Ruokavisan aiheena kestävä kouluruokailu

Mitä on kestävä kouluruokailu? Kuinka paljon kouluruokailu maksaa ja kuka sen maksaa? Mistä kouluruoka tulee? Miten kouluruokailun ympäristövaikutukset huomioidaan? Miten kouluruokailu vaikuttaa hyvinvointiin? Kumpi kannattaa valita: kouluruoka vai hampurilaisateria? Näistä kysymyksistä ja teemoista otetaan selvää tämän lukuvuoden Ruokavisassa.

Ruokavisan 2020 opetusmateriaali on nyt julkaistu. Verkkopeli Ruokavisan alkuerät käydään verkossa heti alkuvuodesta 7.1.–14.2.2020 ja loppukilpailu kisataan myöhemmin keväällä Helsingissä.

Opetusmateriaali Ruokavisan opeoppaassa

Kouluruokailua käsittelevä yläkoululaisille suunniteltu opetusmateriaali koostuu kolmesta oppilaille esitettävästä diasarjasta sekä opettajalle niiden tueksi tuotetusta taustamateriaalista. Ensimmäinen diasarja johdattelee kouluruokailun pariin ja siinä pohditaan, mitä kaikkea tarkoittaa kestävä kouluruokailu.

Toisessa diasarjassa pureudutaan kouluruokailun alkuperään ja ympäristövaikutuksiin erityisesti joukkoruokailun näkökulmasta. Kolmannessa kokonaisuudessa pohditaan kouluruokailun sosiaalista ulottuvuutta ja hyvinvointia. Mitä me kaikki, opettajat, oppilaat, vanhemmat ja ruokapalvelun työntekijät voimme tehdä onnistuneen kouluruokailun toteuttamiseksi? 

Taustamateriaali opettajille on tuotettu opetuksen tueksi ja helpottamaan diasarjojen käyttöä. Se sisältää yksityiskohtaisempaa lisätietoa, opetusvinkkejä, herätteleviä kysymyksiä ja tehtäviä opetuskalvojen pohjalta.

Materiaalin ja opeoppaan löydät Ruokavisan oppimateriaalista.

 Mikä Ruokavisa? 

Ruokavisa on yläkouluille suunnattu ruokakasvatuksen opetuskokonaisuus, jonka takana ovat Ruokatieto, tuottajajärjestö MTK ja Kotitalousopettajien liitto. Visan tavoitteena on tutustuttaa nuoret ruokaketjun vastuullisuuteen pellolta pöytään, lisätä arvostusta ruuantekijöitä kohtaan sekä vahvistaa nuorten osaamista vastuullisina kuluttajina.

www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokavisa-vastuullisuus-ruokaketjussa/mika-ruokavisa

Käy kokeilemassa Ruokavisaa! www.ruokavisa.fi

Jouluinen vuohenjuusto-myskikurpitsavuoka

Vielä on hetki aikaa jouluun, mutta hiljalleen voi alkaa funtsailla menua. Jouluruoka on parasta. Possukeittiössä rakastetaan perinteisiä laatikoita, mutta yleensä mukana on yksi villikortti. Tänä vuonna se on vuohenjuusto-myskikurpitsavuoka, jota tuunataan saksanpähkinöillä ja muskotilla. Aivan hiton hyvää. 

Alkuperäinen resepti on napattu täältä.

Vuohenjuusto-myskikurpitsavuoka

1 kg kurpitsaa
100 g vuohenjuustoa
50 g saksanpähkinöitä
20 g voita
1 dl kermaa
Ripaus raastettua muskottia
Timjamia tai salviaa
Suolaa
Mustapippuria

Kuori ja kuutio kurpitsa. Laita kuutiot uunipellille leivinpaperin päälle ja kypsennä 200 asteessa, kunnes ne ovat mukavan pehmeitä. Soseuta kurpitsat ja lisää joukkoon voi ja kerma. Sekoita kunnolla.

Lisää saksanpähkinät, mausteet, hienonnetut yrtit ja vuohenjuusto muruina kurpitsan joukkoon ja sekoita vielä kerran kunnolla.

Anna kypsentyä uunissa reilu puoli tuntia. (Alkuperäisessä 15 minuuttia.)

Juomasuositus: Kepeää kuohuvaa, Bestheim Cremant d'Alsace Brut Premium, vajaa 15€ tai jokin kiva vehnäolut.

Kirjoitus on tehty yhteistyössä Cisa Drinksin kanssa. 

Ras el Hanout -perunat

Ras el Hanout on selkeästi mun juttu. Jos pidät marokkolaisesta ruuasta tai yleensä pohjoisafrikkalaisesta, olet saattanut törmätä tuohon mausteseokseen. Ras el Hanout on Marokossa vähän samassa asemassa kuin Garam Masala Intiassa tai Provencen yrtit Ranskassa.

Seoksen ainekset vaihtelevat, mutta peruspohja on sama:

kaneli
muskottipähkinä
neilikka
kardemumma
korianteri
juustokumina
kurkuma
pippuri
paprika
kurkuma

Ras el Hanout sopii erityisen hyvin marinadiin, patoihin, tagineen tai vaikka jugukastikkeeseen. Mutta aivan helmi Ras on uuniperunoissa! Tämä nyt ei sen enempää ohjeistusta vaadi, kuin perunalohkojen päälle reilusti öljyä ja mausteseosta ja uuniin.

Jälkkäriksi musaa.

Hyvää Suomesta -merkki osoittaa sitoutumista kotimaiseen ruokatuotantoon

Hyvää Suomesta -merkki on käytössä 326 eri elintarvikevalmistajalla. Määrä on kasvanut viidessä vuodessa 70 kappaleella.

Pakkaukseen painettu Hyvää Suomesta -merkki on kuluttajalupaus, jolla elintarvikkeen valmistaja osoittaa sitoutumisensa kotimaiseen ruokatuotantoon. Hyvää Suomesta -tuotteissa suomalaisten raaka-aineiden osuus on keskimäärin 95 prosenttia ja lisäksi lopputuote valmistetaan ja pakataan aina Suomessa.

Merkkiä käyttävät yritykset kattavat koko suomalaisen ruokatuotannon kirjon pienistä isoihin yrityksiin ja kaikki tuoteryhmät.

Yhteisesti määritelty kotimaisuus

Hyvää Suomesta -merkin vaatimukset tuotteen kotimaisuudelle ovat sellaiset, joihin kaikki Suomessa valmistetut tuotteet eivät yllä. Suomalaisen valmistuksen ja pakkaamisen lisäksi tuotteiden tulee täyttää seuraavat raaka-aineen kotimaisuuskriteerit:

• Liha, kala, muna ja maito sellaisenaan ja muiden tuotteiden ainesosana ovat aina 100 % suomalaista
• Jos elintarvikkeessa on vain yhtä raaka-ainetta, se on aina 100 % suomalaista
• Monen ainesosan tuotteessa raaka-aineesta 75-100 % on suomalaista

Korkea kotimaisuusaste

Hyvää Suomesta -merkki on käytössä yhteensä lähes 12 000 eri tuotteessa. Koska jalostajien ja kaupan tuotevalikoimat ovat jatkuvassa muutoksessa, myös Hyvää Suomesta -tuoterekisteri elää niiden myötä.

Tällä hetkellä Hyvää Suomesta –tuoterekisterissä olevien tuotteiden kotimaisuusaste on keskimäärin 95 prosenttia. Merkin kotimaisuusaste lasketaan reseptistä raaka-aineen märästä. siis kiloista, joita maatalous ja keräily tuottaa.  Kotimaisuutta edelleen lisää, että myös lopputuotteen valmistuksen ja pakkaamisen tulee tapahtua Suomessa.

Kolmasosalla Hyvää Suomesta -merkityistä tuotteista kotimaisuusaste on 100 prosenttia. Useimmiten kyseessä ovat liha, maito ja kasvikset. Toinen kolmannes Hyvää Suomesta -tuotteista on sellaisia, joiden kotimaisuusaste on 95-99 prosenttia. Näissä tuotteissa ulkomaisia ainesosia ovat yleisimmin suola ja mausteet, mutta pääraaka-aine suomalainen. Tyyppiesimerkkeinä ovat maustetut lihat ja kypsytetyt juustot.

Kotimaisuusasteeltaan 80 prosentin pintaan kuuluvia on 11 prosenttia kaikista tuotteista. Mukaan sisältyy paljon kasviksia sisältäviä tuotteita, joiden kaikkia raaka-aineita ei Suomessa kasva tai niiden saatavuus on epävarmaa esimerkiksi satovaihtelun takia. Tyypillisesti näitä ovat valmisruuat, joissa liha ja kala ovat kuitenkin kokonaan suomalaisia.