17.4.2019

Ruuan merkitys hoidossa ja yksilöllisyys korostuvat tulevaisuuden sairaalassa

Tuoreen Tulevaisuuden sairaala 2019 -tutkimuksen mukaan ravitsemus nähdään aiempaa vahvemmin keskeisenä osana hoitoa, kuntoutuksen tukena. Päättäjille ruuan merkitys korostuu kokonaisvaltaisesti ennen hoitojaksoa, sen aikana sekä kotiuttamisen jälkeen. Sekä potilaat että päättäjät odottavat ruuan olevan maukasta ja ravintosisällöltään paranemista tukevaa. Tulevaisuudessa toivottiin lisää joustavuutta ja valinnanvapautta ateriavaihtoehtoihin esimerkiksi digitaalisten ratkaisujen avulla. 

Fazer toteutti tammikuussa 2019 tutkimuksen sairaaloiden potilasruokailun roolista koko hoitoketjussa. Tulevaisuuden sairaala 2019 -tutkimuksen tavoitteena oli selvittää sairaaloiden tulevaisuuden ruokatarpeita ja näkemyksiä siitä, millaisia muutoksia tai mahdollisia esteitä sairaalamaailman ruokapalveluihin jatkossa kohdistuu. 

Ruoka tukee kuntoutusta myös henkisesti

Tutkimukseen vastanneiden päättäjien ja asiakkaiden mukaan ruokaan pitää kiinnittää huomiota ennen sairaalahoitoa, sen aikana ja jälkeen. Vastanneiden päättäjien mielestä ruuan merkitys potilaan hoidossa ja kuntoutuksessa kasvaa tulevaisuudessa. Paranemisen kannalta onkin olennaista, että ruoka on oikeanlaista ja ravintosisältö on kohdallaan.

Tietoa ravinnon laaja-alaisesta merkityksestä tarvitaan kuitenkin lisää, sillä vain 33 prosenttia asiakkaista kokee saavansa riittävästi tietoa sairaalahoidon ateriapalveluista tai ravitsemuksen merkityksestä. Tietoa ja opastusta tarvitaan ennen sairaalahoitoa, sen aikana ja jälkeen, jotta hoito ja mahdolliset operaatiot voidaan tehdä suunnitellusti.
- Tutkimuksen tulokset haastavat toimijoita pohtimaan, miten hankinnoissa otetaan jatkossa huomioon ruuan laaja-alainen merkitys potilaiden kuntoutumiselle ja jaksamiselle. Yhdessä kumppaneiden kanssa voidaan varmistaa, että potilaslähtöinen ruokapalvelu on osa hoitoketjuja, sanoo Fazer Food Services Suomen toimitusjohtaja Jaana Korhola.
Hoitotyön vastaavat esimiehet ja tukipalveluiden vastaavat johtajat näkevät muita päättäjiä tärkeämpänä ruokailun ja ruokailuhetken tuottaman mielihyvän ja sosiaalisen tilaisuuden merkityksen. Potilaat kokevat ruokailun usein päivän kohokohtana: se rytmittää päivää ja tarjoaa tekemistä sairaalapäiviin.
Tutkimukset osoittavat kiistatta ravitsemuksen merkityksen niin lapsen kehityksessä, työikäisen hyvinvoinnissa, seniorin jaksamisessa kuin potilaan kuntoutuksessa. Myös tässä tutkimuksessa päättäjät tunnustavat ruuan keskeisen roolin hoitotyössä ja peräänkuuluttavat joustavuutta ja valinnanvapautta muun muassa digitaalisten ratkaisujen avulla.
- Ruuan keskeistä, kiistatonta roolia ei valitettavasti aina tunnusteta hankinnoissa. Oli osapuolina sitten julkiset, yksityiset tai molemmat, kuntalaisen eli asiakkaiden hyvinvoinnin on oltava kaikkien toimijoiden yhteinen tavoite. Näiden ajatusten pitää näkyä myös hankintakriteereissä, pohtii Korhola.

Tulevaisuuden ruokapalvelut
Päättäjien mukaan sairaaloiden toimintaa muokkaavat useat eri tekijät, muun muassa monituottajamalli, sairaaloiden välisen yhteistyön lisääntyminen, yksiköiden suureneminen, ikäihmisten määrän lisääntyminen ja hoitoaikojen lyheneminen sekä digitalisaatio.
Sairaalamaailman muutokset vaikuttavat myös ateriapalveluihin. Tulevaisuuden sairaalan ateriapalvelut voidaan toteuttaa vaiheittain, jotta hoitotyö ei vaarannu. Myös ruuan osalta vastauksissa korostuvat ateriapalveluiden yksilöllisyys, ruuan maku ja ravitsemus.

Tutkimuksen toteutti Innolink tammikuussa 2019.

14.4.2019

Uuniperunan uudemmat täytteet

Siinä missä 80-luvulla elettiin pizzan, grillatun broilerin ja hedelmäsalaatin kulta-aikaa, ei yhtään huonommaksi jääty uuniperunallakaan. Ja onhan se hyvää, halpaa, helppoa ja toimii ihan arjessa ja semisti jopa juhlassakin.

Perunaksi kannattaa valita jokin jauhoinen peruna. Eniten käytetty on varmaan Rosamunda, mutta tauteja paremmin kestävä Bellarosa on noussut hyväksi haastajaksi. Itse asiassa käytän jälkimmäistä nykyään selkeästi enemmän. Maultaan pehmeänä se sopii hyvin myös muusiin.


Uuniperuna-ateriassa täyte on vähintään yhtä tärkeä kuin itse peruna. Aika usein laitan 50:50 kermaviiliä ja hieman kevyempää smetanaa. Deliciestin 20 prosenttinen on juuri sopiva tähän tarkoitukseen. Täyteideoita on netti pullollaan. Hyvin perinteiset katkarapu-, kylmäsavulohi- ja kinkkutäyteiden reseptit voit käydä katsomassa täältä. Bonuksena siellä on vielä hauska kasvis-juustotäyte, jota voi kokeilla paholaisen hillon kanssa.

Ei siis mennä noilla ihan perinteisillä täytteillä, vaan heitetään kehiin jotain päivitysversioita. En tiedä kyllä yhtään, mille jälkimmäinen on päivitys, mutta ketä kiinnostaa. Itsekin aloitin juuri uuden duunin, jossa toimenkuva koostuu viestinnästä, markkinoinnista ja ura- sekä ruokasuuninittelusta. Kysessä on sijaisuus, ja haluaisin nähdä sen tyypin, joka tätä sijaisena viimeksi hoiti. Eli päivitys tai sijaisuus, who cares.

Nämä soveltuvat hyvin myös kasvissyöjän pöytään, ei vegaanin.

Valitse siis ensin sopivia perunoita ja pistele haarukalla pintaan reikiä, kääri folioon ja paista n. 200 asteessa 1–1,5 tuntia koosta riippuen.

Porkkalatäyte

1,5 dl smetanaa
1 dl kermaviiliä
1 dl porkkalaa pilkottuna (katso pikaporkkalan ohje täältä)
tuoretta tilliä reilusti
pilkottua punasipulia
0,5 rkl dijonia
mustapippuria
(sokeria)

Sekoita kaikki ja sama juttu alla.

Vuohenjuusto-punajuuritäyte

1,5 dl smetanaa
1 dl kermaviiliä
100 g kevyesti levittyvää vuohenjuustoa (Chavroux), tai kiekkoja jotka haarukalla mössöksi
5 viipaletta etikkapunajuuria pieninä kuutioina
1,5 rkl etikkapunajuurilientä
pilkottua punasipulia

Juomasuositus: Uuniperunan kanssa ehdottoman mukava juoma on joku särmä pils-olut. Eräs suosikeistani on Vakka-Suomen Panimon Prykmestar luomupils, joka on muuten bonuksena gluteenitonkin. Viinipuolella ehdottaisin tämän kanssa kuivan hapokasta ja kevyesti limettistäkin valkkaria Bestheim Alsace Riesling Classic, Alko 13, 99€.

Kirjoitus on tehty yhteistyössä Cisa Drinks Oy:n kanssa

12.4.2019

Neljän viljan Suomi

Kaikki neljä viljaa mahtuvat suomalaisten ruokalautasille. Vehnää, ruista, kauraa ja ohraa syödään monessa muodossa: suurimmaksi osaksi leipänä ja puurona. 
Suosituin leipävilja on ruis. Suomalaisista lähes 80% syö ruisleipää. Kaurasta sen sijaan keitellään enimmäkseen puuroa. Vehnää syödään määrällisesti eniten. Leivän lisäksi sitä käytetään muihin leipomotuotteisiin sekä pastaan. Vähiten viljoista suomalaiset syövät ohraa, jonka käyttöä voisi lisätä leipänä, puurona ja lisäkkeenä.


Vehnän ja rukiin käytössä miehet ja naiset eroavat toisistaan. Miehet syövät vehnää päivittäin n. 80 g, kun naisilla luku on reilu 50 g. Ruista syödään noin puolet vehnän määrästä. Kauraa suomalaiset syövät päivittäin noin 17 g ja ohraa vain noin yhden gramman. Tämä selviää suomalaisten ruoankäyttöä selvittävästä FinRavinto 2017 -tutkimuksesta.
Hiilihydraattien ja kuidun saanti on 70 prosentilla aikuisista liian vähäistä, keskimäärin 21 g. Naiset kertovat syövänsä ruisleipää n. 1–2 viipaletta ja miehet 2–3 viipaletta päivässä, kun keskimääräinen leivänkulutus on 3–4 viipaletta. Kuidun tärkein lähde on viljavalmisteet, joista saadaan noin puolet ruokavalion kuidusta. Lisäämällä ruokavalioon 2 viipaletta täysjyväleipää, saavutetaan päivittäinen kuitutavoite.

Kuitu

Kuidun päivittäinen saantisuositus on vähintään 25–35 grammaa. Suomalaisten päivittäinen kuidun saanti on keskimäärin 21 g. Kuitu on hiilihydraatti, joka ei imeydy ja josta ei saada energiaa. Kuitu vaikuttaa kylläisyyden tunteeseen, lisää suoliston hyvinvointia ja alentaa riskiä moniin sairauksiin, kuten suolistosyöpiin ja sydänsairauksiin.

Lähteet:
FinRavinto 2017 -tutkimus (THL) 
Kuluttajatutkimus 2018, Foodwest ja Leipätiedotus

9.4.2019

Vietnamilaiset kesärullat

Kesä keikkuen tulevi, mikä voikaan olla parempi hetki valmistaa vietnamilaisia kesärullia. Mennään tällä(kin) kertaa ihan kasvismeiningillä.

Joskus napsin näitä lounaaksi Turun kauppahallista. Harmi vaan, että kastikeet tuntuvat olevan enemmänkin herran haltuun -osastoa. Muuten ovat harvinaisen herkullista tavaraa. Kesärullan sisään voi torpata lähes mitä vaan. Valitse seuraavasta listasta 5–6 raaka-ainetta ja valmista rulla. Et tarvitse muuta kuin vettä ja riisipaperia.

Homma saattaa kokemattoman silmään näyttää hiukan vaikealta. Mutta eipä siinä oikeastaan tarvi muuta tehdä kuin laittaa paperi hetkeksi lillumaan veteen, jossa paperi pehmenee helposti käärittäväksi. Ei kannata kuitenkaan odottaa liian kauaa vedestä nostamisen jälkeen, paperi vetää nopeasti sitkeäksi, jolloin se myös repeää helpommin. Rullasta voi tehdä toisesta päästä avoimen tai kääriä molemmat umpeen. Itse suosin jälkimmäistä.

Kesärullia ei siis tarvi erikseen paistaa, ne ovat heti käärimisen jälkeen valmiita syötäviksi.



Vietnamilaiset kesärullat 

riisipaperi

purjo
tofu
nyhtökaura
kevätsipuli
riisinuudelit
porkkana
avokado
korianteri
jokin vihreä salaatti
punasikuri
paistettu sipuli
idut
retiisi
kurkku
minttu
paprika
sienet

Kastikevaihtoehtoja 

Älä stressaa tarkoilla määrillä. Maistele ja lisäile, niin syntyy paras kastike. Ensimmäinen saa olla lähes juoksevaa, toinen voi olla vain kevyesti notkeaa, kolmatta voit vaikka jatkaa.


  • Soijakastiketta, kalakastiketta, limetin mehua, rypsiöljyä, chiliä, valkosipulia
  • Soijakastiketta, maapähkinävoita, limetin mehua, ruokosokeria, chiliä, notkeaksi kiehuvalla vedellä
  • Kaupan valmis sweet chili -kastike



7.4.2019

Pyhäpöytään munakoisovuoka ja Piqueras-punaviini

Pääsiäinen on tuloillaan. Miten olisi ruuaksi tällainen hauska munakoisovuoka, jossa on käytetty karitsanjauhelihaa? Kasvissyöjä voi helposti korvata karitsan vaikka soijarouheella tai Muru kaurajauhiksella.  Alkuperäinen ohje mainitsee tämän reseptin yhteydessä moussakan, mutta eihän tämä sitä varsinaisesti ole, joten laitetaan mukaan myös moussakan ohje. 

Luvassa on mainioita makuja: reseptissä on mukana mm. fenkolia, selleriä, fetaa, minttua, munakoisoa, oreganoa, basilikaa, rosmariinia. Jotenkin tulee sellainen olo, että luettelin juuri lempparilistaani.

Homman taputtelee makoisa punaviini, siitä lisää lopuksi.


Kuvituskuva: Taken Pixabay
Munakoisoivuoka

2 munakoisoa ohuina viipaleina
400 g karitsanjauhelihaa
2 rkl öljyä
3 tl kuivattua minttua
2 tl kuivattua yrttiseosta esim. oregano, basilika ja rosmariini seosta
2 punasipulia
6 valkosipulinkynttä
1 fenkoli
2 vartta selleriä
2 rkl öljyä
2 prk (n. 800 g) laadukasta tomaattimurskaa tai pilkottuja tomaatteja
2 tl sokeria
suolaa ja mustapippuria
½ dl kreikkalaista oliiviöljyä
300 g fetajuustoa



Paista munakoisoviipaleet molemmilta puolilta ruskeiksi kuivalla pannulla. Nosta sivuun.
Ruskista jauheliha ja yrttiseokset öljyssä. Mausta pippurilla ja suolalla. Nosta sivuun odottamaan. Kuullota hienonnetut punasipulit, valkosipulit, hienonnettu  fenkoli ja selleri pehmeiksi. Lisää tomaattimurska, sokeri ja suola. Anna kiehua noin 20 min. miedolla lämmöllä. Lisää joukkoon runsaasti oliiviöljyä. Kokoa vuoka paistetuista aineksista latoen niitä vuorotellen vuokaan. Murustele väleihin fetajuustoa. Paista 170-asteisessa uunissa noin 45 min.
Valmistusaika: 1 t 30 min.
Neljä annosta.
Moussaka (kreikkalainen munakoisovuoka)
2 pientä munakoisoa
4 perunaa

Leikkaa munakoisot pitkittäissuunnassa ohuiksi viipaleiksi. Kuori perunat, viipaloi pitkittäissuunnassa ja keitä 10 minuuttia.

Valmista tomaattikastike ja valkokastike. Lirauta uunivuoan pohjalle oliiviöljyä, sen päälle hiukan soijakastiketta, sitten munakoisoviipaleita, soijakastiketta, perunaviipaleita, soijakastiketta, munakoisoviipaleita, soijakastiketta, munakoisoviipaleita, soijakastiketta, valkokastiketta. Paista 175 asteisessa uunissa vajaa tunti. Kun päälle on tullut kauniin ruskea pinta, peitä foliolla. 


Soijarouhe-tomaattikastike

oliiviöljyä
3 dl tummaa soijarouhetta tai karitsanjauhelihaa
3 dl kasvislientä
2 rkl soijakastiketta
1 keltasipuli 
4 valkosipulinkynttä 
400 tomaattimurskaa
1 dl valkoviiniä
kuivattua oreganoa
suolaa
pippuria
kanelia
persiljaa
basilikaa
sokeria

Lisää pannulle öljyä, perään soijarouhe, ja pyörittele siinä. Lisää kasvisliemi ja soijakastike. Kun liemi on imeytynyt soijarouheeseen, lisää pilkotut sipulit ja freesaa pikaisesti. Kaada joukkoon tomaattimurska ja viini ja hauduttele hetki. Mausta suolalla ja pippurilla ja vielä ripauksella kanelia. Lisää hakatut persiljat ja basilikat ja poista kirpeyttä haluamallasi määrällä sokeria.

Valkokastikkeen ohje on täällä, tee tuplasatsi ja lisää siihen 100 g mozzarellaa ja hieman jäähtyneeseen lujaa sekoittaen kaksi keltuaista. 

Juomasuositus: Kevyesti paahteinen Piqueras Old Wines Garnacha 9,89€ Alko (7.4.2019)


Kirjoitus on tehty yhteistyössä Cisa Drinks Oy:n kanssa

21.3.2019

Vanhan ajan kermainen maksakastike

Lapsuuteni maksamuistot nivoutuvat Kangasalle Huutijärven ala-asteen kouluruokalaan, jossa harrastettiin hervottomia maksapaloja, jotka olisivat takuulla pompanneet lattiasta kuin aikansa superpallot. Täysin kumimaista kaameutta, anteeksi Kangasala. Rehtori Tane oli kuitenkin niin kova äijä, ettei superpallottelu käynyt mielessäkään. Yleisesti ottaen kouluruokamuistoni tuolta ovat kuitenkin erinomaisia, kiitos Kangasala. 

Maksa ei tosiaankaan ole kaikkien lemppari, mutta on maistunut omaan suuhuni varsin mukavasti. Laatikko on aina ollut herkkuani, tosin Saarioisten rusinallinen ainoana. Itse tehdyn olen kokenut liian voimakkaasti maksan makuisena. Maksoissakin on eroja: sian on erittäin voimakasta, siksi ostan useimmiten nautaa. Broilerin maksa on ehkä hieman makeampaa ja hirven/poron maksasta paistuu parhaat pihvit. 

No, makuasioita, mutta tärkeintä on, ettei maksaa kypsennä liikaa. Jos leikkaat maksan pihveiksi, paras paksuus on hieman alle sentti ja nopea paisto molemmin puolin pannulla, jolloin sisus jää ja mukavasti roseeksi. Maustamispuolella ei kannata kikkailla liikaa, koska ominaismaku on jo itsessään vahva. Usein suola ja pippurit toimivat parhaiten. Yrteistä salvia ja basilika sopivat hyvin. Sitruunasta saa oivan vastaparin maksan makeudelle.

Maksakastikkeen voi tehdä usealla tavalla. Toiset paistavat maksapalat pikaisesti pannulla, ottavat palat odottamaan ja lisäävät vasta lopuksi kastikkeeseen. Tässä oleva soosi valmistuu kuitenkin hiljalleen hauduttamalla. Herkkyydellä ja rakastaen. Ilman kumista lopputulosta. Alkuperäinen ohje on täällä, hieman lyhensin haudutusaikaa. Ja lisäsin myös jälkkäriviiniä, koska eräs hyvin iäkäs naishenkilö joskus minua ohjeisti näin kuuluvan meneteltämän maksakastikkeen kanssa. Siksi tämä ohje muuttui myös vanhanaikaiseksi. Vähän sama juttu kuin lehmä muuttuu häräksi parilalla.



Vanhan ajan kermainen maksakastike 
3-4 annosta

500 g naudan maksaa
1 sipuli pilkottuna
1 porkkana pilkottuna ohuiksi kolikoiksi
2 rkl vehnäjauhoja
mustapippuria
chilijauhetta
suolaa
1 dl kermaa
5 dl vettä
voita
Persiljaa koristeluun
(sherryä)

Poista maksasta kalvo. Hyvä keino on työntää terävä veitsi maksan ja kalvon väliin, ottaa veitsi pois ja tunkea peukku siitä reiästä. Peukkua voi hiljalleen liu'uttaa kalvon toista reunaa kohti. Välillä voi tulla olo, että kalvo lähtee helposti repäisemällä. Älä sorru tähän, sillä myös maksa lähtee repeämään helposti. Paloittele itsellesi sopiviksi  kappaleiksi ja poista samalla erityisen isot suonet. 
Ruskista ensin maksapaloja kevyesti pannulla voissa. Lisää vielä voita ja pari ruokalusikallista jauhoja. Lisää pannulle vesi, sipuli, porkkana ja mausteet.
Anna hautua noin 20 minuuttia hyvin miedolla lämmöllä. Lisää lopuksi kerma ja anna hiljalleen kypsyä vielä noin 5 minuuttia. Pieni tilkka sherryä, madeiraa tai malagaa kruunaa maun. 
Tarjoa perunamuusin ja puolukkahillon kera! Murusteltu pekoni annoksen päälle ei ole täysin paska idea.

JuomaksiMommessin Morgon Côte du Py, ehdoton valinta. My new best friend. Alko 18,98€.


Kirjoitus on tehty yhteistyössä Cisa Drinks Oy:n kanssa

15.3.2019

Helppoa arkiruokaa: liha-perunasoselaatikko rucolalla

Montako kertaa muistat tehneesi perunasoselaatikkoa? Vähissä on, veikkaisin. Mikset ole?

Helppoja arkiruokia kaivataan kuitenkin aina, joten tänään mennään helpolla. Tähän ruokaan saat ihan luvan kanssa käyttää pussimuusia. Eroa originaalimuusiin ei edes huomattu. Ehkä hieman hämmentävää, ehkei muusini yleensä olekaan mitään ihmeellistä, vaikka olenkin kuvitellut sen olevan parhautta. 

Jos haluat kasvistella, vaihda halutessasi jauheliha soijarouheeseen. Sen verran kikkailin, että perinteiseen perunasoselaatikkoon ei ihan välttämättä kuuluu rucolaa, mutta tähän kuuluu.



Liha-perunasoselaatikko (4 annosta)

perunamuusia n. 1,7 litraa (Felixin pussimuusia 2 pussillista)
300 g jauhelihaa (voi hyvin korvata soijarouheella)
1 keltasipuli pilkottuna ja paistettuna
muutama kirsikkatomaatti halkaistuna ja pikaisesti paistettuna
pieni kourallinen rucolaa  karkeasti hiennonnettuna

Voitele vuoka. Sekoita muusin joukkoon rucola ja paistetun jauhelihan joukkoon paistettu sipuli sekä tomaatit. Laita uunivuoan pohjalle ensin kerros perunamuusia, sitten jauhelihahässäkkä ja päälle vielä muusia. Paista 200 asteessa n. 35 minuuttia. 

Natustele porkkanaraasteen ja puolukkahillon kanssa. 

12.3.2019

Chicago Beachin pasta

Dubaissa oli aikoinaan Chicago Beach -hotelli, jonka katkarapu-kesäkurpitsapastaa olen saanut maistella useammankin kerran. Edesmennyt anoppini nimittäin oli hyvin ihastunut kyseiseen herkkuun ja hän valmisti sitä perheen iloksi tasaisin väliajoin.

Tämän kirjoituksen perusteella ei tarvi lähteä Dubaihin jännän ääreelle: kyseinen hotelli on väistynyt Jumeriah Beachin ja Wild Wadin tieltä jo vuosia sitten. Mutta tervetuloa meikälle syömään! Ota raaka-aineet mukaan, niin vedetään levyt kuumaksi, thobet päälle ja kokkaillaan Chicago Beachin tapaan.

Pastan kyytipojaksi sopii raikas salaatti ja valkosipulinen uunileipä. Alkuperäiseen pastaan ei kuulunut kampasimpukoita, mutta eivät ne varsinaisesti pahojakaan ole :)


Chicago Beachin pasta (valkosipulinen katkarapu-kesäkurpitsapasta)

spagettia tai tagliatellea
1 pieni kesäkurpitsa
2-3 valkosipulinkynttä
4 dl kermaa
(maizenaa)
katkarapuja
suolaa ja mustapippuria
parmesaanilastuja
(kampasimpukoita)
limettiä

Keitä pasta ohjeen mukaan.

Raasta kesäkurpitsa ja purista liiat nesteet pois. Pilko valkosipulit ja freesaa kesäkurpitsan kanssa hetki pannulla öljyssä. Lisää kerma ja keitä hieman kokoon. Suurusta maizenalla, jos et jaksa keitellä. Lisää ihan lopuksi katkaravut, älä päästä enää kiehumaan. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Sekoita pastan kanssa. Paista kampasimpukat pikaisesti pannulla ja viljele annos parmesaanilastuin. Purista päälle vielä limettiä.


Brie-granaattiomenasalaatti 

vihreää salaattia
brietä
saksanpähkinöitä
granaattiomenan siemeniä

1 rkl omenaviinietikkaa
1 rkl oliiviöljyä
1 tl juoksevaa hunajaa
Suolaa ja pippuria

Kastike syntyy kätevästi sekoittamalla etikka, öljy ja hunaja mukissa. Maun mukaan suolaa ja pippuria.

Garlic bread ohje täältä.

Juomasuositus: Kuiva kuohuviini, Alsacen ryhdikäs riesling tai sitruunainen vehnäolut.

10.3.2019

Kesäkurpitsapasta

Jotenkin kesäkurpitsa on aina saanut aikaan minulle hieman mauttoman fiiliksen. Olen tehnyt siitä vaikka mitä hyvää, mutta silti tylsyys on iskostunut mieleeni. Kesäkurpitsa taipuu kuitenkin vaikka kuinka moneen juttuun. Unohdetaan tylsyys.

Tällä kertaa lähdin naittamaan kesäkurpitsaa pastan kanssa. Inspiraatio reseptiin tuli täältä, tosin lisäsin sitruunan kirpeyttä peittämään hiukan sokeria ja paistoin vielä lisäksi halloumia. Enkä laittanut ollenkaan ricotttaa, jota oli alkuperäisessä ohjeessa.  

Tämä on hyvä ohje, kannattaa testata.



Kesäkurpitsapasta

spagettia, tagliatellea tai gnoccheja (jotain jossa on tarttumapintaa)

1 isohko kesäkurpitsa
nippu tuoretta basilikaa ja rucolaa

1 valkosipulinkynsi
250 g mascarponejuustoa
1 sitruunan raastettu kuori
½ sitruunan puristettu mehu
½ rkl sokeria

suolaa
mustapippuria
vähän pastan keitinvettä

50 g raastettua parmesaanijuustoa
halloumijuustoa

Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan.
Pilko kesäkurpitsa paloiksi. Sekoita tehosekoittimessa kaikki kastikkeen ainekset tasaiseksi seokseksi. Tarkista suola ja pippuri. Sekoita kastikkeeseen pastan keitinvettä, jotta saat kastikkeesta juoksevampaa.
Kääntele kastike pastan joukkoon. 
Kuutioi halloumi ja paista pannulla. Lisää annosten päälle.  

Juomaksi: Juustoisen kesäkurpitsapastan kanssa sopii kivasti kuplat, kevyt päärynäisyys ja hento persikkaisuus. Juomaksi Pizzolato Valdobbiadene Prosecco Superiore Biogico Brut. Tämä 2017 vuoden italialainen kuohuva kustantaa tällä hetkellä Alkossa 14,99€ ja on ehdottomasti hyvä ostos. 
Kirjoitus on tehty yhteistyössä Cisa Drinks Oy:n kanssa

7.3.2019

MSC-merkintä varmistaa, että syömäsi kala on kestävästi kalastettua

Tiedätkö, mistä tonnikalasäilyke on pompannut lautasellesi? Useimmat kaupallisesti kalastetuista tonnikalakannoista ovat uhanalaisia. Valitse purkki, jonka kyljessä on MSC-merkintä ja varmista, että syömäsi kala on kestävästi kalastettua. 

MSC-merkinnän takana on Marine Stewardship Counsil, jonka tavoitteena on huolehtia maailman kalakannoista ja estää liikakalastus. Sininen MSC-merkintä kertoo kuluttajalle, että tuotteessa käytetty kala on eettinen ja ekologinen valinta ja laatuun on nivoutunut vastuullisuuden aspekti. 


Kestävä kalastus tarkoittaa mm. sitä, että mereen jää kalastuksen jälkeenkin tarpeeksi kalaa. Sertifioinnilla varmistetaan myös, ettei kalastuksella vahingoiteta tai häiritä muita eliölajeja tai niiden ekosysteemejä. 

MSC-sertifikaatti on aina määräaikainen

MSC-merkkejä ei jaella tuosta vaan suit sait sukkelaan. Sertifikaattia voi anoa kuka tahansa kalastusoikeuden haltija riippumatta kalaveden koosta tai sijainnista. Kalapopulaation on oltava tarpeeksi suuri kaupallista kalastusta varten. Sertifikaatin perusperiaatteisiin kuuluu myös kalavesien hoitoon liittyviä vaatimuksia. Käyttöoikeus myönnetään aina määräajaksi ja voidaan ottaa pois tilanteen niin vaatiessa. 

WWF suosittelee MSC-sertifioitua tonnikalaa, mutta toteaa, että on olemassa muitakin ympäristömerkkejä kala- ja äyriäistuotteille. Suosituksen mukaan on parempi ostaa aina jotenkin ympäristömerkittyä tuotetta, vaikka näiden kohdalla on isojakin tapauskohtaisia eroja.  

Kuvaaja: Papas12 Pixabay

MSC-merkittyä tonnikalaa on Suomessa myynnissä useissa paikoissa. Keskolla, Rainbowlla, Abballa, Lidlillä jne. on MSC-tonnikalaa hyllyissään. Suomen ainoat sertifioidut kalatiskit ovat Food Market Herkuissa. 

Tonnikala-mustasilmäpapukotletit

2 dl kypsennettyjä mustasilmäpapuja
2 prk tonnikalaa
1 rkl paahdettua sipulirouhetta
½ dl korppujauhoja + korppujauhoja pyörittelyyn
2 kananmunaa
tilliä
suolaa
valkopippuria
rypsiöljyä

Aja pavut tasaiseksi sauvasekoittimella. Sekoita loput aineet mukaan. Maista taikinaa ja lisää mausteita tarpeen mukaan. Muotoile löysä taikina kädessä pihveiksi ja ripottele molemmille puolille korppujauhoja. Paista runsaassa öljyssä kullanruskeiksi pari kolme pihviä kerrallaan. Syö pottumuusin ja kermaviilikastikkeen kanssa.

6.3.2019

Opettele 20 kastiketta

Mikäli kastikkeet aiheuttavat hikipisaroita, hyvä tavoite on opetella jokaisesta tässä mainitusta ryhmästä vaikka pari ja ihmetellä, kuinka pitkälle niillä pääseekään keittiössä. Peruskastikeryhmästä kannattaa opetella vaikka kaikki, niistä saa helposti varioimalla jotain ihan muuta. Esim. peruskastikeryhmän punkkusoosi on hyvä pohja riistakastikkeelle, hollandaisesta syntyy bearnaise jne.

Inspiraatio postaukseen tuli kirjahyllyssä lojuneesta Kastikekirjasta (Michael Roux). Perinteiseen tapaani heitin silmät kiinni ja nappasin jälleen yhden keittokirjan randomiluentaan.

post

Peruskastikkeet:

Punaviinikastike 
Sauce velouté eli vaalea peruskastike
Béchamel eli valkokastike
Hollandaise
Sauce Espagnole
Ranskalainen tomaattikastike

Erityisesti kalalle:

Voi-rieslingkastike (vaalealle kalalle)
Appelsiini-calvadoskastike (vaalealle kalalle)
Pommac-bearnaisekastike (lohelle)
Porkkananektari (lohelle)

Erityisesti lihalle:

Ruskea herkkutattikastike
Hapanimelä appelsiinikastike
Tomaattinen sahrami-paprikakastike (broiskulle)
Cumberlandin kastike
Riistakastike
Konjakki-kermakastike (possulle)
Mokkainen balsamicokastike (lampaalle)

Jotain muuta: 

Mojokastike (ryppyisille perunoille)
Raparperichutney (intialaisen kanssa)
Punaviinimarjakastike (sinihomeiseen salaattiin)


27.2.2019

C-vitamiinin monet terveysvaikutukset ja muutama ruokaohje

C-vitamiinin tiedetään auttavan flunssan hoidossa, vaikuttavan useiden kehon kudosten, kuten hampaiden ja ihon kuntoon sekä toimivan antioksidanttina. Hedelmät ja erityisesti sitrushedelmät ovat erinomaisia C-vitamiinin lähteitä.


Alkutalvi profiloituu toistuvien flunssakierteiden ajanjaksona. Flunssat ovat viruksen aiheuttamia tauteja, eikä niiden hoitoon ole olemassa suoria lääkkeitä. Suurten C-vitamiiniannosten on kuitenkin tutkimuksissa osoitettu lyhentävän flunssan kestoa (1). C-vitamiini on vesiliukoinen vitamiini, jonka imeytymistä keho säätelee senhetkisen tarpeen mukaan – pääsääntöisesti C-vitamiinin imeytyminen on hyvin tehokasta. Puutos aiheuttaa väsymystä sekä vastustuskyvyn ja mielialan laskua. Vakavan puutoksen seurauksena ilmenee anemiaa.
Luonnon raaka-aineista erityisesti sitrushedelmät sisältävät runsaasti C-vitamiinia. Esimerkiksi sata grammaa appelsiinitäysmehua sisältää noin 35 mg C-vitamiinia eli lasillisessa appelsiinitäysmehua on jopa 70 – 80 mg C-vitamiinia (2).  Suositeltava C-vitamiinin päivittäinen saanti on aikuisilla 75 mg eli lasillisella appelsiinitäysmehua päivän C-vitamiinitarve täyttyy helposti (3). Täysmehut sisältävät pelkästään hedelmää, josta mehu on valmistettu. Tämän vuoksi täysmehuissa hedelmien arvokkaat ravintoaineet ovat tallella, eikä niihin ole lisätty sokeria.
C-vitamiinia on paljon myös erivärisissä paprikoissa, mansikassa, ananaksessa, guavassa, kukkakaalissa, tyrnimarjassa ja lehtivihreissä kuten pinaatissa ja lehtikaalissa.
Härkäpapu-pinaattiletut

Antioksidantti, joka edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia
C-vitamiini toimii elimistössä antioksidanttina, eli se vähentää reaktiivisten happiyhdisteiden aiheuttamaa oksidatiivista stressiä. Happiradikaalit ovat solujen soluhengityksen sivutuotteena vapautuvia happiyhdisteitä, jotka voivat vaurioittaa DNA:ta ja muita rakenteita. C-vitamiinin reagoidessa happiradikaalin kanssa, radikaalit pelkistyvät soluille vaarattomaan muotoon. Lisäravinteina käytettyjen antioksidanttien tehokkuutta ei ole pystytty kliinisesti osoittamaan, mutta esimerkiksi hedelmistä, marjoista ja muista elintarvikkeista saaduilla antioksidanteilla näyttäisi olevan suotuisia vaikutuksia kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. (4)
C-vitamiinin monipuolisten terveysvaikutusten takana onkin sen moninainen rooli elimistössä. C-vitamiini vaikuttaa myönteisesti immuunijärjestelmän normaaliin toimintaan, normaaliin kollageeninmuodostukseen, energia-aineenvaihduntaan ja hermoston normaaliin toimintaan. Lisäksi C-vitamiini edistää raudan ja kalsiumin imeytymistä ja sitä tarvitaan B12-vitamiinin sekä foolihapon imeytymiseen.
Ruokaohjeita
Mikäli inspiroiduit äskeisestä, inspiroidu myös näistä ruokaohjeista, joita Polkkapossussa on julkaistu aikojen saatossa. 




Lähteet
  1. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Terveyttä ruuasta : Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Helsinki.
  2. Aro Antti. C-vitamiini ja flunssa 15.10.2015. Saatavilla: https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=skr00024&p_hakusana=C-vitamiini
  3. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Ravitsemusyksikkö. Fineli. Elintarvikkeiden koostumustietokanta. Versio 19. Helsinki 2018. www.fineli.f
  4. Evira. Ravitsemus- ja terveysväiteopas elintarvikevalvojille ja elintarvikealan toimijoille. Eviran ohje 17052/4. Saatavilla: https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/tietoa-meista/asiointi/oppaat-ja-lomakkeet/yritykset/elintarvikeala/elintarvikealan-oppaat/eviran_ohje_17052_4_fi_ravitsemusjaterveysvaiteopas.pdf

26.2.2019

Bataattiranskalaiset

Bataatista tai perunasta on aika työlästä saada kotioloissa rapeita ranskiksia ilman rasvakeitintä. Ja siinäkin niihin pitää tehdä vähintään tuplapaisto. Uskoisin jopa, ettei oikotietä onneen ole, uunissa homma tuntuu lähes mahdottomalta. Jotain pieniä jippoja voi toki kokeilla. Kuten liottaa tikkuja ensin vedessä pari tuntia, jotta ylimääräinen tärkkelys lähtee liikkeelle. Ja sen jälkeen lisätä pintaan tärkkelystä. 

Liottamiskikan jälkeen ranskiksista saa rapeita paistamalla niitä muutaman minuutin uunissa, sen jälkeen pikainen uppopaisto 180 asteessa ja sitten vielä toinen uppopaisto perään. Bataattien kohdalla en ole asiaa testannut, mutta sekin on työn alla. 

Jos semmoinen semisti päältä rapeahko bataattiranskis kelpaa, niin tällä ohjeella tulee jotain sinne päin, eikä homma ole edes työläs. Ja miksei kelpaisi?! Possukeittiö veteli nämä suurella riemulla naamariinsa. Ohje on alunperin napattu täältä



Bataattiranskalaiset

2 keskikokoista bataattia
2 rkl maizenaa
mustapippuria myllystä
3 rkl rypsiöljyä
1–2 tl sormisuolaa

Kuori bataatit ja leikkaa hieman alle sentin paksuisiksi tikuiksi. Laita kulhoon ja kaada päälle maizena, mustapippuri ja rypsiöljy. Sekoita hyvin. Laita bataattitikut uunipellille siten, että mikään ei ole kiinni toisessa. Paista 225 asteessa ensin 15 minuuttia, käännä tikut ja paista vielä 10 minuuttia. Jos sinulla on uunissa grillivastus paista sen alle viimeiset pari minuuttia. 

Bataattiranskisten kanssa paistetut muikut, aioli ja suolakurkut maistuvat erityisen hyviltä. 

JuomaksiRasvaiselle muikulle suositellaan monesti ryhdikästä rieslingiä. Myös olut toimii tässä, kun ranskiksia dippaillaan rasvaiseen valkosipulimajoneesiin.

Ihan aina kala ei tarvi kuitenkaan valkoviiniä kaverikseen. Tämän ruuan kanssa sopii kivasti pehmeän täyteläinen Big Zin, jonka koti on Italian Apuliassa. Kyseisen luomuviinin hinta on Alkossa hieman päälle kympin, hyvä ostos. 



Kirjoitus on tehty yhteistyössä Cisa Drinks Oy:n kanssa

22.2.2019

Savusilakkatahna ja jälkiuunilastut


Savusilakkatahnan laittaminen kapoisten jälkiuunilastujen päälle on vähintään yhtä tarkkaa hommaa kuin muikun tuulastus sumussa. Mutta vaivan arvoista. Olen ennenkin jo hehkutellut näitä Oululaisen kynsilaukkaisia lastuja, ihan saaplarin hyviä oikean avecin kanssa. 

Niin ja tulipa vielä mieleeni, että myös cevichen kanssa nämä lastut ovat aivan käsittämätön makupari. Saatoin tosin olla viimeksi nousijohtoisessa tilassa, kun tätä komboa maistelin, mutta muistaakseni hemmetin hyvää.

Jos tuli mieliteko, niin teehän samalla pari muutakan herkkupalaa. Jälkuunilastujen ohella mm. ruisnapit, saaristolaisleipäpalat ja muut pienet leipäset ovat omiaan tähän hommaan. Päälle porkkalaa, graavikalaa ja savusilakkatahnaa.

Porkkalan pikaohje on täällä
Graavilohen ohje on täällä




Savusilakkatahnan ohje tässä: 

3 savusilakkaa siivottuna
100 g smetanaa
100 g ranskankermaa
0,5 rkl dijonia
1 tl sokeria
1 tl sitruunamehua
hakattua tilliä
pippuria ja tarvittaessa myös suolaa

Sekoita ainekset. Lisäile ja maistele.



19.2.2019

Luomu on uusi musta – maineelliset viestit sinkoilevat luomuruokaa kulutettaessa

Luomuruokaa ympäröi huomattavan vahva mainesymboliikka, ilmenee Vaasan yliopiston uudesta väitöstutkimuksesta.  Luomun suosijoihin liitetään sosiaalisesti arvostettuja ominaisuuksia kuten hienostuneisuutta, varakkuutta ja epäitsekkyyttä. Markkinoinnin alalta väittelevän KTM Petteri Puskan mukaan luomu vaikuttaisikin olevan ”uusi musta” – tätä havaintoa markkinoijien, kauppiaiden ja yhteiskunnallisten toimijoiden ei kannattaisi sivuuttaa.
Kuluttajat usein kertovat suosivansa luomuruokaa maukkauden, terveellisyyden ja eettisten seikkojen vuoksi. Epäily siitä, että tämä ei olisikaan aivan koko totuus, sai Petteri Puskan tekemään aiheesta väitöskirjan.
– Huomasin, että ihmiset tuntuivat jotenkin kovaäänisesti tuovan esiin luomun suosimistaan. Se aina särähti vähän korvaan, ja sai miettimään, miksi näin toimitaan, perjantaina Seinäjoella väittelevä Puska valottaa syitä väitöstutkimuksen aloittamiseen.
Petteri Puskan väitöskirja tarkastetaan ensi perjantaina, kuvaaja: Nina Harjunpää

Vaasan yliopistoon tehdyssä väitöstutkimuksessa tutkittiin luomukuluttamisen maineellista signaaliarvoa ja mainesymboliikkaa useista eri näkökulmista ja eri menetelmiä käyttäen.  Nämä iittyivät esimerkiksi tuotevalintojen tekemiseen, ruokanäytteiden miellyttävyyden arviointiin ja kuluttajamielikuviin.
Tutkimuksessa aktivoitiin koehenkilöiden statusmotiivit siten, että tutkittavat eivät sitä itse tiedostaneet. Aktivoinnin jälkeen he alkoivat suosia valinnoissaan enemmän luomuvaihtoehtoja. Vaikutukset eivät rajoittuneet vain tuotevalintoihin. Kun tutkimuskohteille oli uskoteltu, että heitä tarkkaillaan, luomuna tarjottu ruokanäyte jopa maistui paremmalta.
Huomionarvoista tässä on se, että ruokanäyte ei todellisuudessa ollut edes luomua vaan ihan perinteisin menetelmin tuotettua. Ruoan kuluttajat vaikuttaisivat siis kääntyvän herkästi vihreiksi, kun maine on pelissä, Puska sanoo.
Puskan mukaan luomuun kytkeytyvästä mainesymboliikasta saattaa olla apua yritettäessä kasvattaa luomutuotteiden menekkiä.
Statusvihjeiden korostaminen luomun myyntiympäristöissä ja näkyvämmät myyntipaikat saattaisi olla kokeilemisen arvoinen ensiaskel sellaisissa toimissa, Puska ehdottaa.
Hänen mukaansa maineellisia vaikuttimia ei tule unohtaa markkinoitaessa kestäviä tuotteita yleisemminkin - esimerkiksi sähköautoja.
Kuvituskuva, lähde: Pixabay


Luomua suosimalla voit saada kunnioitusta osaksesi – tai sitten et

Luomukulutuksen maineellinen signaaliarvo ei kuitenkaan ole samanlaista kaikkialla. Tähän huomioon liittyy Puskan mukaan eräs väitöksen mielenkiintoisimmista löydöksistä.
- Pääkaupunkiseudulla miesvastaajien keskuudessa toteutetussa tutkimuksessa luomufanilta vaikuttanutta miestä yhtäältä kunnioitettiin ja toisaalta jopa kohdeltiin suotuisasti, kun taas Etelä-Pohjanmaan maaseudulla toteutetussa identtisessä tutkimuksessa tulokset olivat käytännössä päinvastaiset – ei kunnioitettu, eikä kohdeltu suotuisasti, naurahtaa keskeltä Etelä-Pohjanmaata eli Seinäjoelta kotoisin oleva Puska.
Tämä nostaa esiin kohderyhmäajattelun tärkeyden. Luomua ei ehkä kannata markkinoida samoin argumentein kaikille ja kaikkialla.
Yleisellä tasolla luomun suosijoihin liitettiin kuitenkin monia sosiaalisesti arvostettuja piirteitä, kuten hienostuneisuutta, varakkuutta ja epäitsekkyyttä, hän toteaa.
Mistä luomun statusarvossa sitten mahtaa olla kyse?
- Kestävinä ja hintavina vaihtoehtoina luomun suosiminen saattaa tarjota kuluttajille paikan signaloida muille epäitsekkäästä luonteenlaadustaan sekä taloudellisista resursseistaan – samaan tapaanhan ympäristöystävällisten, huomiota herättävien ja suhteellisen hintavien hybridiautojen tärkeimpien ostosyiden on osoitettu olevan maineellisia, Puska huomauttaa.

Ilmiö on paljon luomua laajempi

Puskan mukaan ilmiö ei koske vain luomua. Ihmiset ovat läpi aikakausien halunneet näyttäytyä mahdollisimman epäitsekkäinä.
Viimeaikaisissa some-keskusteluissa on useasti tullut vastaan termi hyvesignalointi: maahanmuuttoa puolustaneiden ihmisten tai vaikkapa feminismiä tukevien miesten todellisia motiiveja on kyseenalaistettu vastapuolen toimesta, hän lisää.
Puskan mukaan ihmisellä on syvälle juurtunut taipumus – ja monesti vieläpä tiedostamattomasti vaikuttava – pyrkiä saamaan kunnioitusta muilta, ja (näennäisen) pyyteettömät teot ovat siihen eräs väylä.
- Pohjoismaat saattavat olla otollinen ympäristö tällaiselle ”prososiaaliselle statussignaloinnille”, sillä täällä materialistinen pröystäily ei välttämättä ole samalla tavalla arvostettua kuin se joissain toisissa kulttuureissa ehkä on.  Muiden hyväksi toimiminen saattaa olla se kaikkein tehokkain keino saada kunnioitusta, Puska toteaa.
Väitöskirja on syntynyt osana poikkitieteellistä MainGreen-konsortiohanketta, jossa Puska työskenteli tutkijana. Väitöksen muodostavat artikkelit on julkaistu AppetitePsychology & Marketing ja Journal of Food Products Marketing -tiedelehdissä.

Lisätiedot:

Puska Petteri (2019). Organic is the new black: Sending and interpreting reputational signals in the context of organic food choices. Acta Wasaensia 415. Väitöskirja. University of Vaasa. Vaasan yliopisto.

18.2.2019

Valloittavat vegeburgerit

En kyllä yhtään mieltäni pahoittanut, kun Valloittavat vegeburgerit -kirja saapui hentoihin hyppysiini. Osa blogini lukijoista on saattanut havaitakin, että silloin tällöin Possu valmistaa kasvispihvejä missionaan löytää se täydellinen. Monta hyvää olen jo valmistanut, mutta The One on vielä hakusessa.

Nina Olssonin Valloittavat vegeburgerit -kirja toimikoon oppaanani tällä täydellisen vegepihvin etsimisretkellä.


Kirjassa esitellään kaikenlaista vegepurilaisiin liittyvää. Useita erilaisia pihvejä, kastikkeita, tahnoja, pestoja, lisukkeita ja sämpylöitä. Ohjeista tarjotaan usein myös vegaaninen vaihtoehto, jotkin ovat jo suoraan vegaaneille sopivia. Esimerkkinä vaikkapa rawmesan, jonka tarkoituksena on olla jotain parmesaaniin vivahtavaa. Monien käyttämä raastettu manteli toimii yleensä oikein hyvin pastan päällä, mutta pystyn kyllä maistamaan pinjasiemenistä, ravintohiivasta ja valkosipulista valmistetun rawmesanin toimivuuden.

Burgereista mm. sahrami-freekeh-burgeri, grillattu munakoiso-nuudeliburgeri ja tryffelinmakuinen burgereiden kuningatar saavat huomioni. Sitten on vielä kaikki nuo ohjeet pikkelöityyn inkivääriin, kimchiin, muhammaraan, limetti-zhugiin ja vaikka mihin hauskaan. Erittäin mielenkiintoinen opus.

Kirja etenee Euroopan pohjois- ja eteläosien kautta Lähi-Itään ja Afrikkaan, josta matka jatkuu Aasiaan ja tietty myös Amerikkaan. Maantieteellisesti etenevä esitystapa miellyttää itseäni paljonkin, matka pysyy mielenkiintoisena ja yllätyksiäkin tulee tasaisen epätasaisesti. Vai maistuisiko vegaaninen fetatahna, nyt sellainenkin on näköjään olemassa?!


Nimeke: Valloittavat vegeburgerit – Meheviä kasvispihvejä, sämpylöitä, kastkkeita ja suussasulavia lisukkeita
Tekijä: Olsson, Nina
Kustantaja: Kirjapaja
Sivut: n. 160
ISBN: 978-952-354-008-8
Ilmestyminen: 3/2019

Arvostelukappale saatu kustantajalta.

17.2.2019

Tagliatellea ja saksanpähkinä-persiljapestoa

Uuh, aah ja miu. Heti suosikkipastojeni joukkoon. Aivan mahtava pähkinäinen meininki, joka lämmittää kuin kasa karvahattuja kasvoilla.


Tämä italialainen ruoka tulee Campanian pääkaupungista Napolista, jossa saksanpähkinälle on annettu kunnia, joka sille kuuluu. Resepti on italialaiseen tapaan jälleen hyvinkin yksinkertainen, eikä ainesosia ole liikaa. Pastaksi kannattaa valita jokin hieman leveämpi nauha, jossa on hyvin tarttumapintaa kastikkeelle, esimerkiksi pappardelle tai tagliatelle. Ensimmäinen olisi ehkä ihanteellinen, mutten sellaista jaksanut alkaa väsäämään, ja tagliatellea sattui olemaan valmiiksi kaapissa.

Saksanpähkinköistä pasta saa mukavan maun, kunhan et valitse vanhoja eltaantuneen karvaita yksilöitä. Pähkinöistä pastaan tulee myös reilusti hyviä rasvoja ja rakennetta. Joskus olen lisäillyt pastoihini saksanpähkinäöljyä, sekin on aikas herkkua.

Taste.comissa tutustuin johonkin saksanpähkinäisen pastan ohjeeseen. Mennään siis sillä innoituksella. Periaatteessahan tässä tehdään saksanpähkinä-persiljapesto, jota jatketaan hiukan kermalla. Ei mikään laiduttajan pasta.


Tagliatellea ja saksanpähkinä-persiljapestoa

150 g saksanpähkinöitä
2–3 valkosipulinkynttä
30 g sulatettua voita
nyrkillinen persiljaa
0,5 dl raastettua parmesaania
1 dl oliiviöljyä
0,5 dl kermaa
0,5 dl pastan keitinvettä
suolaa ja mustapippuria

350 g tagliatellea (tai pappardellea)
sitruunamehua

Paahda pähkinöitä paistinpannulla 3–4 minuuttia välillä käännellen. Älä päästä palamaan, hieman saa tulla väriä. Pilko valkosipulit ja hakkaa persilja. Laita voi, valkosipulit, persilja, parmesaani ja 4/5 pähkinöistä kulhoon ja pyöräytä sauvasekoittimella. Ala lisätä hiljalleen oliiviöljyä, näin valmistuu pesto. Kaada kattilaan kerma, keitinvesi sekä juuri valmistamasti pestotahna ja anna kiehahtaa. Mausta reilulla suolalla ja pippurilla.

Keitä pasta ohjeen mukaan, valuta ja laita takaisin kattilaan. Sekoita saksanpähkinätahna mukaan. Kokoa kahdelle lautaselle ja laita annosten päälle loput pähkinät kevyesti rouhittuina ja persiljaa. Päälle voi puristaa vielä hieman sitruunasta mehua.



14.2.2019

Rahkainen kasvislasagne ja täsmäviini

Tämä on hieman erilainen lasagne. Jo pelkästään sen vuoksi, että perinteinen juustokastike on korvattu rahkan ja sitruunamehun sekoituksella. Tästä tietysti seuraa se, että ohje soveltuu hieman happamamman ruuan ystävälle. Kuten siis esimerkiksi meikäläiselle, joka rakastaa sitruunaa. 

Alkuperäinen ohje on nähtävissä sivustolla www.rosaviinijaruoka.fi. Hieman tein alkuperäiseen muutoksia, sillä kaipasin inan enemmän nestettä ja hitusen myös makeutta hapanta tasapainottamaan. Ja lisää basilikaa. Tiputin myös alkuperäisen reseptin paistoaikaa 10 minuutilla. Muuten olen julkeasti copypastettanut alkuperäistä ohjetta tähän.


Rahkainen kasvislasagne

Tomaattikastike:

1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
1 rkl oliiviöljyä
1 tlk tomaattimurskaa (400 g)
1,5 dl vettä
1,5 tl sokeria
1,5 tl suolaa
1,5 tl jauhettua chiliä
0,5 tl mustapippuria

Muut täytteet:

2 paprikaa

1 munakoiso
oliiviöljyä
1 tl suolaa

200 g herkkusieniä

1 tl rosmariinia
1/2 tl mustapippuria
250 g rahkaa
puolikas sitruuna
puolikas ruukku basilikaa

lasagnelevyjä
150 g juustoraastetta


Kuumenna uuni 250 asteeseen. 

Valmista tomaattikastike. Pilko sipulit ja freesaa hetki oliiviöljyssä. Lisää tomaattimurska, vesi ja mausteet ja anna kiehahdella hiljalleen 30 minuttia välillä sekoitellen. 
Pilko paprikat neljään lohkoon, poista siemenet ja kanta ja laita uunipellille ja uuniin noin vartiksi tai niin kauaksi, että kuoret alkavat hiljalleen saada mustia läikkiä. Poista kuoret ja viipaloi hieman pienemmiksi. 
Leikkaa munakoiso pitkittäissuunnassa puoliksi ja sitten ohuiksi siivuiksi. Laita kippoon 1 rkl oliiviöljyä ja 0,5 tl suolaa ja pyörittele viipaleet siinä. Jätä maustumaan. 
Leikkaa sienet viipaleiksi. Kuumenna pannu, lisää öljy ja paista sienet ruskeiksi. Mausta rosmariinilla, suolalla ja mustapippurilla. 
Lusikoi rahka kulhoon. Raasta sitruunan keltainen kuori joukkoon ja purista myös puolikkaan sitruunan mehu ja sekoita. Hienonna basilika ja lisää se rahkaan.
Kokoa lasagne. Levitä lasagnevuoan pohjalle ohut kerros tomaattikastiketta ja aseta sen päälle kerros lasagnelevyjä. Laita levyille rahkaseosta, lado päälle kasviksia ja sieniä ja välillä juustoraastetta. Jatka kerrosten kasaamista. Jätä rahkaseos ylimmäksi kerrokseksi. Ripottele sille vielä lopuksi juustoraaste.
Paista lasagnea 200-asteisessa uunissa noin 3540 minuuttia. Peitä foliolla, jos pinta uhkaa tummua liikaa.
Juomaksi täsmäviini eli portugalilainen 2u Duas Uvas, joka on hinta-laatusuhteeltaan löytö: 7,98€. Kirsikkahilloinen, kevyen suklainen, hennon tamminen. Eli siis kepeää makeutta vastapainoksi ruuan pirteälle happamuudelle. 


Kirjoitus on tehty yhteistyössä Cisa Drinks Oy:n kanssa.