Taivas oli kirkas ja aurinko paisti

Jotkin ruoat ovat ihan loistavia, koska niitä voi syödä yhtä hyvin lämpimänä kuin kylmänä maun kuitenkaan kärsimättä. Salaisen teorian mukaan elimistö pystyy käsittelemään ei-kuumaa ruokaa paremmin, kun ei tarvitse enää tuhlata energiaa ruoan jäähdyttämiseen. Huh huh, nyt se ei ole enää salainen. Eikä teoria muutenkaan miestä pahenna.

Paahtopaisti on eräs näistä likilegendaarisista ruoista. Menee yhtä hyvin muhevan kastin kanssa lämpimänä kuin patongin ja piparjuuritahnan kanssa kylmänä. Jo lähes yhtä legendaarinen kuin paahtopaisti, on viime postauksessakin mainittu Chef Rinkula, joka nousi lähtötelineistä hieman ennen paukahdusta. Ihan vaan siksi, että lihan marinointi piti aloittaa hyvissä ajoin päivää ennen syömistä. Tulos sai aikaan ehtymättömän kuolakosken, jossa ei tarvinnut luovia kivien välistä, niitä kun ei ollut. Oikein herkullinen tapas.

Lime-korianterimarinoidut paahtopaistiviipaleet (tapas)

paahtopaisti
öljyä
puristettua limemehua
chilikastiketta
valkosipulia
tuoretta inkivääriä
tuoretta korianteria
suolaa
sokeria
omenamehua
korianteria

Paista kuumalla pannulla lihasta pikaisesti syyt kiinni. Vempauta paisti uunivuokaan ja paista 120 asteessa niin kauan, että lihan sisälämpötila on 55 astetta. Anna lihan jäähtyä ja leikkaa se ohuiksi viipaleiksi. Valmista marinadi lopuista aineksista sekoittamalla kaikki keskenään. Määriä ei kannata jännittää, osasia voi lisäillä vähän maun mukaan. Kaada marinadi lihojen sekaan ja anna maustua jääkaapissa yön yli. Limehän vielä kypsentää lihaa, joten ei hätää vaikka se onkinn tässä vaiheessa kovin punaista. Paahtopaisti on muutenkin parhaimmillaan hieman punaisena.

---
Tuli näin myöhemmin mieleen, että paahtopaistin paistoliemen ehkä voisi ottaa talteen ja yhdistää sen seuraavana päivänä marinadiliemeen. Voisi saada hulppean kastikkeen, jos vähän keittelisi ja viimeistelisi.