Kinuskikastiketta, kohmeisia marjoja ja jäätelöä

Mikäpä sen ihanampaa kuin kohmeiset marjat ja kuuma kinuski. Jos kaapissa sattuu olemaan vielä jäätelöä, niin siitä. Kinuskin voi valmistaa monellakin tapaa, vaikkapa keittämällä kokoon kondensoitua maitoa. Jos haluaa saada herkut nopeammin esiin, niin suosittelen seuraavaa:

Kinuskikastike

2 dl kuohukermaa
1,5 dl fariinisokeria
ripaus suolaa

Sekoita kattilassa ja keitä muutama minuutti kinuskiksi. Lisää suolaa. Lautaselle kohmeisia marjoja esim. vadelmia, mustikoita herukoita ja karpaloita.

Åbo Open -drinkkikilpailu

Maanantaina 19.6. klo 18 järjestetään Anniskelukahvila Tiirikkalassa jännät karkelot, kun Turun parhaat baarimestarit mittailevat taitojaan drinkkien valmistamisessa. Finalistit ovat valikoituneet kisaan ennalta lähettämiensä reseptien perusteella. Åbo openissa haetaan tänä vuonna juomaa, joka on kiva nauttia ennen ruokaa ja yhtenä raaka-aineena tulee olla jokin Martinin vermuteista. Kukin kilpailija valmistaa kolme cocktailia ja aikaa on kahdeksan minuuttia. Tapahtumaan on vapaa pääsy ja se on tarkoitettu vain täysi-ikäisille. 

Kruunua pitää tällä hetkellä hallussaan viime vuoden voittaja Tiirikkalan Jarno Venho. Euroviisujen tapaan seuraava kisa vedetään voittajan kotipaikassa eli tällä kertaa siis Tiirikkalassa. Siellä onkin viime aikoina panostettu erityisesti cocktaileihin. Ei huono panostus, sillä tiskin takana hääräilee Jari Kosunen, joka on erittäin innovatiivinen ja taitava kaveri. Kosunen on myös tämän vuoden kahdeksan finalistin joukossa ja saa ainakin meikäläiseltä monen monta peukkua, hyvä Jari!

Tästä ja helteestä innostuneena meinasin alkaa väsäämään jääteetä, mutta päädyin kuitenkin tekemään Irish Coffeen. Miksei, kuuma juoma toimii helteellä kuin libresse eli ihan v*#un hyvin. Tällä ohjeella tuskin juhlisin Åbo Openissa, varmaan jotain sanomista heti tulee, mutta näin Irish Coffee meikälle maistuu. Kunnon sokeria (muscovado tai fariini), hyvää kahvia (ei espressoa), irlantilaista viskiä ja kermavaahtoa (ei sprayta tötteröstä).  

Irish Coffee

2 tl muscovadoa
kahvia

4 cl jamesonia

kermavaahtoa

Anna sokerin sulaa kahvin joukkoon, lisää viski ja lopuksi lusikan kuperaa puolta pitkin kerma siten, ettei se sekoitu kahvin joukkoon. Päälle voi runtata vielä muskottipähkinää, jos haluaa fiilistellä. Eri asia kuuluuko se Gaelachin kahviin.

Gazpachon aakkoset eli miten tehdään täydellistä gazpachoa

Andalusia ja varsinkin sen eteläinen osa on gazpachon synnyinkoti. Vaikka joku saattaakin olla alkuperäisaineksista aikas tarkkana, Andalusiassa tarjotaan myös Gazpachoa, jossa ei ole tomaattia lainkaan. Kts. seuraava kohta (se ei liity tähän mitenkään).

Blenderi. Ehdoton juttu. Ainekset kulhoon ja hyrrä pyörimään. Sitä paitsi pyöriminen on nyt kova juttu, spinnerit.

Caspa on latinaa ja tarkoittaa pienten palasten sekamelskaa. Gazpacho saattaa olla saanut siitä nimensä.

December 6th on Yhdysvalloissa kansallinen Gazpacho-päivä. Silloin on joku toinenkin juhlapäivä.

Erinomaisessa keitossa maistuu juuri sopivasti valkosipuli. Älä laita sitä liikaa. Yhteen blenderikulholliseen riittää hyvin yksi valkosipuli.

Forssa. Suomen gazpachoinen pääkaupunki. Silloin kun asukkaat eivät vedä vahaa tötterötukkiinsa, hiovat nuo mukavat kantahämäläiset gazpacho-reseptejään uuteen uskoon. Ainakin uskoisin niin.

Geriatrit suosittelevat gazpachoa vanhuksille helteillä. Miksei, se on ehdottomasti muutenkin hellepäivän keitto. Ja onhan se myös helppoa niellä.

Hapot. Gazpacho saa mukavan raikkautensa ja pienen kirpeytensä tomaateista ja niiden hapoista. Kts. kohta M.

Iovfefe

Jääpalat eivät kuulu tähän, vaikka niitä välillä resepteissä näkeekin. Vettä voi hieman lisätä, jos tulos ei miellytä, mutta vain vähän. Tee keitto valmiiksi hyvissä ajoin ja anna jäähtyä jääkaapissa.

Kurkusta voi kaapia siemenetkin pois, jos huvittaa. Omasta mielestäni se on tarpeetonta.

Leipä. Joissain resepteissä ei edes leipää käytetä, mutta ne ovat niin väärässä. Leipä suurustaa keittoa juuri sopivasti, jolloin lopputulos ei ole smoothie eikä mikään mukaan asiaan kuulumaton juttu. Sillä saadaan rakenteeseen myös mukavaa kermaisuutta. Leipää kannattaa liottaa vähintään puoli tuntia ensin vedessä ja sitten puristella nesteet pois.

Makeus. Sopan ei ole tarkoituskaan olla makeaa. Jos lisäät inauksenkaan sokeria, joudut vastaamaan siitä minulle. Tomaattien hapot pitää maistua, tai kyseessä ei ole gazpacho.

Nillittäjät ovat aina valittamassa. Gazpacho on ja sen kuuluukin olla kylmä keitto. Suomalaiset eivät ehkä ole parhaita syömään soppiansa kylminä, mutta tämä on hyvä juttu harjoitella.

Oliiviöljy. Käytä vain hyvää oliiviöljyä. Ja paljon. Espanja on suurin oliiviöljyn tuottaja ja kyllä sitä osataan käyttääkin. Vaikka Italiassa ja Kreikassa osataan myös, valitse tähän espanjalaista laatua.

Paprika. Käytä sekä punaista että vihreää paprikaa. Punainen on sopivasti makea, kun taas vihreä antaa sopalle sopivaa karvautta.

Rustiikkista maalaisleipää voi paahtaa kuutioina kuumalla pannulla ja lisätä sitä valmiin annoksen päällä.

Salaattisoppahan tämä ei ole lainkaan. Vaikka gazpachon vihaajat sitä näin saattavat kutsuakin, heitä tikulla silmään ja takulla toiseen.

Tomaatti. Valitse vain kypsiä tomaatteja, jos ei ole saatavilla, unohda keitto. Toki voit käyttää myös valmiiksi kuorittuja kokonaisia purkkitomaatteja, Mutti on tunnetusti hyvää. Niin minäkin tein, kun oli vain 3 sopivan kypsää tomaattia.

Usko tai älä, tällä hetkellä allekirjoittaneen parvekepöydällä jolkottelee mustarastas. Liekö tullut rusinoita hakemaan. Voinen luovuttaa ne rastaalle, keittoon rusinat eivät kuulu.

Viinietikka on must! Parasta tähän on sherryviinietikka, mutta muutkin käy. Oma lempparini on juuri nyt omenaviinietikka, mutta se vain siksi, ettei sherryviinietikkaa ole.

Eli tuon ohjeistuksen perusteella kun heität seuraavan satsin blenderiin, kaikki menee hienosti ja saat makoisaa espanjalaista hellepäivän keittioa.


Gazpacho

3 kypsää tomaattia
1 tlk kuorittuja tomaatteja (Mutti)
1/3 kurkkua
1 punainen paprika
1 vihreä paprika
1 keltasipuli
1 valkosipulinkynsi
2 rkl sherryviinietikkaa
1 dl hyvää oliiviöljyä
suolaa ja pippuria
(vettä tarvittaessa)

57 villiruokaohjetta

Pari vuotta sitten kokosin Polkkapossuun vuosien varrella kertyneitä villiruokaohjeita, 43 kappaletta. Nyt on hyvä aika päivittää listaa, tässä 14 lisää eli linkkeineen yhteensä 57 ohjetta. Kuvia ei ole linkitetty.

Nokkosfalafelit ja raparperi-nektariinisalsa

Ukonpalko-punasipulipiirakka

Sriracha-lahna

Ahventartar

Herkkutatti-hernerisotto

Mustikka-kookospiirakka

Tyrni-sillilautanen 

Parmesaani-munakoisovuoka suppilovahveroilla

Kuusenkerkkäglögi

Nokkos-vuohenputkicannelonit

Mädin käsittely

Täytetyt bataatit ja litulaukkaa

Lahnaa leivinpaperikääreessä

Suolapähkinä-nokkospesto 

Ruokakirjasuositus: K niin kuin kaali

S niin kuin suosikki, P niin kuin parasta. K niin kuin kaali on ehdottomasti eräs lempparikasviksistani. Se taipuu moneksi ja on eräs monipuolisimpia kasviksia.

Kaalia on viljelty jo vuosituhansia. Alkukotia on vaikea määrittää, sillä kaali on levinnyt lähes maailman jokaiseen kolkkaan. Kiinassa se tunnettiin jo 6000 vuotta sitten, merkintöjä on myös Mesopotamiasta, antiikin Kreikasta ja Roomasta, joissa sitä pidettiin ylellisyystuotteena. Ensimmäiset pyöreäpäiset kaalit ilmestyivät Englantiin 1300-luvulla ja levisivät sieltä hiljalleen läpi Euroopan muualle maailmaan.

Kaalin suosio perustuu epäilemättä sen maun lisäksi runsaseen satoon ja hyvään kestävyyten tuholaisia vastaan. Ja onhan kaalinpäät veikeän näköisiä pikku otuksia. Polkkapossun lapsuuden kodissa viljeltiin kaalia, ehkä siksi se herättää minussa lämpimiä tunteita. Muistan, kun isä viritteli joko punaiseen zetoriin tai siniseen super dextaan ison perälavan ja sitten mentiin isolla porukalla keräämään kaalinpäitä. Lopuksi monimetrinen lava oli niin täynnä, että ainakin omiin silmiini se näytti maagiselta kaalivuorelta. Ja kun kaalia kerran oli paljon, oli myös isoja puisia kaalihäkkejä paljon. Niiden seassa oli loistava telmiä ja rakennella yllättäviä majaviritelmiä. Sana viritelmä onkin saanut alkunsa siitä, että telmitään lähes haltioituneessa viriviritööttöötadhd-tilassa kaalihäkkien keskellä ja keksitään jokin loistava kyhäelmä eli kyhös. Kyhöksen alkuperää en tunne.

Salla Korpela on mennyt kevyesti sekaisin kaalista. K niin kuin kaali on hänen hieno keittokirjansa ja samalla oodi kaalille. Kaikki opuksen ohjeet ovat kasvisruokia ja suuri osa myös vegaanisia. Ruokakuvista vastaa taitava Anna Autio. Kirja on jaettu lukuihin erilaisten kaalien mukaan: keräkaali, varhaiskaali, kukkakaali, parsakaali jne. Resepteissä on pääruokia, lisukkeita, kasviksia, höyrytystä, keittämistä, grillaamista. Kuten todettua, kaalista on moneksi.

Sain kirjasta hyviä ideoita ja paljon inspiraatiota, joten otetaan kuvaan mukaan lamppu odottamaan juuri sinun välähdystä.

Grillatut varhaiskaalit

Eräs ehdoton reseptisuosikkini kirjasta on grillatut varhaiskaalit. Saattaa monesta kuulostaa vähän häröilyltä, mutta sitä se kaikessa hienoudessaan onkin. Valmistustapa jota ei välttämättä ihan heti itse keksisi, vaikka kuinka hyppelisi kaalikiimassa häkkien seassa. Varhaiskaali leikataan 3-4 sentin lohkoiksi, palat suditaan öljyllä ja heitetään grillin. Homma on valmis, kun pinta alkaa sopuisasti ruskistua tai herkästi jopa mustua. Tarjoilu lämpimänä, kastikkeen kera. Salla heittää tässä vaiheessa ohjeet caesar-soosille, chimichurrille, basilikaöljylle ja chilikastikkeelle. Juuri nyt vatsaani ilmestyi sammakko.

Hyviä lukuhetkiä, suosittelen!

Kirjailija: Salla Korpela Kustantaja: Into-Kustannus Oy Sivumäärä: 112 Julkaisuvuosi: 2017 Kirjan arvostelukappale saatu kustantajalta.

Speltti-myslisämpylät

Kaikkihan meistää osaa sämpylöitä tehdä, joten sinänsä tässä reseptissä ei ole mitään ihmeellistä. Paitsi että on! Speltin upea kevyesti pähkinäinen maku saa liito-oravankin hylkäämään tammenterhonsa ja muuttaman johonkin mahdollisimman lähelle Birkkalan tilaa. Siellä nimittäin viljellään spelttiä ja liito-oravapopulaatio jatkaa epäilemättä kasvamistaan. 

Tiesittekö muuten, että liito-oravaa suojellaan tiukoilla EU-direktiiveillä. Kaavoituksissa lähtökohtana on, että liito-orava ei väisty kaavan alta, vaan kaavaa muokataan elinpiirin rajoissa. Ja tästä hyvänä esimerkkinä on Suomusjärvi, jossa, by the way, Birkkalan tila sijaitsee. Helsinki-Turku -moottoritiestä tuli nimittäin puoli kilometriä ajateltua pidempi. Se kun tekee pienen mutkan juuri Suomusjärven kohdalla ja sillä kierrettiin juurikin liito-oravien elinpaikka. En sano, että tällä olisi ihan suora yhteys Birkkalan emännän uunilämpimiin spelttisämpylöihin, mutta vahvasti siltä näyttää.

Kun nyt pääsit speltin makuun, haluan myös suositella spelttimannaa, jos tulee mielettömän täyteläistä mannapuuroa. Toinen ehdoton lempparini on spelttihelmet, niitä ei voi ihminen tai possu syödä mitenkään liikaa. Jos iso himo pääsi iskemään, niin haluat ehkä vilkaista granaattiomenaista spelttihelmisalaattiani.

Uunibataatit, linssejä, broilerin jauhelihaa ja jugurttidippiä

Hyvä tuuri kävi, sain Polkkapossuun vieraskynäilijäksi Turun museokeskuksessa konservaattorina työskentelevän Chef Kulinaari Carterin. Hänen kokkailufilosofiaansa kuuluu rohkeus kokeilla erilaisia juttuja lopputulosta turhaan jännittämättä. Intuitio ja luovuus ovat avainsanoja, reseptejä ei juurikaan käytetä. Taitaa päteä aika hyvin myös konservaattorin hommiin. Kädessä pysyy yhtä lailla soppakauha, veitsi, skalpelli, mikroskooppi, dekantterilasi, kaasupoltin, injektioneula, vasara ja paistinpannu. Seuraavassa ohjeessa kaikkia edellisisiä ei ole pakko käyttää, mutta jos oikein luovalle päälle sattuu, en tohdi kieltääkään. Mainio ohje Chef Carterilta. 

UUNIBATAATIT, LINSSEJÄ, BROILERIN JAUHELIHAA JA JUGURTTIDIPPIÄ         

4 annosta

Bataatit:

4 pientä bataattia

rypsiöljyä (tai muuta kasviöljyä)

suolaa ja pippuria

hunajaa

½  limen mehu

mausteet: paprika/savupaprika, valkosipulijauhe, kurkuma, harissatahna tai chili

rosmariinia

Linssi-broileri:

1 keltasipuli

2-3 valkosipulinkynttä

purkillinen kypsennettyjä punaisia linssejä (tai keitä itse)

broilerin jauhelihaa (tai esim. nyhtökaura, härkis, jauhis tms.)

suolaa ja pippuria

mausteet esim: paprika/savupaprika, kurkuma + harissa tahna

Dippi:

maustamatonta jugurtti

ripaus suolaa ja pippuria

limen mehua

tuoreita yrttejä, esim minttua, persiljaa, korianteria tms.

halutessa loraus hunajaa, valkosipulijauhetta

Valmista jugurttidippi ja laita jääkaappiin maustumaan.

Pese hyvin juuriharjalla bataatit. Niitä ei tarvitse kuoria. Halkaise kahtia pituussuunnassa. Tee rypsiöljystä, hunajasta, limen mehusta ja haluamistasi mausteista (+suola/pippuri) seos. Sivele tämä kauttaaltaan bataattien pintaan, myös kuorelle (josta siis tulee rapea ja voi syödä!). Tee leikattuun pintaan veitsellä poikittaisia viiltoja. Paista uunipellillä leivinpaperin päällä 200-asteisessa uunissa bataattien koosta riippuen noin 30-60min.

Bataattien kypsyessä valmista linssi-broilerinjauheliha lisuke. Kuulota paistinpannulla sipulit ja valkosipulit ja paista jauheliha. Lisää linssit ja mausta. Mikäli bataatit ovat isoja, lisukkeen voi tarjoilla bataatilla kaivertamalla osan kypsästä bataatista pois (tämänkin voi toki syödä) ja täyttämällä bataatit. Tai lisukkeen voi tarjoilla bataattien vieressä erillisenä. Kruunaa annos raikkaalla jugurttidipillä!

Ricotta-tuoreyrttilevite

Margariinin voi välillä korvata jollain muulla leivänpäällisellä. Nyt on tietysti villiyrttiaika parhaimmillaan ja alla olevan ohjeen yrtit voi korvata vaikkapa siankärsämöllä, litulaukalla, nokkosella ja ihan millä haluaa. Jos ei kuitenkaan ole kiinnostusta lähteä hortoilemaan, kannattaa omia yrttipöheikköjä hyödyntää.