Vuohenjuustotoast - Warm Ziegenkäse Toast

Jo pelkkä tämän annoksen ajatteleminen saa kuolasuoneni sykkimään ja alan etsiä aurinkoista seuramatkaa Severomorskiin tai muuhun Kuolan niemimaan herkuttelukeskukseen. Ehdoton INNOKKINI on vuohenjuustotoast, jonka suosio kestää vuodesta toiseen. Jos vertasin sitä juuri Tauskiin, tein sen täysin tietämättäni. Joka tapauksessa tästä ei voi olla pitämättä. Siis minä en voi olla pitämättä, muilla nyt niin väliä ole.

Ohjeessa mainitaan kaasupoltin, se ei suinkaan ole välttämätön. Ei sitä nytkään ollut mukana.  Pikapörähdys Chlas Ohlsonilla helpottaa kuitenkin elämää niin hyvässä kuin pahassa, eikä mutrista jo valmiiksi kaluttua kukkaroa kuin parilla kympillä. Tohotin seuralaisena myös creme bruleiden viimesilauttaminen kokee huomattavan helpotuksen.

Kiitos Maskun viherpeukalo-Rostedtille kuvasta.


Vuohenjuustotoast (4 alkuruoka-annosta)

hyvää salaattia
1 chili
1 kypsä päärynä
½ paprika
3 rkl pestoa
1 rkl oliiviöljyä
4 viipaletta paahtoleipää
juoksevaa hunajaa
pätkä leveää vuohenjuustokiekkoa

Pese salaatti ja revi pari oksaa neljälle lautaselle. Pilko chili, päärynä ja paprika pieniksi kuutioiksi. Ripottele kuutiot salaatin päälle ja ympärille. Sekoita pesto ja oliiviöljy ja jaa annoksiin. Paahda paahtoleivät rapeiksi ja puolita siten, että saat niistä kahdeksan kolmiota. Aseta yksi siivu jokaiselle lautaselle valmiiksi salaatin päälle. Voit poistaa leivistä reunat, jos haluat sivistyneemmän. Leikkaa vuohi neljään osaan. Jos sinulla on kaasupoltin, käristä sillä kevyesti juuston reunat ja yläpuolten leikkauspinnat. Laita vuohikiekot leivinpaperin päälle ja kuumenna uunissa hetki siten, että keskustasta tulee löysää, mutta kiekko pysyy vielä hyvin kasassa. Varo ylikuumentamasta, tässä ei mene montaa minuuttia. Siirrä kiekot lastalla yksitellen leipäkolmioiden päälle ja aseta jäljellä olevat leivät hatuiksi. Runttaa leiville vielä aimoinen töräys juoksevaa hunajaa.

Warm Ziegenkäse Toast

guten Salat 
1 chili 
1 reife Birne 
½ rote Paprika 
3 Esslöffel Pesto 
1 Esslöffel Olivenöl 
4 Toastscheiben 
flüssiger Honig 
breites Stück Ziegenkäse Puck

Den Salat waschen und reißen ein paar Zweige von vier auf einem Teller. Hacken Sie die Pfeffer, Birne und Paprika in kleine Würfel schneiden. Streuen Sie die Würfel über den Salat und Umgebung. Mischen Sie das Pesto und Olivenöl, und teilen Mahlzeiten. Toast Toast knusprig und halbieren in einer solchen Weise, dass Sie die acht Dreiecke bekommen. Legen Sie ein Stück auf jeder Platte bereit für den Salat. Sie können entfernen Sie die Kanten des Brotes, wenn Sie mehr zivilisierten wollen. Geschnitten Ziege in vier Teile. Wenn Sie über einen Gasbrenner, braten Sie es leicht mit Käse Kopf Schneidkanten und Oberflächen. Setzen Sie die Ziegen Discs Backpapier auf dem Ofen und Wärme für einen Moment, so dass das Zentrum zu lockern, aber Disc ist immer noch groß. Hüten Sie sich vor Überhitzung, führt dies nicht zu viele Minuten gehen. Bewegen Sie die Scheiben nacheinander in den letzten Brot Dreiecke und legen die restlichen Brot als Kopfbedeckung. Ram dein Brot noch gesund für Kompression flüssiger Honig.

Kauniisti kerien nokkospöheikköön

Jo pienenä vesselinä jouduin lähikontaktiin nokkosen kanssa. En sen takia, että olisin käyttänyt sitä peräpukamien hoitoon tai uhkaavaan anemiaan. En myöskään todistettavasti yrittänyt saada siitä valmistettavalla liemellä kiiltäviä hiuksia, saati sitten torjua hiustenlähtöä. Ja vaikka joskus 70-luvun puolivälissä mielessäni kävikin ihan pikaisesti laittaa pystyyn silkinpehmeitä nokkoslakanoita valmistava tuotantoyksikkö, annoin tuon idean hautautua 70-luvun huumaan.  Olinhan tuolloin vielä aika nuori koltiainen, vain vuoden ehkä juuri toisenkin ikäinen. 

Mutta kasvin tunnistamisen opin muutaman vuoden kuluttua helposti. Suosittelen tätä tekniikkaa ehdottomasti muillekin ja mitä nuorempana tämän kokee, sitä varmemmin tämä myös iskostuu selkäytimeen tai ainakin selkään. Asuin nimittäin maalla, kynnösten, mangrovemetsien ja erinäisten rämeiden keskellä, paikassa jota ei voi soimata virikkeiden puutteesta. Pellon laidalla oli mieletön nokkospöheikkö ja pöheikön vieressä ehkä metrin korkuinen kivi. Joskus päässä vain napsahtaa, toisilla harvemmin, minulla useammin. Kiipesin kivelle, heitin paidan pois ja hyppäsin nokkelasti kerien nokkosten sekaan. Näin jälkikäteen ajatellen se olisi pitänyt tehdä suorinvartaloin ja paita päällä, sillä epäilemätä keriminen sai vartalossani aikaan valtavia poltteita ja lääkärireissuhan siitä tuli. Summa summarum, kasvin tunnistaminen hoidettu ja opeteltu. 

Oli miten oli, juuri nyt on hyvä aika kaivaa kuivuri esiin. Kuivaaminen onnistuu hyvin myös ilman kuivuria ja huomaamatta, kun vuoraa kaapinpäälliset sanomalehdillä ja latoo nokkosia sinne. Nokkosesta saa toki monta satoa kesässä, mutta juuri nyt kasvi on parhaimmillaan kuten kaikki muutkin nuorina vesoina. En ala tässä sen enempää kertoa keräämisestä tai käsittelystä, niistä löytyy tietoa ympäri nettiä. Tämä kirjoitus toimikoon lähinnä muistutuksena nokkosen kauneudesta ja heittelen vielä vähän ideoita, miten nokkosta voi käyttää ruoanlaitossa.

• Nokkos-kalapaistos: uunivuoka öljytään kevyesti, pohjalle ladotaan savustettua kalaa, tehdään paksu juustoinen valkokastike, johon sekoitetaan runsaasti ryöpättyä ja hienonnettua nokkosta, kaadetaan kalan päälle, ripotellaan pinnalle korppujauhoja ja paistetaan uunissa kauniin ruskeaksi, tarjotaan perunoiden kanssa

• Nokkos-retiisikääryleet: paistetaan suuria lättyjä, joiden taikinaan on lisätty reilusti nokkosta, keitetään pitkulaisia valkoisia retiisejä kevyesti suolatussa vedessä, kääritään retiisi lättyyn ja tarjotaan ruohosipulilla, kotisinapilla ja sitruunalla maustetun ranskankerman kanssa

• Nokkospesto: nokkosia, pinjansiemeniä, oliiviöljyä, valkosipulia, sitruunamehua, suolaa, parmesaanijauhetta

•  Nokkosspanakopita

• Nokkoslasagne: kasvislasagne, jossa valkokastikkeeseen laitetaan reilusti nokkosta, lisäksi parsanuppuja, lasagnea, munakoisoa ja herneitä

• Nokkosravioli: juustolla ja nokkosilla täytettyjä pastanyyttejä

 

ja tutummat: 

• Nokkossämpylät
• Nokkosmuhennos
• Nokkoskeitto

Sikenraikas raparperijuoma

Sikke on kaikkinensa lyömätön lyyli. Jos on Sumuvalon jauhoton suklaakakku hyvää, niin herkkua on myös Sumuvalon raikas raparperijuoma. Sumari lupaakin juomalle onnistumistakuun: minäkin uskallan siis suositella tämän valmistamista molemmalle veljelleni.

Itse jatkoin juomaa vielä vedellä, jota lorautin lasiin 1/4 kokonaismäärästä. Näppärämpi jatkaisi ehkä kivennäisvedellä ja vodkalla. Makua voisi muutella myös inkiväärillä, mansikalla tai vaikka kanelilla.

Lakkiaisaikakin lähestyy. Tuli vaan mieleen, että tästä saisi aika mukavan alkoholittoman vaihtoehdon esim. alkumaljaksi. Ja kuohun voisi tosiaan tehdä kivennäisvesijatkolla. Tai puolikkaalla hernemitallisella hiivaa, jolloin tästä tulisikin jo lähes simaa.

Sikenraikas raparperijuoma

1 kg raparperia
½ kg sokeria
2 luomusitruunan mehu ja raastettu kuori
4 l vettä

Pilko raparperit isoon kattilaan, lisää sokeri ja hyvin pestyjen sitruunoiden mehut sekä kuoren keltainen osa. Kaada päälle kiehuva vesi. Anna seistä seuraavaan päivään, siivilöi ja pullota. Nauti jääkylmänä kauniina kesäpäivänä.

Hernekeitto on superruokaa

Vihdin Uutisista (22.8.2012) bongasin vanhan uutisen, joka meni muistaakseni jotenkin noin kuin alta voi lukea. Voi olla, että se meni toisinkin, mutta kannattaa kuitenkin ajatella asioita. Ja sen kunniaksi muistutus hernekeiton hyvyydestä. Minun on vaikea käsittää, miksi ihmiset mieltävät hernekeiton työlääksi. Minuutissa laitat herneet likoomaan ja muutama minuutti lisää, kun seuraavana päivänä pilkot porkkanat ja sipulit. Maustamisessa ehkä vielä lisäminuutti. Ei kuitenkaan niin kovin työlästä sanoisin.

En ala tähän hernekeiton ohjetta laittamaan, hyvä perusresepti löytyy esim. täältä, tosin itse laitan kasvishernariinkin vain porkkanaa ja sipulia, tuohon oli viskottu myös palsternakkaa ja selleriä. Kuvassa olevaan keittoon olen lisännyt muutaman mielenkiintoisen osan lammasta, savustetusta saa vielä paremmat fiilikset.

Erikoishutkija Polkkapossu  Länsi-Suomen Terveyden- ja Hyvinvoinnin laitokselta kertoo, että meidän suomalaisten on turha lähteä superruokien vuoksi merta edemmäs intoilemaan.
- Lähes kaikki Suomessa kasvavat marjat ovat erityisen terveellisiä.  Marjoja on metsissä niin paljon kuin kärsä jaksaa haistaa ja voissa paistaa.  Kansallismarjamme mustikka vetää ravintoarvoillaan mennen tullen töttiin kaukaa tuotuja goji-marjoja tai mulpereita. Karpalolla ja tyrnillä on jopa kansanterveydellisesti mitattuna oikein huikeita terveysvaikutuksia. Ja entäpä kotimaiset kasvikset ja hedelmät? Muutama kotimainen kasvi päivässä ja omena yössä pitää lääkärin loitolla, on sanonnalliselta totuusarvoltaan yllättävänkin oikeassa. Metsistämme löytyy myös pakurikääpää, villivadelmaa ja mehiläisten siitepölyä. Todellisia pommeja kaikki. 
– Eikä saa unohtaa kaurapuuroa tai ruisleipääkään. 
- Terveellisenä sokerina pohjalla on hernekeitto, jonka terveysominaisuudet on monille yllätys. Siinä on mm. käsittämättömät määrät liukoista kuitua, joka pitää pitkään kylläisenä ja verensokerin tasapainossa. Uhkiakin toki on: naapurini mummo hukkui aikoinaan Rukajärventiellä soppatykkiin muonittaessaan sotilaita, kova terveysintoilija kun oli. Verensokerit oli kyllä sen jälkeen kunnossa, mutta hapenpuute sai aikaan lopullisen ahdistuksen, Polkkapossu tarinoi.
- Entäpä sitten rypsiöljy? Puhukaa te vaan Välimeren ruokavaliosta ja kuinka hyvää oliiviöljy siinä tekeekän. En toki kiistä sen hyviä puolia, mutta yhtä hyvin meillä voitaisiin puhua vastaavasta rypsiöljyruokavaliosta, joka pistelee oliiviöljyruokavalioita vasemmalla kädellä aamupalaksi. Ja  onhan meillä myös mahtavat kalavedet ja järvet täynnä omegaa ja superruokaa. Ja mikä parasta, jos kala ei maistu, rypsiöljy tuottaa elimistössä vastaavia pitkäketuisia rasvahappoja kuin kala. Imekää siitä, tuumaa Polkkapossu.