18.2.2024

Mitkä ovat kiellettyjä ravitsemus- tai terveysväitteitä?

Millä perusteella elintarvikkeen voi väittää olevan superfood tai vahvistavan vastustuskykyä? Voiko elintarvikkeiden markkinoinnissa käyttää sanoja ayurveda, keto, FODMAP?

Näihin ja moneen muuhun kysymykseen löytyy vastaus Ruokaviraston uudistetusta Ravitsemus- ja terveysväiteoppaasta, joka sisältää kattavasti tietoa väitteiden käytöstä elintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä ja markkinoinnissa. Opas on suunnattu elintarvikealan yrityksille ja valvojille, mutta on avuksi myös kaupallista yhteistyötä tekeville somevaikuttajille.

Kuluttajaa ei saa johtaa harhaan katteettomilla lupauksilla


Pääperiaatteena väitteiden käytössä on, että kuluttajaa ei saa johtaa harhaan katteettomilla lupauksilla tai pelotella. Esimerkiksi elintarvikkeiden markkinoiminen sairauksien ehkäisyyn tai hoitoon on aina kiellettyä. Vaikka tieteellisistä tutkimuksista löytyisikin näyttöä ravintoaineiden käytöstä sairauksien hoidossa, näitä tietoja ei voi käyttää elintarvikkeiden kaupallisessa viestinnässä.

Jos kaupallisessa viestinnässä halutaan kertoa elintarvikkeen sisältämistä ravintoaineista tai mahdollisista terveysvaikutuksista, sen voi tehdä vain käyttäen ennalta hyväksyttyjä ravitsemus- tai terveysväitteitä. Vielä toistaiseksi ns. kasviperäisten aineiden odotuslistalla olevia väitteitä on myös mahdollista käyttää. Hyväksyttyjen väitteiden tieteellisen näytön on arvioinut Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA), jonka jälkeen Euroopan komissio on hyväksynyt väitteet asetuksella.  


Käytännön esimerkkejä sallituista tai kielletyistä väitteistä

Ravitsemus- ja terveysväiteopas sisältää runsaasti käytännön esimerkkejä väiteasetuksen soveltamisesta sekä sallituista ja kielletyistä väitteistä. Väiteoppaasta löytyy vastaukset esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin:

  • Paljonko tuotteessa pitää olla D-vitamiinia, jotta sitä voi kutsua D-vitamiinin lähteeksi?
  • Mitä väitteitä maitohappobakteereista voi esittää?
  • Voiko ravintolisiä myydä hyllyssä, jonka otsikko on kipu?
  • Miten lääkäri voi mainostaa terveysvaikutteista elintarviketta?
  • Saako omista kokemuksista kertoa vapaasti mainoksessa?
  • Voiko elintarviketta markkinoida krapulan ehkäisyyn?

Uudistettuun ravitsemus- ja terveysväiteoppaaseen on koottu aikaisempien oppaiden tulkinnat sekä paljon uutta. Ruokaviraston väiteopas selkeyttää lukijaystävällisesti väiteasetuksen vaatimuksia sekä tuo julki viranomaisen tekemiä laintulkintoja.

Ravitsemus- ja terveysväiteopas elintarvikealan yrityksille ja valvojille

Lähde: Ruokaviraston ePress-tiedote 9.2.2024

12.2.2024

Juuripersilja-fetasalaatti

Juuripersiljan voit epähuomiossa sekoittaa palsternakkaan tai miksei piparjuureenkin. Käyttää voit samaan tapaan kuin palsternakkaa tai porkkanaa. Maku on persiljaan vivahtava, ehkä siinä on jotain juurisellerimäistäkin, mutta sitä ei kannata pelästyä. Erityisen maukkaalta juuripersilja maistuu uunissa paahdettuna, sormisuolakiteitä päällä ja noro hunajaa. Kivana lisänä laitan välillä salaatteihin, jostain syystä maku sopii fetankin kanssa kivasti. Eikä ihan kamalaa ole juuripersiljasosekeittokaan. 

Juuriselleri-fetasalaatti

  • beluga-linssejä
  • punasipulia
  • kurkkua
  • porkkanaa
  • juuriselleriä
  • tomaattia
  • fetaa
  • cashewpähkinää

Tähän salaattin keitin ensin beluga-linssejä ja marinoin tämän ohjeen mukaan. Mukaan sipulit ja kurkut paloiteltuna. Ja uuniin kautta paahdettuna porkkanat, juurisellerit ja lopuksi tomaatit. Ja vielä pannun kautta pähkinät. Annos fetalla päällystettynä lautaselle ja mukava kaato oliiviöljyä sekä pyöräytys mustapippuria. 

Miksi tällaisia salaatteja saa harvemmin ravintoloista, häh?