Viikonloppu menikin messuamiseen. Torin laidalla messusi isä Jon ja Artukaisissa herrasmiehet Vahtera & Wahlman. Turun ruokamessut siis tuli, oli, meni ja tapahtui, kuten tapahtumilla on taipumusta tapahtua. Ainahan tuolla on kiva käydä, vaikka alkaakin välillä vanhat parrut kyllästyttää. Jotain sieltä jäi käteenkin, joten tässä ruokamessujen TOP3 satunnaisessa järjestyksessä.
Iso käsi Isontuvan Jäätelölle. Maistiaisia jaeltiin nuukailematta, homma toimi ripeästi ja hymyilevät naamat täyttivät maiseman. Ei ihme, mielettömiä makuja. Isotupa tietää mainostaa jäätelöään täytenä tavara, eli se ei sisällä juuri lainkaan ilmaa. Jäätelön litrapaino on yli 800 grammaa eli noin puolet enemmän kuin kaupan perusjäätelöissä. Ei hassumpaa. Enemmän nautiskelin mustaherukkasorbettia, mutta maistiaisia nappasin useista muistakin. Tässä esimerkki siitä, mitä tarjolla oli. Suora lainaus Isontuvan Jäätelön facebook-julkaisusta:
"... tarjolla on
ollut niin Olutjäätelöitä (Vakka-Suomen Panimon Prykmestar Wehnäbock
sekä tumma Schwarz), Viskijäätelöä, Heinän Puutarhan chileistä tehtyjä
tulisia Chili-Jäätelöitä (Mansikka-Naga, Appelsiini-Habamero,
Salmiakki-Naga, Sitruuna-Lemon Drop, Suklaa-Aji Cristal),
kotimaisesta valkosipulirouheesta valmistettua Valkosipulijäätelöä,
kotimaisesta Lähihunajasta Hunajajäätelöä, turkulaisesta Tervasiirapista
Tervajäätelöä jne. jne. Toki mukana on ollut myös aina niin raikkaita
Isontuvan Sorbetteja, joissa käytetään lähialueen marjoja mm.
Punaherukka, Mustaherukka, Mansikka... sekä jäätelöistä niitä
suosituimpiakin Baileys, Rommirusina, Minttu-Suklaamuru, Suomalainen
Salmiakki, Lakritsi, Kinuski, Kinuski-Pähkinä, Vanilja Madagaskar,
Suklaa...On ollut myös tarjolla Kookosta, Hasselpähkinää, Panna Cottaa".
Yhtään heikommin ei pärjännyt Riihipuodin mylly. Ideana on valmistaa lisäaineettomia luomuviljatuotteita ja voi hyvänen aika minkä makuisia?! Minä en todellakaan ole perinteisistä viljoista valmistettujen puurojen ystävä. Ehkä hankala uskoa, kun olen nyt kahtena peräkkäisenä aamuna kauhonut läpeeni ohrapuuroa. Ja voi hyvänen aika minkä makuista?! Ruokakaapista on toki ennenkin voinut havaita nallukan ohrahiutaleita mutta ei enää. Jotenkin niiltä meni tarkoitus. Riihipuodin myllyllä oli messuvieraille tarjolla maistiainen juuri näistä Äidin unelman ohrahiutaleista valmistettua puuroa. Minäkin tähän sitten sorruin ja olin varma, että joukkoon oli kaadettu litra kermaa ja vähintään samaa määrä voita. Niin pyöreän pehmeää tämä ohrapuuro oli. Kotona heti tietysti testaamaan ja paljastamaan tämä katala Riihipuodin myllyn 24000 ihmistä koskettanut huijaus. Arvaatte varmasti jo tässä vaiheessa, ettei huijauksesta ollutkaan kysymys. Voi hyvänen aika minkä makuista?!
Kolmas kunniamaininta on aivan pakko lätkäistä Ruokakauppa Finskalle, joka vaalii lähi- ja luomuruokaa ja yrittää pitää ketjun pellolta pöydälle mahdollisimman lyhyenä. Kunniaa jo pelkästään tämän jalon idean toteuttamisesta, mutta lisäsuitsukkeita mukavalle messuhenkilökunnalle ja erityisesti sille kivalle naishenkilölle, joka minua perehdytti lähes kädestä pitäen raakasuklaan valmistuksen saloihin. Tuliaisiksi sieltä kotiin hampputoffeeta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti