Ben & Jerry’s,
taivaallinen suutuntuma,
maut sulautuvat yhteen,
kuin kaunis unelma.
Ben & Jerry’s,
sinuun tartun rakkaudella,
Et petä koskaan –
täydellinen tarina!
Ben & Jerry’s,
taivaallinen suutuntuma,
maut sulautuvat yhteen,
kuin kaunis unelma.
Ben & Jerry’s,
sinuun tartun rakkaudella,
Et petä koskaan –
täydellinen tarina!
Mikäli sinulla vielä roikkuu omenoita puissa tai makoilee maassa, on viimeistään nyt hyvä aika vetää ne soseeksi ja pakastaa. Ihmettelen aina, miksi ihmiset jaksavat käyttää aikaa omenoiden kuorimiseen varsinkin, kun kyseessä on soseen tekeminen. Aivan turhaa.
Siispä, lohkoiksi vaan ja kodat pois. Keittäminen pehmeäksi pienessä vesitilkassa ja kevyessä sokerissa, sauvalla soseeksi ja pakkaseen.
Ystäväni kysyi, haluaisinko vähän maa-artisokkia, hän sai jostain ison
pussillisen. Miksen haluaisi, maa-artisokat ovat herkkua. Olin varautunut noin
kiloon, mutta minulle kulkeutui ehkä noin kymmenen kilon pussillinen. Päätin säilöä
suurimman osan pakkaseen soseena.
Toimi siis näin: keitä mukulat kuorineen, vedä kuoreen
viilto, puristele sisusta ulos, pakasta.
Seuraavaan ruokaan olisi kuitenkin hyyä kuoria
maa-artisokat. Voi olla vähän ärsyttävää hommaa varsinkin, jos joka puolelta
rönsyilee pikku pallukoita. Älä anna sen kuitenkaan masentaa: tämä keitto on vähintäänkin
lähes parasta, mitä olet suuhusi laittanut.
1 valkosipuli (siis kokonainen, ei kynsi)
1 sipuli
1 rkl oliiviöljyä
0,5 kg maa-artisokkia
0,8 dl vettä
1,5 kanaliemikuutiota
3 dl kuohukermaa
maizenaa
timjamia
suolaa
mustapippuria
80 g voita
1 dl kuohukermaa
silputtua basilikaa
Leikkaa valkosipuli vaakasuunnassa keskeltä halki, pirskauta pintaan hiukan öljyä ja paahda uunissa folioon käärittynä 200 asteessa 15–20 minuuttia. Pilko sipuli ja kuullota sitä kattilassa öjyssä. Lisää kattilaan vettä, kuoritut ja paloitellut maa-artisokat, kanaliemikuutiot, purista kuoristaan myös paahdetut valkosipulit. Keitä kypsiksi, lisää kerma ja aja sauvalla tasaiseksi. Kiehauta, suurusta hiukan maizenalla ja kiehauta taas. Lisää timjami, suola, mustapippuri ja kunnon köntti voita. Saa laittaa enemmänkin, jos uskaltaa.
Vatkaa loppukerma kohtuullisen kovaksi vaahdoksi ja sekoita siihen silputtua tuoretta basilikaa. Laita annoksen päälle lusikalla pieni knölli tätä ihanasti keittoon sulavaa vaahtoa. Liho muutama kilo.
Siinä vaiheessa, kun uudet perunat ja silli alkaa kyllästyttää, voi valmistaa vaihteluksi valkokastiketta eli bechamelia ja lisätä siihen pinaattia ja kananmunaa. Tämä kuuluu jokaisen itseään arvostavan ihmisen, ellei jopa nisäkkään, tehdä vähintään kerran vuodessa. Maistuu oikein hyvältä kalapuikkojen kanssa. Kuvan annoksessa on myös aasialaiset kurkut, joista saa annokseen kivaa raikkautta.
Valkokastike pinaatilla ja kananmunalla
Olen kuullut
paljon hehkutusta tamperelaisesta Ohanasta. Vaikea valinta piti tehdä nuoruuteni
lempparipaikan Abu Fuadin ja Ohanan välillä, kumpaankin ei pystynyt menemään. Tällä
kertaa Ohana vei voiton.
Ohana on
havaijinkielinen sana, joka tarkoittaa perhettä. Visiona on yhdistää ystävät
eksoottisten makuelämyksien ympärille ja nauttia elämästä. Ravintolakokonaisuuteen
kuuluvat Cafe Pispala, Ohana Grille ja Ohana Lei’pomo. Ideana on, että paljon tehdään itse leivästä
lähtien. Ja sen kyllä huomasi.
Otin suunnaksi
Tampereen Kauppahallin, jossa sijaitsee Ohana Grille. Lounaaksi napsin
nimikkoaterian eli Ohana Burger. Siinähän ei ollut yhtään mitään vikaa. En osaa
sitä varsinaisesti edes kehua, kun en tiedä, miten sitä olisin parantanut.
Yleensä mieleeni tulee heti monta ideaa. Olkoon tämä siis se kehu. Ihan
pienellä nälällä tuota burgeria ei kannata lähteä syömään, on nimittäin aikas
jööti.
Aiemminkin on tullut tehtyä raparperichutneya, mutta koska se on niin herkullista, otetaanpa tähän vielä hieman päivitetty versio. Ja nythän on juuri se aika vuodesta, kun häntä kuuluu valmistaa. Hännän lisäksi voit valmistaa myös chutneya.
Mausteita voi heitellä aika randomistikin, hyvää tulee joka tapauksessa. Pääasia, että niitä on reilusti. Tässä kuitenkin viitteellistä ohjeistusta. Eikä haittaa jos jotain mausteista ei olekaan. Esim. thaibasilikaa on harvalla ryytimaallaan. Thaibasilika on hennosti makea, siinä on selvästi aniksen makua ja ehkä hitusen myös kanelia. Ilman tätäkin siis pärjää.
Raparperichutney
Hiero mausteet ja yrtit (ei tähtianista) morttelissa töhnäksi. Pilko sipulit. Laita kaikki ainekset kattilaan ja keittele n. 20 minuuttia. Säilö puhtaaseen lasikulhoon.
Juhannuksena syödään ihan hitosti varhaisperunoita (sekä silliä ja kalaa eri muodoissa). Sama juttu Neitsytperunafestareilla Turussa Panimoravintola Koulun terassilla 14.–15.6.2024. Tai ei oikeastaan ihan sama, peruna on pääosassa ja kalaa hyvällä tuurilla ainakin kahdessa annoksessa.
Kannattaa poiketa joka tapauksessa, siellä on joka vuosi ollut kivoja annoksia maisteltavaksi. Jos et kuitenkaan jaksa itse rantautua paikalle, keitä varhaisperunat ja tee niiden kansa leipäjuusto-sillilautanen. Leipäjuustonkin voi jättää pois, jos sille päälle sattuu.
Tai voit tehdä varhaisperunavuoankin. Sekin on ihanaa.
Leipäjuusto-matjessillifileelautanen
Varhaisperunavuoka
Ah ja uh, sinisimpukat voi-valkoviinikastikkeessa – makujen sinfonia, joka saa kielen tanssimaan!
Meikä rakastaa sinisimpukoita hyvässä liemessä. Useissa ravintoloissa olen niitä syönyt, tavallista on, että liemi on ihan ok tai keskinkertainen. Helsingissä ravintola Rivoli on jäänyt hyvällä mieleeni, upeat maut. Mutta eilen turkulaisessa ravintola Aunessa räjähti.
Jos olen ravintolassa syömässä, alan heti jalostamaan annosta. Mitä olisin ehkä voinut tehdä toisin, olisiko jotain parannettavaa, miten tämän voisi viedä seuraavalle levelille. Eilen piti keittiöön asti käydä huikkaamassa, etten keksi mitään muuta sanottavaa, kuin että ihan vitun hyvää. Liemi oli jotenkin mahtavan intensiivinen, en osaa oikein paremmin kuvailla sitä. En jäänyt edes kaipaamaan niitä ikuisia ranuja, joita yleensä tarjotaan simpukoiden kaverina. Oikeastaan frittiperunat oli tosi jees, koska niitäkin oli sitten kiva dippailla liemeen. No ehkä chilimajoneesi, johon on niin tottunut, olisi tässä voinut olla toinen vaihtoehto. Mutta sekin on taatusti vaihdettavissa aiolin tilalle.
Kuva: Viivi Lehtoranta |
Valkoviini tuo mukanaan pirskahtelevaa happamuutta, joka raikastaa suun ja korostaa simpukoiden luonnollista makeutta. Tämä taivaallinen viini on kuin kulinaarinen popstara, joka saa kaikki muut makukomponentit loistamaan.
Ja sitten on voi, keittiön oma hyvä haltiatar. Voi tekee kastikkeesta täyteläisen ja kermaisen, sellaisen, että jokainen lusikallinen liukuu alas kuin samettinen suudelma. Kun voi ja valkoviini sulkevat toisensa syleilyyn pannulla, syntyy maaginen kastike, joka sitoo simpukat yhteen kuin rakkauskirjeen kuoriin.
Eikä unohdeta simpukoita! Meren pieniä aarteita, täynnä umamia ja kultivoituneen hienovaraista suolaisuutta. Kun simpukka avautuu höyryävässä kattilassa, paljastuu kuorien sisällään piilevä herkullisuus, joka saa vaikka minkä sykkimään nopeammin.
Lopulta, Aunen ihana henkilökunta lisättynä tähän komboon – valkoviinin kirpeys, voin pehmeys ja simpukoiden merenmakuinen ydin – on kuin täydellinen orkesteriesitys makunystyröillesi. Jokainen suupala on suloinen sointu, ja ennen kuin huomaatkaan, olet rakastunut.
Kaikissa pavuissa on tunnetusti kivasti proteiineja ja kuituja, jotka saavat vatsan toimimaan ja pitävät nälän poissa. Mustapavut ovat isojen valkoisten ohella tällä hetkellä lemppareitani. Pavuissa ei ole tyydyttyneitä rasvoja ja kalorit ovat vähissä eli toimii myös keventäjien ruokana.
Yleensä pakkasessani on erinäisiä purkkeja keitettyjä papuja
nopeaa tarvetta varten. Kannattaakin liottaa kerralla isompi satsi, keitellä ja
laittaa osa pakkaseen. Hyvin harvoin tulee ostettua valmiiksi kypsennettyjä
papuja, oma keittely on ehkä neljä kertaa halvempaa. Mutta tällä kertaa mustapapuvarastoni
olivat tyhjentyneet, Lidlistä löysin pikaisen pelastuksen tölkkimuodossa.
Inspiraation tähän reseptiin löysin aikoinaan joskus joltain
YouTube-kanavalta. Kaikessa herkullisuudessaan tämä on ihanaa safkaa, vivahtaa
hernariin muttei kuitenkaan yhtään. Testaa ihmeessä, et tule pettymään.
Keiton pohjaksi valmistetaan italialainen soffritto, joka on
täsmäase onneen: sellerin, sipulin ja porkkanan täydellinen yhdistelmä tuottaa
tuloksena sopivasta makeutta, karvautta ja maukkautta. Soffritto syntyy
kypsyttelemällä hiljaisella lämmöllä kuutioituja kasviksia. Itse lisään mukaan
vielä lopuksi valkosipulia, sillä eihän ilman sitä voi elää.
Valmista ensin soffritto. Kuutio sipuli, selleri ja porkkanat. Freesaile pannulla lempeällä lämmöllä muutama minuutti. Lisää pilkotut valkosipulit ja jalapeno. Freesaile vielä muutama minuutti. Lisää kasvisliemi ja pari purkillista kypsiä mustapapuja.
Anna kiehuilla hiljalleen kannen alla viitisentoista
minuuttia. Mausta juustokuminalla, korianterilla ja oreganolla. Tarkista myös
suola, pippuriakin voit laittaa, itse en kaivannut. Ota keitosta 2/3 pois ja
siirrä se blenderiin tai vedä sauvalla lähes tasaiseksi. Sekoita ei-blendatun
kanssa. Lisää nestettä, mikäli tarvetta ja tarkista vielä maut.
Laita annoksesi päälle lusikallinen maustamatonta jugurttia, itsellesi sopiva määrä korianteria ja reilu puristus limetin mehua. Tarjoa kyytinä jotain kivaa leipää.
Tämä toimii myös kivana alkuruokana.
Millä perusteella elintarvikkeen voi väittää olevan superfood tai vahvistavan vastustuskykyä? Voiko elintarvikkeiden markkinoinnissa käyttää sanoja ayurveda, keto, FODMAP?
Näihin ja moneen muuhun kysymykseen löytyy vastaus Ruokaviraston uudistetusta Ravitsemus- ja terveysväiteoppaasta, joka sisältää kattavasti tietoa väitteiden käytöstä elintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä ja markkinoinnissa. Opas on suunnattu elintarvikealan yrityksille ja valvojille, mutta on avuksi myös kaupallista yhteistyötä tekeville somevaikuttajille.
Pääperiaatteena väitteiden käytössä on, että kuluttajaa ei saa johtaa harhaan katteettomilla lupauksilla tai pelotella. Esimerkiksi elintarvikkeiden markkinoiminen sairauksien ehkäisyyn tai hoitoon on aina kiellettyä. Vaikka tieteellisistä tutkimuksista löytyisikin näyttöä ravintoaineiden käytöstä sairauksien hoidossa, näitä tietoja ei voi käyttää elintarvikkeiden kaupallisessa viestinnässä.
Jos kaupallisessa viestinnässä halutaan kertoa elintarvikkeen sisältämistä ravintoaineista tai mahdollisista terveysvaikutuksista, sen voi tehdä vain käyttäen ennalta hyväksyttyjä ravitsemus- tai terveysväitteitä. Vielä toistaiseksi ns. kasviperäisten aineiden odotuslistalla olevia väitteitä on myös mahdollista käyttää. Hyväksyttyjen väitteiden tieteellisen näytön on arvioinut Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA), jonka jälkeen Euroopan komissio on hyväksynyt väitteet asetuksella.
Käytännön esimerkkejä sallituista tai kielletyistä väitteistä
Ravitsemus- ja terveysväiteopas sisältää runsaasti käytännön esimerkkejä väiteasetuksen soveltamisesta sekä sallituista ja kielletyistä väitteistä. Väiteoppaasta löytyy vastaukset esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin:
Uudistettuun ravitsemus- ja terveysväiteoppaaseen on koottu aikaisempien oppaiden tulkinnat sekä paljon uutta. Ruokaviraston väiteopas selkeyttää lukijaystävällisesti väiteasetuksen vaatimuksia sekä tuo julki viranomaisen tekemiä laintulkintoja.
Ravitsemus- ja terveysväiteopas elintarvikealan yrityksille ja valvojille
Lähde: Ruokaviraston ePress-tiedote 9.2.2024
Juuripersiljan voit epähuomiossa sekoittaa palsternakkaan tai miksei piparjuureenkin. Käyttää voit samaan tapaan kuin palsternakkaa tai porkkanaa. Maku on persiljaan vivahtava, ehkä siinä on jotain juurisellerimäistäkin, mutta sitä ei kannata pelästyä. Erityisen maukkaalta juuripersilja maistuu uunissa paahdettuna, sormisuolakiteitä päällä ja noro hunajaa. Kivana lisänä laitan välillä salaatteihin, jostain syystä maku sopii fetankin kanssa kivasti. Eikä ihan kamalaa ole juuripersiljasosekeittokaan.
Juuriselleri-fetasalaatti
Tähän salaattin keitin ensin beluga-linssejä ja marinoin tämän ohjeen mukaan. Mukaan sipulit ja kurkut paloiteltuna. Ja uuniin kautta paahdettuna porkkanat, juurisellerit ja lopuksi tomaatit. Ja vielä pannun kautta pähkinät. Annos fetalla päällystettynä lautaselle ja mukava kaato oliiviöljyä sekä pyöräytys mustapippuria.
Miksi tällaisia salaatteja saa harvemmin ravintoloista, häh?
Hartwallin mediatiedotteessa kerrottiin niin kivasti tämän vuoden viinitrendeistä, että päätin copypastettaa sen suoraan Polkkapossuun. Tässä siis.
Hyvän hinta-laatusuhteen kategoriassa chileläiset viinit tekevät uutta nousua. Ne tarjoavat oivaa vastinetta rahoille.
Chilen valkoviineissä kiehtoo raikkaus, punaviineissä taas tyylikäs pehmeys. Chilen ohella katse kannattaa kääntää myös Argentiinan ja Australian suuntaan, sillä nämä maat tuottavat etenkin hyvän hinta-laatusuhteen punaviinejä. Nousijat ovat vieneet jalansijaa muun muassa Etelä-Afrikan ja Yhdysvaltojen viineiltä.
Epävarmassa maailmantilanteessa ruoka- ja juomanautinnoilta kaivataan mukavuutta ja helppoutta. Kotikeittiöissä kokataan ensi vuonna lohturuokaa ja lapsuuden suosikkeja. Ravintoloista haetaan klassikkoja ja perinteistä ranskalaista keittiötä.
Nostalgian kaipuu näkyy myös siinä, että klassisilla chianti-, amarone- ja chablis-viineillä riittää kysyntää. Viinien megatrendinä on mutkattomuus: juomaksi valitaan tuttuja tuotteita, tunnistettavia brändejä ja selkeitä yhden rypälelajikkeen viinejä.
Korealainen ruoka jatkaa nousuaan sushitrendin valmiiksi tasoittamalla tiellä. Korealainen keittiö on saanut vaikutteita naapurimaastaan Japanista, mutta ruoassa on käytetty runsaammin mausteita.
Voimakkaalla gochujang-maustetahnalla, inkiväärillä, seesaminsiemenillä ja valkosipulilla maustetut ruoat ovat täynnä runsaita, umamisia makuja. Ruoka tarjoillaan usein fermentoidun kimchin kanssa.
Tulinen ruoka kaipaa seurakseen aromaattisia ja raikkaita valkoviinejä, joissa on mukana sopivasti makeutta ja happoa. Näin viini ja ruoka tuovat toistensa parhaat puolet esiin.
Korealaisravintoloiden viinilistalle sopivat saksalaiset puolikuivat rieslingit sekä espanjalaiset Albariño- ja Verdejo-rypälelajikkeista valmistetut viinit.
Vuonna 2022 valkoviinien myynti ohitti Alkon kokonaismyynnissä punaviinit. Käänne oli merkityksellinen, sillä edellisen kerran valkoviiniä ostettiin enemmän yli kaksikymmentä vuotta sitten. Valkoviinejä nautitaan nyt ympäri vuoden sekä ruoka- että seurustelujuomana. Nousussa ovat varsinkin viileillä alueilla tuotetut raikkaat rieslingit ja tuottajamaista erityisesti Saksa.
”Esimerkiksi Saksan Rheingaussa rypäleet saavat kypsyä 5–10 päivää pidempään kuin lämpimällä alueella. Pitkä kypsymisaika tekee viinistä eloisan, raikkaan kirpeän ja aromaattisen. Viileän alueen valkoviineissä on usein enemmän makua ja vähemmän alkoholia”, sanoo viinintekijä Philipp Corvers saksalaiselta Weingut Dr. Corvers-Kauter -viinitilalta.
Rieslingistä on tullut suomalaisten suosikkirypäle, ja sen suosion odotetaan jatkuvan edelleen. Syynä on viinien raikkaus, monipuolisuus ja hedelmävetoinen lähestyttävyys. Rieslingistä valmistetaan sekä hedelmäisiä arkiviinejä että laadukkaita huippuviinejä.
Rypäle on monipuolinen, sillä se toimii hienosti sekä kuohuviinien, rutikuivien ruokaviinien että makeiden jälkiruokaviinien raaka-aineena. Seuraavaksi odotellaan saksalaisten sauvignon blanc -viinien nousua.
”Viljelyssä tärkeintä on pitää maaperä elävänä, ja tähän orgaaninen viljely tähtää. Lähes puolet viinipullon hiilijalanjäljestä tulee pelkän tyhjän lasipullon valmistamisesta. Siksi olemme kehittäneet hiilineutraalin lasipullon, joka valmistetaan miltei kokonaan kierrätetystä lasista. Pullojen valmistamiseen käytetään uusiutuvaa energiaa, esimerkiksi biokaasua. Pullot ovat myös tavallista kevyempiä, joten kuljetuksessa säästetään energiaa. Pet-muovipullolla, kartonkitetralla, viinipussilla tai hanapakkauksella on lasipulloa pienempi hiilijalanjälki. Pakkausvalinnoissa suomalaiset kuluttajat ovat edelläkävijöitä”, kertoo viinintekijä Philipp Corvers.
Rento, vaaleanpunainen roseeviini jatkaa voittokulkuaan. Suosiota on kasvattanut roseen vakiintuminen ruokajuomana. Kesäjuomaksi usein mielletty viini sopii monipuolisuutensa ansiosta erinomaisesti niin kasvis-, kala- kuin kanaruokien seuraan.
Rosee on varsinkin nuorten viininystävien suosikki. Syynä suosioon ovat valikoiman laajentuminen, laadun parantuminen sekä roseeviinien mutkaton imago. Kauniinvärinen juoma näyttää myös hyvältä somekuvissa.
Yksi nousevista roseemaista on Espanja. Seuraavaksi odotellaan roseebuumin siivittämää oranssiviinien nousua.
”Moni valitsee nyt edullisemman vaihtoehdon samppanjan sijaan. Suomalaisten rakastama kuohuviini tuo juhlavuutta joka tilanteeseen. Tankkikäymismenetelmällä valmistetut italialaiset proseccot ovat kiilanneet myydyimpien kuohuvien kärkeen. Hyvänä kakkosena tulevat perinteisellä samppanjamenetelmällä valmistetut espanjalaiset cavat ja ranskalaiset crémantit”, kertoo Hartwallin Wine Ambassador Sari Ayre.
”Jokaista kuohuviinityyliä on saatavilla myös roseena. Suosittelen kääntämään katseen Alsacen alueen tyylikkääseen crémantiin. Arthur Metz Crémant d'Alsace Riesling Brut on perinteisellä samppanjamenetelmällä valmistettu erittäin kuiva Riesling-lajikkeen kuohuviini”, Ayre jatkaa.
Sober curious -trendi on kirittänyt alkoholittomien oluiden, viinien ja jopa tisleiden myyntiä. Alkoholia käytetään entistä harvemmin, ja tipattomien tammikuiden ja lokakuiden sijaan alkoholittomia tuotteita valitaan nautittavaksi ympäri vuoden.
Alkoholiton viini ei ole enää pakkopullaa autolla tullutta vierasta varten, vaan aidosti mielenkiintoinen juomavaihtoehto. Holittomien viinien valikoima on kasvanut kiitettävästi, ja varsinkin juhlamaljaksi sopivien kuohuvien ja ruokajuomana toimivien valkoviinien laatu on parantunut huomattavasti.
Cocktaileissa trendaavat raikkaus ja matala-alkoholisuus. Varsinkin kuohuviinipohjaiset drinkit ja erilaiset spritz-muunnelmat ovat nousussa.
Myös muut viinit toimivat loistavasti drinkkipohjana tislatun alkoholin sijaan. Drinkkeihin voi käyttää esimerkiksi edullisia laatikkoviinejä ja vähäalkoholisia viinejä.
Tarjoa drinkki tyylikkäästä viinilasista ja raikasta juoma marjoilla, hedelmillä tai yrteillä. Matala-alkoholisia juomasekoituksia on saatavilla myös valmiina pulloissa ja tölkeissä.
Tämä on maksamaton mainos.
Harvemmin käytän peruna-sipulisekoituksia tai valmiiksi viipaloituja perunoita. Ne ovat useimmiten säälittävän masentavaa liian pieneksi vedettyä sälää. Apetit peruna-sipulisekoitus on toista maata, siitä ihminen nauttii. Ja allekirjoittanut nauttii myös Muu-makkaroista, jotka ovat vegemakkaraosaston parhautta.
Peruna-sipulikiusaus ja vegeuunimakkara
Voitele uunivuoka. Sekoita nesteet, yrtit ja mausteet. Sekoita kaikki vielä uudestaan uunivuoassa. Paista n. tunti 200 asteessa.
Paista makkarat pikaisesti pannulla, Muu-makkarat saa siitä napakamman luonteen. Tee makkaroihin viillot ja laita viiltoihin juustosiivut. Laita makkarat lopuksi vielä muutamaksi minuutiksi uuniin kiusauksen päälle niin, että juusto sulaa. Viimeistele persiljalla.