Halpisviinit osa III: Punaviinit alle 8€

Ote kirjoituksesta Halpisviinit osa I: kuohuvat. Johdannoksi siis...

Hyvin usein toistuu kysymys, mikä olisi sellainen hyvä perusviini, joka ei olisi turhan kallis mutta kuitenkin ihan juotavaa. Viinit ovat aina makuasioita, mutta voitanee kuitenkin todeta, että jotkin viinit ovat täysin virheellisiä, toiset ovat ihan perseestä, monia juo mielellään humaltuakseen ja joitain nautiskelee jopa muutenkin suurella ilolla. Sitten olisi tietysti otettava huomioon myös, juodaanko neste ruuan kanssa ja minkä tietyn ruuan kanssa. Tähän puoleen ei nyt kuitenkaan panosteta sen enempää. Siitä ehkä voisi myöhemmin harkita jotain omaa jutusteluansa. En keskity myöskään viinin ominaisuuksiin sen enempää. Unohdetaan kukkeudet, kypsät sitruksisuudet, etelärinteellä tuulen alla kasvaneet rypäleet, sokerit ja ihan kaikki. Tehdään tästä sellainen viinisuositusten karvalakkiversio, jossa keskitytään olennaiseen hyvin yksinkertaisesti. Jos minulla on viinistä jotain muuta sanottavaa, kuin että se kannattaa ostaa, ilmoitan kyllä.

No mutta kuitenkin, päätin julkaista kolmiosaisen juttusarjan halpaviineistä, joita ihan oikeasti voi ja kannattaa juoda. Jokaiseen osaan tuon neljä viinisuositusta. Juttusarjaan ovat vaikuttaneet omat mieltymykseni sekä asiaan liittyen varta vasten käymäni keskustelut alan ammattilaisten kanssa. Näihin lukeutuvat pari Alkon myyjää ja myymäläpäällikköä, muutama ravintoloitsija, pari itseoppinutta viinigurua ja yksi viinimestarikouluttaja. Kiitos teille kaikille. 

Kaikki valitsemistani viineistä eivät ole ihan tosta vaan suit sait sukkelaan saatavissa kaikkien Alkojen hyllyistä, mutta nykyäänhän sillä ei ole hirveästi merkitystä, sillä Alkon verkkokaupasta voi tilata haluamansa tuotteet lähimyymälään muutaman päivän varoajalla.

Laudum Nature Barrica, 7,98€

Erittäin halpa luomuviiniksi eikä maussakaan ole moitittavaa, päinvastoin. Ehdottomasti hyvä valinta juustotarjottimen kanssa, kevyet tanniinit ja muutenkin kepeä, ei kuitenkaan marjamehua. Tätä kannattaa testata myös mediumiksi paistettujen lihojen kanssa, ei mene vikaan. Tai lajitelma tapaksia ja takkatulta. Alicanten viinialueelta joka muutama vuosi nosti hieman profiiliaan. 

Canapi Shiraz, 7,98€

Toinen hieman päätään nostanut viinialue on Sisilia. Kummisetä-trilogia pyörimään, spagettia ja tomaattista lihapullakastiketta, lasiin canapia tai voi juoda suoraan pullostakin. Trilogia on sen verran pitkä, että tätä kannattaa varata useampi pullo. Canapi taisi jonain lähivuonna saada kunniamaininnan Vuoden viinit -arvostelijaraadilta alle 10€ viinit -luokassa. 

Quinta Da Espiga, 7,49€

Tämä on lähes klassikko. Hinta ja laatu eivät kohtaa, Quinta on ehdottomasti hintaansa nähden parempaa. Oma suosikkiviinini tässä hintaluokassa. Portugalista tulee muutenkin huokeita mutta ehdottomasti juotavia kyykkyviinejä. Kannattaa antaa hengittää hyvä aika ennen nauttimista, viinistä avautuu ihan uusi maailma. Alkon toinen Quinta (das Setencostas) on myös huippukamaa, sitäkin kannattaa maistaa, kympin kauppa. Joskus alahyllyn viinit eivät kelpaa muuhun kuin marinointiin ja sangriaan, niihin tarkoituksiin kannattaa ostaa jotain ihan muuta. Opas voi johdattaa sinut perille, tosin sen kanssa suosittelen myös jotain cola-juomaa.

Riunite Il Fojonco Lambrusco, 7,98€ 

Hauska tuttavuus ja ehdottomasti kokeilemisen arvoinen. Harvassa ovat pirskahtelevat punaviinit, ainakin tämän hintaluokan. Kupliva punaviini tosin kuulostaa yhtä häiriintyneeltä kuin märkä lammaskoira bikineissä uimarannalla. Kuvittelitko sen, pervo? Vaikka tämä onkin punaviini, niin kannattaa jäähdyttää ihan kunnolla. Fojonco toimii yleensä heillekin, joille punaviini ei välttämättä maistu. Muutama vuosi sitten itse tykästyin tähän oikein kunnolla, viime aikoina on jäänyt taka-alalle. Mutta miksei, makeahkoa marjamehua kuplien kanssa, petollista kyllä. 

Halpisviinit osa I: Kuohuvat alle 9€

Halpisviinit osa II: Valkoviinit alle 8€

Tuorepuuro

Puuro on mukavaa vaihtelua aamupalalla leivän sijaan. Eikä puuron tarvi olla aina ihan peinteistäkään, myös tällainen ns. raakapuuro on aika hieno juttu. Olennainen osa tässä tuorepuurossa on, mitä siihen laittaa päälle. Meillä suosikkeja ovat banaaani, mansikka, vadelma, mustikka, mustaherukka ja lähes aina hunaja tai jokin hunajatuote. Kuvassa raita varsinaissuomalaista sitruunaista hunajaa.

Tuorepuuron perusohje

1 rkl chian siemeniä

2 rkl kaurahiutaleita
2 tl mustikkaista spelttikuitulisää
1,75 dl manteli- tai kaurajuomaa

Tee valmiiksi edellisiltana. Sekoita kunnolla. Puuro turpoaa kiinteämmäksi, mitä kauemmin se lepää jääkaapissa. Ja marjojaja + hunjajaa sitten seuraksi.

Raxissa vegeilemässäkin

Kun Rax joskus aikoinaan tuli Suomeen, olin haltioitunut: paikka jossa saa heti uuden pizzapalan tilalle, kun vanha loppuu. Paikka jossa limpparia ei tarvi pihistellä, vaan sitäkin kasvaa puissa. Tämä oli joskus 90-luvun puolivälissä, muistan sen hyvin, kun saatettiin luentojen jälkeen istua ravintolassa pidemmänkin aikaa MTG-korttipeliä pelaten.  Eikä henkilökunnallakaan jostain syystä ollut mitään kiirettä ajaa meitä pois.

Olen selvästi kasvanut ulos tuosta konseptista.

Mutta kuulin, että Rax on panostanut myös vegepuoleen, joten päätin tehdä rohkean piipahduksen ravintolaan. Ei siinä oikeasti ollut juuri mitään vikaa, aika on vaan minulla ajanut Raxin ohi, vai miten päin se nyt meni.

En ole vuosiin käynyt kyseisessä ravintolassa, joten olihan se aika hauskaakin tehdä visiitti. Muistan oikeastaan vain pizzat, limpsat ja lasagnen, ei aavistustakaan, mitä muita ruokia silloin joskus myös tarjottiin. Mutta olen kyllä aivan varma, ettei kasvispuoli ollut näin hyvä. Nyt on pakko todeta, että olin erittäin positiivisesti yllättynyt Raxin salaattipöydästä. Erittäin monipuolinen tarjonta, hyvin laitettu esiin ja kerrottu, mitä missäkin oli. Parasta antia minulle koko reissulle.

Jos vegeilynäkökulmasta katsoo asiaa tarkemmin, niin peruspizzojen tilalle oli valikoimiin tullut myös oumph- ja falafelpizzat.  Valitettavasti toista ei kyseisenä päivänä ollut saatavilla, en tiedä, onko se sitten vain viikonloppuisin peruskamaa. Mutta mikäli olisin täysin kasvissyöjä, olisin kyllä ollut asiasta hieman harmissani. Sekasyöjille kuitenkin oli tarjolla 5-6 erilaista pizzaa. Mutta falafelpizza oli kyllä hyvää. Siinä oli myös maissia ja jotain, oikein maukasta. Lämpimällä puolella oli kasvistelijalle myös sipulirenkaita, maissia ja nugetteja. Nugetit oli ihan ok ja salaattipöydästä haetuilla sooseilla sai tästä tehtyä oikein kivan palan. Siinä lämpimät sitten olikin. Sekasyöjänä otin vielä pakollisen palan lasagnea, iso virhe. Nyt oikeasti Rax, kehottaisin tarkastamaan lasagnen reseptiikkaa. Lasse ei ollut tosiaankaan hyvää, en ymmärrä, miten sen on pystynyt sössimään noin pahasti. Ihan karseeta. Kuten aluksi totesin, ei Raxin ruuissa ollut juuri mitään vikaa, TÄMÄ OLI se juuri. Jälkkäripuolella oli myös vegaaneille tarjolla jäätelöä, jota sai itse pyytäää erikseen henkilökunnalta. Myös strösseleissä oli jotain vegehäsläilyä, pisteet siitä. Ja taisi siellä olla joku vegaaninen kakkupalakin, joka oli kyllä ihan hyvänmakuista.

Niin ja tuo Take away –juttu vaikuttaa kivalta idealta. Rax Buffet Box 6,95€: ”Kokoa mieleisesi annos salaattipöydästä, pizzoista sekä lämpimästä ruoasta take away -laatikkoon. Hintaan sisältyy myös virvoitusjuoma automaatista (0,33 l)”.

Mutta tosiaan, ei Rax ole ehkä enää minun paikkani. 8-vuotias poikani olisi ihan takuulla tykännyt siitä ja ymmärrän hyvin, että lasten kanssa sinne on helppo ja mukava tulla. Eikä punaiset halvat muovituolitkaan varsinaisesti sykähdytä, muttei niiden tietysti ole tuossa konseptissa tarkoituskaan.  Ihan kivaa, mutta tehkää jotain lasagnelle. Ja kiva kun kasvissyöjiäkin on huomioitu!

Hunajaisen herkullista ruuanlaittoa

Turun ruokamessut järjestetään 6.-8.10.2017 Turun messukeskuksessa ja siellä on mukana myös Varsinais-Suomen Mehiläishoitajat ry. Luvassa on ainakin hunajan ja raejuuston yhdistelmää,  Antti Vahteran hunaja-suklaamoussea ja muuta mukavaa.  Tänä vuonna on juhlavuosi, Suomen Mehiläishoitajain Liitto täyttää 100 vuotta.  Vuosi huipentuu marraskuussa pidettävään juhlaan. Jokin toinenkin iso satavuotisjuhla taitaa olla juuri tulossa. Kuinka hienoa!

Juteltiin kavereideni kanssa hunajasta ja mitä siitä tulee mieleen. Kyselin myös, moniko käyttää sitä ruuanlaitossa makeuttajana tai maustajana. Vaikka hunaja onkin kaikessa hienoudessaan aivan loistava tuote, pitää hunajan suurkuluttajanakin muistaa, että sokeria se on hunajakin ja energiaa paukkuu. Mutta koska hunaja aistitaan valkoista sokeria 1,3 kertaa makeampana, hunajaa riittää myös pienempi määrä. Jos ohjeessa on sanottu vaikka yksi desi  valkoista sokeria, olen korvannut sen n. 0,5-0,75 desillä hunajaa.

Ehkä parhain terveyteen ja hunajaan liittyvä kokemus itselläni on yskän hoidossa. Samasta vihjaisee myös käypä hoito -suositukset. Yskänlääkkeistä en saa oikein mitään apua, mutta kun laitan kuppiin reilusti hunajaa ja hiukan muita aineksia (ks. resepti alla), niin yskä helpottuu lähes välittömästi. Mikäli haluat koittaa tätä lapsesi akuuttiin yskään, muista, että hunajaa saa antaa vain yli 1-vuotiaille. Olenkin jo aiemmin blogittanut tämän juoman parannuksena mm. miesflunssaan, hehheh, mutta laitan ohjeen tähän vielä uudestaan. Hunaja on mahtava luonnon raaka-aine lähes missä vaan ruuanlaitossa. Yskänkarkottajan lisäksi laitan tähän nautittavaksenne muutaman muunkin hunajaisen herkullisen reseptin.

Yskänkarkottaja

pätkä inkivääriä
pätkä kurkumaa 
luomusitruuna

mintunlehtiä
reilusti varsinaissuomalaista hunajaa

Jauha morttelissa pätkä inkivääriä, kurkumaa, puolikkaan sitruunan hedelmäliha ja mintunlehdet töhnäksi. Raasta myös pestyn sitruunan kuori. Jos omistat haudutuspannun, laita töhnä siivilään ja kaada pannu täyteen vettä. Onnistuu ihan myös teemukissa, neste pitää vaan siivilöidä. Lisää hautuneeseen juomaan reilusti hunajaa.

Hunaja-raparperimehu

6 raparperinvartta (n. 40 senttisiä)

350 g varsinaissuomalaista hunajaa

0,5 dl sitruunamehua

2 l vettä

Pilko raparperit. Lisää joukkoon sitruunamehu ja juuri kiehautettu vesi. Lisää hunaja ja sekoittele hyvin, niin että hunaja sulaa joukkoon. Säilytä viileässä ja sihtaa raparperit pois seuraavana päivänä. Mikäli haluat makeampaa, voit lisätä hunajaa kiehauttamalla mehun tässä vaiheessa. Tai laimenna tarvittaessa vedellä, mikäli koet liian makeaksi. Myös kivennäisvesi toimii hyvin juoman kanssa.

Hunaja-inkiväärimarinoidut broilerin siivet ja piparjuuridippi

2 rkl hunajaa
3 rkl soijaa
3 rkl rypsiöljyä
1 rkl vettä
2 tl raastettua inkivääriä
1 tl savupaprikajauhetta
mustapippuria

broilerin siipiä 

1,5-2 rkl raastettua piparjuurta

2 dl maustamatonta jugurttia

2 viipaletta suolakurkkua ihan pieniksi kuutioiksi pilkottuina 

(loraus suolakurkku-/etikkakurkkulientä)

Sekoita marinadin ainekset. Kaada pussiin ja kääntele siipiä siinä. Anna marinoitua vähintään kolme tuntia. Paista leivinpaperin päällä uunipellillä 200-asteisessa uunissa.  Tarjoa piparjuuridipin kanssa. Itse laitoin vielä aveciksi uuniin perunaveneitä ja sekoitin niitä varten toisen dipin, johon tuli ainoastaan jugua ja sweet chili –kastiketta.

Paahdetut viikunat, pähkinöitä, hunajaa ja jugurttia

4 viikunaa

jotain pähkinöitä, esim. cashew, saksanpähkinä tms.

raastettua appelsiinin kuorta

kardemummaa

maustamatonta jugurttia

varsinaissuomalaista juoksevaa hunajaa

Murskaa pähkinät ja paahda ihan pikaisesti pannulla pienessä määrässä rypsiöljyä ja mausta suolalla. Leikkaa viikunoiden päälle ristikkäisviilto ja levitä hieman. Täytä viilto pähkinöillä, pienellä määrällä pestyä appelsiininkuorta (oranssia osaa) ja muutamalla kardemummamurulla. Paahda uunissa 200 asteessa noin 15 minuuttia. Tarjoa lämpimänä kylmän jugurtin kanssa ja lorauta päälle reilusti juoksevaa hunajaa. Tiesithän, että viikunan voi syödä ihan kokonaan siis kuoret myös.

Halpisviinit osa II: valkoviinit alle 8€

Kyykkyviinisuositukseni jatkuu, tänään vuorossa valkoiset juotavat alle 8€. Kuohuvat käytiin läpi täällä. Alustuksena vielä sama, mitä jo viime kerralla sanoin:

"Hyvin usein toistuu kysymys, mikä olisi sellainen hyvä perusviini, joka ei olisi turhan kallis mutta kuitenkin ihan juotavaa. Viinit ovat aina makuasioita, mutta voitanee kuitenkin todeta, että jotkin viinit ovat täysin virheellisiä, toiset ovat ihan perseestä, monia juo mielellään humaltuakseen ja joitain nautiskelee jopa muutenkin suurella ilolla. Sitten olisi tietysti otettava huomioon myös, juodaanko neste ruuan kanssa ja minkä tietyn ruuan kanssa. Tähän puoleen ei nyt kuitenkaan panosteta sen enempää. Siitä ehkä voisi myöhemmin harkita jotain omaa jutusteluansa. En keskity myöskään viinin ominaisuuksiin sen enempää. Unohdetaan kukkeudet, kypsät sitruksisuudet, etelärinteellä tuulen alla kasvaneet rypäleet, sokerit ja ihan kaikki. Tehdään tästä sellainen viinisuositusten karvalakkiversio, jossa keskitytään olennaiseen hyvin yksinkertaisesti. Jos minulla on viinistä jotain muuta sanottavaa kuin että se kannattaa ostaa, ilmoitan kyllä."


St Stephans Crown Grüner Veltliner 2016, 7,20€

Harvemmin Alkosta löytää tällä hinnalla kyseistä rypälettä. Mainion raikas kesäjuoma Unkarista. Tässä on mukavasti ina raparperin makua, sopii minulle, rakkauteni raparperiin on kyltymätön.


Douglas Green Chenin Blanc 2017, 6,99€

Douglas Green on suosikkini parin vuoden takaa. Hinta on vieläkin hiuksen alle 7 euroa. Tässä muistelu ensitapaamiselta ehkä vuodelta 2015.

Isoin ongelma tämän viinin kohdalla on muistaa nimi. Saatuani vihjeen viinistä etsin aikani Etelä-Afrikan valkoviinihyllystä, silmät ei nähneet, mutta sydän ymmärsi mennä kysymään myyjältä. Näin homma eteni:

Possu: Hei, etsin Gordon MacKenzie -valkoviiniä, en löytänyt E-Afrikan hyllystä, pystytkö auttamaan?

Myyjätär: Hmm, ei tule heti mieleen, mutta mennäänpä katsomaan. Millaisesta viinistä on kyse?

Possu: Valkoisesta ja hinta alle 7€.

Myyjätär: Jaa-a. Uutuushyllyssä meillä on joku tuollainen, mutta nimi ei vastaa. Tässä. Douglas Green, rypäle Chenin Blanc.

Possu: Mahtavaa, juuri tuota tarkoitin. Huh, hiukan muistin väärin, mutta annettanee anteeksi.

Myyjätär: Annan. Hei, satutko harrastamaan vesivärimaalausta, mainitsemasi Gordon on siellä iso nimi. Ehkä sait sieltä jonkin muistijäljen?

Polkkapossu: No en voi sanoa harrastavani. Kallioon maalasin juuri poikani kanssa koiran, teos näytti ehkä enemmän strutsilta. Ja hiilellä piirsin intiaanin, mutta se muistutti kuulemma enemmän Tommi Läntistä. Että näin.

Myyjätär: Naurua.

Possu: Hymyilyä. Paljon kiitoksia avusta.

Myyjätär: Kiitos ja hei.

Gazela Vinho Verde, 7,89€

Sen minkä alkoholiprosentista menettää, sen mausta löytää. Paskat toi mitään paikkansa pidä, mutta kunhan veistelin. Gazela on hennosti pirskahteleva matala-alkoholinen vinho verde. Vihreän viinin valmistus on lain nojalla rajoitettu Luoteis-Portugaliin. Tätä joisin mieluiten kuumana kesäpäivänä, mutta jos soitat ovikelloani esimerkiksi heti kyseisen tuotteen kanssa, olen valmis tinkimään äskeisestä.


Santa Rita 120 Chardonnay 2016, 7,98€

Viini on kunnianosoitus 120 patriootille, jotka auttoivat Chilen itsenäisyyteen. Valitse tämä siis juomaksi, kun tunnet välitöntä tarvetta kunnioittaa heitä. Minäkin kunnioitan mielelläni, eli jos ovikelloni soi jälleen ja olet Santa Ritan kanssa passissa, voidaan kunnioittaa porukalla.

Syksyinen pata nyhtökaurasta ja kasviksista

Tästä tuli ihan törkeen hyvää.

Söin riisin ja puolukkahillon kans, mut perunamuusi ois ehkä parhautta. Sieniksi kannattaa käyttää tuoreita, nyt ku niitä on, mul ei ollu. Tosin herkkarit on juuri sopivan kiinteitä tähän. Liemijauheen voi korvata jollain muulla (ei kannata) ja sikurirouskujauheen tilalle voi ripauttaa ihan vähän currya. Sikurijauhetta voi tehdä toki itsekin, enemmän juttu täältä. Salviaa laitoin itse mut muutkin tuoreet yrtit käy esim. persilja. Pataruuat on vähätöisiä loppupeleissä ja tästä tuli vähän sellainen fiilis, että olisi jotain riistapataa syönyt. Nyhtökaura on ehdottomasti hieno tuote. Jotenki tällai tää homma meni: 

Syksyinen pata nyhtökaurasta ja kasviksista

rypsiöljyä

5 porkkanaa

2 isoa sipulia

6 valkosipulinkynttä

1 l vettä

1 prk kokonaisia herkkusieniä puolitettuina

2 laakerinlehteä

muutama lehti tuoretta salviaa

muutama maustepippuri

sysmän luomukasvisliemijauhetta

sikurirouskujauhetta

provencen yrttisekoitusta

1 omena

250 g nyhtökauraa (tomaatti-persilja)

Pilko isoja lohkoja porkkanasta ja sipulista. Freesaa hetki öljyssä. Lisää pilkotut valkosipulit. Vettä päälle, laakerit, pippurit ja osa mausteista. Anna muhia vajaa tunti. Tarkista maut ja lisää tarvittavat. Pilko omena reiluiksi kuutioiksi ja lisää muutama minuutti ennen valmistumista paistetun nyhtökauran kanssa. Omenaan kannattaa jättä kuori, niin pysyy paremmin koossa ja nyhtis kannattaa lisätä aika lopuksi, niin ei häviä nesteen sekaan. 

Halpisviinit osa I: Kuohuvat alle 9€

Hyvin usein toistuu kysymys, mikä olisi sellainen hyvä perusviini, joka ei olisi turhan kallis mutta kuitenkin ihan juotavaa. Viinit ovat aina makuasioita, mutta voitanee kuitenkin todeta, että jotkin viinit ovat täysin virheellisiä, toiset ovat ihan perseestä, monia juo mielellään humaltuakseen ja joitain nautiskelee jopa muutenkin suurella ilolla. Sitten olisi tietysti otettava huomioon myös, juodaanko neste ruuan kanssa ja minkä tietyn ruuan kanssa. Tähän puoleen ei nyt kuitenkaan panosteta sen enempää. Siitä ehkä voisi myöhemmin harkita jotain omaa jutusteluansa. En keskity myöskään viinin ominaisuuksiin sen enempää. Unohdetaan kukkeudet, kypsät sitruksisuudet, etelärinteellä tuulen alla kasvaneet rypäleet, sokerit ja ihan kaikki. Tehdään tästä sellainen viinisuositusten karvalakkiversio, jossa keskitytään olennaiseen hyvin yksinkertaisesti. Jos minulla on viinistä jotain muuta sanottavaa kuin että se kannattaa ostaa, ilmoitan kyllä.  

No mutta kuitenkin, päätin julkaista kolmiosaisen juttusarjan halpaviineistä, joita ihan oikeasti voi ja kannattaa juoda. Jokaiseen osaan tuon neljä viinisuositusta. Juttusarjaan ovat vaikuttaneet omat mieltymykseni sekä asiaan liittyen varta vasten käymäni keskustelut alan ammattilaisten kanssa. Näihin lukeutuvat pari Alkon myyjää ja myymäläpäällikköä, muutama ravintoloitsija, pari itseoppinutta viinigurua ja yksi viinimestarikouluttaja. Kiitos teille kaikille. 

Kaikki valitsemistani viineistä eivät ole ihan tosta vaan suit sait sukkelaan saatavissa kaikkien Alkojen hyllyistä, mutta nykyäänhän sillä ei ole hirveästi merkitystä, sillä Alkon verkkokaupasta voi tilata haluamansa tuotteet lähimyymälään muutaman päivän varoajalla. 

I osa: Kuohuvat alle 9€

II osa: Valkoviinit alle 8€

III osa: Punaviinit alle 8€

Tässä ensimmäisessä osassa käydään siis sumeilematta halpojen kuohuvien kimppuun. Kuohuviinit ovat meikän lemppareita, joita esimerkiksi ruokapöydässä voi (ja kuuluu) käyttää läpi monen ruokalajin aterian. Mutta ei siitä sen enempää, sillä juuri lupasin unohtaa ruokapuolen. Keskitytään siis rehelliseen seurusteluun ja tissutteluun. 

Amalía Brut 7,98€

Espanjalainen Amalía on kyykkyskumppien moninkertainen sokkotestivoittaja ja on se joskus tullut sekoitettua Ranskan samppanjoihinkin. Maku on jotain kuivan ja puolikuivan väliltä. Yllättäjä. 

Chapel Hill Chardonnay Brut 8,19€

Jo pelkästään se on hienoa, että tämä kuohuva tulee Unkarista. Miksi se on hienoa? Ihan vaan siksi, että Kövesse azt a kocsit! Seuraa tuota autoa! Loistava valinta vappukuohuvaksi. Vappunahan mausta voi hieman pihistää ja tämä on juuri loistavan mitäänsanomattoman neutraali kuohuviini siihen tarkoitukseen. Vappuna tärkeintä on kuitenkin juoman riittävyys ja se, että juomaa voi juoda paljon. Pullon sisälämpötilallakaan ei ole ihan niin suurta merkitystä, mutta mikäli vappupaikan ulkolämpötila on huomattavasti alle keskiaikaisen huoneen lämpötilan, suositteleen nopeampaa kilistelytahtia. 

Jaume Serra Cava Brut 8,69€

Helmi. Hinta ei vastaa lähellekään laatua, tämä on hävettävästi aivan liian halpaa. Oma lempparini. Suosittelisin tätäkin vappujuomaksi, mutta tämä ei ole mitäänsanomattoman neutraali. Jos vaikka vuodenvaihteeseen sitten. Tai täksi illaksi. Huuda hep, jos satut lukemaan tätä juuri aattoiltana. Espanjasta.

Thandi Shiraz Rosé 8,99€

Kuohumattomat roseeviinit eivät oikeasti kuulu tähän kuohuvien kategoriaan, mutten halua jättää tätä täysin juttusarjan ulkopuolellekaan. Ei tämä oikeastaan pirskahtelekaan, mutta so what, onneksi saan itse päättää, mitä näihin juttuihini tungen. Korvamerkkaa tämä ruusu! Parhautta. Vuoden viinit 2017 -kilpailussa tämä valittiin vuoden roseeviiniksi. Alkossa on tällä hetkellä myynnissä vuoden 2017 vuosikertaa, voittajaviini oli oikeastaan 2016 mutta menköön. Hyvä ostos joka tapauksessa. Etelä-Afrikasta.

The Great Gatsby -elokuvaillallinen (9.9.2017)

Jos ajattelen 1920-luvun Yhdysvaltoja, ensimmäisenä mieleeni tulevat jazz, laiton alkoholinmyynti, miesten kokouimapuvut ja pörssiromahdus. Harvemmin ajattelen miesten kokouimapukuja, mutta olkoon nyt näin. 20-lukua on kutsuttu monella määritteellä: mm. kultainen, iloinen, kuohuva. Kieltolaki, naisten äänioikeus, siirtolaiset ja lopulta suuri pörssiromahdus antoivat kaikki oman mausteensa tämän ajan ihmisen elämään. Ja yhtäältä sodan huolet alkoivat hiljalleen helpottaa, ihmiset löysivät uudelleen iloa ruuasta ja juomasta.

Taustan koko hommalle antaa 1914-1918 käyty ensimmäinen maailmansota. Täältä ovat lähtöisin termit meatless monday eli lihaton maanantai ja wheatless wednesday, vehnätön keskiviikko. Ruuassa yritettiin säästää, jotta liittoutuneiden joukot saatiin ruokittua. Food will win the war oli Yhdysvaltojen hallinnon kampanja elintarvikkeiden riittämiseksi. Ruokaa ajatellen sodasta jäi muistot myös heikkolaatuisista säilykkeistä. Maku saattoi olla hyväkin, mutta moni rintamamies sai niistä myrkytyksen. 20-luvulla säilyketeollisuus räjähti kukoistukseen, kun sodan jäljiltä alettiin panostaa säilykkeiden terveydelliseen laatuun. En tällä tarkoita ruuan ravintoarvopuolta vaan itse säilyketölkin turvallisuutta. Säilyvyyteen vaikutti myös sähköjääkaappien tulo markkinoille. Kyse oli tosin vielä luksustuotteesta, joka ei hetkeen ollut keskivertoamerikkalaisen saatavilla.

USFA Poster, Artisti Charles Edward Chambers. Lähde: Library of Congress

Siirtolaisten mukana lisääntyi tietoisuus muiden maiden ruokakulttuureista. Esimerkiksi New Yorkiin oli kasvanut jo omat kaupunginosansa italialaisille ja kiinalaisille, Little Italy ja Chinatown. Nämä tarjosivat eksotiikkaa kaipaaville nykiläisille halvan ruokavaihtoehdon.

Entäpä 1920 alkanut kieltolaki? Kieltolaki oli voimassa koko vuosikymmenen ja muutaman vuoden vielä seuraavastakin. Salakuljetus, salakapakat, laiton alkoholi ja järjestäytynyt rikollisuus ovat tämän ajan lapsia. On esitetty, että moderni amerikkalainen järjestäytynyt rikollisuus on mahdollistunut juuri kieltolain vaikutuksesta. Jos jotain pahaa, niin ehkä vähän hyvääkin: huonekalukauppias Al Caponen ansiota on erään tarinan mukaan se, että maitopurkkeihin tuli parasta ennen -päiväykset. Lähisukulaisen vakava sairastuminen sai Caponen toimimaan sen eteen, ettei terveysriskejä tällä saralla enää olisi. Kieltolaki aiheutti monien laillisten kapakoiden, ravintoloiden ja viinitilojen tuhon. Samalla teen ja limonadin myynti kasvoivat valtavasti. Alkoi syntyä uudenlaista kahvilakulttuuria ja samalla myös kaakaon ja suklaan käyttäminen moninkertaistui. Alkoholin tuomaa nautintoa kompensoitiin makealla ja sokerin kulutuksessa tapahtui iso nousu. Mutta ennen kaikkea tämän ajan ravintolakulttuurille oli ominaista juuri salakapakat.

Mutta mitä tämä kaikki merkitsi tavalliselle amerikkalaiselle? Sokerihammasta siis kolotti, hiukan haluttiin jotain eksoottistakin, myös jotain kotimaista ja halpaa ja pikkuisen jotain kummallista. Tiivistettynä tästä tuli äyriäis- ja hedelmäcocktailien, salaattien, ananaskeikauskakkujen, perunan ja erilaisten hyytelöiden kulta-aikaa. Jos katselee yhdysvaltalaisten hotellien ruokalistoja 20-luvulta, samat teemat ja ruuat toistuvat. Salaateista caesar ja waldorf ovat suosituimpien joukossa. Waldorfiin yhtenä raaka-aineena käytettävää varsiselleriä näkee listoilla siellä täällä muutenkin eri tavoin valmistettuna. Erittäin paljon näyttää olevan sellerikeittoa, jota on jatkettu perunalla. Perunasta on muutenkin listoilla erilaisia versioita duchessesta valkosipulilla höystettyyn muusiin ja fondanttiin. Sitten on kaikkea pientä naposteltavaa, pähkinöitä ja siemeniä paahdettuna, maustettuna, öljyttynä ja vaikka miten. Sieniä näkee menuissa, monesti ne on paistettu ja sitten haudutettu kermassa. Herneet voisessa kastikkeessa ja kala raskaan kermalla jatketun hollandeisen (sauce mousseline) kanssa on jo tuolloin ymmärretty suureksi herkuksi. Lihana on kaikkea lampaasta possuun ja kanaan ja monesti seurana saattaa olla ehkä meidän korviin hieman eksoottiselta kuulostava kirsikkainen soosi. Kirjoittaja nieleskelee juuri tyhjää. Jälkkäreinä tarjoillaan erilaisia keikauskakkuja, melboja ja hedelmäcocktaileja. Nieleskely jatkuu.

Nämä asiat mielessä pitäen Turun Scandic Julian Bistro Juliennessa järjestetään lauantaina 9.9.2017 leffapäivänä näytäntö, jonka yhteydessä tarjoillaan 1920-luvun New Yorkin tyyliin illallinen. Elokuvana on The Great Gatsby, jossa Leonardo di Caprio näyttelee miljonääri Jay Gatsbya. Gatsby on rikastunut salakuljettamalla ja myymällä alkoholia kieltolain aikana. Elokuva perustuu yhdysvaltalaisen kirjailijan F. Scott Fitzgeraldin kuuluisaan romaaniin Kultahattu, josta on tehty useita elokuvaversioita.

Lähde: www.fjackets.com

Menu (39€)

Alkupaloiksi salaatteja New Yorkin tyyliin

Alkuruokana äyriäiscocktail

Väliruokana sellerikeitto, syysomenalastuja ja pekonimurua

Pääruokana porsaanfilettä Black & White

Raikastajana päärynää ja vadelmamelbaa

Jälkiruokana pieni ananaskeikauskakku

Tilaisuuteen voi ostaa juomapaketin hintaan 21€. Osallistuminen pöytävarauksella täältä. Mikäli ei halua osallistua illallisnäytökseen, talo järjestää kyseisen elokuvan ilmaisnäytökset klo 12 ja 15 (popcornit talon puolesta).