Hölskykurkut

Kaikki tuntee klassikon: mummon kurkut, tillikurkut, isoäidin kurkut, hölskytyskurkut. Minä en tunne. Ainoa oikea minulle on hölskykurkut, sanoi lehmä, kun äänensä muuksi muutti.

Hölskykurkut maistuu ihan pelkilläänkin, mutta sopii myös lisukkeeksi, salaatteihin ja vaikka grilliruokaan. Jotenkin on myös sellainen kutina, että menisi hyvin myös japani-/koreapöydässä. Jos haluaa hassutella, voi hölskykurkkuja paistaa hetken pannulla kantarellien kanssa, heittää ruisleivälle ja kyytiin vielä lusikallinen smetanaa. Muutenkin nämä ovat oivia leivällä oivan riinin kanssa.

Monissa ohjeissa on sokerin ja etikan suhde ihan pyllyllään. Sokeria pitää olla tarpeeksi, muuten etikka hallitsee. Toinen asia, joka järjestäen mokataan, on se, että kurkkuja uitetaan liemessä, mikä ei suinkaan ole tarkoitus. Ideana on hölskytellä kurkkuja rasiassa, jolloin pieni määrä nestettä riittää antamaan makua.

6v poikani sai juuri ensipuukon, joten tämä oli hyvää viipalointiharjoittelua.

Hölskykurkut

3 avomaankurkkua
2 rkl väkiviinaetikkaa
1 rkl sokeria
1 tl suolaa
tilliä hakattuna
kevään sipulia ohueeksi viipaloituna

Kuori kurkut ja leikkaa ohuiksi viipaleiksi. Sekoita rasiallisessa kipossa loput ainekset ja lisää kurkut. Hölskyttele ajoittain. Paniikin vaaniessa parikin tuntia tekeytymistä riittää, mutta parempi olisi maustua muutamakin tunti.