8.1.2023

Kasvatammeko pikaruokailijoita vai annammeko ruokailulle sen arvostuksen ja ilon, minkä se ansaitsee?

Tuoreen tutkimuksen mukaan alakoulussa toteutettava ruokakasvatus voi tukea oppilaiden hyvinvointia edistävää syömistä. Kouluissa, jotka toteuttivat aktiivisesti Maistuva koulu -toimintamallia, entistä useammat oppilaat nauttivat täysipainoisen koululounaan ja kokivat voivansa osallistua ruokahetkien suunnitteluun.  

Public Health Nutrition -lehdessä julkaistu tuore tutkimus tukee näkemystä ruokakasvatuksen tärkeydestä hyvinvointia tukevien ruokailutottumusten edistämisessä.  Tutkimus selvitti 3.–6. luokkien oppilaiden näkemyksiä kouluruokailusta, kehonkuvasta ja syömisestä sekä ruokakasvatuksen vaikutuksia niiden kehittymiseen.

Tutkimuksen mukaan oppilaat kokivat vaikutusmahdollisuutensa kouluruokailuun yleisesti vähäisinä ja koulun ruokailuympäristön rauhattomana ja meluisena. Sen sijaan ruokailuun käytettävään aikaan tai ruokaan itsessään oltiin melko tyytyväisiä. Oppilaat myös olivat sitä mieltä, että ruoka on terveellistä ja auttaa heitä jaksamaan.

Maistuva koulu -toimintamalli pohjautuu tutkittuun tietoon ja syömiskäyttäytymisen moniulotteiseen ymmärtämiseen. – Sen lähtökohtia ovat muun muassa kokonaisvaltainen hyvinvointi ja ”terveyttä kaiken kokoisena” -lähestymistapa, toteaa vieraileva tutkija Tanja Tilles-Tirkkonen Itä-Suomen yliopistosta. Kestävät ja terveelliset elintavat luodaan kannustuksella, itsensä ja kehonsa hyväksymisellä ja ilolla. Omaa kehonkuvaa ja ruokasuhdetta opetellaan tarkastelemaan hyväksyvästi ja kiinnostuneena.

Kuva: Pexels / Max Fischer

Vaikka ruokakasvatus on nostettu esiin osana perusopetuksen opetussuunnitelmaa, toteuttavat koulut ja luokanopettajat ruokakasvatusta tutkimuksen mukaan hyvin vaihtelevasti. Tutkimus osoitti, että mitä sitoutuneemmin ruokakasvatusta kouluilla toteutettiin, sitä myönteisempiä vaikutuksia sillä oli oppilaiden toimintaan ja kokemuksiin. Kouluja, jotka olivat sitoutuneet toteuttamaan ruokakasvatusta Maistuva koulu -toimintamallia hyödyntäen, yhdisti rehtorin aktiivinen osallistuminen ruokakasvatuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Lisäksi koulun opetus- ja kasvatushenkilöstö teki yhteistyötä ruokapalveluiden työntekijöiden kanssa ja koulun jokainen opettaja sitoutui yhdessä sovittuihin ”pelisääntöihin”. Kouluissa kehitettiin aktiivisilla toimilla kouluruokailua ja koulussa järjestettiin omin voimin projekti tai tempaus, johon kaikki luokat osallistuivat.

Tutkijat tähdentävät, että oppilaiden kokemusten ja ideoiden tulisi olla keskiössä, kun kehitetään kouluruokailun kokonaisuutta. Kehittämistä edelleen riittää ja kouluissa tulisi yksinkertaisesti ottaa ruokakasvatus puheeksi. –  Esimerkiksi kiire ja nopeasti syöminen koulussa ovat oikeita ongelmia, eivätkä ne istu hyvin yhteen hyvinvoinnin edistämisen kanssa, huomauttaa projektitutkija Aija Laitinen Itä-Suomen yliopistosta.

– Kasvatammeko pikaruokailijoita vai annammeko ruokailulle sen arvostuksen ja ilon, minkä se ansaitsee? Oppitunneilla opittua voi luontevasti harjoitella itse kokien koulun ruokahetkissä. Aikuisten ruoka- ja kehopuheella on suuri voima siinä, kuinka mieluisaksi yhdessä syöminen koetaan.

Tutkimus toteutettiin interventio- ja verrokkiryhmillä Kuopiossa, Siilinjärvellä, Sotkamossa, Järvenpäässä ja Salossa.  Tutkimuksessa 15 koulua sai yhden lukuvuoden ajan tukea ruokakasvatuksen toteuttamiseen Maistuva koulu -toimintamallia hyödyntäen ja kymmenen koulua toimi verrokkeina. Koulujen 3.–6. luokkien oppilaat vastasivat tutkimuskyselyihin lukuvuoden alussa ja lopussa. Lisäksi koulujen rehtorit haastateltiin intervention päättymisen jälkeen. Maistuva koulu on arvioitu kiitettäväksi terveyden edistämisen toimintamalliksi THL:n toteuttamassa vertaisarvioinnissa. Vertaisarvioinnin raportti on luettavissa julkari.fi-sivustolla.

Lisätietoja:

Projektitutkija Aija Laitinen, Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, p. 040 417 4194, aija.laitinen@uef.fi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti