24.5.2009

Ystäväni kutsuva sadetanssi

Jo pitkään olen ählämöinyt heinzin puolesta - siis tuon ainoan oikean ketsupin. Mistä sitten voi johtua, että meille välillä ostetaan muitakin ketsuppeja? Minä en niitä osta, ei siis vaikea arvata kuka tumpelo niitä kaappiin kantaa. Muut ketsupit kokevat nopeastikin Matti Inkisen kohtalon ja päätyvät ihmepoistumisen kautta jätteeksi.

Jo viime postauksessani tuunasin jalostajan sianlihakastiketta. Tuunaus saakoon jatkoa: nyt ei tuunata kylläkään ruokaa, vaan annetaan muuten ihan turhalle ketsulle kyyditystä.

Täällä Turussa oli nimittäin eilen ukkosmyrsky, jonka syntyyn ei voinut olla vaikuttamatta ystäväni kutsuva sadetanssi. Maa oli myrskyn jäljiltä hyvinkin märkä, joten minulla oli ongelma. Pyöräni takalokasuojasta oli lähtenyt pala: takkini selkämys olisi pian kuran peitossa. FC Interin futismatsiin pitäisi kuitenkin päästä ja pyörä olisi tietty ainoa oikea ratkaisu.

Ah jag, kuten noissa saksalaisissa laatuviihde-elokuvissa usein sanotaan. Uutta lokaria en ehtisi käydä ostamassa, joten ainoaksi ratkaisuksi jäisi Pimp-My-Bike. Mitä lokasuojakappaleen tilalle sitten voisi laittaa? Joku pahvitötsä ehkä? No ei, se kuitenkin kastuisi vedestä ja sulaisi pois. Entäs joku kumin pala? Voisin tietty leikata saappaistani roiskeläpät, mutta saappaani saattaisivat tuimastautua siitä. Kortsuista rakennettu lokasuoja olisi varmasti vielä näyttävämpi, mutta se vaatisi liikaa näpittelyä. Entäpästä joku muovi? Katselin ympärilleni ja näin X-tra-ketsuppipurkkin. Mikä muu käyttötarkoitus tuolla syötäväksikelpaamattomalla punaisella kuramoskaa muistuttavalla ekto-oksennuksella voisi olla, kuin antaa sen viemäriin viskaajalle ilo katsella punaisen väriaineen huuhtoutuvan veden mukana pois näköpiiristä. Otin siis ilon vastaan ja annoin sisällölle huutia. Pesin tötsykän, leikkasin pitkittäissuunnassa kahtia, hieman muotoilin ja kiinnitin muutamalla kierrolla teippiä jäljelle jääneeseen puskurikappaleeseen.


Huomasin herättäväni hilpeyttä, mutta olen jo tottunut siihen. Voinhan aina jaella keskisormea, olen hyvä siinä. Pahis varpaista kulmakarvoihin asti.

Kuva on lähetetty myös kyseisen firman tuotekehittelyyn.



11.5.2009

Kulinaristinen transsi

Jos hermo renaa, eikä ajatus oikein tahdo juosta, suosittelen laakerinlehtiä. Muista lehdistä Maku, Matka ja Mustanaamio saattaa myös auttaa vaivoihin. Laakerinlehdessä ensi käden maullinen nautinto on kuitenkin vertaistaan vailla, joten siitä sitten.

Laakerinlehti auttaa saavuttamaan kulinaristisen transsin. Legendan mukaan Delfoin oraakkeli natusteli ja poltteli lehtiä saavuttaakseen transsin ja pikku tötsyissään antoi oivia uskonnollisia ja poliittisia neuvoja sekaantuen jopa kreikkalaisten sotiin. Nykykeisareista mm. Robert Mugabe, Aleksander Lukashenko, Than Shwe ja Teuvo Loman tiedetään laakerinlehtien ystäviksi, viimeisin tosin seppelemuodossa, vaikkei asia minulle kuulukaan. Antiikin tarustossa on toinenkin hauska laakerinlehtijippaus, joka ei ehkä varsinaisesti herätä ruokahaluja, mutta pitää muuten vaan mielen virkeänä: Apollo-jumala rakastui nymfi Daphneen, joka syntyi Uranoksen peniksen veripisaroista Kronoksen leikattua tämän jalkovälikaverin katki. Apollo kävi liian villiksi, jolloin Daphne epätoivoissaan pyysi apua muilta jumalilta. Nämä säälivät nymfirukkaa ja muuttivat tämän laakeripuuksi. Evölästinglövin merkiksi Apollo alkoi pitää päässään laakeriseppelettä. Taiteessa hänet kuvataankin usein laakeriseppele kiehkuroillaan.

Ahvenet ja samppa-voikastike on ehdoton hitti. Ahventen sijaan voi käyttää turskaa tai kuhaa, tai ainakin jotain sopivan vaalea kalaa, josta saa kätevästi kaikki ruodot pois. Sampankin saa korvata vaikkapa pirteällä omenasiiderillä tai kuivalla valkoviinillä. Muttei tietenkään kannata. Kastike maustuu mukavasti laakerinlehdellä, joka siis jo todistetusti aiheuttaa kulinaristisen transsin.


Kuorrutetut ahvenet ja samppanja-voikastiketta
(4 annosta)

2 tomaattia
½ rkl pestoa
2 rkl raastettua parmesaanijuustoa
1½ rkl majoneesia
12 fileetä ahvenia (n. 700g)

Tee tomaatteihin ristiviillot ja upota kiehuvaan veteen 15 sekunniksi. Kuori tomaatit ja viipaloi. Sekoita pesto, parmesaani ja majoneesi. Housuta ahvenet eli poista ruodot tekemällä keskiruoto-osuuden sivuille 2 viiltoa kiilaksi ja poista kiilanmuotoinen pala. Kokoa yhteen annokseen kolme fileetä päällekkäin, pari viipaletta tomaattia ja sen päälle tahnaa. Paista 200-asteisessa uunissa n. 13 minuuttia.

kastike:

1 dl samppanjaa
laakerinlehti
3/4 kanaliemikuutiota
ripaus fariinisokeria
2 dl kermaa
maizenaa
reilusti voita

Kaada kattilaan samppanja, laakerinlehti ja kanaliemikuutio. Kiehauta. Lisää ripaus fariinisokeria ja kerma ja anna kiehua hetki. Poista laakerinlehti. Suurusta maizenalla ja lisää hiljalleen kunnon köntti kuutioitua voita.

Tarjoa kala porkkana-perunamuusin kanssa.

7.5.2009

Kypsää ilman lämpöä (Elämä ois)


Sitruskypsennetty parmesaanilohi

400 g lohifileetä
1 sitruunan mehu
1 limetin mehu
1/3 rkl sokeria
ripaus suolaa
mustapippuria myllystä
1 dl parmesaanilastuja
luraus oliiviöljyä
herneenversoja
saaristolaisleipää
makeahkoa sinappia

Leikkaa lohi sormenpään kokoisiksi kuutioiksi ja purista joukkoon sitrushedelmien mehut. Hapokkaat nesteet alkavat kypsentää kalaa. Mittaa joukkkoon sokeri ja suola ja sekoita. Laita kylmälaukkuun kolmeksi tunniksi. Vähempikin riittää, sillä kala saa jäädä sisältä hieman raa’aksi. Kaada nesteet pois. Sivele leipäsiivu sinapilla ja kokoa päälle muutama kuutio kalaa ja parmesaanilastuja. Rouhaise pippuria myllystä ja kaada lautaselle parasta oliiviöljyäsi. Koristele herneenversoilla. Tuloksena on pirteä makuyhdistelmä, jonka seuraan sopii mukavasti vaikka joku kuohuva juoma Champagnen maakunnasta.

3.5.2009

Mietoisten Kolopuutinttien viiri

Voi olla, että minulla oli ja meni sikainfluenssa. Kuume kohosi yli 40 asteen, kärsin hengitystievaikeuksista ja kura lensi lahkeista kuin västäräkki telkänpöntöstä. Onneksi sain diilattua itselleni katukaupasta viruslääkkeitä kuten oseltamiviiria ja tsanamiviiria. Kuumetokkuraisena ostin myös Mietoisten Kolopuutinttien viirin, kun halvalla sain. Viirit auttoivat ja muutaman päivän perästä soittelin viuluani jo Bulgariassa niin kuin vain iloinen sika soida voi.

Bulgariassa kävin hetken mielijohteesta tutustumassa paikallisiin ja tietty myös paikallisiin kyökkeihin. Bulgarialainen keittiö on omaksunut suurimmat vaikutteensa Turkista ja Kreikasta. Tämän maan ruoista on aivan turha edes keskustella ilman paahdettuja kasviksia, mieluiten paprikoita. Grillissä kevyesti mustuneet herkkupalat kuoritaan, viipaloidaan ja maustetaan maalaisen hienostuneilla balkanilaisilla jogurttikastikkeilla. Valkosipulin tuoksua ei kannata vältellä.


Paahdetut paprikat ja pekaanipähkinäjogurttikastike
(4 annosta)

4 paprikaa
suolaa
2 valkosipulinkynttä
½ dl pekaanipähkinöitä
2 dl maustamatonta jogurttia
1 tl sokeria
1 tl sitruunamehua
1 rkl silputtua tilliä

Halkaise paprikat pituussuunnassa ja aseta leivinpaperille leikattu puoli alaspäin. Paahda 200-asteisessa uunissa niin kauan, että kuoreen tulee mustia läiskiä. Anna jäähtyä hetki ja poista kuoret. Murskaa valkosipulinkynnet ja pekaanipähkinät, yhdistä sokerin ja sitruunamehun kanssa jogurttiin ja sekoita. Leikkaa paprika leveiksi viipaleiksi ja asettele lautaselle. Kaada sekaan jogurttikastiketta ja koristele

1.5.2009

HV

Asiakastani siteeraten: HV. Ja saa kuulemma tulkita, miten haluaa.


Pastitsio - kreikkalainen makaronilaatikko

400 g makaronia
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
oliiviöljyä
400 g naudan jauhelihaa
5 tomaattia
½ dl tomaattipyreetä
kourallinen persiljaa
hyppysellinen kanelia
ripaus paprikajauhetta
1 dl valkoviiniä
suolaa ja mustapippuria
½ dl voita
½ dl vehnäjauhoja
4½ dl maitoa
hyppysellinen muskottipähkinää
3 munaa
100 g kefalotiria (tai parmesaania)


Keitä makaronit lähes kypsiksi. Pilko sipulit ja freesaa niitä oliiviöljyssä hetki. Lisää jauheliha ja ruskista kevyesti. Lisää pilkotut tomaatit, tomaattipyree, hakattu persilja, kaneli, paprikajauhe, valkoviini, suola ja mustapippuri. Anna muhia hiljaisella lämmöllä 20 minuuttia.

Valmista valkokastike: sulata voi pannulla, lisää vehnäjauhot ja sekoita. Ennen kuin jauhot alkavat ruskistua, lisää maito ja sekoita samalla hyvin. Anna hautua vajaa 15 minuuttia välillä vispaillen. Kastike saa olla melko paksua. Mausta suolalla, pippurilla ja muskottipähkinällä. Anna valkokastikkeen jäähtyä. Sekoita sitten valkokastikkeen joukkoon kaksi vatkattua munaa ja jauhelikastikkeeseen yksi muna. Voitele uunivuoka ja kaada pohjalle puolet pastasta. Ripottele päälle puolet raastetusta juustosta ja kumoa sen päälle jauhelihakastike. Tee toinen kerros lopusta pastasta, kaada päälle valkokastike ja ripottele taas puolet juustosta. Paista 180-asteisessa uunissa 40 minuuttia.