Paahdetut valkosipulitomaatit

Seurailen hämmästyneenä parveketomaattieni kehittymistä. Tai lähinnä vihreiden osien. Varsinaisia syötäviä ei ole vielä näkyvissä, liekö niitä tulossakaan. Lannoitus on hoidettu, kastelu tapahtuu sopivan lämpöisellä vedellä, ilmankosteus on niin täydellinen, kuin nyt parvekekasvihuoneessa voi olla.

Vaan mahtaakohan pölytyksessä olla ongelmaa?! Tomaatti kun ei oikein paukauta punaista osaa ilman hyönteis- tai tuulipölytystä. Pitänee täristellä tukilankoja niin, että heteiden siitepölyhiukkaset varisevat emin luotille.

Paahdetut valkosipulitomaatit

kirsikkatomaatteja

valkosipulinkynsiä
oliiviöljyä
suolaa pippuria
basilikaa
hunajaa
korppujauhoja

juustoa

Halkaise tomaatit. Aja loput aineet tasaiseksi lukuunottamatta korppujauhoja. Älä välitä määristä, anna mennä vaan. Lisää korppujauhot ja sekoita. Laita tomaatit vuokaan vieretysten ja lusikoi päälle tahna. Peitä juustoviipaleilla. Paista 180-asteisessa uunissa puoli tuntia.

Säteilevä porsas

Läntiseen Suomeen on annettu UV-varoitus: säteilyltä on syytä suojautua, kun UVI kohoaa yli kolmen. Jos otetaan vaikka malliksi Helsingille 25.6.2009 eli torstaiksi annettu ennuste, pitäisi sen perusteella suojautua erityisen tarkoin klo 10-17.

Ehkä olen tuplakiduttaja, mutta possu on jälleen grillautunut. Ehkä jonkin verran olen ottanut opiksi, hyvin harvoin tulee grillattua 10-17 välisenä aikana.


Täyttöpossu

1 itsemarinoitu possun sisäfileepötkylä
lempparimaustettua tuorejuustoasi
tuoretta basilikaa
tuoretta timjamia

Leikkaa pötkylä pituussuunnassa lähes halki, käännä lihat sivuille perhoseksi. Nuiji ohuemmaksi ja täytä tuorejuustolla, basilikalla ja timjamilla. Kääri rullalla ja sido narulla tai hätävarana varrastikuilla. Ajele grillissä kypsäksi.

Sun hella, mun hellas

Saattaisin jonain päivänä havahtua Vougliamenin upponneesta kylästä, Parnassoksen vuorialueelta tai vaikka Santorinin höyryävältä saarelta. Yhtä hyvin saattaisin köyttää itseni vuorotellen Mykonoksen tuhansiin tuulimyllynsiipiin ja kiitää ympäri auringon maailmanpyörässä varpaiden vilistäessä pienen hetken poikki vihreän veden pintaa.


Jos maa itsessään herättää minussa tunteita, sen keittiö herättää kulinaristin (olenhan erinäisten testien mukaankin kulinaristiystävä). Sivuhuomautuksena mainittakoon, että useimmiten herätyksen tekee herätyskello, mitä en pidä läheskään yhtä kiehtovana. Paitsi jos kello on liikkeeseen reagoiva tai siinä on värinä.

Kreikkalaisessa keittiössä on tärkeää osata tehdä valkoinen kastike. Ilman sitä ei synny kunnollista pastitsiota, moussakaa tai täytettyjä munakoisoja. Kastike on paksua ja se ei todellakaan valahda lautasen pohjalle. Olen niiiiiiiiiiin viehtynyt tuohon paksuun töhnään.

Tähän sitä viimeksi hautasin:


Melitzanes papoutsakia
2 munakoisoa
oliiviöljyä
1 sipuli
250 g jauhelihaa
suolaa, pippuria
¾ dl valkoviiniä
kourallinen persiljaa
valkokastiketta (ohje alempana)
juustoraastetta

Valitse kaksi nuorta, pientä munakoisoa ja halkaise ne pitkittäissuunnassa. Kaiva lusikalla sisus pois, jätä n. ½ cm maltoa reunoille. Valele munakoisot oliiviöljyllä ja kypsennä 200-asteisessa uunissa 15 minuuttia. Hienonna sipuli ja munakoisojen sisus ja freesaa pannulla oliiviöljyssä. Lisää jauheliha, ruskista ja mausta suolalla ja pippurilla. Kaada joukkoon valkoviini ja kourallinen hienonnettua persiljaa. Anna hautua niin kauan, että neste on haihtunut.

Valmista paksu valkokastike: sulata hyvässä kattilassa 2 rkl voita ja sekoita siihen 3 rkl vehnäjauhoja. Älä anna jauhojen ruskistua, mutta anna voin imeytyä. Lisää 4 dl lämmitettyä kulutusmaitoa ja sekoita koko ajan, ettei jää paakkuja. Anna kiehuilla hiljalleen levyllä 10–15 minuuttia. Mausta suolalla, valkopippurilla ja ripauksella muskottipähkinää.

Lusikoi koverretuille munakoisoille jauhelihatäytettä ja päälle valkokastiketta. Ripottele päälle vielä juustoraastetta. Paista 200-asteisessa uunissa n. 20 minuuttia tai kunnes juusto on sopivasti ruskistunut.

Miumaukas

Alkuruoaksi: Kesä ja yö
Pääruoaksi: Sinä olet hän
Jälkiruoaksi: Jossain

Kyllä, olen täysissä sielun ja ruumiin voimissa.

--------------
Inkivääriä on mukava lisäillä kesällä juomiin, se vii lentää tai ei, eisen väli ä olé. Hyvältä se silti maistuu. Joskus veivasin intialaista nimbu pania, sitruuna-inkiväärijuomaa, joka pani napakarvat aaltoilemaan. Herkkua sekin, mutta ei ole tähän aikaan raparperin voittanutta.

Raparperi-inkivääri-limemehnutin

3 litraa vettä
3 litraa raparperia pilkottuna
1 cm inkivääriä pilkottuna
2 limen mehu
6-7 dl sokeria


Kiehauta vesi, lisää raparperit, inkivääri ja limemehut. Anna kiehuilla hiljakseen 20 minuuttia. Lisää sokeri parissa erässä ja poreiluta 5 minuuttia. Jos haluat suoraan juotavaksi kelpaavaa, vähennä sokerin määrää. Sihtaa romppeet pois. Ideana on, että tämä on makiaista, jota voi sitten laimentaa vedellä.

Väliruoaksi:


Vaan mikä on kaikkien alkoholittomien kesädrinksujen äiti? Ennen se on ollut jotain ihan muuta, mutta nyt kun tietää paremmasta, ei pysty tyytymään. Täysin pyyteettömästi kehotan kaikkia valmistamaan tätä, tai jos ette jaksa, niin kutsunkin kaikki lukijani 12.6.2009 klo 19.15 maistamaan tätä urbaanin jokiloftinäköala-asuntoni verrattomaan ulkoilmahuoneeseen. Harmi ettette ehtineet, toisella kertaa sitten:


Miumaukas

puolet raparperi-inkivääri-limemehnutinta
puolet kuplivaa villivadelmaa (bonaqua)

Tuloksena täydellinen kesäjuoma, jonka mielelläni ristisin nimellä Miumau, mutta se on jo valitettavasti varattu. Oikeastaan tämä onkin paljon parempi.

Meinaa mennä pelkiks kastikkeiks

Raparperi-siiderikastike vaalealle kalalle

4 dl raparperia pilkottuna
1 dl siideriä
1,5 dl kalalientä
2 dl kermaa
1 rkl fariinisokeria
150 g voita
mieleisiäsi tuoreyrttejä

Laita voita lukuun ottamatta kaikki kattilaan ja anna kiehuilla 10 minuuttia. Lisää voi nokareina ja poraa sauvalla tasaiseksi. Määrät ovat hyvin suuntaa-antavia, luultavasti tarvit lisää fariinisokeria. Meikäläinen pitää kirpeästä.

Iskee kuin irtoviikset

Post Beforum

Pitäisi ehkä hiljalleen laittaa kuvausolosuhteet muuton jäljiltä kuntoon, alkaa muuten aika pahasti ahdistaa.
______________

Monen voi olla vaikea uskoa, ettei herkulliseen kastikkeeseen ihan aina tarvita sipulia, kermaa, voita, viiniä tai muita MC Maslowin perustarpeita. Jos ette usko, niin liittykää silti kampanjaan "Heinäkuun alkuun mennessä ylähuultani ei enää näy". Jos ei karva kasva, kehotan ostamaan irtoviikset. Niitä saa mm. Punanaamion verkkokaupasta.


Inkiväärinen sitruuna-hunajakastike broilerille
(4 broiskufileetä)

rypsiöljyä
2-3 cm inkivääriä kuorittuna ja hienoksi pilkottuna
1½ dl kanalientä
2½ rkl hunajaa
1 sitruunan kuori raastettuna (ei valk. osaa)
1 sitruunan mehu

ruohosipulia

(Paista broiskut kypsiksi.) Freesaa inkivääriä 2-3 minuuttia ja lisää kanaliemi, hunaja, sitruunan kuori ja mehu. Leikkaa sitruuna viipaleiksi ja lisää liemeen. Anna muhia kymmenisen minuuttia. Tarkista sitruunan ja hunajan suhde ja lisää jompaa kumpaa tarvittaessa. Kaada kanojen päälle ja silppua ruohosipulia päälle. Poista sitruunaviipaleet.

Seuraksi ei välttämättä kaipaa kuin hyvän salaatin. Ja ehkä kastikelusikan, jolla lopun herkun saa kauhottua lautaselta. Minä söin kokojyvänuudelien kanssa.

Siilipaviaani

tai ainakin Sillikaviaari

200 g arlan crème fraichea (18%)
1 dl bulgarian ruoanlaittojogurttia
2 keitettyä kananmunaa silputtuna
1 prk anjovisfileitä silputtuna
1 rkl tilliä pilkottuna
1 kevätsipuli + varsi pilkottuna
pieni loraus sitruunamehua
köntsyläinen rouheista dijonia
sokeria jos siltä tuntuu

Sekoita aineet keskenään ja anna maustua tunti. Kaipaako enää muuta kuin varhaisperunoita ja tomaattipaistosta?! Paitsi perunat kaipaa voita. Voi kaipaa olutta. Olut kaipaa rullakebabin. Rullakebab kaipaa olutta. Olut kaipaa rullakebabin. Rullakebab kaipaa olutta. Olut kaipaa rullakebin. Vesku kaipaa... en kerro. Mut meikkis on Vesku :D

Kainonmakea, mehevämpi, hunajanauris

Kainomakeus on mahtavaa ja mehevyys herttaista. Jos joskus olen pitänyt lantusta, niin hahaa, pidän edelleenkin. Hunajanauris muistuttaa lanttua: ihanan raikas, mehukas ja mehevä. Kevään ensimmäinen puraisu hunajanauriista on yhtä hyvä kuin kesän ensi-ihoilu mansikan kanssa. Tiedätte varmasti sen tunteen, kun upottaa odottavana sykkivän hampaansa mansikan kylkeen ja vie siltä ja itseltään kesäisen mansikkaneitsyyden. Uuh.


Olen huomannut, että monilla on ongelmia hyvien lisäkkeiden kanssa. Pääruoka kyllä keksitään, kastike ja peruslisäkekin, mutta se ylimääräinen ja niin kovin tarvittava lisukainen tuottaa vaikeuksia. Ei oppi ojaan kaada vaan googlen kautta Possuun, ota siis opiksi ja lisäkkeeksi seuraava.



Rakuunainen hunajanauris

hunajanauris
voita
ranskankermaa
sinappia
suolaa
rakuunaa

Kuori nauris, leikkaa se kiekoiksi ja paista voissa pannulla vajaa kymmenen minuuttia. Lisää ranskankermaa muutama ruokalusikallinen ja anna sen kevyesti sulaa. Mausta pienellä lurauksella kotisinappia ja hyppysellisellä suolaa. Lisää kevyellä kädellä kuivattua rakuunaa.