Joku päivä sitten kyselin ystäviltäni, mitä pastavaihtoehtoja heille tulee mieleen perinteisille vehnäpastoille. Sähköpostiinikin tulee silloin tällöin aiheeseen liittyviä kyselyjä. Jollain on todettu keliakia, joku toinen taas tahtoo muuten vaan koittaa gluteenitonta ruokavaliota. Ja onhan se ruokatrendikin. Aika vähiin jäi vastaukset, joten lähdin kaivelemaan asiaa. Ja tuloksena päätin kirjoittaa aiheesta pienen juttusarjan. Tässä ei ole sen enempää paneuduttu gluteenittomiin pastavaihtoehtoihin. Pääasia on heittää pöydälle muutamia erilaisia vaihtoehtoja normipastan seuraksi. Ensin kuitenkin gluteeniton kikhernepasta.
Kikhernepasta on minulle ehkä tutuin vaihtoehto. Sitä saa Suomessa muutamaltakin valmistajalta. Tutuin näistä minulle on Tervens, lempääläläinen firma, jossa työskentelee kolme hyvää tyyppiä - nettisivutkin sanoo niin. Uskon tämän, koska myyntipäällikkö Henri "Kysse" Kydeniäkin nauratti päästessään tekemisiin turkulaisen kanssa. Hemmo kun itse on lähes-tamperelainen. Tervensin kikherneet kasvatetaan Kanadassa, viedään laivalla Iso-Britanniaan ja sieltä taas lähetetään valmiiksi jauhettuina Lempäälään. Jäin miettimään, että jos kerran Kanadassakin viljellään kikherneitä, niin eikö tosiaan Suomessakin pystyttäisi. Ilmeisesti ei. Tiedän, että jotkut ovat kokeilleet ihan omaksi huvikseen, mutta pieleen on mennyt kuin Jeesuksen pääsiäinen. Tai olihan siinäkin puolessa. Muihin kikhernepastan valmistajiin palataan tulevissa kirjoituksissa.
Niin, kikherne on hernekasveihin kuuluva palkokasvi, joka on pääraaka-aine esimerkiksi hummuksessa ja falafeleissä. Pelkkä noiden ajattelu saa kuolasuoneni lepattamaan, pakko olla siis myös hyvää pasta-ainesta.
Lueskelin juuri lehdistötiedotetta, jossa HK Scan Finlandin ravitsemusasiantuntija Soile Käkönen pohdiskeli lihan roolia uusissa kouluruokasuosituksissa. Kasviksia lisätään, mutta Soilen mukaan pitää myös huomioida, että lihassa on kasvavalle lapselle monia tärkeitä ravintoaineita kuten rautaa ja proteiinia. Soilelle tiedoksi että niitä on myös kasvikunnan tuotteissa hyvinkin runsaasti, ongelmana on ennemminkin se, että kasvikunnnan tuotteet sisältävät elimistöön huonommin imeytyvää ei-hemirautaa. Mutta parempaan imeytymiseenkin on keinot. Entäpä proteiinit? Jos nyt mennään tarkemmin kikhernepastan ravintoarvoihin, niin tässä suoraan pussin kyljestä:
Energiaa 311 kcal
Proteiinia 21,7 g
Hiilihydraattia 50 g
Rasvaa 2,7 g
Ravintokuitu 11,5 g
Otetaan vertailukohdaksi näädän sisäfilee, siinä on proteiinia 20,9 g, sika-nautajauheliha 17,6 g, porsaan ulkofilee 21,5 g. Sanoisin, että kikherne ja yleensäkin palkokasvit pärjäävät hyvin proteiinivertailussa. Mitä ravintoarvoihin muuten tulee, niin kikhernepasta sisältää runsaasti kuituja ja hitaasti imeytyviä hiilihydraatteja. Ja on myös gluteeniton.
Tervensin valikoimissa on tällä hetkellä penneä, makaroonia ja fusillia.
Tex-mex kikhernepastakeitto
1 keltasipuli
2-3 valkosipulinkynttä
1 chili (tai siis maun mukaan)
1 rkl juustokuminaa
0,5 rkl savupaprikaa (tai normaali paprikajauhetta)
2 rkl rypsiöljyä
500 g tomaattimurskaa
2,5 l kasvislientä (tai vettä + liemikuutioita/Sysmän kasvisliemijauhetta)
2 rkl ketsuppia
200 g kikhernefusilleja
1 pss herne-maissi-paprikaa
3 dl kypsennettyjä pintopapuja (muut pavut käy yhtä hvyin)
suolaa
pippuria
persiljaa
Pilko keltasipuli ja freesaa sitä hetki öljyssä. Pilko myös valkosipulit ja chili, lisää pannulle juustokuminan ja savupaprikan kanssa ja freesaa taas. Lisää tomaattimurska ja osa kasvisliemestä, anna muhia hetki ja lisää loput nesteet. Anna muhia 15 minuuttia. Lisää pasta, hemapa ja pavut. Pasta kypsyy vajaassa viidessä minuutissa. Rouhatuta pippuria, tarkista suola ja lisää pieni kourallinen persiljasilppua. Maustemäärät ovat suuntaa antavia. Itselläni oli taatusti enemmän, mutta ehkä näillä kannattaa lähteä. Myös ketsuppia voi lisätä, jos haluaa kirpeyttä pois.
Kirjoitus on tehty yhteistyössä Tervens Oy:n kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti