24.1.2018

Spelttivispipuuro punaherukoista

Vispipuuron voi tehdä oikeastaan vähän mistä marjoista vaan. Tällä kertaa päätin, että punaherukoista saadaan makoisin tuotos. Tuohan on yksi lempimarjoistani: sopivaa kirpeyttä, mukana kivaa raikkautta ja hienoista makeutta. Jos haluaa viedä mannansa seuraavalle asteelle, suosittelen ystävällisesti siirtymistä Birkkalan spelttimannaan.

Punaherukat ovat supermarjoja siinä missä Himalajan goji-marjatkin ja mikä parasta punaherukat viihtyvät hienosti meidän lempeissä kesissä ja karuissa talvissa. Pidä nämä marjat mielessäsi, kun ajattelet sanoja antioksidantti, polyfenoli, mangaani, K-vitamiini, C-vitamiini, kalium, gerbiili ja märssypurje.


Spelttivispipuuro punaherukoista

1,5 l vettä
5 dl punaherukoita
2 dl sokeria
3,4 dl spelttimannasuurimoita (Birkkalan)
1 tl suolaa

Keitä punaherukoita kolme minuuttia vedessä, johon on lisätty sokeri. Sihtaa siivilän läpi ja paseeraa vielä osa marjoista mukaan. Eli painele lusikan kuperalla puolella marjoja siivilää vasten, jolloin osa marjoista valuu soseena nesteen joukkoon. Lisää neste takaisin kattilaan ja kuumenna. Lisää spelttisuurimot koko ajan VISPILÄLLÄ sekoittaen. Vispilä on hyvä, ei paakkuunnu. Keittele hellällä lämmöllä 15 minuuttia ja lisää suola. Vatkaa kuumana vaahdoksi. Omasta mielestäni vispipuuro on parhaimmillaan vasta muutaman tunnin päästä jääkaappikylmänä jääkaappikylmän maidon kanssa.


23.1.2018

Helppo punaviinikastike

Ei kikkailua. Perusmeininkiä. Oikein hyvää.


Punaviinikastike

1 porkkana
1 pieni keltasipuli
1 valkosipulinkynsi
1/4 dl sokeria
öljyä
1/4 dl balsamiviinietikkaa
2 dl (ei täyteläistä) punaviiniä
2 dl vettä + liemikuution osa tai jotain fondia
timjamia
laakerinlehti
suolaa
pippuria
maizenaa ja tilkka vettä

Pilko porkkana ja sipulit. Paahda sokeri sulaksi kattilassa, lisää kasvit ja paahda hetki, lisää loraus öljyä. Lisää myös balsami, punkku, vesi, fondi, timjami ja laakeri. Anna kiehua noin 15 min. Sihtaa ylimääräiset kasvit siivilällä. Mausta. Suurusta maizenalla.

14.1.2018

Possunposkistroganoff

Jopa Turussa päästiin vihdoin pakkaselle. Höyryävät keitot ja tuhdit padat ovat juuri nyt parasta lämmikettä (punaviiniä unohtamatta). Stroganoff on erittäin pitkäaikainen lempparini ja sitä pitää saada säännöllisin väliajoin. Perinteiseen strogaan laitetaan naudan osia, jotka vaativat pitkää kypsytystä ja murentuvat pitkällä keittämisellä lähes suussa sulaviksi. 

Mietin, miten strogaan saataisiin hieman lisää edustavuutta ja sitä voitaisiin tarjota vaikka juhla-aterialla. Päätin unohtaa naudan ja hypätä possun kyytiin. Sian poskiliha on taatusti jotain sellaista, jota harva on koskaan edes maistanut. Hyviä puolia ovat myös kohtalaisen huokea hinta ja älytön mureus, joka saadaan aikaan pitkällä hauduttamisella. Jos ajattelee, että poskilihas tekee edestakaista liikettä aina possun syödessä ja aika paljon muutenkin, voi ehkä ymmärtää, kuinka mureasta osasta on kyse.

Possun voi antaa muhia valmiiksi stroganoffin seassa, mutta yhtä lailla sen voi valmistaa erikseen uunissa ja tehdä stroganoffin kastikeosuuden itsekseen. Viimeksi tein juuri näin valmistaessani isomman määrän (n. 40 henkilölle)

Poskea voi varata ruokailijaa kohden vajaan 200 grammaa. Siitä toki häviää uunissa jonkin verran, muttei kovin paljoa kuitenkaan. Poskea myydään erilailla käsiteltynä. Mikäli siihen on jätetty kalvot, on ne helpointa poistaa pienellä teräväkärkisellä veitsellä. Kilohinta vaihtelee Atrian lihakaupan 9€ ja kauppahallin 14€ välillä. Atrialta tilattaessa paketti tulee kilomäärästä riippumatta haluamaasi osoitteeseen postin toimituksella hintaan 9,90€. Vinkkinä vielä että naudan potka esim. osso buccoon tuolla 9,95€/kg.

Itse kastikkeen teossa on monia koulukuntia. Joku paistaa lihoista pinnat kiinni pannulla pikaisesti, heittää vehnäjauhoja päälle ja lisää joko vettä tai lihalientä ja antaa muhia padassa muiden aineisten kanssa hamaan tulevaisuuteen. Itse tykkään saada kastikkeeseen hieman paahteisuutta ja teen ensin pienen ruskean kastikkeen pohjan voilla ja vehnäjauhoilla, johon sitten sekoitetaan muut raaka-aineet. 


Jotenkin näin homma toimii: 


Possunposkistroganoff (5 annosta)

1 kg possunposkia
mustapippurirouhetta
suolaa
öljyä
olutta

Paista poskista pinnat kiinni pikaisesti öljyssä. Laita laudalle ja hiero pintoihin reilusti mustapippuria ja sopivasti suolaa. Lado lihat uunivuokaan ja kaada sekaan jotain hieman tummempaa olutta. Laita uuni 200 asteeseen ja paahda possuja 15 minuuttia. Laske lämpötila 140 asteeseen ja anna muhia vähintään neljä tuntia, mitä kauemmin sen mureampaa. Kääntele paloja välillä ja lisää tarvittaessa olutta, vettä tai lihalientä. Älä päästä pintoja tummumaan liikaa tai kuivettumaan. Jos läski alkaa tummua, virittele päälle folio. 

Kastike: 

1 iso keltasipuli
5 rkl voita
5 rkl vehnäjauhoja
1 l vettä
5 rkl tomaattipyreetä
ketsuppia
sinappia
1 laakerinlehti
suolaa
mustapippuria
timjamia
1-2 suolakurkkua
iso kourallinen hillosipuleita
250 g smetanaa

Pilko sipuli ja freesaa pikaisesti öljyssä padassa tai isolla pannulla. Poista hetkeksi odottamaan. Valmista ruskea kastike. Sulata voi ja anna sen kuumeta todella kuumaksi. Lisää jauhot ja ruskista ne kunnolla. Ei niitä käräyttää tarvi, mutta saa olla kunnolla ruskeaa. Lisää vesi nauhana samalla visipilällä koko ajan sekoittaen (ei tule paakkuja). Anna muhia 10 minuuttia. Lisää tomaattipyree, luraus ketsuppia ja sinappia, laakerinlehti ja timjamia, sipulit. Mausta suolalla ja pippurilla. Huomaa, että suolakurkusta tulee vielä lisää suolaa. Anna muhia puoli tuntia ja lisää pilkotut suolakurkut ja kourallinen hillosipuleita. 

Revi mureat possut kolmeen osaan ja lisää kastikkeen joukkoon. Kaada sekaan myös haluamasi määrä maltaista haudutuslientä. Tarkista vielä maut ja lisää mausteita tarvittaessa. 

Tarjoa perunamuusin, puolukkasurvoksen ja hapankaalin kanssa.


Nyhtökaurastroganoff

Tee edellisestä kastikeosuus. Paista nyhtökauraa pannulla ja lisää kastikkeen joukkoon.



10.1.2018

Paremmat haukipuikot

Ihan varmuudella haluat valmistaa kalapuikkoja juuri näin. Vaikka välillä peräpään tuotos osuukin tuulettimeen, niin ei nyt, tänään on ollut hyvä pöhinä. Käytä mitä tahansa kalaa, mutta muista silti arvostaa haukea, joka on juuri sopiva tähän ruokaan. Ruodotkin saa pois, eikä niillä tässä oikeastaan ole edes niin väliä, kun massa vedetään monitoimikoneen terällä tasaiseksi. Voit myös pyytää kalakauppiastasi vetämään haukifileen myllyn läpi. No tuskin hän sitä suostuu tekemään, mutta aina voi koittaa lahjoa tai uhkailla. Itse uhkailin kalakauppiastani laitamalla hänet nurkkaan, ottamalla konsolipelit hetkeksi pois ja viemällä muutkin lelut viikoksi vinttiin. Nopeasti lähti mylly jauhamaan. 



Paremmat haukipuikot

Näin homma etenee:

1. Valmista massa. Googlaa joku kiva ohje, tai heittele summissa kuten minäkin. Alla olevat määrät ovat sinne päin, mutta voi niilläkin massan valmistaa. Paista ensin pieni koepala ja lisää mausteita tarvittaessa. Ei liikaa makuja, hauki on lempeä kala. Heitä kaikki monitoimikoneen terän alle ja surauta tasaiseksi.

350 g ruodotonta haukea
1 kananmuna
100 g kermaviiliä
2 rkl rypsiöljyä
½ dl korppujauhoja
tilliä läjä
valkopippuria
suolaa

2. Vuoraa uuninkestävä kapea vuoka elmukelmulla. Se oikea elmukelmu kestää 100 asteista lämmitystä 15 minuuttia. Kaada massa vuokaan ja levitä se tuuman noin 2½ cm:n paksuiseksi pediksi. Paista 95 asteessa noin 20 minuuttia. Kumoa kala esim. leikkuulaudan avustuksella tasaiselle alustalle ja leikkaa haluamiksesi puikoiksi tai pihveiksi. Ei kuitenkaan liian ohuiksi tai pieniksi, niitä on vaikea käsitellä. Toisaalta isotkin voivat hajota helposti. 

3. Ota kolme lautasta. Laita yhdelle ruisjauhojen ja vehnäjauhojen sekoitusta, toiselle kananmunaa ja kolmannelle korppujauhoja. Pankojauhot olisi askel kehityksessä eteenpäin, mutta ne oli nyt loppu. Laita korppujauhojen sekaan suolaa ja pippuria.

ruisjauhoja
vehnäjauhoja
kananmuna
korppujauhoja
suolaa ja valkopippuria

4. Kuumenna paistinpannu ja sulata voi. Kääntele kalapalat: ensin jauhoissa, sitten munassa, sitten korppujauhoissa. Paista pannulla (älä lado täyteen) kullanruskeiksi ja laita lepäämään talouspaperin päälle. 

5. Erittäin hyvää olisi esim. jonkin majoneesipohjaisen kastikkeen kanssa, johon laittaisi mukaan vaikka pieniä suolakurkkukuutioita. 


9.1.2018

Venäläisen menun alkupalat: Lohi-mätileipiä, sienisalaattia, suolakurkkuja, smetanaa ja hunajaa

Viimeksi saatiínkin käsiteltyä valkosipulinen myskikurpitsakeitto. Olisi ehkä aika palata alkupalojen kimppuun. Nämä ovat siis venäläisellä teemalla vedetystä juhlaillallisesta, josta viimeksi kirjoitin. 
Alkupalalautasella oli lohimestarin juhlamätileipä, suolakurkkuja, smetanaa, hunajaa ja sienisalaattia. Värikäs, raikas ja ennen kaikkea mahtavan makuinen yhdistelmä.

Lohimestarin juhla-mätileivistä onkin jo Polkkapossussa resepti, tosin nyt olin tuorejuuston korvannut margariinilla ja avokadon ja granaattiomenan tiputtanut pois. Sienisaalatista todettakoon, että siihen tulee suolasieniä, keltasipulia, suolakurkkua, kermaa ja valkopippuria. Ei enempää, ei vähempää. 

Mutta sitten se aina ihmiset yllättävä juttu eli suolakurkut, smetana ja hunaja. Näitä ei sen kummemmin tarvi valmistaa, asettelee vaan komponentit lautaselle ja ruittaa juoksevan hunajan mukaan.. No smetanan voi vatkata kevyesti, niin siihen saa vähän lisää tilavuutta. Tärkeintä kuitenkin on, että valitsee oikeat ja hyvältä maistuvat raaka-aineet. Älä missään tapauksessa mene ainakaan ostamaan mitään makukurkkuja ja hunajassakin kannattaa tehdä valintaa. Jos nyt jotain suosituksia voisin heittää, niin tästä: 

Sauvon Säilykkeen suolakurkkuja
Tammirauman hunajatilan hunajaa





8.1.2018

Venäläinen menu: paahdettu valkosipuli-myskikurpitsakeitto

Viime viikonlopuksi suunnittelin n. 40 ihmisen juhlien safkat, joissa teemana oli Venäjä. Kyseisen maan ruokakulttuuri on aina ollut lähellä sydäntäni, joten olin iloinen, että juhlan järjestäjä ehdotti juuri kyseistä maata. Myös kokkailu oli hauskaa, kun sain rinnalleni muutamat hyvät apukädet. Jälkkärin suunnittelu ja toteutus hoitui arkeologin tarkkuudella, siinä vaiheessa sain pestä käteni.

Saa nähdä, mitä reseptejä tänne heittelen, ensin kuitenkin keitto, kun sitä usealta taholta pyydeltiin. 






Paahdettu valkosipuli-myskikurpitsakeitto (8-10 pientä alkuruoka-annosta)

1 kokonainen valkosipuli (siis kokonainen, ei kynsi, tai hieman vähemmän, oman maun mukaan)

1 myskikurpitsa
rypsiöljyä
2-3 jauhoista perunaa
1 keltasipuli
1,5 l kasvislientä (arvio, lisää tarpeen mukaan)
iso nokare voita  
2 dl kermaa
kourallinen persiljaa
mustapippuria myllystä
(suolaa)


Leikkaa valkosipuli vaakasuunnassa halki, laita puolikkaat foliopaperille ja kaada pinnoille öljyä. Kääri folioon. Leikkaa kurpitsa pitkittäissuunnassa paloiksi ja sivele rypsiöljyllä. Kun olet ottanut talteen siemenet, huuhtele ne ja kuivaa talouspaperipalojen välissä. Paahda siemeniä hetki pannulla öljyssä, lisää suolaa ja jos sinulla sattuu olemaan savupaprikaa tai juustokuminaa, nami. Varo poksuvia siemeniä. Paahda kurpitsoja 200-asteisessa uunissa puolisen tuntia, erota liha kuoresta. 

Kuori perunat ja keltasipuli ja pilko paloiksi. Lisää kiehuvaan kasvisliemeen. Kun valkosipuli ja myskikurpitsa tulevat uunista ja ovat kypsiä, lisää ne kasvisliemeen. Valkosipulia kannattaa vilkaista jo 20 minuutin jälkeen, jos se mustuu, maku menee kitkeräksi. Valkosipulit lähtee kuoristaan painelemalla, varo polttamasta näppejäsi. Sipulin ja perunoiden kypsyttyä surauta keitto sauvalla tasaiseksi, lisää voi ja kerma ja surauta uudestaan. Tarkista suola: mikäli kasvisliemesi oli pliisu, lisää suolaa tai ainakin pippuria. Hakkaa joukkoon iso kasa persiljaa, pinnalle paahdetut siemenet.