12.7.2019

Kurkumalla maustetut kukkakaalit ja porkkanat sekä tahinikastike












Kurkumalla maustetut kukkakaalit ja porkkanat sekä tahinikastike
1 kukkakaali 2 porkkanaa2 valkosipulinkynttä1 chilipalko2 rkl sitruunan mehua öljyä paistamiseenkurkumaasuolaa ja pippuria1 dl paloiteltuja cashewpähkinöitäpersiljaa
Pilko kukkakaali pieniksi nupuiksi. Halkaise porkkanat pitkittäissuunnassa ja esikeitä muutama minuutti. Pilko valkosipuli ja chili. Paista kasviksia lempeällä pannulla niin kauan, että ne kypsyvät. Purista päälle sitruunan mehua ja mausta runsaalla kurkumalla, suolalla ja pippurilla. Annoksen päälle sopii kivasti persilja. 
2 dl jugurttia0,25 dl tahinia0,5 rkl sitruunamehuasuolaa(sokeria)
Valmista kastike sekoittamalla ainekset yhteen. 
Juomasuositus: Mikäli päätit tehdä hieman väkevämmällä chilillä mehustetun kattauksen, valitse juomaksi jokin saksalainen makeahko valkoviini. Muuten esim. italialainen Corte Giara Soave on oiva valinta.  



10.7.2019

Sangolliset mustikoita ovat työn takana, puolukkasadosta tulee hyvää

Mustikkasadosta on kukka- ja raakilehavaintojen perusteella tulossa korkeintaan keskinkertainen, useimmilla alueilla heikko. Etelä- ja Keski-Suomessa mustikka kypsyy laajemmilla alueilla kerättäväksi heinäkuun puolesta välistä alkaen. Puolukan satonäkymät ovat hyvät.
Mustikan kukkien määrä on ollut keskimääräistä alhaisempi neljässä havaintometsässä viidestä. Mustikan pölytys onnistui kuitenkin paremmin kuin ensimmäisten havaintojen perusteella arvioitiin, keskimäärin 60 prosenttia mustikan kukista on päätynyt raakileeksi.

- Vaikka mustikan pölytys onnistuikin kohtuullisesti, kukkien vähäisen määrän takia raakojen mustikoiden määrä on ollut keskimääräistä alhaisempi kolmessa havaintometsässä neljästä. Näiden havaintojen perusteella mustikkasadosta on tulossa korkeintaan keskinkertainen, useimmilla alueilla sitä heikompi, kertoo erikoistutkija Rainer Peltola Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Puolukka marjastuskesän valopilkkuna

Puolukan pääkukinta eteläisessä Suomessa on päättynyt, pohjoisemmilla alueilla puolukka kukkii edelleen. Tähän mennessä lasketuissa koeruuduissa kukkia on ollut keskimääräisesti tai sitä runsaammin kolmessa havaintometsässä neljästä. Sadosta on havaintojen perusteella tulossa hyvä, mikäli kukinnan aikaiset sääolot ovat pölytykselle suosiolliset.
Mansikkakausi on menossa parhaimmillaan ja ainakin Turun torilla myytiin eilen Honey-lajiketta 2€/litra. Sen verran sitä oli pukannut, että viljelijä oli ihmeissään marjojen määrässä. 
Villivadelmia kurkin eilen, kun kävin pyöräilemässä. Kovin ovat raakoja vielä. 
Luken ja Suomen 4H -liiton yhteistyö marjahavaintojen teossa jatkuu vuonna 2019. Tähänastiset havainnot on tallennettu kaikille avoimeen marjahavaintojen tiedotusjärjestelmään. Järjestelmä löytyy osoitteesta marjahavainnot.fi. Marjahavaintojen tekijäksi voi ryhtyä kuka hyvänsä marjasadoista ja luonnon tarkkailusta kiinnostunut. Ohjeet havaintometsän perustamisesta sekä havaintojen teosta ja tallentamisesta löytyvät tästä osoitteesta.

6.7.2019

Paahdetut munakoisot

 Paahdetut munakoisot
2 pientä munakoisoa
suolaa
öljyä
valkosipulinkynsi
saksanpähkinärouhetta
1 rasia kirsikkatomaatteja
mozzarellaa
tuoretta persiljaa
suolaa ja pippuria
Leikkaa munakoisot pitkittäin puoliksi ja tee leikkuupinnoille pienet noin sentin syvyiset viillot. Älä viillä kuoreen asti. Lisää pannulle öljyä ja valkosipunkinkynsi pariksi siivuksi vedettynä. Paista munakoisoja leikkuupinta alaspäin n. 5 minuuttia. 
Halkaise kirsikkatomaatit ja hakkaa persilja. Laita munakoisot uunivuokaan, päälle suolaa ja pippuria, persiljaa, rouhetta, mozzarellaa ja kirsikkatomaatteja. Paista 190 asteessa n. 20 minuuttia, tai kunnes munakoiso on täysin kypsä ja juusto mukavasti ruskistunut. 
Tarjoa sitruunavoissa paistettujen varhaisperunoiden ja maustamattoman jugun kanssa.
Alkuperäisessä reseptissä munakoiso on itketetty, eli siitä on suolattu karvaus pois. En pidä sitä kuitenkaan tarpeellisena. Korvasin myös pinjansiemenet saksanpähkinärouheella ja basilikan persiljalla. Niitä nyt vaan sattui olemaan. 

Kirjoitus on tehty yhteistyössä Cisa Drinks Oy:n kanssa.

27.6.2019

Vanhanajan munasalaatti

On klassikoita ja klassikoita. Ja sitten on hämäriä muistikuvia lapsuudesta. Ja klassikosta. Ja Nummirockista joskus vuonna papu.


Vanhanajan munasalaatti (3 annosta lisuriksi)

Salaatinlehtiä
1  kananmunaa
0,3 dl kuohukermaa
0,5 tl sitruunamehua
1 tl sinappia
0,5 tl sokeria
suolaa
valkopippuria

Pese lehdet ja linkoa kuiviksi.

Keitä kanamuna, survo keltuainen kipon pohjalle. Vatkaa kerma ja sitruuna vaahdoksi, lisää sinappi ja mausteet. Yhdistä keltuaiseen ja sekoita sileäksi. Pilko valkuainen sekaan.

Siirrä salaatit kulhoon ja kaada kastike päälle.

25.6.2019

Uusi valvontamenetelmä varmistaa mansikan alkuperän

Luonnonvarakeskus ja Ruokavirasto ovat yhdessä kehittäneet analyysimenetelmän suomalaisen mansikan alkuperän varmistamiseksi. Nyt tietokanta on niin kattava, että sitä voidaan käyttää maantieteellisen alkuperän varmistamiseen. Näytteitä voidaan jo verrata Puolassa ja Ruotsissa tuotettuihin mansikoihin, ja tänä vuonna vertailu laajenee virolaisiin marjoihin. Menetelmä on nyt myös kuntaviranomaisten käytettävissä ja kuntien elintarvikevalvojat ottavatkin mansikkanäytteitä erilaisilta kauppapaikoilta. 

Suomalainen kuluttaja haluaa ostaa kotimaassa tuotettuja kasviksia. Koko ketjun luotettavuus on niin kuluttajan kuin viljelijän ja kauppiaankin etu.
Suomeen uusi menetelmä mansikan alkuperän varmistamiseen
”Elintarvikkeiden alkuperäväärennöksiin on kiinnitetty viime vuosina entistä enemmän huomiota. Kotimainen mansikka on arvokas elintarvike, joka tekee sen alttiiksi huijausyrityksille. Maantieteellinen alkuperä on vaikea todentaa ja marjojen kauppaketjut voivat olla pitkiä, joten niiden alkuperästä voi olla vaikea saada tietoja. Nyt käyttöön otettu pysyvien, ei-radioaktiivisten isotooppien analytiikka tarjoa tähän apua”, sanoo kemian yksikönjohtaja Annikki Welling Ruokavirastosta.
Tutkimus perustuu alkuaineissa esiintyvien erilaisten pysyvien, ei-radioaktiivisten isotooppien suhteisiin. Isotooppien suhteelliset osuudet vaihtelevat eri maantieteellisillä alueilla. Pysyvät isotoopit siirtyvät kasveihin ympäristönsä määräämissä suhteissa ja näin isotooppisuhteiden perusteella pystytään analysoimaan kasvituotteiden alkuperä. Tietoja täydennetään kasvien sisältämien hivenaineiden määrittämisellä.

”Tutkimusnäytteitä on otettu koko mansikantuotannon alueelta Suomesta, Ahvenanmaalta Kainuuseen asti. Lisäksi tutkimuksen kautta saamme käyttöömme tulokset Virossa tuotetuista mansikoista. Kun Puolassa ja Ruotsissa viljellyistä mansikoista on jo isotooppiarvot olemassa, alkaa aidosti kotimaisuuden osoittavalla menetelmällä olla kattavuutta. Vuosittain voidaan tarpeen mukaan lisätä näytteitä, jos uutta tarvetta ilmenee. Samoin suomalaiset viljelijät voivat itse testauttaa marjojaan, jos haluavat tarkat ”sormenjäljet” omille marjoilleen. Varsinaisesti siihen ei kylläkään ole tarvetta, niin selkeästi kotimaisten marjojen arvot ryhmittyvät omaksi joukokseen”, sanoo tutkimusprofessori Saila Karhu Lukesta.
Isotooppianalyysit tehdään vielä alihankintana, mutta Ruokaviraston laboratorioon asennettujen Luken ja Ruokaviraston yhteislaitteiden avulla analyysejä voidaan tehdä kohta myös itse. Tämä laajentaa mahdollisuuksia sekä näytemäärien että tuotteiden suhteen. Samoilla laitteilla voidaan tehdä myös muunlaisia isotooppien jakaumaan perustuvia tutkimuksia. 
Näytteiden keruu on alkamassa mansikoiden kypsymisen mukaan ja jatkuu läpi satokauden. Luken näytteenottajat keräsivät hyvin kattavasti näytteet koko mansikan kasvualueelta Suomessa vuosina 2017 ja 2018 tietokantaa varten. Vuonna 2019 näytteenottoa jatketaan vielä eri tyyppisistä kasvatustavoista, mukaan lukien luomumansikat ja kausihuoneissa eli kevytrakenteisissa tunneleissa tuotetut varhaismarjat. Kotimaisten vertailunäytteiden keräys jatkuu edelleen.
Ei-radioaktiiviset isotoopit hyödyksi muissakin tutkimuksissa
Koska isotooppijakauma kertoo kasvin kasvusta ja ravinteiden alkuperästä, voidaan tätä käyttää esimerkiksi luomuvalvontaan tai selvittää ravinteiden kulkeutumista.
Myös ympäristö- ja ilmastotutkimuksissa käytetään ei-radioaktiivisia isotooppitutkimuksia.
Ympäristön muuttuessa pitkäikäiset kasvit, esimerkiksi puut, tallentavat kunkin aikakauden ympäristöolojen mukaisesti isotooppeja puuainekseensa ja kertovat näin muun muassa ilmastonmuutoksesta.

20.6.2019

Taco Bell avaa Turkuun – ei harmita!

Hansakortteli tarjoaa hyviä uutisia herkkusuille, sillä kauppakeskuksessa aukeaa tämän kesän ja syksyn aikana kolme uutta ravintolaa ja täysin uudistettu Aschan-kahvila ja Arnolds.

Taco Bell -pikaruokaravintolaketju laajenee Turkuun ja avaa tähän mennessä ketjun suurimman ravintolan Suomessa Hansakortteliin. Uutta ravintolaa päästään juhlimaan 12. syyskuuta osoitteessa Eerikinkatu 15.
”Taco Bell -fanit ovat odottaneet kovasti ravintolaa Turkuun ja nyt pääsemme heidän toiveisiinsa vastaamaan. Sijaintina Hansakortteli on erinomainen ja uskomme, että kysyntää herkullisille tacoille riittää”, kertoo Taco Bell Suomen ketjujohtaja Sarita Lehtinen.
”Taco Bell täydentää hyvin Hansakorttelin ravintolatarjontaa ja tuo Turun keskustaan odotetun vahvan ja vetovoimaisen kansainvälisen ravintolaketjun. Ravintolan sijainnin ansiosta se pystyy palvelemaan myös kauppakeskuksen normaalien aukioloaikojen ulkopuolella”, sanoo kauppakeskusjohtaja Timo Palviainen.
Hansakorttelin Food Court saa elokuussa uuden tulijan Itsudemo sushi-ravintolasta. Ravintola tarjoaa aasialaisen ystäville laajan kattauksen sushia, lämmintä ruokaa ja jälkiruokaa buffet-tyyliin.
Hansakorttelissa aloittaa toimintansa lisäksi toinen aasialaista ruokaa tarjoava suosittu ketju Luckiefun’s, joka kattaa ravintolaansa laajan sushibuffetin. Perusnigirien ja ‑makien lisäksi tarjolla on myös hieman erikoisempia herkkupaloja, monipuolista kasvissushivalikoimaa unohtamatta.
”Hansakorttelissa on erinomainen kattaus maailman eri makuja ja tarjonta tulee vielä tämänkin jälkeen kehittymään. Olen myös iloinen siitä, että jo avatut uudet ravintolat ovat saaneet hyvän vastaanoton. Esimerkiksi georgialainen ravintola Rioni on laajentanut tarjoiluaan nyt myös brunssin muotoon viikonloppuisin”, Palviainen kertoo.
Ravintoloiden lisäksi moni Hansakorttelista aiemmin tuttu kahvilatoimija jatkaa uudistetuissa tiloissa. Suosittu Aschan avaa täysin uudistettuna syksyllä ja samalla myös kahvilan konseptia on kehitetty asiakaspalautteen perusteella.
Lisäksi Arnolds saa uudet, aiempaa suuremmat tilat espanjalaisten portaiden vierestä. Tarjolla on tuttuun tapaan laaja kattaus makeita ja suolaisia herkkuja, kuten donitseja ja bageleita.

15.6.2019

Satsumagazpacho

Mitäs tykkäät kylmistä keitosta? Pidät tai et, nyt on se aika vuodesta.

Gazpacho edustaa ehkä tällä saralla parhautta. Vichysoisse on ok, ajoblanco semisti ja kurkkukeitto mielenkiintoinen. Maissikeitto ja herne-minttukeitto herättävät uteliaisuuden. 

Kuten myös sitrushedelmät gazpachossa. Idea on mainio. Innoitus reseptiin täältä.


Satsumagazpacho

4  tomaattia 
3 satsumaa
1/2 kurkku
1 punainen paprika
1 sipuli
3 valkosipulinkynttä
1 keskivahva chili
1,5 dl vettä
1 rkl valkoviinietikkaa
2 rkl oliiviöljyä
suolaa
mustapippuria
basilikanlehtiä
krutonkeja tai leipää tarjoiluun

Kalttaa tomaatit. Pilko raaka-aineet ja aja tasaiseksi sauvalla tai blenderillä.

Perinteiseen gazpachoon tulee liotettua leipää (mistä nimityskin), jolla muokataan keiton paksuutta. Itse en ollut sillä päällä.

Säätele juoksevuus vedellä.

Juomaksi sopii esimerkiksi King's Bay -valkoviini.


Kirjoitus on tehty yhteistyössä Cisa Drinks Oy:n kanssa.

12.6.2019

Vauhtia Suomen proteiiniomavaraisuuden nostamiseen

Suomella on erinomaiset mahdollisuudet nostaa proteiiniomavaraisuuttaan ja samalla siirtyä kohti kestävän kehityksen mukaista hiilineutraalia ruokaketjua. VTT:n ja Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR ry:n uusi raportti sisältää toimenpide-ehdotuksia puitavien kasvien, nurmen, kalatalouden sekä hyönteisten ja solumaatalouden entistä tehokkaammaksi hyödyntämiseksi proteiinilähteinä sekä elintarvike- että rehutuotannossa.


Proteiiniomavaraisuudella tarkoitetaan täydennysvalkuaisen kotimaisuusastetta, joka on Suomessa alle 20 prosenttia. Sen nostaminen on tärkeää huoltovarmuuden turvaamiseksi esimerkiksi ilmastonmuutoksen aiheuttamissa epävakaissa markkinatilanteissa.

Rehuproteiiniomavaraisuuden ohella ilmastonmuutoksen tuomien haasteiden takia tarvitaan elintarvikekäyttöön uusia kestävästi tuotettuja proteiinilähteitä. Siksi uusi toimenpidesuunnitelma korostaa koko kotimaisen toimijaverkoston aktivoitumisen tärkeyttä proteiiniomavaraisuuden parantamiseksi.
- EU:ssa on erityisen tärkeää korvata rehusoija Euroopassa tuotetuilla proteiinilähteillä. Yhä useammat toimijat ovatkin alkaneet korvata rehusoijaa kotimaisilla proteiinilähteillä. Kotimaisten proteiinilähteiden rehukäytön arvioidaan moninkertaistuvan lähivuosien aikana. Tämä edellyttää kuitenkin jalostustoimintaa, uusien matalan haitta-ainepitoisuuden lajikkeiden tuloa markkinoille sekä proteiinikasvien viljelyalan huomattavaa kasvua ja satotasojen nousua, toteaa MTK:n vilja-asiamies ja VYR:n hallituksen puheenjohtaja Max Schulman.
Kasviproteiinin kulutus elintarvikkeissa on kasvanut Suomessa edellisestä vuonna 2015 toteutetusta proteiiniomavaraisuutta koskeneesta selvitystyöstä. Erityisesti kaurasta ja palkokasveista valmistettujen kasviproteiinituotteiden kulutus on kasvanut hyvin, ja myös hyönteistuotteita on tullut markkinoille. Kasvun odotetaan jatkuvan, kun kuluttajat hakevat vaihtoehtoja eläinproteiineille. Menestyksekäs kasvu edellyttää kuitenkin esimerkiksi puitavien kasvien osalta koko ketjun yhteistyötä sekä panostuksia lajikekehitykseen, alkutuottajien kouluttamiseen, sopimusviljelyyn ja myös ingredienttiteollisuuden kehittämiseen.

- Erityisesti nurmen, hyönteisten ja solumaatalouden tehokkaaksi hyödyntämiseksi proteiinintuotannossa tarvitaan vielä huomattavien tutkimuspanostusten lisäksi myös toimijaverkoston ja liiketoimintamallien kehittämistä, tähdentää tutkimustiimin päällikkö Emilia Nordlund VTT:ltä. Myös kalatalous voi olla merkittävässä roolissa Suomen proteiiniomavaraisuuden nostossa, mutta ei ilman huomattavia toimenpiteitä sekä sisävesi- että rannikkokalastuksen elinkeinon ylläpitämiseksi.
VYR on perustanut toimenpiteiden viemiseksi käytäntöön proteiinityöryhmän, jonka puheenjohtajana toimii Emilia Nordlund. Proteiinityöryhmä keskittyy ensisijaisesti viljoihin, palko- ja öljykasveihin sekä nurmiin, ja se pyrkii nostamaan Suomen asemaa proteiiniomavaraisuuden ja kestävän ruoantuotannon mallimaana ja esimerkillisenä toimijana EU:n alueella. Ryhmään kutsutaan mukaan toimijoita koko tuotantoketjusta.

Toimeenpanosuunnitelma Suomen proteiiniomavaraisuuden nostamiseksi: https://cris.vtt.fi/files/24247901/RAPORTTI_Toimeenpanosuunnitelma_Suomen_proteiiniomavaraisuuden_nostamiseksi_julkaistava_versio_8.5.2019.pdf

6.6.2019

Savutofupasta

Tästä tuli heittämällä yksi suosikkipastoistani. Valmistuu vajaassa 20 minuutissa ja on huisin herkullinen. Savuinen tofu on älyttömän hyvää ja yllättää jopa monet tofua vastaan rikkoneet. Anna mahdollisuus, vaikkei tofu suosikkisi olisikaan.


Savutofupasta

350 g spagettia

300 g jalotofua (kylmäsavu)
oliiviöljyä
1 pieni keltasipuli
2 valkosipulinkynttä
2 dl kaurakermaa
suolaa
pippuria
reilusti parmesaania
tuoreita yrttejä (esim. basilika, timjami)

Keitä spagu ohjeen mukaan.

Kuivaa tofu talouspaperilla, pilko kuutioiksi ja paista väri pintoihin kuumalla pannulla öljyssä. Ota pannulta pois, lisää öljyä, lisää sipuli ja freesaa hetki. Lisää valkosipuli ja hetken päästä kaurakerma. Heitä mukaan tofut, anna muhia hetki. Mausta suolalla ja pippurilla. Kaada spagettien päälle ja kauho sekaan parmesaani. Yrttejä saa laittaa runsaasti.

Jälkkärilautaselle vielä kesäiltojen taikaa.



5.6.2019

Turun ja Paimion koululaisille tarjolla kotiruokalounasta kesäloman ajan

Arkea tarjoaa jo perinteiseen tapaan turkulaisille ja paimiolaisille peruskoululaisille mahdollisuuden ostaa koululounasta vastaavan kotiruokalounaan kesälomankin ajan.
Kouluikäisten lasten ruokailu saattaa tuottaa perheille päänvaivaa koulujen kesälomien aikana. Vanhempien j Arkea on kesästä 2015 alkaen tarjonnut peruskoululaisille mahdollisuuden syödä kouluruokaa vastaavan lounaan myös kesäaikana. Tänä vuonna Turussa on jo kolme eri ravintolaa, joissa peruskoululaiset voivat ruokailla kesälomalla: Ruusukortteli, Petrelius ja Lehmusvalkama. Lisäksi paimiolaiset peruskoululaiset voivat nauttia kesälomalounaasta Paimion PaltanPadassa.
Koululaiset voivat ostaa ravitsemuksellisesti koululounasta vastaavan aterian maanantaista 3.6.2019 alkaen Arkean ravintoloista seuraavasti:
Kuva: Pixabay / Hans Braxmeier

Turku, Ruusukortteli: Lounas on tarjolla Ruusukorttelin hyvinvointikeskuksessa (Puistokatu 11) klo 11–12.45. Ruokasalissa on tarjolla päivittäin kolme eri ateriavaihtoehtoa, joista yksi on kasvisruoka. Ateriaan sisältyy pääruoan lisäksi salaatti, ruokajuoma ja leipä. Hinta 3,50 €.
Turku, Petrelius: Lounas on tarjolla Ravintola Petreliuksessa (Peltolantie 3) klo 10.30–12.30. Ruokasalissa on tarjolla päivittäin kolme eri ateriavaihtoehtoa, joista yksi on kasvisruoka. Ateriaan sisältyy pääruoan lisäksi salaatti, ruokajuoma ja leipä. Hinta 3,50 €.
Turku, Lehmusvalkama: Lounas on tarjolla Lehmusvalkaman hyvinvointikeskuksessa (Karviaiskatu 7) klo 11–13.00. Ruokasalissa on tarjolla päivittäin kaksi eri ateriavaihtoehtoa. Ateriaan sisältyy pääruoan lisäksi salaatti, ruokajuoma ja leipä. Hinta 3,50 €.
Paimio, PaltanPata: Lounas on tarjolla PaltanPadan ruokasalissa (Paltantie 4) arkisin klo 11–13. Ateriaan sisältyy pääruoan lisäksi salaatti, ruokajuoma ja leipä. Hinta 4,00 €.

Lisätiedot: palvelujohtaja Sanna Malaska, 040 359 3297

2.6.2019

Vegaaninen paneer kosheli eli bataatticurry cashewkermalla

Nepalilaisen paneer koshelin perinteisiä ainesosia ovat leipäjuusto, tomaatti ja cashewkerma. Halusin tehdä vegaanisen version, joten leipäjuuston tilalle pomppasikin bataatti. Tämä on mainio ruoka, joka valmistuu isommallekin porukalle puolessa tunnissa.

Kyytipojaksi voi vaikkapa laittaa turkkilaista jugua, lättänäleipää, raparperichutneya ja riisiä.


Paneer kosheli

1 bataatti

Kuori, pilko isoiksi kuutioiksi ja keitä vedessä muutama minuutti. Bataatti kypsyy äkkiä. Valmista sillä aikaa curry.

2 rkl rypsiöljyä
iso kukkurallinen garam masalaa
1 rkl tuoreta inkivääriä pilkottuna hienoksi
1 chili
1 keltasipuli
3 valkosipulinkynttä
3 dl kasvislientä
400 g tomaattimurskaa
1 rkl tomaattipyreetä
1 tl fenkolinsiemeniä
1 rkl juustokuminaa
iso luraus ketsuppia tai muuta makeuttajaa
suolaa
korianteria (tai lehtipersiljaa)
limettiä

Kaada pannulle rypsiöly. Määrät eivät ole tässä ohjeessa turhan tarkkoja. Maun mukaan lisäillen. Freesaa garam masalaa, inkivääriä, chiliä ja pilkottua sipulia hetki pannulla. Lisää myös valkosipulia ja pian sen jälkeen loput ainekset. Anna muhia hetki. Lisää keitetyt bataatit.

1 dl liotettuja cashewpähkinöitä
1,5 dl kaurakermaa

Aja cashewpähkinät liotusliemen ja kaurakerman kanssa sileäksi sauvalla. Lisää curryn sekaan. Lisää nestettä, jos tarvii, tarkista maut ja hakkaa vielä lopuksi korianteria (tai lehtipersiljaa) sekaan. Purista päälle hiukan limetistä mehua.

Ohjeeseen tuli kimmoke täältä, vaikka määriä ja ainesosia olenkin hieman ruuvannut. 

Juomaksi: Olueksi vehnäolut tai mukava pilssi. Viiniksi vaikka hieman makeutta pitänyt valkoviiniä (sopivat mausteisempien ruokien kanssa, vaikken muuten niin välitä).


Kirjoitus on tehty yhteistyössä Cisa Drinks Oy:n kanssa.




26.5.2019

Punaviinisuositus: Gran Appasso Collezione Old Vines Primitivo 2017


Gran Apasso -pullo painaa kuin sammio sulatettua lyijyä. Punaviini maistuu kuitenkin huomattavasti lyijyä paremmalta, eikä tässä ole edes metallista makua. Vaan on se silti raskas puteli, rypäle on varmaan niin hienosti konsentroitunut (ks. alla).

Tämä italialainen helmi uiskentelee suussani niin ryhdikkään luontevasti, että päätin antaa sille ihan oman luvun Polkkapossun historiassa. Ja taitaa tämä muillekin kelvata, sillä viini sijoittui pronssille Vuoden viinit -kilpailussa sarjassa Euroopan punaviinit, hinta 13-18 euroa

Maa: Italia
Rypäle: Primitivo
Hinta: 17,97€
Alkoholiprosentti: 16
Sokeri: 10,0 g/l
Hapot: 5,9 g/l


Alkon luonnehdinta: keskitanniininen, kirsikkahilloinen, mustikkainen, karhunvatukkainen, suklainen, vaniljainen, tamminen. Ruokaehdotuksesi Alkosta pistetään esimerkiksi barbeque-marinoituja possunribsejä, kasvis-naudanlihavartaita tai T-luupihvejä. Yleisesti ottaen savuaromien kanssa tämä on hyvä pari. Mikäli ruoka ei maistu, ota vaikkaa tassuusi savuaromiliemitötterö ja tuoksuttele sitä siinä siemailun ohessa.
  
Gran Apasso ei ole ihan perus-appassimento, joita alkon hyllyillä on ihan liikaa. Appassimento-menetelmällä valmistettujen viinien rypäleitä on kuivattu ainakin hetken aikaa, jotta rypäleen parhaat maut on saatu tiivistymään. En ole ihan varma, mitä appassimento tällä hetkellä ihan käytännössä tarkoittaa. Siis mitä pitää tehdä, että tuota nimeä voi käyttää.  Mutta juuri tällä hetkellä en jaksa asiaa murehtia.

Primitivo-rypäle on lähtöisin Kroatista, josta se ajautui kloonina Italian kantapäähän Pugliaan (Apuliaan). Zinfandel on Primitivon Amerikan serkku, geeniperimältään hyvinkin lähellä. Mainioita rypäleitä ovat molemmat. 

Tästä kuules semmonen viini, että hetken joudut ihmettelemään. Älkää nyt silti masentuko, että Alko on tänään kiinni, nopeimmille näitä on Turun kaupoissa vielä alkuviikosta jäljellä.



24.5.2019

Ruualla on suuri vaikutus kansanterveyteen

Suomessa ruoka on tunnetusti turvallista, mutta ravitsemukseen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Hedelmien liian vähäinen saanti aiheuttaa Suomessa noin 35 000 ja vihannesten liian vähäinen saanti noin 28 000 haittapainotetun elinvuoden (DALY) menetyksen vuosittain. Tämä ilmenee Ruokaviraston, Helsingin yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistutkimuksesta, jossa tarkasteltiin ruokajärjestelmän kansanterveydellisten vaikutusten kustannuksia ja arvioitiin ravitsemuksellisiin, kemiallisiin ja biologisiin vaaroihin liittyviä riskejä. 

Projektissa tutkitaan yhteiskunnalle, yrityksille ja kuluttajille koituvia kuluja ruokaan liittyvien tautien ja epidemioiden hoidosta sekä elintarvikkeiden ja talousveden valvonnasta. Ruokajärjestelmällä tarkoitetaan kokonaisuutta ruoan tuotannosta sen päätymiseen kuluttajalle eli pellolta pöytään -ketjua.
Monitieteinen tutkimus tukena päätöksille
Projektissa on tutkittu ravitsemuksellisia, biologisia ja kemiallisia tekijöitä. Biologisista elintarvikevaaroista on tarkasteltu esimerkkeinä listeria-bakteeria, norovirusta sekä trikiini- ja toksoplasma-loisia, kemiallisista lyijyä, aflatoksiini-homemyrkkyjä ja dioksiineja. Ravitsemuksellisista tekijöistä on tarkasteltu liiallista suolan ja kovan rasvan saantia sekä liian vähäistä kasvisten ja hedelmien käyttöä.


Monitieteisellä tutkimusyhteistyöllä on voitu tarkastella ruoan kansanterveydellisiä vaikutuksia ja näiden kustannuksia eri menetelmillä ja malleilla ja antaa päätöksentekijöille tietoa suomalaisten elintarviketurvallisuuteen vaikuttavien päätösten ja priorisoinnin tueksi. Tutkimuksessa ravitsemukselliset tekijät ovat nousseet merkittävänä ryhmänä esiin ainakin osittain siitä syystä, että muita elintarvikkeisiin liittyviä riskejä hallitaan jo nyt sekä viranomaisten että yritysten toimin tehokkaasti.
Suomessa hyvä elintarviketurvallisuus
Suomessa valvotaan, etteivät ruoan sisältämät biologiset tai kemialliset vaarat aiheuta kuluttajan terveydelle haittaa. Tämä nähdään myös Ruori-hankkeen tuloksissa: ravitsemuksellisten riskien kuten liiallisen suolan tai tyydyttyneiden rasvahappojen tai toisaalta liian vähäisten hedelmien ja vihannesten aiheuttamat terveyshaitat ovat huomattavasti suurempia (8000 - 35000 DALY vuodessa) kuin ruoan biologisten (listeria, toksoplasma, norovirus) tai kemiallisten (dioksiinit, lyijy, aflatoksiini) vaarojen aiheuttamat terveyshaitat (1 - 700 DALY vuodessa).
”Yritämme hankkeessa auttaa päättäjiä hahmottamaan riskien suuruusluokkia”, sanoo johtava tutkija Jouni TuomistoTerveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.
”Suomen hyvä elintarviketurvallisuus ei ole itsestäänselvyys, vaan pitkän kehitystyön tulos. Hyvään tilanteeseen ei voi tuudittautua, vaan elintarviketurvallisuus vaatii jatkuvaa ylläpitoa”, sanoo erikoistutkija, FT, dosentti Johanna SuomiRuokavirastosta.
”Tutkimus on kiinnostava, koska siinä vertaillaan erityyppisiä riskejä ja niistä aiheutuvia terveydellisiä ja taloudellisia seurauksia. Tätä aihetta olisi tarpeen käsitellä laajemmin, sillä nyt tehdyssä tutkimuksessamme oli mukana vain kymmenkunta esimerkkitekijää. Havaitsimme, että tietoa monista taustatekijöistä ei nykyisellään ole olemassa tai niihin liittyy paljon epävarmuuksia. Elintarvikeperäisen tautitaakan tutkimiseen tarvittaisiin lisää perustutkimustakin”, sanoo ELT, dosentti Pirkko Tuominen Ruokavirastosta.

Tavoitteena on parantaa ymmärrystä erityisesti siitä, miten erilaiset valvontatoimenpiteet ylläpitävät terveyttä. Tällöin ei riitä pelkkä altisteen nykyisen tautitaakan laskeminen, vaan on lisäksi arvioitava erilaisten valvontaa lisäävien tai vähentävien toimenpiteiden vaikutusta tautitaakkaan ja muihin kustannuksiin. Tätä erityisen haastavaa osa-aluetta toteuttaa hankkeessa Helsingin yliopisto. Työ valmistuu kesällä 2019.
Myös vienti hyötyy elintarvikevalvonnasta
Hyvän elintarviketurvallisuuden ylläpidon lisäksi elintarvikevalvonta on tärkeää suomalaisten elintarvikkeiden ulkomaanviennille.
”Norminpurku ei siis aina ole hyvä vaihtoehto. Esimerkiksi elintarvikeviennin edellytys on, että biologisten ja kemiallisten elintarvikevaarojen valvonta on kunnossa. Vientimaat haluavat tiedot Suomen viranomaisvalvonnan toteuttamisesta ja tuloksista, ja vientiehtoihin voi kuulua myös vaatimuksia vientilaitosten tavallista useammin tehtävistä tarkastuksista”, toteaa Tuominen.
Tutustu projektikuvaukseen
Projektista valmistuva raportti tuloksineen julkaistaan kesällä 2019 Tieto käyttöön -sivulla.

19.5.2019

Mokkainen grillisoosi ja alennuskoodi lukijoille

Mikäli kahvia sattui jäämään pari desiä ylimääräistä ja grillaaminen kuulostaa kuningataridealta, kannattaa riipaista hauska mokkainen grillikastike. Tämä soosi on parhaimmillaan lampaan kanssa, mutta voi sillä sivellä muutakin punaista lihaa – tai kasviksia kuten kesäkurpitsaa, maissia, paprikaa, sipulia, perunaa, mitä niitä nyt sitten grillataankaan,

Tästä tulee aika reipas satsi, mutta jaa määrät, mikäli tunnet pienempää tarvetta.
 


Mokkainen grillisoosi


2 dl ketsuppia
2 dl kahvia
1,5 rkl ruokosokeria
1 tl sipulijauhetta
1 tl chilijauhetta
1 tl timjamia

1 rkl soijakastiketta
1 rkl balsamiviinietikkaa
muutama rouhaisu mustapippuria myllystä

Mittaa ketsuppi, kahvi, sokeri, sipuli, chili ja timjami kattilaan. Anna poreilla hiljalleen 10 minuuttia. Lisää lopuksi soijakastike, balsamiviinietikka ja mustapippuri.


Tätä voi käyttää myös marinoimiseen, mutta oikea tarkoitus on palojen hipsuttelu ja herkkä sively kesken käristyksen.




Tiedäthän, mistä kahvisi hommaat?

Mikäli et, be informed! Slurp toimittaa sinulle mitä hienoimpia pienpaahtimoiden kahveja haluamasi väliajoin suoraan kotiin. Voit valita tummaa, vaaleaa tai vaikka molempia vuorotellen. Sinä päätät!


Slurpilta voi tilata hauskan lahjan ylioppilaalle. Eikä ihan niin perinteisen. Suosittelen tutustumaan palveluun, siilä Polkkapossun lukijana sinulla kävi juuri hillitön munkki. Kahvielämyksen ensikahvista saat 30% alennusta koodilla "polkkapossu" ja 5 euron alennus heilahtaa yli 30 euron lahjatilauksista koodilla "possulahja". Käy tsekkaamassa lahjasivulla.



Kirjoitus on tehty yhteistyössä Slurpin kanssa.

Satokausi, sesonki — Miten se nyt menikään?

Kun puhutaan kasvisten satokausista, voidaan vain ennustaa tulevaa. Satokaudet eivät välttämättä ole joka vuosi samanlaisia, sillä välillä luonto määrää toisin – jopa edellisen vuoden sääolosuhteet vaikuttavat uuteen satokauteen. Satokausi tarkoittaa tuotteen koko kasvukautta ja sesonki on se ajanjakso, jolloin kasvisten päälajikkeiden sadot ovat parhaimmillaan. Satokauden parhainta aikaa on siis sesonki.
Kotimaiset kasvikset juuri nyt
Toukokuussa kotisuomessa luonto on vasta heräilemässä talven jäljiltä ja pelloilla sekä kotipuutarhoissakin istutetaan vasta taimia maahan ja niiden satoa odotellaan lajikkeesta riippuen kesäkuun puolenvälin jälkeen. Monet ammattiviljelijät edistävät varhaisvihannesten kasvua lämmitetyissä kasvihuoneissa. Ilmojen lämmettyä istutukset alkavat avomaalla. Toukokuussa kotimaisia avomaan varhaisvihanneksia ei juuri ole tarjolla raparperin lisäksi. Kesä-heinäkuu ovat varhaisvihannesten aikaa. Esimerkiksi ensimmäiset avomaan varhaiskaalit saadaan heinä-elokuun vaihteessa. Nyt myynnissä olevat varhaiskaalit tulevat Etelä-Euroopasta.


Ulkomaiset kasvikset juuri nyt
Vaikka erikoishedelmiä tuodaan eri alkuperämaista eri puolilta maailmaa ympäri vuoden, ei niille voida määritellä varsinaista pääsatokautta. Useat hedelmäpuut tuottavat kaksi kertaa vuodessa satoa, jonka jälkeen ne pitävät tauon ja aloittavat uuden kasvukauden. Erikoishedelmien paras saatavuus on silloin, kun meillä suomessa on talvi eli marras-helmikuussa.
Pidämme meille tärkeänä Euroopan satokautta niiden hedelmien ja vihannesten osalta, joita on kulloinkin saatavilla. Avokadon ja mangon Euroopan pääsatoa saadaan elokuusta eteenpäin. Keväällä mangoa tuodaan Etelä- ja Väli-Amerikasta. Juuri nyt siirrytään sitruunoiden päälajikkeesta Primofiorista muihin pienempiin lajikkeisiin, joten sitruunoiden Euroopan pääsato on ohi. Kirsikan satokausi on alkamassa ja aprikoosien, persikoiden sekä nektariinien satokausi on jo alkanut huhtikuun puolella. Tankoparsojen kausi on hyvässä vauhdissa ja jatkuu aina kesäkuun puoleen väliin saakka.
Suomessa yleisimmin tarjolla oleva sitruunalajike on Primofiori. 

Banaanin ja ananaksen satokausi
Banaanin ja ananaksen saatavuus on tasaista ympäri vuoden. Niiden vakaa hinta perustuu maahantuontiyritysten tekemiin vuosisopimuksiin. Ilman ostoteknistä sopimusta on luonnollista, että banaanin markkinahinta tippuu kesäkaudeksi, koska kysyntää on vähemmän ja ananaksen osalta taas hintaan vaikuttaa kysynnän ja tarjonnan suhde.

Miksi suosia satokauden tuotteita?
Edullisuus
Satokauden tuotteiden hinnoittelu on monen asian summa. Hintatason määrää mm. kysyntä ja tarjonta, markkinatilanne, sääolosuhteet ja sadon onnistuminen. Näin ollen hinta ei aina ole satokaudessa edullisimmillaan.
Jos satoa saadaan runsaasti ja sen kysyntä on hiipunut syystä tai toisesta satokauden aikana, on todennäköistä, että hinta on varsinaisella myyntihetkellä hyvinkin edullinen, vaikka tuote myydään sesongin ulkopuolella. Toisaalta, jos sato jää odotettua pienemmäksi, saattaa tuotteen hinta nousta parhaimmassa satokauden ajankohdassa hyvinkin korkealle. Monien tuotteiden kohdalla alkuperämaalla, tuotteen koolla, lajikkeella ja laadulla on iso merkitys ja vaikutus tuotteen lopulliseen hintaan. Näiden lisäksi hintaan vaikuttaa sadon onnistuminen.
Maku ja tuoreus
Pelkkä satokausi ei riitä kertomaan tuotteiden mausta, laadusta tai tuoreudesta. Satokauden ensimmäiset ja viimeiset hedelmät sekä vihannekset eivät yleensä ole parhaimmillaan, sillä ne ovat usein kooltaan pieniä, mauttomampia ja säilyvyydeltään huonoja. Jotkut tuotteet tarvitsevat lyhyttä varastosäilytystä tullakseen maukkaiksi, mm. sitrushedelmät. Niissä tapahtuu kemiallinen reaktio poimimisen jälkeen, jossa hedelmän sisällä olevat hapot, sokerit ja entsyymit yhdistyvät ja muodostavat hedelmän lopullisen rakenteen ja maun. Hyvin usein esim. sitrushedelmät ovat parhaimmillaan vasta satokauden puolivälissä – ei alussa.
Vinkki! Omaan ostoskassiin kannattaa ehdottomasti valita ne painavimmat ja mehukkaimmat hedelmät.
Ekologisuus
Etelä- ja Väli-Amerikan tuotteet lastataan heti poimimisen jälkeen eikä niitä varastoida juuri lainkaan. Näiden tuotteiden kuljetusaika on pidempi kuin esim. Euroopan tuotteilla. Kuljetukset Etelä- ja Väli- Amerikasta tapahtuvat pääasiassa meri- tai autokuljetuksilla sekä niiden yhdistelmällä. Meriteitse kuljetettuna tuotteilla on hyvin pieni hiilijalanjälki. Suomeen tuotavista kasviksista vain pieni osa on tuotu lentoteitse, noin 1%. Nämä tuotteet ovat eksoottisia ja hyvin harvinaisia.
Pitkä varastointi vaikuttaa aina makuun. Ulkolaisia tuotteita ei juurikaan varastoida lukuun ottamatta Euroopan satokauden päärynöitä ja omenoita. Kotimaisia ja ulkolaisia varastotuotteita ovat juurekset, sipulit, perunat, kaalit ja omenat. Huomioitavaa on, että varastointi on aina kulu.
Lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttö
Lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttäminen riippuu kasvilajikkeesta, sääoloista ja maaperästä. Esimerkiksi luomuviljelyssä ei käytetä kasvinsuojeluaineita eikä keinotekoisia lannoitteita.

17.5.2019

Vietnamilainen ravintola Huong Viet, Turku


Vietnamilaisessa ruuassa käytetään paljon yrttejä ja vihanneksia. Raaka-aineista huokuu tuoreus, eikä niitä ole marinoitu ikuisuuksia erilaisissa liemissä. Rasvoja ja öljyjä käytetään vähän.  Jos jotain heitetään pannulle, se tehdään pikaisesti. Vihannekset tarjoillaankin usein lähes raakoina. Perusaineksia ovat riisi, nuudelit, soijakastike, kalakastike, katkaraputahna, maapähkinä, tofu, lukuisat vihannekset, hedelmät ja yrtit. 


Ruoka syödään pääsääntöisesti puikoilla, mutta myös lusikkaa käytetään. Lusikkaa tarvitaan erityisesti uskomattoman makuisissa keitoissa, jotka vievät jalat alta. Parhautta ovat erilaiset muunnokset pho-keitosta. Vietnamilaisen ravintolan pöydässä on usein erilaisia tahnoja, chilejä, hiutaleita, joskus jopa tuoreita yrttejä, joita voi vaikka itse lisäillä oman maun mukaan ruokiin. 

Erittäin ystävällinen hymy toivotti meidät tervetulleiksi ravintolaan. Paikka oli auennut vasta kymmenisin minuuttia aiemmin, mutta puheensorina täytti jo tilan. Viereisessä pöydässä oli seurue nuoria naisia, takakulmassa aasialainen pariskunta pienen lapsensa kanssa ja ikkuanaseinustalla reippaasti yli 70-vuotiaat rouva ja herra. Ja tietysti me. Aika hauska otos siis. 

Ruokalista ei ollut mahdottoman pitkä, kuten tällaisissa paikoissa joskus on. Alkuruokaa en syönyt lainkaan, ehkä alkuruokapuoleen olisin kaivanut hieman lisää  yritystä. Muuten olin tyytyväinen vaihtoehtoihin. Ruoka oli juuri sitä, mitä odotinkin, annos oli reilu ja hintakin oli mukavan huokea. Maut olivat todella kohdallaan, huikean hyvää. Palvelusta ihan täysin kymppi. Paikka oli siisti ja sisustus ihan perusyksinkertainen mutta viihtyisä. 


Tämä oli ensimmäinen kerta, kun kävin, mutta ei taatusti viimeinen. Polkkapossu suosittelee ja lähettää kiitokset ravintolan henkilökunnalle. 

Linnankatu 27
avoinna arkisin 11–21, la 12–22, su 1221
puh. 044 328 8612
kuljetukset myös Foodoralla
Facebook-sivu








15.5.2019

Iltapalapannu

Joko pelkkä leivän jyrsiminen iltapalaksi kyllästyttää?! Pieni vinkki ilman selittelyjä:


Iltapalapannu

jotain pikkutomaatteja
herkkusieniä
pikkupaprikoita (pimientos de padron)
ruisleipäsiivu kuutioiksi
valkosipuliöljyä (tai pannulle öljyä, johon muutama siivu valkosipulia)
mustapippuria
sormisuolaa

Käristä pikkutomaatteja, herkkusieniä, paprikoita ja ruisleipää hetki öljyssä. Päälle basilikaa ja suuhun. 

12.5.2019

WWF: Tuore raportti vahvistaa ruuantuotannon olevan suurin yksittäinen syy luonnon monimuotoisuuden romahtamisen taustalla

Luonnon monimuotoisuutta käsittelevä raportti kertoo sukupuuton uhkaavan jopa miljoonaa eläin- ja kasvilajia tulevina vuosikymmeninä ihmisen toiminnan takia. Suurimmat taustasyyt luonnon köyhtymiseen löytyvät nykyisestä ruuantuotannosta.


Juuri julkaistu hallitustenvälisen IPBES-luontopaneelin raportti kertoo karuja tuloksia luonnon tilanteesta. Raportti pohjautuu noin 15 000 tieteelliseen artikkeliin ja lähteeseen. Ihmisten elämää ja yhteiskuntien hyvinvointia ylläpitävä luonto ja toimivat ekosysteemit taantuvat kiihtyvää vauhtia. Jos ihmiset jatkavat luonnonvarojen käyttöä nykyisellään, luonnon tarjoamat palvelut, kuten ruoka, puhdas vesi ja raaka-aineiden saanti, ovat vaarassa.
- Suurin osa luonnon ihmisille tuottamista palveluista ei ole korvattavissa tieteen tai teknologian keinoin. Esimerkiksi huomattava  osa maailman ruuantuotannosta on riippuvaista pölyttäjähyönteisistä ja niiden tuottamista pölytyspalveluista. Jos luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä ei pian pysäytetä, riski korvaamattomien luonnon tarjoamien palveluiden menettämiseksi kasvaa koko ajan, WWF:n ohjelmapäällikkö Jussi Nikula sanoo.

Eläinperäinen tuotanto vie valtaosan maatalouden pinta-alasta

Suurin syy luonnon monimuotoisuuden romahtamiseen on maankäytön muutosten aiheuttama luonnon elinympäristöjen tuhoutuminen. Maankäytön muutosten taustalla ovat ensisijaisesti nykyinen ruuantuotanto ja -kulutus. Esimerkiksi suurin syy metsäkatoon on metsien raivaaminen laidunmaiksi ja rehuntuotantoon.
- Eläinperäinen tuotanto vie valtaosan maatalouden pinta-alasta. Samalla maatalousmaalla voidaan ruokkia suurempi määrä ihmisiä, jos ruokavalinnat ovat kasvipainotteisempia. Tämä vähentäisi metsäkatoa ja säästäisi ekosysteemejä”, Nikula sanoo
Toiseksi tärkein tekijä luonnon monimuotoisuuden romahtamisessa on kasvien ja eläinten liiallinen hyödyntäminen, esimerkiksi ylikalastus.

Ruokasuositukset kehottavat vähentämään punaisen lihan syömistä
Ruuantuotannossa tärkein askel on eläinperäisten tuotteiden kulutuksen vähentäminen. WWF Suomi julkaisi EAT-Lancet-tiedejulkaisuun perustuvan ruokasuosituksensa maaliskuussa. Suositusten mukaan ruokavalioiden on muututtava valtaosin kasvisperäiseksi erityisesti varakkaammissa maissa. Punaista lihaa voi syödä korkeintaan kerran viikossa.

Suomalaisten kuluttaman ruuan vaikutukset eivät näy vain kotimaassa, sillä 40 prosenttia suomalaisten elintarvikkeisiin tarvittavasta maa-alasta on maamme rajojen ulkopuolella ja yli 90 prosenttia haitallisista vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen tapahtuu ulkomailla.
- Meidän pitäisi pystyä varmistamaan, että julkisena hankintana valmistettu ruoka ei aiheuta metsäkatoa toisella puolella maapalloa. Muutos ruokavaliossa on mahdollinen. Esimerkiksi Helsingissä on keskusteltu aloitteesta puolittaa lihan ja maitotuotteiden käyttö kaupunkikonsernissa vuoteen 2025 mennessä. Toivottavasti muut kaupungit ottavat haasteen vastaan ja näyttävät asiassa esimerkkiä, Nikula sanoo.
Raportin tiivistelmän voi ladata vaikka täältä.

Lisätiedot

Jussi Nikula, ohjelmapäällikkö, puh. 040 595 9002, jussi.nikula@wwf.fi
Minttu-Maaria Partanen, viestinnän asiantuntija, puh. 050 349 6371, minttu-maaria.partanen@wwf.fi

2.5.2019

Kinder-punaviinikastike

Pääsiäinen on ohi ja grillikausi alkamassa. Mikä loistava idea onkaan ostaa kaapit täyteen pääsiäismunia alennusmyynneistä ja tehdä grillattaville hyvät soosit. Sillä tämähän on hyvä soosi. Ei ehkä ihan perinteinen, mutten ole minäkään. 




Kinder-punaviinikastike

1 porkkana
1 pieni keltasipuli
1 valkosipulinkynsi
1/4 dl sokeria
öljyä
1/4 dl balsamiviinietikkaa
2 dl (ei täyteläistä) punaviiniä
2 dl vettä + liemikuution osa tai jotain fondia
timjamia
laakerinlehti
suolaa
pippuria
maizenaa ja tilkka vettä

kinder-suklaata patukka

Pöydässä on hieman muutakin kuin kastiketta. Kuskussalaattia, munakoisoparmesaania, muikkuja ja tiäs mitä. Naminami. Lammas on jossain, mää. 

Pilko porkkana ja sipulit. Paahda sokeri sulaksi kattilassa, lisää kasvit ja paahda hetki, lisää loraus öljyä. Lisää myös balsami, punkku, vesi, fondi, timjami ja laakeri. Anna kiehua noin 15 min. Sihtaa ylimääräiset kasvit siivilällä. Mausta. Suurusta maizenalla. Lsää hiljalleen suklaata oman makusi mukaan. Itse käytin patukkaa, mutta yllärimuna on takuulla aivan yhtä käypää. 


Esimerkiksi grillatun lampaan kanssa erinomaista.