28.11.2006

Sitko-Vincent

Katselin tuossa juuri Van Goghin maalauksia ja huomasin, että hyvin moneen oli kuvattu viljapelto. Johtuiko se sitten siitä, että (post)impressionistille sekavasti heiluvan herkkä vilja oli otollinen kohde. Vai siitä, että Vincent vietti paljon aikaa mielisairaalassa, jota reunustivat auringonoranssimarkiisissa kylpevät viljapellot.

Miten vaan, Vinski oli selvästi hullaantunut leipiin kuin possu tryffeleihin. Tästä todistavat myös kirjeet hänen veljelleen Theolle. Niissä Vinski yrittää saada veljeään mussuttamaan leipää, sillä hän itse nautiskelee siitä harvase aamu ajalle tyypillisen ohrajuoman seurana.

"Then I breakfasted on a piece of dry bread and a glass of beer - that is what Dickens advises for those who are on the point of committing suicide."

Ilmeisesti Dickens ei ollut erityisen hyvä neuvomaan, sillä ensin Gogh fileoi korvalehtensä ja sitten päätti mureuttaa rintaleikettään parilla tykinkuulalla.


Mutta asiaan. Vehnä on kiistattomasti tärkein leipävilja maailmassa. Vehnän proteiinit muodostavat veteen sekoitettuna leivonnassa tärkeän sitkon, joka antaa hiivataikinalle optimaaliset leivontaominaisuudet. Sitkon ansiosta vehnäjauhotaikina on niin venyvää ja kimmoisaa. Paras sitko leivonnassa saadaankin aikaan lisäämällä nesteeseen ensin vain osa jauhoista ja sekoittamalla riittävästi. Tällöin vehnän valkuaisaineet imevät vettä, paisuvat ja saavat aikaan voimakkaan sitkoverkon.

Jostain syystä olen ihastunut hiivaleipäjauhoon. Se valmistetaan vehnäalkion kuorikerrosta lähellä olevasta vehnäytimen osasta, joka tekee jauhosta kuitupitoisempaa kuin ydinvehnäjauho. Hiivaleipäjauho soveltuu leipien, sämpylöiden ja piirakoiden valmistukseen. Voi sillä myös suurustaa kastikkeita, mitä en ole kyllä ikinä tehnyt.















Taikinaan kannattaa aina lisätä myös ripaus sokeria, keittiökemian tunneilta opittua. Jos en ihan väärin muista, niin hiiva käyttää sokeria ravintonaan. Alla olevassa ohjeessa korvasin sokerin hunajalla, mikä toiminee myös.



Viilihiivaleipä

3½ dl vettä
50 g hiivaa
2 dl kevytviiliä
2 tl suolaa
2 rkl hunajaa
½ dl pellavarouhetta
½ dl auringonkukansiemeniä
1 dl kauraleseitä
10-11 dl hiivaleipäjauhoja
1 rkl öljyä

Sekoita hiiva kädenlämpöiseen veteen. Lisää viili ja sekoita pallovispilällä tasaiseksi. Lisää suola, hunaja, pellavarouhe, auringonkukansiemenet ja kauraleseet. Sekoita hyvin. Lisää n. 5 dl jauhoista voimakkaasti sekoittaen. Lisää loput jauhot vähitellen hyvin kuitenkin alustaen ja lopuksi vielä öljy. Anna levätä liinan alla vähintään 20 minuuttia. Muotoile haluamasi muotoisiksi leiviksi ja anna kohota taas liinan alla 20 minuuttia. Paista uunissa 225 asteessa n. 20 minuuttia. Leipä on kypsää, kun pohjaan sormella kopautettaessa kuuluu ontto ääni.




4 kommenttia:

  1. No johan sulla pukkaa aiheita, mitkä liipasee sydäntä läheltä. Hienoa! Oletko muuten spelttijauhoja kokeillut? Hurahdin kertaheitolla. Aivan mahtavan makuista.

    VastaaPoista
  2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  3. Terve! En voi puhu aivaan hyvin Suomea... mutta yrittää viela...

    Nämät vihiivaleipät ovat todella ihana... kiitoksia reseptia :)

    VastaaPoista
  4. Enpäs muuten ole vielä koittanut spelttijauhoja. Olen tässä hetken vetänyt pienemmillä hiilareilla, joten leipä on jäänyt muutenkin tosi vähälle. Tämän viikon olen taas välillä omistanut kaikille ihanille hiilarimurkinoille kuten leiville, pastalle, perunalle ja riisille. Perunastakin on tullut varsinainen herkku. Ai kuinka ihanalta imelletty perunalaatikko tuleekaan taas kerran maistumaan.

    Mutta spelttijauhoja tulen kyllä varmuudella testaamaan muutaman kuukauden sisällä. Juuri laitoin muuten ruisleipätaikinan nousemaan :)= Ei sekään pahaa ole...

    Ja moi vaan Bonnie. Vierailin muutama päivä sitten sivuillasi, joten tervetuloa vastavierailua. En kyllä arvannut, että osaat suomea :)

    VastaaPoista