Herkän vatsan valinnat - Suolisto kuntoon ruokavaliolla

Joka viidennellä eli reilulla miljoonalla suomalaisella on herkkä vatsa.  Turvotusta, läpipaskontaa, ummetusta, kaasuvaivoja ja vatsakipuja. Mistä tulikin mieleeni, että viime yönä heräsin ihan järjettömään kaasupommiin, jonka odouri on vuosien varrella tullut tutuksi. Vaikka ääntä ei edes kuule, niin tuoksuun kyllä taatusti herää ja sanoisin, että se on lähes käsin kosketeltavissa. Rakas 15-vuotias lattialla kuorsaava hyvinkin karvainen koirakaveri on taas näyttänyt iskukykynsä ja nukettanut minut hereille. Luulin, että kemialliset aseet ovat kiellettyjä.

Syksyn saapuessa monella alkaa kuntokuuri ja kesän ruokavalio joutaa romukoppaan. Yksi vihje: aloita oikealla ajatuksella. Moni nimittäin lähtee liikkeelle sillä mentaliteetilla, että nyt kun kuntokuuri käynnistyy, olen rajoitetulla ruokavaliolla ja elämä on tuskaa. Ei näin, ei lainkaan näin. Vaan näin: hyvä ja terveellinen ruoka tekee hyvää. Tekemällä oikeita kokkailuvalintoja, jaksan myös paremmin ja läheiseni jaksavat paremmin (minua). No kylläpähän alkoi tämäkin juttu länkyttämisellä, mutta olen silti juuri tuota mieltä. Toinen asia, joka kannattaa muistaa, on se, että mikä sopii toiselle, ei välttämättä sovi minulle. Ravitsemuksessa paras mittari on oma kroppa: vaikka suositukset onkin yleisiä, ruoka ja sen kokonaisvaltainen kokeminen ovat ennen kaikkea yksilöllisiä asioita. 

Mutta asiaan. Reijo Laatikainen on vatsavaivoihin erikoistunut ravitsemusterapeutti ja terveydenhuollon maisteri. Laatikainen on kirjoittanut kirjan, jonka ideana on havainnollistaa, miten herkkä vatsa saataisiin toimimaan siten, ettei vatsaongelmat rajoittaisi elämää ja heikentäisi elämänlaatua. Pääpaino on oikeassa ruokavaliossa, mutta Laatikainen pohdiskelee myös hieman yleisemmällä tasolla elintapojen merkitystä ja jonkin verran myös ravintolisiä. Pidän Reijon kirjoitustyylistä. Kerronta on sujuvaa ja ennen kaikkea selkokielistä, vaikka terminologia voisikin olla alaa tuntemattomalle haastavaa. Kirjan lopussa Laatikainen vaihtaa ravitsemusterapeuttipipon korkeaan kokkihattuun ja tarjoaa ruokareseptejä tukemaan teoriaosuutta. Vaikka en ihan kaikissa asioissa olekaan täysin samaa mieltä kirjoittajan kanssa, ymmärrän kyllä niidenkin taustalla olevan logiikan. Sanomiset on hyvin perusteltu ja teoriaosuus perustuu pitkälti kliiniseen tutkimukseen. 

Kirjassa paneudutaan syvemmin kahteen tärkeimpään toiminnalliseen vatsavaivaan eli toiminnalliseen ärtyvän suolen oireyhtymään (IBS) ja toiminnalliseen ylävatsavaivaan eli dyspepsiaan. Tuttuja juttuja, mutta olen ärsyttävän ihmeissäni, että nyt vasta kuulen ensimmäistä kertaa termin FODMAP (fermentable oligo-, di- and monosaccharides and polyols). Kirjan yhtenä jujuna on siis, että herkkävatsaiseset saavat apua oireisiinsa välttämällä FODMAP-hiilihydraatteja eli joitakin huonosti imeytyviä hiilihydraatteja.  

  

FODMAP-hiilihydraatit imeytyvät ohutsuolessa huonosti ainakin kahdesta eri syystä: ihmisellä ei ole entsyymiä niiden tehokkaaseen pilkkomiseen tai niiden imeytyminen riippuu muista samanaikaisista ravintotekijöistä. Koska FODMAP-hiilihydraatit imeytyvät huonosti ohutsuolessa, ne päätyvät paksusuoleen. Paksusuolen bakteerit himoitsevat näitä hiilihydraatteja ja ryhtyvät käyttämään eli fermentoimaan niitä.  

Ärsyttävät ruokaainekset korvataan toisilla ja tämä puoli käydäänkin kirjassa läpi todella perusteellisesti. Jos nyt esimerkkinä heittäisin, niin sipulit, valkosipuli ja purjo ovat vältettävien aineiden listalla: Laatikainen neuvoo korvaamaan ne ruohosipulilla, purjon vihreällä osalla tai vaikka valkosipuliaromilla maustetulla oliiviöljyllä. Vältettävien lista on monellekin aika tuttua kauraa tai pitäisi ehkä tässä yhteydessä sanoa vehnää, joitakin yllätyksiä toki myös löytyy. En kerro enempää, käykää hakemassa Reijon kiinnostava teos kirjakaupasta ja lukekaa yllärit, apuvälineet ja reseptit tarkemmin kirjasta. Suosittelen.

Reijo Laatikainen 

Herkän vatsan valinnat – Suolisto kuntoon ruokavaliolla 

126 s. 

Kustantaja Kirjapaja. 

Kirjassa on Mats Vuorenjuuren valokuvakuvitus. 

59.34. 

ISBN 978-952-288-261-5.

Tässä vaiheessa ilmoitus juuri tapahtuneesta ilmastonmuutoksesta: jo viime yöltä tutuksi tullut tuoksu hiipi jälleen sieraimiini. Pehmeällä matolla metrin päässä makaava rontti yrittää näyttää syyttömältä, mutta tunnistan tuon kulmien alta luimistelevan ilmeen. Hah, ja nyt hän haistoi tuulahduksen itsekin ja on muka ihmeissään sen alkuperästä. Mikä ovela lurkki. En pysty enää kirjoittamaan. Laitan kirjan koiran eteen ja toivon hänen ainakin silmäilevän opusta. 

 

Kustantaja on lähettänyt allekirjoittaneelle arvostelukappaleen.