24.4.2019

Hittisuklaa KitKat Ruby saapui Suomeen

Nestlé toi Suomeen ainutlaatuisen uutuuden, KitKat Rubyn. Se on ensimmäinen rubiinisuklaasta valmistettu patukka Suomen kaupoissa.
Kun Fazerilta tuli pariinkin otteeseen joku aika sitten rubya, en ehtinyt lainkaan mukaan. Kaikki vietiin ihan käsistä. No vihdoin meikäkin pääsi rubyn kirppuun, tänään Citymarketissa tarttui KitKat mukaani.

Rubiinisuklaa on tämän hetken puhutuimpia makeistuotteita maailmalla. Syvän roosa, marjaisan makuinen suklaa valmistetaan ruby-kaakaopavuista ilman erillisiä maku- tai väriaineita. Ruby-kaakaopapu kasvaa Norsunluurannikolla, Ecuadorissa ja Brasiliassa.
KitKat Rubyssa hittituote yhdistyy Nestlén klassikkoon, yli sadassa maassa myytävään KitKat-patukkaan. Vähittäiskauppoihin KitKat Ruby saapuu hiljalleen. KitKat Ruby lanseerattiin viime vuoden alussa erikoismyymälöissä Japanissa ja Etelä-Koreassa. Se myytiin avausviikollaan loppuun joka aamu puolessa tunnissa.
Ensimmäinen uusi suklaalaji 80 vuoteen
Rubiinisuklaa on ensimmäinen uusi laji suklaamarkkinoilla yli 80 vuoteen. Edellinen uutuus, valkosuklaa, tuli tumman ja maitosuklaan rinnalle 1930-luvulla.
Rubiinisuklaan kehitti sveitsiläinen Barry Callebaut -yritys, joka tunnetaan laatusuklaistaan. Kehitystyö kesti toistakymmentä vuotta, ja lopputulos esiteltiin yleisölle syksyllä 2017.
Oma arvio
Tykkäsin paljonkin. Jotenkin hauskasti happoa, eikä niin ällömakea. Parempi possupuoli löysi ehkä jotain punaherukan makua, voisin kompata. 

22.4.2019

Tuunattu uunifetapasta

Pyydän anteeksi jo etukäteen, että possukeittiössä sorkittiin hitiksi nousseen uunifetapastan reseptiä. Siihen kaivattiin vain hiukan lisää makeutta. Olen ennenkin todennut, että viinirypälettä käytetään ihan liian vähän suolaisissa ruuissa. Siispä tähän!

Alkuperäiseen Liemessä-blogin ohjeeseen verrattuna myös lehtipersilja tuli uutena mukaan ja valkosipulia selvästi lisää. Pastana totesin pennen olevan tähän ruokaan erinomainen. Spagettikin oli ihan ok, mutta itse tykkäsin selvästi enemmän pennestä.

Suosittelen kokeilemaan. Uunifetapasta on todella vaivaton arjen pelastaja. Koitat sitten joko alkuperäistä tai tätä, voin vannoa, että kumpikin maistuu.

Huomautan, että basilikaa ja persiljaa kuuluu tulla siis reilusti enemmän kuin kuvassa. 

Uunifetapasta 

350 g penneä
250 g miniluumutomaatteja (tai jotain kypsiä, makeita palleroita)
250 g tummia viinirypäleitä
200 g fetaa
1 chili (mulla oli kuivattu aika stydi tapaus)
4 valkosipulinkynttä kuorittuna ja n. kolmeen osaan pilkottuna
1 dl oliiviöljyä
mustapippuria myllystä
tuoretta lehtipersiljaa
tuoretta basilikaa

Keitä pasta ohjeen mukaan.

Lurauta ensin hieman öljyä uunivuokaan. Laita vuoan keskelle feta ja ympärille tomaatit, rypäleet ja muut härpäkkeet. Lorauta öljyä kunnollla ympäriinsä ja kääntele hiukan tomaatteja rypäleitä. Paistoin kiertoilmauunin keskiosassa 190-asteessa n. 12 minuuttia, lisäsin hiukan höögiä ja heitin grillivastukset päälle ja vielä 10 minuttia.

Lisää reilusti silputtua persiljaa ja tuoretta basilikaa. Murskaa feta haarukalla ja sekoita kaikki hellästi. Kaada pastan joukkoon ja sekoita. Kaada päälle vielä pieni loraus oliiviöljyä ja ruohaise pippuria.


17.4.2019

Ruuan merkitys hoidossa ja yksilöllisyys korostuvat tulevaisuuden sairaalassa

Tuoreen Tulevaisuuden sairaala 2019 -tutkimuksen mukaan ravitsemus nähdään aiempaa vahvemmin keskeisenä osana hoitoa, kuntoutuksen tukena. Päättäjille ruuan merkitys korostuu kokonaisvaltaisesti ennen hoitojaksoa, sen aikana sekä kotiuttamisen jälkeen. Sekä potilaat että päättäjät odottavat ruuan olevan maukasta ja ravintosisällöltään paranemista tukevaa. Tulevaisuudessa toivottiin lisää joustavuutta ja valinnanvapautta ateriavaihtoehtoihin esimerkiksi digitaalisten ratkaisujen avulla. 

Fazer toteutti tammikuussa 2019 tutkimuksen sairaaloiden potilasruokailun roolista koko hoitoketjussa. Tulevaisuuden sairaala 2019 -tutkimuksen tavoitteena oli selvittää sairaaloiden tulevaisuuden ruokatarpeita ja näkemyksiä siitä, millaisia muutoksia tai mahdollisia esteitä sairaalamaailman ruokapalveluihin jatkossa kohdistuu. 

Ruoka tukee kuntoutusta myös henkisesti

Tutkimukseen vastanneiden päättäjien ja asiakkaiden mukaan ruokaan pitää kiinnittää huomiota ennen sairaalahoitoa, sen aikana ja jälkeen. Vastanneiden päättäjien mielestä ruuan merkitys potilaan hoidossa ja kuntoutuksessa kasvaa tulevaisuudessa. Paranemisen kannalta onkin olennaista, että ruoka on oikeanlaista ja ravintosisältö on kohdallaan.

Tietoa ravinnon laaja-alaisesta merkityksestä tarvitaan kuitenkin lisää, sillä vain 33 prosenttia asiakkaista kokee saavansa riittävästi tietoa sairaalahoidon ateriapalveluista tai ravitsemuksen merkityksestä. Tietoa ja opastusta tarvitaan ennen sairaalahoitoa, sen aikana ja jälkeen, jotta hoito ja mahdolliset operaatiot voidaan tehdä suunnitellusti.
- Tutkimuksen tulokset haastavat toimijoita pohtimaan, miten hankinnoissa otetaan jatkossa huomioon ruuan laaja-alainen merkitys potilaiden kuntoutumiselle ja jaksamiselle. Yhdessä kumppaneiden kanssa voidaan varmistaa, että potilaslähtöinen ruokapalvelu on osa hoitoketjuja, sanoo Fazer Food Services Suomen toimitusjohtaja Jaana Korhola.
Hoitotyön vastaavat esimiehet ja tukipalveluiden vastaavat johtajat näkevät muita päättäjiä tärkeämpänä ruokailun ja ruokailuhetken tuottaman mielihyvän ja sosiaalisen tilaisuuden merkityksen. Potilaat kokevat ruokailun usein päivän kohokohtana: se rytmittää päivää ja tarjoaa tekemistä sairaalapäiviin.
Tutkimukset osoittavat kiistatta ravitsemuksen merkityksen niin lapsen kehityksessä, työikäisen hyvinvoinnissa, seniorin jaksamisessa kuin potilaan kuntoutuksessa. Myös tässä tutkimuksessa päättäjät tunnustavat ruuan keskeisen roolin hoitotyössä ja peräänkuuluttavat joustavuutta ja valinnanvapautta muun muassa digitaalisten ratkaisujen avulla.
- Ruuan keskeistä, kiistatonta roolia ei valitettavasti aina tunnusteta hankinnoissa. Oli osapuolina sitten julkiset, yksityiset tai molemmat, kuntalaisen eli asiakkaiden hyvinvoinnin on oltava kaikkien toimijoiden yhteinen tavoite. Näiden ajatusten pitää näkyä myös hankintakriteereissä, pohtii Korhola.

Tulevaisuuden ruokapalvelut
Päättäjien mukaan sairaaloiden toimintaa muokkaavat useat eri tekijät, muun muassa monituottajamalli, sairaaloiden välisen yhteistyön lisääntyminen, yksiköiden suureneminen, ikäihmisten määrän lisääntyminen ja hoitoaikojen lyheneminen sekä digitalisaatio.
Sairaalamaailman muutokset vaikuttavat myös ateriapalveluihin. Tulevaisuuden sairaalan ateriapalvelut voidaan toteuttaa vaiheittain, jotta hoitotyö ei vaarannu. Myös ruuan osalta vastauksissa korostuvat ateriapalveluiden yksilöllisyys, ruuan maku ja ravitsemus.

Tutkimuksen toteutti Innolink tammikuussa 2019.

14.4.2019

Uuniperunan uudemmat täytteet

Siinä missä 80-luvulla elettiin pizzan, grillatun broilerin ja hedelmäsalaatin kulta-aikaa, ei yhtään huonommaksi jääty uuniperunallakaan. Ja onhan se hyvää, halpaa, helppoa ja toimii ihan arjessa ja semisti jopa juhlassakin.

Perunaksi kannattaa valita jokin jauhoinen peruna. Eniten käytetty on varmaan Rosamunda, mutta tauteja paremmin kestävä Bellarosa on noussut hyväksi haastajaksi. Itse asiassa käytän jälkimmäistä nykyään selkeästi enemmän. Maultaan pehmeänä se sopii hyvin myös muusiin.


Uuniperuna-ateriassa täyte on vähintään yhtä tärkeä kuin itse peruna. Aika usein laitan 50:50 kermaviiliä ja hieman kevyempää smetanaa. Deliciestin 20 prosenttinen on juuri sopiva tähän tarkoitukseen. Täyteideoita on netti pullollaan. Hyvin perinteiset katkarapu-, kylmäsavulohi- ja kinkkutäyteiden reseptit voit käydä katsomassa täältä. Bonuksena siellä on vielä hauska kasvis-juustotäyte, jota voi kokeilla paholaisen hillon kanssa.

Ei siis mennä noilla ihan perinteisillä täytteillä, vaan heitetään kehiin jotain päivitysversioita. En tiedä kyllä yhtään, mille jälkimmäinen on päivitys, mutta ketä kiinnostaa. Itsekin aloitin juuri uuden duunin, jossa toimenkuva koostuu viestinnästä, markkinoinnista ja ura- sekä ruokasuuninittelusta. Kysessä on sijaisuus, ja haluaisin nähdä sen tyypin, joka tätä sijaisena viimeksi hoiti. Eli päivitys tai sijaisuus, who cares.

Nämä soveltuvat hyvin myös kasvissyöjän pöytään, ei vegaanin.

Valitse siis ensin sopivia perunoita ja pistele haarukalla pintaan reikiä, kääri folioon ja paista n. 200 asteessa 1–1,5 tuntia koosta riippuen.

Porkkalatäyte

1,5 dl smetanaa
1 dl kermaviiliä
1 dl porkkalaa pilkottuna (katso pikaporkkalan ohje täältä)
tuoretta tilliä reilusti
pilkottua punasipulia
0,5 rkl dijonia
mustapippuria
(sokeria)

Sekoita kaikki ja sama juttu alla.

Vuohenjuusto-punajuuritäyte

1,5 dl smetanaa
1 dl kermaviiliä
100 g kevyesti levittyvää vuohenjuustoa (Chavroux), tai kiekkoja jotka haarukalla mössöksi
5 viipaletta etikkapunajuuria pieninä kuutioina
1,5 rkl etikkapunajuurilientä
pilkottua punasipulia

Juomasuositus: Uuniperunan kanssa ehdottoman mukava juoma on joku särmä pils-olut. Eräs suosikeistani on Vakka-Suomen Panimon Prykmestar luomupils, joka on muuten bonuksena gluteenitonkin. Viinipuolella ehdottaisin tämän kanssa kuivan hapokasta ja kevyesti limettistäkin valkkaria Bestheim Alsace Riesling Classic, Alko 13, 99€.

Kirjoitus on tehty yhteistyössä Cisa Drinks Oy:n kanssa

12.4.2019

Neljän viljan Suomi

Kaikki neljä viljaa mahtuvat suomalaisten ruokalautasille. Vehnää, ruista, kauraa ja ohraa syödään monessa muodossa: suurimmaksi osaksi leipänä ja puurona. 
Suosituin leipävilja on ruis. Suomalaisista lähes 80% syö ruisleipää. Kaurasta sen sijaan keitellään enimmäkseen puuroa. Vehnää syödään määrällisesti eniten. Leivän lisäksi sitä käytetään muihin leipomotuotteisiin sekä pastaan. Vähiten viljoista suomalaiset syövät ohraa, jonka käyttöä voisi lisätä leipänä, puurona ja lisäkkeenä.


Vehnän ja rukiin käytössä miehet ja naiset eroavat toisistaan. Miehet syövät vehnää päivittäin n. 80 g, kun naisilla luku on reilu 50 g. Ruista syödään noin puolet vehnän määrästä. Kauraa suomalaiset syövät päivittäin noin 17 g ja ohraa vain noin yhden gramman. Tämä selviää suomalaisten ruoankäyttöä selvittävästä FinRavinto 2017 -tutkimuksesta.
Hiilihydraattien ja kuidun saanti on 70 prosentilla aikuisista liian vähäistä, keskimäärin 21 g. Naiset kertovat syövänsä ruisleipää n. 1–2 viipaletta ja miehet 2–3 viipaletta päivässä, kun keskimääräinen leivänkulutus on 3–4 viipaletta. Kuidun tärkein lähde on viljavalmisteet, joista saadaan noin puolet ruokavalion kuidusta. Lisäämällä ruokavalioon 2 viipaletta täysjyväleipää, saavutetaan päivittäinen kuitutavoite.

Kuitu

Kuidun päivittäinen saantisuositus on vähintään 25–35 grammaa. Suomalaisten päivittäinen kuidun saanti on keskimäärin 21 g. Kuitu on hiilihydraatti, joka ei imeydy ja josta ei saada energiaa. Kuitu vaikuttaa kylläisyyden tunteeseen, lisää suoliston hyvinvointia ja alentaa riskiä moniin sairauksiin, kuten suolistosyöpiin ja sydänsairauksiin.

Lähteet:
FinRavinto 2017 -tutkimus (THL) 
Kuluttajatutkimus 2018, Foodwest ja Leipätiedotus

9.4.2019

Vietnamilaiset kesärullat

Kesä keikkuen tulevi, mikä voikaan olla parempi hetki valmistaa vietnamilaisia kesärullia. Mennään tällä(kin) kertaa ihan kasvismeiningillä.

Joskus napsin näitä lounaaksi Turun kauppahallista. Harmi vaan, että kastikeet tuntuvat olevan enemmänkin herran haltuun -osastoa. Muuten ovat harvinaisen herkullista tavaraa. Kesärullan sisään voi torpata lähes mitä vaan. Valitse seuraavasta listasta 5–6 raaka-ainetta ja valmista rulla. Et tarvitse muuta kuin vettä ja riisipaperia.

Homma saattaa kokemattoman silmään näyttää hiukan vaikealta. Mutta eipä siinä oikeastaan tarvi muuta tehdä kuin laittaa paperi hetkeksi lillumaan veteen, jossa paperi pehmenee helposti käärittäväksi. Ei kannata kuitenkaan odottaa liian kauaa vedestä nostamisen jälkeen, paperi vetää nopeasti sitkeäksi, jolloin se myös repeää helpommin. Rullasta voi tehdä toisesta päästä avoimen tai kääriä molemmat umpeen. Itse suosin jälkimmäistä.

Kesärullia ei siis tarvi erikseen paistaa, ne ovat heti käärimisen jälkeen valmiita syötäviksi.



Vietnamilaiset kesärullat 

riisipaperi

purjo
tofu
nyhtökaura
kevätsipuli
riisinuudelit
porkkana
avokado
korianteri
jokin vihreä salaatti
punasikuri
paistettu sipuli
idut
retiisi
kurkku
minttu
paprika
sienet

Kastikevaihtoehtoja 

Älä stressaa tarkoilla määrillä. Maistele ja lisäile, niin syntyy paras kastike. Ensimmäinen saa olla lähes juoksevaa, toinen voi olla vain kevyesti notkeaa, kolmatta voit vaikka jatkaa.


  • Soijakastiketta, kalakastiketta, limetin mehua, rypsiöljyä, chiliä, valkosipulia
  • Soijakastiketta, maapähkinävoita, limetin mehua, ruokosokeria, chiliä, notkeaksi kiehuvalla vedellä
  • Kaupan valmis sweet chili -kastike



7.4.2019

Pyhäpöytään munakoisovuoka ja Piqueras-punaviini

Pääsiäinen on tuloillaan. Miten olisi ruuaksi tällainen hauska munakoisovuoka, jossa on käytetty karitsanjauhelihaa? Kasvissyöjä voi helposti korvata karitsan vaikka soijarouheella tai Muru kaurajauhiksella.  Alkuperäinen ohje mainitsee tämän reseptin yhteydessä moussakan, mutta eihän tämä sitä varsinaisesti ole, joten laitetaan mukaan myös moussakan ohje. 

Luvassa on mainioita makuja: reseptissä on mukana mm. fenkolia, selleriä, fetaa, minttua, munakoisoa, oreganoa, basilikaa, rosmariinia. Jotenkin tulee sellainen olo, että luettelin juuri lempparilistaani.

Homman taputtelee makoisa punaviini, siitä lisää lopuksi.


Kuvituskuva: Taken Pixabay
Munakoisoivuoka

2 munakoisoa ohuina viipaleina
400 g karitsanjauhelihaa
2 rkl öljyä
3 tl kuivattua minttua
2 tl kuivattua yrttiseosta esim. oregano, basilika ja rosmariini seosta
2 punasipulia
6 valkosipulinkynttä
1 fenkoli
2 vartta selleriä
2 rkl öljyä
2 prk (n. 800 g) laadukasta tomaattimurskaa tai pilkottuja tomaatteja
2 tl sokeria
suolaa ja mustapippuria
½ dl kreikkalaista oliiviöljyä
300 g fetajuustoa



Paista munakoisoviipaleet molemmilta puolilta ruskeiksi kuivalla pannulla. Nosta sivuun.
Ruskista jauheliha ja yrttiseokset öljyssä. Mausta pippurilla ja suolalla. Nosta sivuun odottamaan. Kuullota hienonnetut punasipulit, valkosipulit, hienonnettu  fenkoli ja selleri pehmeiksi. Lisää tomaattimurska, sokeri ja suola. Anna kiehua noin 20 min. miedolla lämmöllä. Lisää joukkoon runsaasti oliiviöljyä. Kokoa vuoka paistetuista aineksista latoen niitä vuorotellen vuokaan. Murustele väleihin fetajuustoa. Paista 170-asteisessa uunissa noin 45 min.
Valmistusaika: 1 t 30 min.
Neljä annosta.
Moussaka (kreikkalainen munakoisovuoka)
2 pientä munakoisoa
4 perunaa

Leikkaa munakoisot pitkittäissuunnassa ohuiksi viipaleiksi. Kuori perunat, viipaloi pitkittäissuunnassa ja keitä 10 minuuttia.

Valmista tomaattikastike ja valkokastike. Lirauta uunivuoan pohjalle oliiviöljyä, sen päälle hiukan soijakastiketta, sitten munakoisoviipaleita, soijakastiketta, perunaviipaleita, soijakastiketta, munakoisoviipaleita, soijakastiketta, munakoisoviipaleita, soijakastiketta, valkokastiketta. Paista 175 asteisessa uunissa vajaa tunti. Kun päälle on tullut kauniin ruskea pinta, peitä foliolla. 


Soijarouhe-tomaattikastike

oliiviöljyä
3 dl tummaa soijarouhetta tai karitsanjauhelihaa
3 dl kasvislientä
2 rkl soijakastiketta
1 keltasipuli 
4 valkosipulinkynttä 
400 tomaattimurskaa
1 dl valkoviiniä
kuivattua oreganoa
suolaa
pippuria
kanelia
persiljaa
basilikaa
sokeria

Lisää pannulle öljyä, perään soijarouhe, ja pyörittele siinä. Lisää kasvisliemi ja soijakastike. Kun liemi on imeytynyt soijarouheeseen, lisää pilkotut sipulit ja freesaa pikaisesti. Kaada joukkoon tomaattimurska ja viini ja hauduttele hetki. Mausta suolalla ja pippurilla ja vielä ripauksella kanelia. Lisää hakatut persiljat ja basilikat ja poista kirpeyttä haluamallasi määrällä sokeria.

Valkokastikkeen ohje on täällä, tee tuplasatsi ja lisää siihen 100 g mozzarellaa ja hieman jäähtyneeseen lujaa sekoittaen kaksi keltuaista. 

Juomasuositus: Kevyesti paahteinen Piqueras Old Wines Garnacha 9,89€ Alko (7.4.2019)


Kirjoitus on tehty yhteistyössä Cisa Drinks Oy:n kanssa