Paahdettua pinjaa

Tämä erinomainen leipä on kokkiystäväni Chef Rinkulan käsialaa. Sitä leivottiin vappuaaton appeeksi yrttiyttämään ruokapöytää. Kokkiviinien lomassa tuotos tosin unohtui hieman liian pitkäksi aikaa uuniin, mutta ei se kyllä haitannut. Taisi olla puolisen tuntia.

Pinjansiemen-pestoleipä

vehnäleipätaikina, johon lisätty kunnon loraus oliiviöljyä
pinjansiemeniä
basilikaa
pestoa

Kohota taikinaa 30 minuuttia liinan alla ja kauli sitten ½cm-1cm paksuiseksi suorakaiteeksi. Paahda pinjansiemeniä hetki pannulla. Levitä ohut kerros pestoa taikinan pinnalle. Kaada pinjansiemenet taikinan päälle ja revi mukaan muutama lehti basilikaa. Nyt taikinan voi joko rullata tai taittaa. Kuvan leipä on tehty taittamalla. Eli taita vasen reuna ensin toista reunaa kohti hieman keskustan yli ja taita toinen reuna sitten taitetun osan päälle. Käännä leipä sitten toisin päin. Sulje päät vielä litistämällä taikinan reunoja tiukasti yhteen. Pistele haarukalla leivän päälle muutama höyryreikä. Paista n.200 asteessa 20-25 minuuttia tai kunnes leipä on kauniin ruskea.

Huippusalaatti

Maistoin eilen uutta tuttavuutta eli luolakypsytettyä gruyereä. Herkullista pinjansiemen-pestoleivän rinnalla. Sen ohjeen laitan myöhemmin. Tähän päivään varauduttiin huippusalaatilla ja pikku lihapullilla. Suosittelisin tätä vihreää herkkua vihamiehillenikin, niin hyvää se on. Ohjeen olen blogannut ennenkin ja sehän on täällä.

Huhtikuun ruokahaasteen voittaja

Kiitos kaikille osallistujille. Äänestysaktiivisuus ei ollut ihan huipussaan, mutta se ei voittajan arvoa himmennä. Julistan siis huhtikuun ruokahaasteen voittajaksi Ylimuulin, joka hienosti apinoi itselleen n. 30% äänistä. Ja voittoreseptinähän oli gruyére-siitake-tortellinit. Erittäin makoisaa työtä. TÄT-TÄ-DÄ-DÄ-DÄ-TÄT-TÄT-TÄT-DÄÄÄÄÄ.

Lähelle voittajaa ylsi Puolen kilon voin pinaatti-vuohenjuustolasagne, mutta loppusuora ei riittänyt aivan tarpeeksi pitkälle. Koska ai äm wö loo tässä kisassa, haluan antaa kunniamaininnan vielä Cloudberry Quarkin vuohenjuustotryffeleille, joka saavutti kolmannen sijan. Loistavaa innovatiivisuutta ja alkuperäistä ohjetta tuunattu kauniisti.

Palkinnot saa lunastaa allekirjoittaneelta henkilökohtaisesti.

Tulevan kuun ruokahaasteen hoitelee Ylimuuli, joten luovutan haastetiarani kauniimpaan päähän. Nyyh. Tuli ihan tyhjä olo.

Korvataan riisit...

...Quinoalla täytetyt kesäkurpitsat ja hirvikebakoita
(4 annosta)

2 kesäkurpitsaa +

Täyte:

1½ dl quinoaa
3 dl vettä
1 punainen paprika
½ purjo
suolaa
mustapippuria
basilikaa
2 viipaletta aamupala-juustoa

Huuhtele quinoat hyvin ja keitä kypsäksi. Halkaise kesäkurpitsat pitkittäissuunnassa ja kaavi lusikalla lihat pois. Pilko paprika ja purjo ja paistele niitä hetki pannulla kesäkurpitsan kanssa. Mausta suolalla, pippurilla ja basilikalla. Täytä kesäkurpitsan puolikkaat seoksella ja paista 200 asteisessa uunissa n. 20-25 minuuttia. Viisi minuuttia ennen uunista ottamista lisää vielä pikku siivut Aamupala-juustoa täytteen päällle.


Kebakkotaikina

400 g hirven jauhelihaa
korppujauhoja
tilkka vettä
2 valkosipulinkynttä murskattuna
kananmuna
pekonia kuutioituna ja käristettynä
½ sipuli pilkottuna
suolaa
pippuria
rosmariinia

Turvota korppujauhoja hetki vesitilkassa. Sekoita kaikki aineet keskenään ja muotoile kebakoiksi. Tökkää liha tikkuun. Paista 200 asteisessa uunissa 20-25 minuuttia.

Kastikkeeksi sopii vaikka joku raikas kermaviilikastike. Minun versiossani oli lientä äipän maustekurkuista, tuoretta basilikaa, suolaa, sokeria ja mustapippuria.

Kuukauden jäkäläpäinen pakinanatina

En ole keksinyt vielä mitään käyttöä yhdellekään Fun Light-tuotteelle. Viemärien puhdistamiseen ne voisivat juuri ja juuri sopia, sen verran pesuaineinen maku niissä on.

Mutta nyt tuli ihan ylivoimainen pohjanoteeraus: Fun Light Crystal. Felix Abba kuvailee tuotettaan läpinäkyvänä juomatiivisteenä, joka antaa vedelle kevyen ja raikkaan maun. Sokeriton janonsammuttaja. Aika läpinäkyvä tuote onkin, sillä janonsammuttaminen perustuu siihen, että kun ottaa kunnon kulauksen Fun Light Crystalia, on pakko juoda päälle vähintään litra ihan oikeaa vettä, jotta pystyisi edes jotenkin elämään.


Kyseistä tuotetta saa kahta eri makuvaihtoehtoa: sitruuna-limettä ja greippi-sitruunaa. Ensimmäistä olen vain maistanut, toisesta näen painajaisia. Miten sitruunasta ja limestä voi saada jotain noin järisyttävää? Kyseessä on törkeä kunnianloukkaus kaikkia maailman sitrushedelmiä kohtaan. Kaikki maailman sitrushedelmät: Nouskaa barrikadeille ja vaatikaa vapautumista Fun Lightin ikeestä!

Ja mikä loppupeleissä on edes kyseisen juoman funktio? Jos haluaa kevyen sitruunan maun juomaansa, niin onko ylivoimaisen hankalaa antaa sitruunalle pieni hali ja puristaa mehut vesikannuun? Tai vaikka viipaloida se sitruuna ja heittää kannuun? Tulee muuten paljon halvemmaksikin. Tietysti on niin, että on vähän tylsää juoda kraanasta tulevaa vettä, kun se ei oikeastaan ole mikään hienosti brändätty tuotemerkki. Myös halin antaminen ja kevyt sitruunan puristus saattavat olla joillekin ongemia; voihan siinä tulla annettua rakkautta jo ihan liikaa kertalaakilla. Myös viipaloiminen ja veistely on aikaa vievää puuhaa ja jos oikein huonosti käy saattaa vaikka veistellä sormeen. Ja viipaloinnista tulee tiskiäkin. Nyt joku tietysti ärähtää, että entäs hampaat ja kiille? No kuule, entäs Matti ja Teppo? Ei nekään tee hyvää kellekään, mutta jos jaksaa pysyä kohtuudessa, niin ei ne tapakaan.

Tuota p***aa en kyllä osta enää ikinä.

Älkääkä ehdottako, että Fun Lightit ovat hyviä rahkan maustamiseen. Eikä ole! Koko Fun Light on täysi susi.

Jos et äänestä, puren varpaaseen

Huhtikuun ruokahaasteeseen osallistujat satunnaisessa järjestyksessä:

1. Tuulentupa: Vuohenjuusto-punasipulitapakset
2. Monkeyfood: Gruyére-siitake-tortellinit
3. Suolaa&Pippuria: Vuohenjuustoinen kanapasta
4. Kyökki jahtisataman äärellä: Vuohenjuusto-
aurinkokuivattutomaattinyytit
5. Keittokomerossa: Tomaatti-vuohenjuustoalkupala
6. Cloudberry Quark: Vuohenjuustotryffelit
7. Pastanjauhantaa: Vuohenjuustoa ahvenen mutkassa
8. Välipala: Punajuuri-vuohenjuustopihvit
9. Otetaan ensin puoli kiloa voita: Pinaatti-vuohenjuustolasagne


Yksi osallistuja enemmän kuin viime kuussa. Aivan loistavaa! Toivottavasti kaikkien haasteruoat ovat nyt tässä, jos ei niin saa murista.


Äänestäminen

Lähetä sähköpostilla äänesi osoitteeseen polkkapossu [at] gmail.com. Äänestysaika loppuu sunnuntaina 29.4. ja tulokset julkistetaan maanantaina 30.4. Kirjoita sähköpostin aiheeseen Ruokahaaste X, jossa X on äänestämäsi ohjeen numero. Ja numerothan ovat tuossa yläpuolella.

Viestiosioon saa sitten kirjoitella minulle muita mukavia.

Voittajalle on luvassa kasa palkintoja tai sitten ei mm. tuohikruunu, nordea-avaimenetuosa, hyljepuku, jäädytettävä juoksumatto, parranajokone, terätön veitsi, karvinen-otsalamppu, tennispallo, 12 ilmaista googletusta, koipi-reisivillasukat ja Polkkapossun tarjoama kahvihetki vapaavalintaisessa kahvilassa.

Mukulat maailmalla

Etelä-Amerikkaa pidetään bataatin alkukotina. Nykyään kasvia viljellään myös Yhdysvalloissa, Afrikassa, Välimeren maissa ja Aasiassa. Suomessa on viljely ollut hiljaista kuin Jasmin Mäntylän faniklubissa konsanaan. Bataatti muistuttaa maultaan aika paljon perunaa, mutta on yleensä makeampi riippuen toki lajikkeesta. Ja niitähän löytyy. Kun espanjalaiset löytöretkeilijät törmäsivät aikoinaan bataattiin, se ei suinkaan kasvanut villinä, vaan sitä olivat natiivit viljelleet jo muutaman tuhatta vuotta. Kyllä siinä ajassa muutaman lajikkeen ehtiikin jo jalostaa, vaikka olisi vähän hitaampikin käsistään.

Latinalaisessa Amerikassa bataattia kutsutaan yleisesti nimellä camote, kun taas inkat tunsivat sen nimellä batata. Mistähän mahtaa olla peräisin potato?! Englantia puhuvat tunnistavat osuvasti sweet potaton.

Bataatti sopii ruoanlaitossa käytettäväksi hyvin samoin tavoin kuin peruna. Kypsymisajoissa tosin on iso ero, sillä bataatti on valmista bataattia huomattavasti perunaa nopeammin. Varsinkin keitettynä.

Tässäpä jotain bataattiherkkuja maailmalta:

Intia: kikherne-bataattikoftat
Malesia: alkupaloiksi rapu-bataattikakut
Ranska :) ranskalaiset perunat tai siis bataatit
Juutalaiset: bataattilatket
Espanja: malagalainen bataattivanukas
Korea: kokuma bokum bap marinoitua tofua, bataattia ja riisiä

... ja sitten vähän kotoisampia vinkkejä, tai osa ainakin :)

- bataatti-porkkanamuusi
- bataatti viipaleiksi, öljyä, suolaa, pippuria ja aurajuustoa päälle ja uuniin 200 asteeseen
- bataatti-limekeitto
- grillatut bataatit vartaassa (vaatii pikaisen esikypsennyksen)
- pekonilla täytetyt bataatit
- banaani-bataattikiusaus
- bataattisosekeitot ovat tosi herkullisia ja niihin kun laittaa vähän vuohenjuustoa, niin ai että

Ja koska noin kerran on, niin tällaista tein tänään. Tosin ilman vuohta...


Bataatti-fenkolisosekeitto

1 tosi iso fenkoli lohkottuna
1 sipuli lohkottuna
ruokaöljyä
2 isoa bataattia kuorittuna ja lohkottuna
1 1/3 l vettä
2 kanaliemikuutiota
½ rkl raastettua appelsiininkuorta
3/4 tl suolaa
½ tl currya
½ tl inkivääriä
(kermaa)


Lämmitä öljy kattilassa ja freesaa fenkoli- ja sipulilohkoja siinä hetki. Lisää kattilaan bataatit, vesi, liemikuutiot ja raastettu appelsiininkuori. Keitä kasvikset kypsiksi. Poraa ainekset sauvasekoittimella tasaiseksi. Mausta suolalla, currylla ja inkiväärillä. Kermaakin saa käyttää, mutta halusin pitää tämän kevytversiona.

Jos luit tämän otsikon, ollos haastettu

Huhtikuun ruokahaasteen ilmoittautumisaika loppuu 25.4. Tällä hetkellä taitaa olla hieman alla kymmenen osallistujaa, joten mukaan mahtuu vielä. Ruokablogeja ainakin on paljon enemmän...

Pastatyynyjä

Olin eilen niin Zen Cafen kuudes levy, etten jaksanut lähteä kauppaan pastaa ostamaan. Olisi ehkä kannattanut kävellä räntäsateessa 100 metriä ennemmin, kuin valmistaa pastataikina itse. Toisaalta harvoin sitä pastataikinaa pyöräyttelee, joten hyvää harjoitusta se on vaan. Pastakonetta en omista, joten ihan käsipeliksi hommat menee. Tai omistan ehkä, mutta siitä puuttuu osia ehkä. Ehkä.


Sardiinitäytteiset jättiläisraviolit
valkosipulisen voi-basilikastikkeen kanssa

Pastataikina (4 annosta, 8 isoa raviolia)


4 dl vehnäjauhoja
3 munaa
1 rkl oliiviöljyä
hyppysellinen suolaa
½ rkl kylmää vettä

Kaada jauhot pöydälle keoksi, väsää niiden keskelle kuoppa ja riko munat siihen. Kaada munien päälle öljy ja suola. Hypistele munat ja jauhot yhtenäiseksi massaksi hiljalleen pikku sormenpäilläsi ja lisää vesi. Vaivaa taikinaa sitä venytellen, väännellen ja käännellen 10 minuuttia. Hyvää lihasharjoitusta. Muokkaa taikinasta pallo, laita se kelmun sisään ja jääkaappiin tunniksi.

Täyte:

1 prk sardiineja
1 pilkottu ja paistettu sipuli
2 rkl aurinkokuivattua tomaattia
ripaus valkopippuria
suolaa

Aja blenderissä tasaiseksi massaksi.

Ota taikina kaapista ja jaa se kahteen yhtä suureen osaan. Kauli kumpikin osa n. 2mm paksuiseksi suorakaiteeksi. Periaatteessa pastataikinaa pitäisi kaulita moneen kertaa, mutta ei jaksanut nyt kiinnostaa. Laita toisen osan päälle täytettä aina vajaa ruokalusikallinen n. 4 cm välein. Näistä tulee aika isoja, joten kaksi/hlö saa riittää. Ei siitä tosin iso nälkä mene. Levitä toinen suorakaide päälle ja painele täytteen ympäriltä. Leikkaa ravioleiksi taikinapyörällä. Painele haarukan kärkiosalla vielä reunat hyvin kiinni. Keitä väljässä hyvin suolatussa vedessä ravioleja muutama minuutti.

Kastike:

100 g voita
½ dl oliiviöljyä
4 kynttä valkosipulia puristettuna
ripaus salviaa
reilusti suolaa
15 puolitettua lehteä basilikaa

Sulata voi ja lisää muut aineet, basilika vasta juuri ennen tarjoilua. Kaada kastike lautaselle raviolien päälle ja leikkaa mukaan muutama pala tomaattia.

Metsän lehmä on kiusaaja

Hirvikäristyskiusaus

100 g pekonia
450 g jäistä hirvenlihaa (esim. ulkopaistia)
suolaa
pippuria
2 dl tummaa olutta
2 dl ruokakermaa (5%)
1-2 dl vettä
1 lihaliemikuutio
1 kg peruna-sipulisekoitusta
4 porkkanaa pilkottuna
10 katajanmarjaa murskattuna
rosmariinia
½ dl parmesaania

Kuutioi pekoni ja käristä se kevyesti pannulla. Poista pekoni pannulta ja vuole hieman sulanut mutta vielä selvästi jäinen hirvi, puukolla perskule, ohuiksi lastuiksi ja käristä kevyesti pekonista tulleessa rasvassa. Mausta liha suolalla ja pippurilla. Sekoita joukkoon olut, kerma, vesi, ja lihaliemikuutio. Anna hautua pari pientä hetkistä. Voitele vuoka, kippaa siihen peruna-sipulit, porkkanat, pekonit, parmesaanit ja pannulla olevat eväät. Mausta katajanmarjoilla, reilulla määrällä rosmariinia ja ehkäpä vielä suolalla. Sekoita hyvin. Paista uunissa ensin 50 minuuttia 175 asteessa, ota vuoka pois ja sekoita. Tarkista nesteen määrä ja lisää sitten lämpö 210 asteeseen ja paista vielä 25-30 minuuttia. Päällä olevat hirvenpalat saavat olla hieman kärvennyksestä kärsineitä. Uuneissa on isojakin eroja, joten kurki välillä. Ota vuoka pois uunista ja anna vetäytyä 15 minuuttia. Ja sitten puolukkahilloa lautaselle.

Pikaruokalassa

Tästä ei paljon enää sosekeiton tekeminen helppone. Pikaista, kevyttä ja maukasta.


Parkusosekeitto
2 annosta (tekoaika 7 minuuttia)

½ l vettä
1 pss (200 g) pakasteparsakaalia
1 pss (250 g) pakastekukkakaalia
1 kanaliemikuutio
kuivattua basilikaa
pippuria
suolaa
(voita)
nokare homejuustotuorejuustoa

Keitä vihanneksia n. 3-4 minuuttia vedessä, johon on lisätty kanaliemikuutio ja mausteet. Poraa huolellisesti tasaiseksi sauvasekottimella. Voita saa lisätä lusikallisen, jos haluaa. Lisää lautaselle vielä nokare tuorejuustoa ja nautiskele täysjyväsämpylöiden kanssa.

Saariois10

Pesto-raejuustotäytteiset broilerirullat



paketti saarioisten maustettuja broilerin fileepihvejä
raejuustoa
pestoa
hammastikkuja

Saarionen voi maksaa mainosrahat sitten suoraan tililleni. No oikeastaan syy siihen, että käytin juuri saarioisten fileitä, on fileepihvien paksuudessa. Tai siis oikeastaan ohuudessa.

Hakkaa fileet kahden kelmun välissä ohuiksi nuijalla. En tarkoita nyt aviomiestäsi. Levitä fileen pinnalle ohut kerros pestoa ja hieman raejuustoa. Kierrä rullalle ja kiinnitä hammastikulla. Paista rullaan väri pikaisesti pannulla ja kypsennä 200 asteisessa uunissa vielä 20-25 minuuttia.

Uunissa valmistuu samalla myös porkkanalisäke. Eli kuorittuja porkkanoita veitsellä suikaleiksi ja 4 minuutin esikeitto vedessä. Uunivuokaan, päälle hunajaa, timjamia, suolaa ja pari siivua aamupala-juustoa. Ja sitten vielä hetkeksi uuniin.


Eilen keittelin naudan lapaa reilun pari tuntia ja otin rosepippurisen keittoliemen talteen. Liemestä tein kanalle tänään kastikkeen. Lisäsin siihen ananaspurkista mehut, hieman maitoa, porkkana-kurkkuketsuppiani, keltaista jaffaa ja ripauksen suolaa ja pippuria. Suurustin vielä maizenalla. Vaikea ehkä uskoa, mutta tuli erittäin hyvä soosi.

Pastaputki päälle

Pennepastaa ja anjovis-tomaattikastiketta

400 g pennepastaa
oliiviöljyä
1 yksikyntinen valkosipuli silputtuna
1 prk anjovisfileitä pilkottuna
1 rkl kapriksia
5 jalapenoa pilkottuna
1 tlk kokonaisia kuorittuja tomaatteja
1/3 dl punaviiniä
2 rkl vihreää pestoa
½ rkl sokeria
3 rkl persiljaa silputtuna

Keitä pasta. Freesaa sipulia hetki pannulla oliiviöljyssä. Lisää anjovikset, jalapenot ja kaprikset. Paista hetki. Lisää tomaatit ja murskaa kevyesti puuhaarukalla. Kiehauta ja lisää punaviini, pesto ja sokeri. Kiehauta ja anna muhia 7-8 minuuttia. Lisää lopuksi persilja ja sekoita. Kaada keitetyn pastan päälle ja sekoita taas. Ripottele lautasannoksen päälle vielä parmesaania.

Suolaa tämä ei kaipaa, sillä anjoviksista, kapriksista ja pestosta tulee jo tarpeeksi. Muutkin mausteet ovat mielestäni turhia, mutta tomaattikastikepohjainen pasta kaipaa silti tuekseen lurauksen ketsuppia. Niin just!

Olen kuuma ja keimaileva

Tuo toinen eläinmaailman kokkaava ihme, Ylimuuli, sai ylipuhuttua minut rypälepersoonallisuustestiin. Vanhana psykan sivuaineopiskelijana lähden ilolla mukaan. Tässä siis tulokset analyyseineen:


Olen Pinot noir, uusi maailma

Rakastan voimakkaita värejä ja vartaloni ihania kurveja korostavia vaatteita. Olen kuuma, keimaileva Pinot noir uudesta maailmasta. Hurmaan ihmisiä ympärillä olemuksellani. Mottoni elämään onkin  sopiva määrä flirttiä päivässä antaa hurjasti energiaa.

Sovin hyvin yhteen eurooppalaista sisartani myötäillen pitkään haudutettujen pataruokien ja tummien linturuokien kanssa. Voimakkaimmillani pärjään myös selkeämakuisen hirvi- ja pororuoan kanssa.

Miten tämä sitten osui? Pidän kyllä voimakkaista väreistä, etenkin oranssista - pakko pitää, kun on SVAAKP-addiktio. Liittyy sitrushedelmiin. Vihreä tietysti toimii myös, mistä Ylimuulikin takuulla on iloinen. Ja poliittisestikin vihreä toimii, sillä Ville meni läpi. Terkut äidilles. Voimakkaan sininenkin on hyvä väri.

Kurveja korostavat vaatteet... hmm...no en nyt välttämättä itse pidä kovin usein, mutta en pane pahaksi, jos joku muu haluaa käyttää. Ainoa ihonmyötäinen asuni on pinkki syntymälahjana tullut nahka-asu, jossa pakaroiden välistä työntyvä saparo herättää varsinkin nelinkontin sorkkiessani hilpeyttä.


Hurmaan ihmisiä olemuksellani. Edelliseen viitaten, kuka ei säälisi nelinkontin asfalttimaailmassa sorkkivaa sikaa ja tulisi silittämään päätä. En silti välttämättä kutsuisi sitä hurmaamiseksi, mutta jos näin saa ajatella, voin olla onnellinen.

Flirttailen päivittäin. No todella harvoin. Olen niin ujokin.

Eurooppalainen sisar? Tästä puhutaan vielä vanhempien kanssa. Tietääkseni minulla on kaksi veljeä.

Petkele (eli survin)

Peston sanotaan olevan vanhin oliiviöljypohjainen kastike. En ota kantaa, aika tiukka väite kuitenkin. Väinämöisenkin epäillään olevan kotoisin Liperistä, joka kyllä kaikessa emäpitäjämäisyydessään onkin aikas alkulimainen paikka.

Nykyisin pesto (genovalainen) valmistetaan basilikasta, oliiviöljystä, pinjansiemenistä, parmesaanista, suolasta ja valkosipulista. Alkuperäinen pesto ei sisältänyt lainkaan basilikaa. Kaupallisessa versiossa pinjansiemenet on saatettu korvata munuaispuun pähkinöillä. Puu, jossa kasvaa munuaisia, ah mitä himosuiden herkkua. Sanoisin jopa gourmet. No kyseessähän on tuttavallisemmin cashew-pähkinä.

Jos valmistan itse pestoa, teen sen morttelissa. Muut käyttäköön blenderiä, sauvasekoitinta, tehosekoitinta, kynsiviilaa tai vaikka katuporaa, ihan sama. Mortteli on se ainoa oikea. Ja sen kanssa toimii tietysti pyörivällä liikkeellä possumaisen pehmeästi flirttaileva survin. Survimella basilikan aromit pääsevät omnipotentteihin oikeuksiinsa, kun taas blenderissä lehtisuonet runnoutuvat epämääräiseen muotoon väkivaltaisten, nopeudesta kuumenneiden, metalliterien karusellissä.

Peston valmistukseen on tietysti 999 eri tapaa ja jokaisen berlusconin tapa on se ainoa oikea. Kuten minunkin kuinkas muuten.


Pesto Genovese

1 ruukku basilikaa
10 g pinjansiemeniä
½ valkosipulinkynsi
25 g raastettua parmesaania
1½ dl oliiviöljyä

Pese basilikan lehdet ja valuta kuiviksi talouspaperin päällä. Laita mortteliin pinjansiemenet ja valkosipuli ja hiero survimella. Lisää hetken päästä ripaus suolaa ja osa basilikan lehdistä. Hiero pehmeästi tanssahtelevalla pyörivällä liikkeellä. Lisää loput basilikat ja jatka tanssahtelua. Kun ainesosat ovat muodostaneet tahnan, lisää parmesaani ja sekoita. Lisää öljy.

Pesto on loistavaa pastan kastikkeena, kalan kuorrutuksena majoneesin kanssa, mausteena, leivän päällä ja vaikka missä. Siitä saa tehtyä kivoja pikku suolapaloja, jotka maistuvat varsin mukavilta vaikka oluen kanssa.


Suolaiset pestorullat

voitaikinaa
pestoa
aurajuustoa


Kauli voitaikina ohueksi. Levitä päälle pestoa ja aurajuustomurua. Kääri rullalle ja leikkaa annospaloiksi. Paista uunissa kauniin ruskeiksi. Tai oikeastaan niistä tulee ruskeanvihreitä :) Kuvassa vasemmalla olevat rullat on täytetty tulisesti maustetulla jauhelihalla ja jalapenolla.

Kisaan mukaan

Taidanpa ilmoittautua tällä ohjeella mukaan maaliskuun ruokahaasteeseen. Kyseessä on aavistuksen hassumpi ketsuppi ja siksi otollinen tällaiseen hauskaan kisailuun. Kaneli on siinä porkkanan ohella ehdottoman tärkeä ainesosa: antaa mukavan pikantin maun. Ja valkoviinietikasta saadaan ketsupille tärkeä kirpeys.

Porkkana-kurkkuketsuppi

1 iso kurkku
3 porkkanaa
1/4 paprikaa
2 keskikokoista sipulia
ripaus kanelia
ripaus mustapippuria
ripaus suolaa
½ valkosipulinkynsi murskattuna
1 dl valkoviinietikkaa
3/4 dl sokeria

Halkaise kurkku ja poista siitä pikkulusikalla kaapien siemenhöttö. Pilko kurkku, kuorittu porkkana ja paprika kuutioiksi ja sipulit lohkoiksi. Heitä kattilaan ja lisää vettä sen verran, että kasvikset eivät jää pohjaan kiinni. Kypsennä hiljakseen välillä sekoittaen. Lisää loput aineet kattilaan ja kiehuttele lisää. Huolehdi, että vettä on tarpeeksi, sillä kasvisten ei ole tarkoitus ruskistua. Poraa sauvasekoittimella tasaiseksi. Paseeraa vielä kahteen kertaan siivilän läpi ja surauta lopuksi vielä kerran sauvasekoittimella.

Munakoiso-broilerlasagne

1 pieni munakoiso

Leikkaa munakoiso vajaan sentin paksuisiksi siivuiksi ja pirskottele suolaa siivujen päälle. Anna koisojen itkeä puoli tuntia ja huuhdo ne sitten juoksevalla vedellä.

juustokastike:

5½ dl punaista maitoa
1 kanaliemikuutio
150 g gouda-juustoa paloiteltuna
muskottipähkinää

Kiehauta varovasti maito ja sulata kanaliemikuutio siihen. Mausta kevyesti muskottipähkinällä. Sulata juusto hiljalleen ja tarkista suola. Juusto on itsessään suolaista, joten lisää suola vasta lopuksi jos tarvii.

jauhelihakastike:

400 g broileirin jauhelihaa
1 sipuli pilkottuna
3 valkosipulinkynttä pilkottuna
suolaa ja pippuria
1 prk tomaattimurskaa
1 dl vettä
ripaus neilikkaa
currya
suolaa
luraus heinz-ketsuppia
10 lehteä basilikaa silputtuna

lasagnelevyjä

raastettua gouda-juustoa

Ruskista jauheliha ja mausta suolalla ja pippurilla. Viskaa pannulle sipulit ja paistele hetki. Lisää tomaattimurska ja desi vettä. Anna hautua hetki. Mausta neilikalla, currylla ja suolalla. Lurauta löräys maailman parasta ketsuppia. Lisää basilika.

Kokoa lasse: Laita spreijatun/voidellun vuoan pohjalle ensin ohut kerros kastikkeita. Sitten levyjä, munakoisoja, kastikkeita, levyjä munakoisoja, kastikkeita jne. Päällimmäiseen kerrokseen kuitenkin kastikkeita ja sitten vielä päälle juustoraastetta. Kypsennä uunissa 200 asteessa 30-40 minuuttia. Anna vetäytyä hetki.

Tarjoa tomaatti-sipulisalaatin kanssa.

Tämä nyt ei liity ruokaan mitenkään...

... mutta alkoi vaan naurattaa C:D

1. The chief export of Chuck Norris is pain.
2. If you can see Chuck Norris, he can see you. If you can't see Chuck Norris, you may be only seconds away from death.
3. Chuck Norris has counted to infinity. Twice.
4. If you ask Chuck Norris what time it is, he always says, "Two seconds 'till." After you ask, "Two seconds 'til what?" he roundhouse kicks you in the face.
5. There is no theory of evolution, just a list of creatures Chuck Norris allows to live.
6. Chuck Norris once ate three 72 oz. steaks in one hour. He spent the first 45 minutes having sex with his waitress.
7. Chuck Norris is the only man to ever defeat a brick wall in a game of tennis.
8. A Handicap parking sign does not signify that this spot is for handicapped people. It is actually in fact a warning, that the spot belongs to Chuck Norris and that you will be handicapped if you park there.
9. Chuck Norris once shot down a German fighter plane with his finger, by yelling, "Bang!"
10. Chuck Norris has two speeds: Walk and Kill.
11. In an average living room there are 1,242 objects Chuck Norris could use to kill you, including the room itself.
12. Chuck Norris once challenged Lance Armstrong in a "Who has more testicles?" contest. Chuck Norris won by 5.
13. Chuck Norris once ate a whole cake before his friends could tell him there was a stripper in it.
14. When Chuck Norris falls in water, Chuck Norris doesn't get wet. Water gets Chuck Norris.
15. For some, the left testicle is larger than the right one. For Chuck Norris, each testicle is larger than the other one.
16. In the beginning there was nothing...then Chuck Norris Roundhouse kicked that nothing in the face and said "Get a job". That is the story of the universe.
17. Chuck Norris can touch MC Hammer.

Bleu so. blöö

Silmäilin muutama päivä sitten Turun uudessa kirjastotalossa presidentin kesäasunnosta, Naantalin Kultarannasta, kertovaa kirjaa. Tuskin olisin muuten innostunut, mutta nimenä oli Makujen ja elämysten Kultaranta. Löysin kirjasta pari helmeä, jotka tulen varmuudella lähitulevaisuudessa toteuttamaan.

Ensimmäinen kiinnostava ohje oli Fragilite-kakku eli Ellen Svinhufvudin kakku. Jauhettua mantelia, sokeria, valkuaisia, kermaa, sokeria, voita, paahdettua mantelia, pölysokeria :) Tuo kakku jää kuitenkin vielä hetkeksi päähän kypsymään: siellä kyllä vetää sen verran, että taitaa jäädä raa'aksi.

Tämä viikonloppu vietetään Sauvossa talvimökkeilemässä ja siihen tarkoitukseen bongasin kirjasta sopivaakin sopivamman ohjeen: grillimakkaraa ja hapankaalia. Kuolaneritykseni on jo alkanut, sillä kumpaakin saan todella harvoin. Saati sitten yhdessä. Saunan jälkeen. Nami. Kyllä perusjutut vaan on niiiiiiiiiin hyviä.

Hapankaalia ja grillimakkaraa
(4 annosta)

4 grillimakkaraa

800 g hapankaalia
2 rkl öljyä
2½ dl kermaa
1 dl smetanaa
2 rkl sinappia
3 rkl hunajaa

Grillaa makkarat. Kuumenna öljy kattilassa/pannulla, lisää hapankaali ja paistele kevyesti viitisen minuuttia. Lisää kerma, smetana, sinappi ja hunaja ja keittele toiset viisi minuuttia.

Homeista keittoa ei kannata heittää pois

Omenainen aurajuustokeitto

1 rkl öljyä
1 tl currya
1 tl kurkumaa
½ tl juustokuminaa
puolikas sipuli pilkottuna
2 dl omenamehua
6 dl kanalientä
2 dl kermaa
300 g aurajuustoa

Paista mausteita ensin 3 minuuttia öljyssä. Lisää sipuli ja kuullota pari minuuttia. Lisää omenamehu ja kanaliemi ja anna kiehua hiljalleen 5 minuuttia. Kaada joukkoon kerma ja keittele hiljalleen pari minuuttia. Murustele hiljalleen joukkoon aurajuusto ja anna sen sulaa. Poraa keitto tasaiseksi sauvasekoittimella. Suurusta maizenalla, jos keitosta tuli liian ohutta. Tarkista suola. Minulla sattui olemaan kaapissa valmiita yrttikrutonkeja, jotka sopivatkin aivan kivasti mukaan.