh?

Kymmenen viinitrendiä vuodelle 2024

Hartwallin mediatiedotteessa kerrottiin niin kivasti tämän vuoden viinitrendeistä, että päätin copypastettaa sen suoraan Polkkapossuun. Tässä siis. 

1. Laatua koko rahalla

Hyvän hinta-laatusuhteen kategoriassa chileläiset viinit tekevät uutta nousua. Ne tarjoavat oivaa vastinetta rahoille.

Chilen valkoviineissä kiehtoo raikkaus, punaviineissä taas tyylikäs pehmeys. Chilen ohella katse kannattaa kääntää myös Argentiinan ja Australian suuntaan, sillä nämä maat tuottavat etenkin hyvän hinta-laatusuhteen punaviinejä. Nousijat ovat vieneet jalansijaa muun muassa Etelä-Afrikan ja Yhdysvaltojen viineiltä.

2. Tuttua ja turvallista

Epävarmassa maailmantilanteessa ruoka- ja juomanautinnoilta kaivataan mukavuutta ja helppoutta. Kotikeittiöissä kokataan ensi vuonna lohturuokaa ja lapsuuden suosikkeja. Ravintoloista haetaan klassikkoja ja perinteistä ranskalaista keittiötä.

Nostalgian kaipuu näkyy myös siinä, että klassisilla chianti-, amarone- ja chablis-viineillä riittää kysyntää. Viinien megatrendinä on mutkattomuus: juomaksi valitaan tuttuja tuotteita, tunnistettavia brändejä ja selkeitä yhden rypälelajikkeen viinejä.

3. Nopeaa ja etnistä

Korealainen ruoka jatkaa nousuaan sushitrendin valmiiksi tasoittamalla tiellä. Korealainen keittiö on saanut vaikutteita naapurimaastaan Japanista, mutta ruoassa on käytetty runsaammin mausteita.

Voimakkaalla gochujang-maustetahnalla, inkiväärillä, seesaminsiemenillä ja valkosipulilla maustetut ruoat ovat täynnä runsaita, umamisia makuja. Ruoka tarjoillaan usein fermentoidun kimchin kanssa.

Tulinen ruoka kaipaa seurakseen aromaattisia ja raikkaita valkoviinejä, joissa on mukana sopivasti makeutta ja happoa. Näin viini ja ruoka tuovat toistensa parhaat puolet esiin.

Korealaisravintoloiden viinilistalle sopivat saksalaiset puolikuivat rieslingit sekä espanjalaiset Albariño- ja Verdejo-rypälelajikkeista valmistetut viinit.

4. Valkoviini raikkaana

Vuonna 2022 valkoviinien myynti ohitti Alkon kokonaismyynnissä punaviinit. Käänne oli merkityksellinen, sillä edellisen kerran valkoviiniä ostettiin enemmän yli kaksikymmentä vuotta sitten. Valkoviinejä nautitaan nyt ympäri vuoden sekä ruoka- että seurustelujuomana. Nousussa ovat varsinkin viileillä alueilla tuotetut raikkaat rieslingit ja tuottajamaista erityisesti Saksa.

”Esimerkiksi Saksan Rheingaussa rypäleet saavat kypsyä 5–10 päivää pidempään kuin lämpimällä alueella. Pitkä kypsymisaika tekee viinistä eloisan, raikkaan kirpeän ja aromaattisen. Viileän alueen valkoviineissä on usein enemmän makua ja vähemmän alkoholia”, sanoo viinintekijä Philipp Corvers saksalaiselta Weingut Dr. Corvers-Kauter -viinitilalta.

Rieslingistä on tullut suomalaisten suosikkirypäle, ja sen suosion odotetaan jatkuvan edelleen. Syynä on viinien raikkaus, monipuolisuus ja hedelmävetoinen lähestyttävyys. Rieslingistä valmistetaan sekä hedelmäisiä arkiviinejä että laadukkaita huippuviinejä.

Rypäle on monipuolinen, sillä se toimii hienosti sekä kuohuviinien, rutikuivien ruokaviinien että makeiden jälkiruokaviinien raaka-aineena. Seuraavaksi odotellaan saksalaisten sauvignon blanc -viinien nousua.

5. Klassikkorypäleet jyräävät

• Chardonnay on taas nousussa kärsittyään pitkään bulkkiviinin maineesta. Klassisilla viinialueilla, kuten Burgundissa, Chablis’ssa ja Champagnessa, on perinteisesti tuotettu laadukkaita Chardonnay-viinejä, ja rypälelajike sopeutuu helposti eri viinialueille. Chardonnayn paluuta on siivittänyt laadukkaiden viinien tarjonta.
• Täyteläisen mehevä Tempranillo on punaisten rypäleiden kestosuosikki. Se on kotoisin Espanjasta, ja viinien rehevä, tumman hedelmäinen tyyli sopii perinteisesti suomalaiseen makuun.
• Runsaan marjainen Shiraz kasvattaa asemiaan punaisten rypäleiden joukossa. Klassinen tyylikkyys on ottanut jalansijaa takavuosien supertuhdeilta, runsasalkoholisilta ja tammisilta punaviineiltä. Nyt valinnassa painaa myös yhdisteltävyys ruokiin. Ranskalaislähtöistä rypälettä viljellään myös Euroopan ulkopuolella, erityisesti Australiassa.

6. Päivänvalon kestävää viiniä

”Viljelyssä tärkeintä on pitää maaperä elävänä, ja tähän orgaaninen viljely tähtää. Lähes puolet viinipullon hiilijalanjäljestä tulee pelkän tyhjän lasipullon valmistamisesta. Siksi olemme kehittäneet hiilineutraalin lasipullon, joka valmistetaan miltei kokonaan kierrätetystä lasista. Pullojen valmistamiseen käytetään uusiutuvaa energiaa, esimerkiksi biokaasua. Pullot ovat myös tavallista kevyempiä, joten kuljetuksessa säästetään energiaa. Pet-muovipullolla, kartonkitetralla, viinipussilla tai hanapakkauksella on lasipulloa pienempi hiilijalanjälki. Pakkausvalinnoissa suomalaiset kuluttajat ovat edelläkävijöitä”, kertoo viinintekijä Philipp Corvers.

7. Ruusuinen väri on valttia

Rento, vaaleanpunainen roseeviini jatkaa voittokulkuaan. Suosiota on kasvattanut roseen vakiintuminen ruokajuomana. Kesäjuomaksi usein mielletty viini sopii monipuolisuutensa ansiosta erinomaisesti niin kasvis-, kala- kuin kanaruokien seuraan.

Rosee on varsinkin nuorten viininystävien suosikki. Syynä suosioon ovat valikoiman laajentuminen, laadun parantuminen sekä roseeviinien mutkaton imago. Kauniinvärinen juoma näyttää myös hyvältä somekuvissa.

Yksi nousevista roseemaista on Espanja. Seuraavaksi odotellaan roseebuumin siivittämää oranssiviinien nousua.

8. Tyylit muuttuvat, kuplat pysyvät

”Moni valitsee nyt edullisemman vaihtoehdon samppanjan sijaan. Suomalaisten rakastama kuohuviini tuo juhlavuutta joka tilanteeseen. Tankkikäymismenetelmällä valmistetut italialaiset proseccot ovat kiilanneet myydyimpien kuohuvien kärkeen. Hyvänä kakkosena tulevat perinteisellä samppanjamenetelmällä valmistetut espanjalaiset cavat ja ranskalaiset crémantit”, kertoo Hartwallin Wine Ambassador Sari Ayre.

”Jokaista kuohuviinityyliä on saatavilla myös roseena. Suosittelen kääntämään katseen Alsacen alueen tyylikkääseen crémantiin. Arthur Metz Crémant d'Alsace Riesling Brut on perinteisellä samppanjamenetelmällä valmistettu erittäin kuiva Riesling-lajikkeen kuohuviini”, Ayre jatkaa.

9. Holitonta, kiitos!

Sober curious -trendi on kirittänyt alkoholittomien oluiden, viinien ja jopa tisleiden myyntiä. Alkoholia käytetään entistä harvemmin, ja tipattomien tammikuiden ja lokakuiden sijaan alkoholittomia tuotteita valitaan nautittavaksi ympäri vuoden.

Alkoholiton viini ei ole enää pakkopullaa autolla tullutta vierasta varten, vaan aidosti mielenkiintoinen juomavaihtoehto. Holittomien viinien valikoima on kasvanut kiitettävästi, ja varsinkin juhlamaljaksi sopivien kuohuvien ja ruokajuomana toimivien valkoviinien laatu on parantunut huomattavasti.

10. Viinistä valmistetaan spritz-cocktail

Cocktaileissa trendaavat raikkaus ja matala-alkoholisuus. Varsinkin kuohuviinipohjaiset drinkit ja erilaiset spritz-muunnelmat ovat nousussa.

Myös muut viinit toimivat loistavasti drinkkipohjana tislatun alkoholin sijaan. Drinkkeihin voi käyttää esimerkiksi edullisia laatikkoviinejä ja vähäalkoholisia viinejä.

Tarjoa drinkki tyylikkäästä viinilasista ja raikasta juoma marjoilla, hedelmillä tai yrteillä. Matala-alkoholisia juomasekoituksia on saatavilla myös valmiina pulloissa ja tölkeissä.

Peruna-sipulikiusaus ja vegeuunimakkaraa

Tämä on maksamaton mainos.

Harvemmin käytän peruna-sipulisekoituksia tai valmiiksi viipaloituja perunoita. Ne ovat useimmiten säälittävän masentavaa liian pieneksi vedettyä sälää. Apetit peruna-sipulisekoitus on toista maata, siitä ihminen nauttii. Ja allekirjoittanut nauttii myös Muu-makkaroista, jotka ovat vegemakkaraosaston parhautta. 

Peruna-sipulikiusaus ja vegeuunimakkara

• 1 kg peruna-sipulisekoitusta (Apetit)
• 4 dl ruokakermaa
• 1 dl maitoa
• rosmariinia
• timjamia
• mustapippuria
• suolaa

• 4 kasvigrillimakkaraa (Muu)
• juustoviipaleita
• persiljaa

Voitele uunivuoka. Sekoita nesteet, yrtit ja mausteet. Sekoita kaikki vielä uudestaan uunivuoassa. Paista n. tunti 200 asteessa. 

Paista makkarat pikaisesti pannulla, Muu-makkarat saa siitä napakamman luonteen. Tee makkaroihin viillot ja laita viiltoihin juustosiivut. Laita makkarat lopuksi vielä muutamaksi minuutiksi uuniin kiusauksen päälle niin, että juusto sulaa. Viimeistele persiljalla.