Itämerellä on kymmenen kaupallisesti arvokasta kalakantaa, joiden kalastusta säädellään kiintiöillä. Niistä joka toisen kalastuskiintiöt ylittävät ensi vuonna EU:n säädösten mukaisen kestävyyden.
EU:n yhteisessä kalastuspolitiikassa säädettiin vuonna 2013, että ylikalastus pitää lopettaa viimeistään vuonna 2020. Jäsenmaat päättivät kuitenkin maanantain ja tiistain välisenä yönä, että viidelle Itämeren kymmenestä kiintiökalakannasta tulee niin suuret kiintiöt ensi vuodelle, että tavoitetta ei saavuteta.
Luxemburgissa kalastuksesta vastaavien maa- ja metsätalousministerien kokousta seuranneiden ympäristöjärjestöjen mukaan liian suuret kiintiöt päätettiin Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohelle, Suomenlahden lohelle, itäiselle turskalle, läntiselle silakalle ja kilohailille. Kestävät kiintiöt asetettiin puolestaan Pohjanlahden silakalle, Itämeren pääaltaan silakalle, Riianlahden silakalle, läntiselle turskalle ja punakampelalle.
 |
| Turskakannat ovat pienentyneet rajusti Itämerellä |
Vaikka ylikalastus jatkuu, neuvotteluissa oli edistystä aiempiin vuosiin verrattuna, arvioi Luonnonsuojeluliiton erityisasiantuntija Tapani Veistola.
- Komission esitys noudatti Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) tieteellistä neuvonantoa paremmin kuin koskaan ennen. Esimerkiksi Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohen kiintiötä laskettiin viisi prosenttia, mikä oli riittämätöntä mutta oikeansuuntaista. Tämä tuli myös neuvoston päätökseksi. Lisäksi puheenjohtajamaa Suomi ajoi ministeri Jari Lepän johdolla kestävää kalastusta hallitusohjelman mukaisesti.
Jotkut jäsenmaat onnistuivat kuitenkin nostamaan kalastusmahdollisuuksiaan komission esitystä suuremmiksi.
- Näin käy, kun jäsenmaat saavat päättää asioista suljettujen ovien takana ja asiat neuvotellaan kompromissiksi äänestysten välttämiseksi. EU:n jäsenmaavaltaista kalastuskiintiöiden päätöksentekoa on muutettava avoimemmaksi, kun yhteisen kalastuspolitiikan uudistus alkaa pian”, Veistola vaatii.
