15.3.2019

Helppoa arkiruokaa: liha-perunasoselaatikko rucolalla

Montako kertaa muistat tehneesi perunasoselaatikkoa? Vähissä on, veikkaisin. Mikset ole?

Helppoja arkiruokia kaivataan kuitenkin aina, joten tänään mennään helpolla. Tähän ruokaan saat ihan luvan kanssa käyttää pussimuusia. Eroa originaalimuusiin ei edes huomattu. Ehkä hieman hämmentävää, ehkei muusini yleensä olekaan mitään ihmeellistä, vaikka olenkin kuvitellut sen olevan parhautta. 

Jos haluat kasvistella, vaihda halutessasi jauheliha soijarouheeseen. Sen verran kikkailin, että perinteiseen perunasoselaatikkoon ei ihan välttämättä kuuluu rucolaa, mutta tähän kuuluu.



Liha-perunasoselaatikko (4 annosta)

perunamuusia n. 1,7 litraa (Felixin pussimuusia 2 pussillista)
300 g jauhelihaa (voi hyvin korvata soijarouheella)
1 keltasipuli pilkottuna ja paistettuna
muutama kirsikkatomaatti halkaistuna ja pikaisesti paistettuna
pieni kourallinen rucolaa  karkeasti hiennonnettuna

Voitele vuoka. Sekoita muusin joukkoon rucola ja paistetun jauhelihan joukkoon paistettu sipuli sekä tomaatit. Laita uunivuoan pohjalle ensin kerros perunamuusia, sitten jauhelihahässäkkä ja päälle vielä muusia. Paista 200 asteessa n. 35 minuuttia. 

Natustele porkkanaraasteen ja puolukkahillon kanssa. 

12.3.2019

Chicago Beachin pasta

Dubaissa oli aikoinaan Chicago Beach -hotelli, jonka katkarapu-kesäkurpitsapastaa olen saanut maistella useammankin kerran. Edesmennyt anoppini nimittäin oli hyvin ihastunut kyseiseen herkkuun ja hän valmisti sitä perheen iloksi tasaisin väliajoin.

Tämän kirjoituksen perusteella ei tarvi lähteä Dubaihin jännän ääreelle: kyseinen hotelli on väistynyt Jumeriah Beachin ja Wild Wadin tieltä jo vuosia sitten. Mutta tervetuloa meikälle syömään! Ota raaka-aineet mukaan, niin vedetään levyt kuumaksi, thobet päälle ja kokkaillaan Chicago Beachin tapaan.

Pastan kyytipojaksi sopii raikas salaatti ja valkosipulinen uunileipä. Alkuperäiseen pastaan ei kuulunut kampasimpukoita, mutta eivät ne varsinaisesti pahojakaan ole :)


Chicago Beachin pasta (valkosipulinen katkarapu-kesäkurpitsapasta)

spagettia tai tagliatellea
1 pieni kesäkurpitsa
2-3 valkosipulinkynttä
4 dl kermaa
(maizenaa)
katkarapuja
suolaa ja mustapippuria
parmesaanilastuja
(kampasimpukoita)
limettiä

Keitä pasta ohjeen mukaan.

Raasta kesäkurpitsa ja purista liiat nesteet pois. Pilko valkosipulit ja freesaa kesäkurpitsan kanssa hetki pannulla öljyssä. Lisää kerma ja keitä hieman kokoon. Suurusta maizenalla, jos et jaksa keitellä. Lisää ihan lopuksi katkaravut, älä päästä enää kiehumaan. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Sekoita pastan kanssa. Paista kampasimpukat pikaisesti pannulla ja viljele annos parmesaanilastuin. Purista päälle vielä limettiä.


Brie-granaattiomenasalaatti 

vihreää salaattia
brietä
saksanpähkinöitä
granaattiomenan siemeniä

1 rkl omenaviinietikkaa
1 rkl oliiviöljyä
1 tl juoksevaa hunajaa
Suolaa ja pippuria

Kastike syntyy kätevästi sekoittamalla etikka, öljy ja hunaja mukissa. Maun mukaan suolaa ja pippuria.

Garlic bread ohje täältä.

Juomasuositus: Kuiva kuohuviini, Alsacen ryhdikäs riesling tai sitruunainen vehnäolut.

10.3.2019

Kesäkurpitsapasta

Jotenkin kesäkurpitsa on aina saanut aikaan minulle hieman mauttoman fiiliksen. Olen tehnyt siitä vaikka mitä hyvää, mutta silti tylsyys on iskostunut mieleeni. Kesäkurpitsa taipuu kuitenkin vaikka kuinka moneen juttuun. Unohdetaan tylsyys.

Tällä kertaa lähdin naittamaan kesäkurpitsaa pastan kanssa. Inspiraatio reseptiin tuli täältä, tosin lisäsin sitruunan kirpeyttä peittämään hiukan sokeria ja paistoin vielä lisäksi halloumia. Enkä laittanut ollenkaan ricotttaa, jota oli alkuperäisessä ohjeessa.  

Tämä on hyvä ohje, kannattaa testata.



Kesäkurpitsapasta

spagettia, tagliatellea tai gnoccheja (jotain jossa on tarttumapintaa)

1 isohko kesäkurpitsa
nippu tuoretta basilikaa ja rucolaa

1 valkosipulinkynsi
250 g mascarponejuustoa
1 sitruunan raastettu kuori
½ sitruunan puristettu mehu
½ rkl sokeria

suolaa
mustapippuria
vähän pastan keitinvettä

50 g raastettua parmesaanijuustoa
halloumijuustoa

Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan.
Pilko kesäkurpitsa paloiksi. Sekoita tehosekoittimessa kaikki kastikkeen ainekset tasaiseksi seokseksi. Tarkista suola ja pippuri. Sekoita kastikkeeseen pastan keitinvettä, jotta saat kastikkeesta juoksevampaa.
Kääntele kastike pastan joukkoon. 
Kuutioi halloumi ja paista pannulla. Lisää annosten päälle.  

Juomaksi: Juustoisen kesäkurpitsapastan kanssa sopii kivasti kuplat, kevyt päärynäisyys ja hento persikkaisuus. Juomaksi Pizzolato Valdobbiadene Prosecco Superiore Biogico Brut. Tämä 2017 vuoden italialainen kuohuva kustantaa tällä hetkellä Alkossa 14,99€ ja on ehdottomasti hyvä ostos. 
Kirjoitus on tehty yhteistyössä Cisa Drinks Oy:n kanssa

7.3.2019

MSC-merkintä varmistaa, että syömäsi kala on kestävästi kalastettua

Tiedätkö, mistä tonnikalasäilyke on pompannut lautasellesi? Useimmat kaupallisesti kalastetuista tonnikalakannoista ovat uhanalaisia. Valitse purkki, jonka kyljessä on MSC-merkintä ja varmista, että syömäsi kala on kestävästi kalastettua. 

MSC-merkinnän takana on Marine Stewardship Counsil, jonka tavoitteena on huolehtia maailman kalakannoista ja estää liikakalastus. Sininen MSC-merkintä kertoo kuluttajalle, että tuotteessa käytetty kala on eettinen ja ekologinen valinta ja laatuun on nivoutunut vastuullisuuden aspekti. 


Kestävä kalastus tarkoittaa mm. sitä, että mereen jää kalastuksen jälkeenkin tarpeeksi kalaa. Sertifioinnilla varmistetaan myös, ettei kalastuksella vahingoiteta tai häiritä muita eliölajeja tai niiden ekosysteemejä. 

MSC-sertifikaatti on aina määräaikainen

MSC-merkkejä ei jaella tuosta vaan suit sait sukkelaan. Sertifikaattia voi anoa kuka tahansa kalastusoikeuden haltija riippumatta kalaveden koosta tai sijainnista. Kalapopulaation on oltava tarpeeksi suuri kaupallista kalastusta varten. Sertifikaatin perusperiaatteisiin kuuluu myös kalavesien hoitoon liittyviä vaatimuksia. Käyttöoikeus myönnetään aina määräajaksi ja voidaan ottaa pois tilanteen niin vaatiessa. 

WWF suosittelee MSC-sertifioitua tonnikalaa, mutta toteaa, että on olemassa muitakin ympäristömerkkejä kala- ja äyriäistuotteille. Suosituksen mukaan on parempi ostaa aina jotenkin ympäristömerkittyä tuotetta, vaikka näiden kohdalla on isojakin tapauskohtaisia eroja.  

Kuvaaja: Papas12 Pixabay

MSC-merkittyä tonnikalaa on Suomessa myynnissä useissa paikoissa. Keskolla, Rainbowlla, Abballa, Lidlillä jne. on MSC-tonnikalaa hyllyissään. Suomen ainoat sertifioidut kalatiskit ovat Food Market Herkuissa. 

Tonnikala-mustasilmäpapukotletit

2 dl kypsennettyjä mustasilmäpapuja
2 prk tonnikalaa
1 rkl paahdettua sipulirouhetta
½ dl korppujauhoja + korppujauhoja pyörittelyyn
2 kananmunaa
tilliä
suolaa
valkopippuria
rypsiöljyä

Aja pavut tasaiseksi sauvasekoittimella. Sekoita loput aineet mukaan. Maista taikinaa ja lisää mausteita tarpeen mukaan. Muotoile löysä taikina kädessä pihveiksi ja ripottele molemmille puolille korppujauhoja. Paista runsaassa öljyssä kullanruskeiksi pari kolme pihviä kerrallaan. Syö pottumuusin ja kermaviilikastikkeen kanssa.

6.3.2019

Opettele 20 kastiketta

Mikäli kastikkeet aiheuttavat hikipisaroita, hyvä tavoite on opetella jokaisesta tässä mainitusta ryhmästä vaikka pari ja ihmetellä, kuinka pitkälle niillä pääseekään keittiössä. Peruskastikeryhmästä kannattaa opetella vaikka kaikki, niistä saa helposti varioimalla jotain ihan muuta. Esim. peruskastikeryhmän punkkusoosi on hyvä pohja riistakastikkeelle, hollandaisesta syntyy bearnaise jne.

Inspiraatio postaukseen tuli kirjahyllyssä lojuneesta Kastikekirjasta (Michael Roux). Perinteiseen tapaani heitin silmät kiinni ja nappasin jälleen yhden keittokirjan randomiluentaan.

post

Peruskastikkeet:

Punaviinikastike 
Sauce velouté eli vaalea peruskastike
Béchamel eli valkokastike
Hollandaise
Sauce Espagnole
Ranskalainen tomaattikastike

Erityisesti kalalle:

Voi-rieslingkastike (vaalealle kalalle)
Appelsiini-calvadoskastike (vaalealle kalalle)
Pommac-bearnaisekastike (lohelle)
Porkkananektari (lohelle)

Erityisesti lihalle:

Ruskea herkkutattikastike
Hapanimelä appelsiinikastike
Tomaattinen sahrami-paprikakastike (broiskulle)
Cumberlandin kastike
Riistakastike
Konjakki-kermakastike (possulle)
Mokkainen balsamicokastike (lampaalle)

Jotain muuta: 

Mojokastike (ryppyisille perunoille)
Raparperichutney (intialaisen kanssa)
Punaviinimarjakastike (sinihomeiseen salaattiin)


27.2.2019

C-vitamiinin monet terveysvaikutukset ja muutama ruokaohje

C-vitamiinin tiedetään auttavan flunssan hoidossa, vaikuttavan useiden kehon kudosten, kuten hampaiden ja ihon kuntoon sekä toimivan antioksidanttina. Hedelmät ja erityisesti sitrushedelmät ovat erinomaisia C-vitamiinin lähteitä.


Alkutalvi profiloituu toistuvien flunssakierteiden ajanjaksona. Flunssat ovat viruksen aiheuttamia tauteja, eikä niiden hoitoon ole olemassa suoria lääkkeitä. Suurten C-vitamiiniannosten on kuitenkin tutkimuksissa osoitettu lyhentävän flunssan kestoa (1). C-vitamiini on vesiliukoinen vitamiini, jonka imeytymistä keho säätelee senhetkisen tarpeen mukaan – pääsääntöisesti C-vitamiinin imeytyminen on hyvin tehokasta. Puutos aiheuttaa väsymystä sekä vastustuskyvyn ja mielialan laskua. Vakavan puutoksen seurauksena ilmenee anemiaa.
Luonnon raaka-aineista erityisesti sitrushedelmät sisältävät runsaasti C-vitamiinia. Esimerkiksi sata grammaa appelsiinitäysmehua sisältää noin 35 mg C-vitamiinia eli lasillisessa appelsiinitäysmehua on jopa 70 – 80 mg C-vitamiinia (2).  Suositeltava C-vitamiinin päivittäinen saanti on aikuisilla 75 mg eli lasillisella appelsiinitäysmehua päivän C-vitamiinitarve täyttyy helposti (3). Täysmehut sisältävät pelkästään hedelmää, josta mehu on valmistettu. Tämän vuoksi täysmehuissa hedelmien arvokkaat ravintoaineet ovat tallella, eikä niihin ole lisätty sokeria.
C-vitamiinia on paljon myös erivärisissä paprikoissa, mansikassa, ananaksessa, guavassa, kukkakaalissa, tyrnimarjassa ja lehtivihreissä kuten pinaatissa ja lehtikaalissa.
Härkäpapu-pinaattiletut

Antioksidantti, joka edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia
C-vitamiini toimii elimistössä antioksidanttina, eli se vähentää reaktiivisten happiyhdisteiden aiheuttamaa oksidatiivista stressiä. Happiradikaalit ovat solujen soluhengityksen sivutuotteena vapautuvia happiyhdisteitä, jotka voivat vaurioittaa DNA:ta ja muita rakenteita. C-vitamiinin reagoidessa happiradikaalin kanssa, radikaalit pelkistyvät soluille vaarattomaan muotoon. Lisäravinteina käytettyjen antioksidanttien tehokkuutta ei ole pystytty kliinisesti osoittamaan, mutta esimerkiksi hedelmistä, marjoista ja muista elintarvikkeista saaduilla antioksidanteilla näyttäisi olevan suotuisia vaikutuksia kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. (4)
C-vitamiinin monipuolisten terveysvaikutusten takana onkin sen moninainen rooli elimistössä. C-vitamiini vaikuttaa myönteisesti immuunijärjestelmän normaaliin toimintaan, normaaliin kollageeninmuodostukseen, energia-aineenvaihduntaan ja hermoston normaaliin toimintaan. Lisäksi C-vitamiini edistää raudan ja kalsiumin imeytymistä ja sitä tarvitaan B12-vitamiinin sekä foolihapon imeytymiseen.
Ruokaohjeita
Mikäli inspiroiduit äskeisestä, inspiroidu myös näistä ruokaohjeista, joita Polkkapossussa on julkaistu aikojen saatossa. 




Lähteet
  1. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Terveyttä ruuasta : Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Helsinki.
  2. Aro Antti. C-vitamiini ja flunssa 15.10.2015. Saatavilla: https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=skr00024&p_hakusana=C-vitamiini
  3. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Ravitsemusyksikkö. Fineli. Elintarvikkeiden koostumustietokanta. Versio 19. Helsinki 2018. www.fineli.f
  4. Evira. Ravitsemus- ja terveysväiteopas elintarvikevalvojille ja elintarvikealan toimijoille. Eviran ohje 17052/4. Saatavilla: https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/tietoa-meista/asiointi/oppaat-ja-lomakkeet/yritykset/elintarvikeala/elintarvikealan-oppaat/eviran_ohje_17052_4_fi_ravitsemusjaterveysvaiteopas.pdf

26.2.2019

Bataattiranskalaiset

Bataatista tai perunasta on aika työlästä saada kotioloissa rapeita ranskiksia ilman rasvakeitintä. Ja siinäkin niihin pitää tehdä vähintään tuplapaisto. Uskoisin jopa, ettei oikotietä onneen ole, uunissa homma tuntuu lähes mahdottomalta. Jotain pieniä jippoja voi toki kokeilla. Kuten liottaa tikkuja ensin vedessä pari tuntia, jotta ylimääräinen tärkkelys lähtee liikkeelle. Ja sen jälkeen lisätä pintaan tärkkelystä. 

Liottamiskikan jälkeen ranskiksista saa rapeita paistamalla niitä muutaman minuutin uunissa, sen jälkeen pikainen uppopaisto 180 asteessa ja sitten vielä toinen uppopaisto perään. Bataattien kohdalla en ole asiaa testannut, mutta sekin on työn alla. 

Jos semmoinen semisti päältä rapeahko bataattiranskis kelpaa, niin tällä ohjeella tulee jotain sinne päin, eikä homma ole edes työläs. Ja miksei kelpaisi?! Possukeittiö veteli nämä suurella riemulla naamariinsa. Ohje on alunperin napattu täältä



Bataattiranskalaiset

2 keskikokoista bataattia
2 rkl maizenaa
mustapippuria myllystä
3 rkl rypsiöljyä
1–2 tl sormisuolaa

Kuori bataatit ja leikkaa hieman alle sentin paksuisiksi tikuiksi. Laita kulhoon ja kaada päälle maizena, mustapippuri ja rypsiöljy. Sekoita hyvin. Laita bataattitikut uunipellille siten, että mikään ei ole kiinni toisessa. Paista 225 asteessa ensin 15 minuuttia, käännä tikut ja paista vielä 10 minuuttia. Jos sinulla on uunissa grillivastus paista sen alle viimeiset pari minuuttia. 

Bataattiranskisten kanssa paistetut muikut, aioli ja suolakurkut maistuvat erityisen hyviltä. 

JuomaksiRasvaiselle muikulle suositellaan monesti ryhdikästä rieslingiä. Myös olut toimii tässä, kun ranskiksia dippaillaan rasvaiseen valkosipulimajoneesiin.

Ihan aina kala ei tarvi kuitenkaan valkoviiniä kaverikseen. Tämän ruuan kanssa sopii kivasti pehmeän täyteläinen Big Zin, jonka koti on Italian Apuliassa. Kyseisen luomuviinin hinta on Alkossa hieman päälle kympin, hyvä ostos. 



Kirjoitus on tehty yhteistyössä Cisa Drinks Oy:n kanssa

22.2.2019

Savusilakkatahna ja jälkiuunilastut


Savusilakkatahnan laittaminen kapoisten jälkiuunilastujen päälle on vähintään yhtä tarkkaa hommaa kuin muikun tuulastus sumussa. Mutta vaivan arvoista. Olen ennenkin jo hehkutellut näitä Oululaisen kynsilaukkaisia lastuja, ihan saaplarin hyviä oikean avecin kanssa. 

Niin ja tulipa vielä mieleeni, että myös cevichen kanssa nämä lastut ovat aivan käsittämätön makupari. Saatoin tosin olla viimeksi nousijohtoisessa tilassa, kun tätä komboa maistelin, mutta muistaakseni hemmetin hyvää.

Jos tuli mieliteko, niin teehän samalla pari muutakan herkkupalaa. Jälkuunilastujen ohella mm. ruisnapit, saaristolaisleipäpalat ja muut pienet leipäset ovat omiaan tähän hommaan. Päälle porkkalaa, graavikalaa ja savusilakkatahnaa.

Porkkalan pikaohje on täällä
Graavilohen ohje on täällä




Savusilakkatahnan ohje tässä: 

3 savusilakkaa siivottuna
100 g smetanaa
100 g ranskankermaa
0,5 rkl dijonia
1 tl sokeria
1 tl sitruunamehua
hakattua tilliä
pippuria ja tarvittaessa myös suolaa

Sekoita ainekset. Lisäile ja maistele.



19.2.2019

Luomu on uusi musta – maineelliset viestit sinkoilevat luomuruokaa kulutettaessa

Luomuruokaa ympäröi huomattavan vahva mainesymboliikka, ilmenee Vaasan yliopiston uudesta väitöstutkimuksesta.  Luomun suosijoihin liitetään sosiaalisesti arvostettuja ominaisuuksia kuten hienostuneisuutta, varakkuutta ja epäitsekkyyttä. Markkinoinnin alalta väittelevän KTM Petteri Puskan mukaan luomu vaikuttaisikin olevan ”uusi musta” – tätä havaintoa markkinoijien, kauppiaiden ja yhteiskunnallisten toimijoiden ei kannattaisi sivuuttaa.
Kuluttajat usein kertovat suosivansa luomuruokaa maukkauden, terveellisyyden ja eettisten seikkojen vuoksi. Epäily siitä, että tämä ei olisikaan aivan koko totuus, sai Petteri Puskan tekemään aiheesta väitöskirjan.
– Huomasin, että ihmiset tuntuivat jotenkin kovaäänisesti tuovan esiin luomun suosimistaan. Se aina särähti vähän korvaan, ja sai miettimään, miksi näin toimitaan, perjantaina Seinäjoella väittelevä Puska valottaa syitä väitöstutkimuksen aloittamiseen.
Petteri Puskan väitöskirja tarkastetaan ensi perjantaina, kuvaaja: Nina Harjunpää

Vaasan yliopistoon tehdyssä väitöstutkimuksessa tutkittiin luomukuluttamisen maineellista signaaliarvoa ja mainesymboliikkaa useista eri näkökulmista ja eri menetelmiä käyttäen.  Nämä iittyivät esimerkiksi tuotevalintojen tekemiseen, ruokanäytteiden miellyttävyyden arviointiin ja kuluttajamielikuviin.
Tutkimuksessa aktivoitiin koehenkilöiden statusmotiivit siten, että tutkittavat eivät sitä itse tiedostaneet. Aktivoinnin jälkeen he alkoivat suosia valinnoissaan enemmän luomuvaihtoehtoja. Vaikutukset eivät rajoittuneet vain tuotevalintoihin. Kun tutkimuskohteille oli uskoteltu, että heitä tarkkaillaan, luomuna tarjottu ruokanäyte jopa maistui paremmalta.
Huomionarvoista tässä on se, että ruokanäyte ei todellisuudessa ollut edes luomua vaan ihan perinteisin menetelmin tuotettua. Ruoan kuluttajat vaikuttaisivat siis kääntyvän herkästi vihreiksi, kun maine on pelissä, Puska sanoo.
Puskan mukaan luomuun kytkeytyvästä mainesymboliikasta saattaa olla apua yritettäessä kasvattaa luomutuotteiden menekkiä.
Statusvihjeiden korostaminen luomun myyntiympäristöissä ja näkyvämmät myyntipaikat saattaisi olla kokeilemisen arvoinen ensiaskel sellaisissa toimissa, Puska ehdottaa.
Hänen mukaansa maineellisia vaikuttimia ei tule unohtaa markkinoitaessa kestäviä tuotteita yleisemminkin - esimerkiksi sähköautoja.
Kuvituskuva, lähde: Pixabay


Luomua suosimalla voit saada kunnioitusta osaksesi – tai sitten et

Luomukulutuksen maineellinen signaaliarvo ei kuitenkaan ole samanlaista kaikkialla. Tähän huomioon liittyy Puskan mukaan eräs väitöksen mielenkiintoisimmista löydöksistä.
- Pääkaupunkiseudulla miesvastaajien keskuudessa toteutetussa tutkimuksessa luomufanilta vaikuttanutta miestä yhtäältä kunnioitettiin ja toisaalta jopa kohdeltiin suotuisasti, kun taas Etelä-Pohjanmaan maaseudulla toteutetussa identtisessä tutkimuksessa tulokset olivat käytännössä päinvastaiset – ei kunnioitettu, eikä kohdeltu suotuisasti, naurahtaa keskeltä Etelä-Pohjanmaata eli Seinäjoelta kotoisin oleva Puska.
Tämä nostaa esiin kohderyhmäajattelun tärkeyden. Luomua ei ehkä kannata markkinoida samoin argumentein kaikille ja kaikkialla.
Yleisellä tasolla luomun suosijoihin liitettiin kuitenkin monia sosiaalisesti arvostettuja piirteitä, kuten hienostuneisuutta, varakkuutta ja epäitsekkyyttä, hän toteaa.
Mistä luomun statusarvossa sitten mahtaa olla kyse?
- Kestävinä ja hintavina vaihtoehtoina luomun suosiminen saattaa tarjota kuluttajille paikan signaloida muille epäitsekkäästä luonteenlaadustaan sekä taloudellisista resursseistaan – samaan tapaanhan ympäristöystävällisten, huomiota herättävien ja suhteellisen hintavien hybridiautojen tärkeimpien ostosyiden on osoitettu olevan maineellisia, Puska huomauttaa.

Ilmiö on paljon luomua laajempi

Puskan mukaan ilmiö ei koske vain luomua. Ihmiset ovat läpi aikakausien halunneet näyttäytyä mahdollisimman epäitsekkäinä.
Viimeaikaisissa some-keskusteluissa on useasti tullut vastaan termi hyvesignalointi: maahanmuuttoa puolustaneiden ihmisten tai vaikkapa feminismiä tukevien miesten todellisia motiiveja on kyseenalaistettu vastapuolen toimesta, hän lisää.
Puskan mukaan ihmisellä on syvälle juurtunut taipumus – ja monesti vieläpä tiedostamattomasti vaikuttava – pyrkiä saamaan kunnioitusta muilta, ja (näennäisen) pyyteettömät teot ovat siihen eräs väylä.
- Pohjoismaat saattavat olla otollinen ympäristö tällaiselle ”prososiaaliselle statussignaloinnille”, sillä täällä materialistinen pröystäily ei välttämättä ole samalla tavalla arvostettua kuin se joissain toisissa kulttuureissa ehkä on.  Muiden hyväksi toimiminen saattaa olla se kaikkein tehokkain keino saada kunnioitusta, Puska toteaa.
Väitöskirja on syntynyt osana poikkitieteellistä MainGreen-konsortiohanketta, jossa Puska työskenteli tutkijana. Väitöksen muodostavat artikkelit on julkaistu AppetitePsychology & Marketing ja Journal of Food Products Marketing -tiedelehdissä.

Lisätiedot:

Puska Petteri (2019). Organic is the new black: Sending and interpreting reputational signals in the context of organic food choices. Acta Wasaensia 415. Väitöskirja. University of Vaasa. Vaasan yliopisto.

18.2.2019

Valloittavat vegeburgerit

En kyllä yhtään mieltäni pahoittanut, kun Valloittavat vegeburgerit -kirja saapui hentoihin hyppysiini. Osa blogini lukijoista on saattanut havaitakin, että silloin tällöin Possu valmistaa kasvispihvejä missionaan löytää se täydellinen. Monta hyvää olen jo valmistanut, mutta The One on vielä hakusessa.

Nina Olssonin Valloittavat vegeburgerit -kirja toimikoon oppaanani tällä täydellisen vegepihvin etsimisretkellä.


Kirjassa esitellään kaikenlaista vegepurilaisiin liittyvää. Useita erilaisia pihvejä, kastikkeita, tahnoja, pestoja, lisukkeita ja sämpylöitä. Ohjeista tarjotaan usein myös vegaaninen vaihtoehto, jotkin ovat jo suoraan vegaaneille sopivia. Esimerkkinä vaikkapa rawmesan, jonka tarkoituksena on olla jotain parmesaaniin vivahtavaa. Monien käyttämä raastettu manteli toimii yleensä oikein hyvin pastan päällä, mutta pystyn kyllä maistamaan pinjasiemenistä, ravintohiivasta ja valkosipulista valmistetun rawmesanin toimivuuden.

Burgereista mm. sahrami-freekeh-burgeri, grillattu munakoiso-nuudeliburgeri ja tryffelinmakuinen burgereiden kuningatar saavat huomioni. Sitten on vielä kaikki nuo ohjeet pikkelöityyn inkivääriin, kimchiin, muhammaraan, limetti-zhugiin ja vaikka mihin hauskaan. Erittäin mielenkiintoinen opus.

Kirja etenee Euroopan pohjois- ja eteläosien kautta Lähi-Itään ja Afrikkaan, josta matka jatkuu Aasiaan ja tietty myös Amerikkaan. Maantieteellisesti etenevä esitystapa miellyttää itseäni paljonkin, matka pysyy mielenkiintoisena ja yllätyksiäkin tulee tasaisen epätasaisesti. Vai maistuisiko vegaaninen fetatahna, nyt sellainenkin on näköjään olemassa?!


Nimeke: Valloittavat vegeburgerit – Meheviä kasvispihvejä, sämpylöitä, kastkkeita ja suussasulavia lisukkeita
Tekijä: Olsson, Nina
Kustantaja: Kirjapaja
Sivut: n. 160
ISBN: 978-952-354-008-8
Ilmestyminen: 3/2019

Arvostelukappale saatu kustantajalta.

17.2.2019

Tagliatellea ja saksanpähkinä-persiljapestoa

Uuh, aah ja miu. Heti suosikkipastojeni joukkoon. Aivan mahtava pähkinäinen meininki, joka lämmittää kuin kasa karvahattuja kasvoilla.


Tämä italialainen ruoka tulee Campanian pääkaupungista Napolista, jossa saksanpähkinälle on annettu kunnia, joka sille kuuluu. Resepti on italialaiseen tapaan jälleen hyvinkin yksinkertainen, eikä ainesosia ole liikaa. Pastaksi kannattaa valita jokin hieman leveämpi nauha, jossa on hyvin tarttumapintaa kastikkeelle, esimerkiksi pappardelle tai tagliatelle. Ensimmäinen olisi ehkä ihanteellinen, mutten sellaista jaksanut alkaa väsäämään, ja tagliatellea sattui olemaan valmiiksi kaapissa.

Saksanpähkinköistä pasta saa mukavan maun, kunhan et valitse vanhoja eltaantuneen karvaita yksilöitä. Pähkinöistä pastaan tulee myös reilusti hyviä rasvoja ja rakennetta. Joskus olen lisäillyt pastoihini saksanpähkinäöljyä, sekin on aikas herkkua.

Taste.comissa tutustuin johonkin saksanpähkinäisen pastan ohjeeseen. Mennään siis sillä innoituksella. Periaatteessahan tässä tehdään saksanpähkinä-persiljapesto, jota jatketaan hiukan kermalla. Ei mikään laiduttajan pasta.


Tagliatellea ja saksanpähkinä-persiljapestoa

150 g saksanpähkinöitä
2–3 valkosipulinkynttä
30 g sulatettua voita
nyrkillinen persiljaa
0,5 dl raastettua parmesaania
1 dl oliiviöljyä
0,5 dl kermaa
0,5 dl pastan keitinvettä
suolaa ja mustapippuria

350 g tagliatellea (tai pappardellea)
sitruunamehua

Paahda pähkinöitä paistinpannulla 3–4 minuuttia välillä käännellen. Älä päästä palamaan, hieman saa tulla väriä. Pilko valkosipulit ja hakkaa persilja. Laita voi, valkosipulit, persilja, parmesaani ja 4/5 pähkinöistä kulhoon ja pyöräytä sauvasekoittimella. Ala lisätä hiljalleen oliiviöljyä, näin valmistuu pesto. Kaada kattilaan kerma, keitinvesi sekä juuri valmistamasti pestotahna ja anna kiehahtaa. Mausta reilulla suolalla ja pippurilla.

Keitä pasta ohjeen mukaan, valuta ja laita takaisin kattilaan. Sekoita saksanpähkinätahna mukaan. Kokoa kahdelle lautaselle ja laita annosten päälle loput pähkinät kevyesti rouhittuina ja persiljaa. Päälle voi puristaa vielä hieman sitruunasta mehua.



14.2.2019

Rahkainen kasvislasagne ja täsmäviini

Tämä on hieman erilainen lasagne. Jo pelkästään sen vuoksi, että perinteinen juustokastike on korvattu rahkan ja sitruunamehun sekoituksella. Tästä tietysti seuraa se, että ohje soveltuu hieman happamamman ruuan ystävälle. Kuten siis esimerkiksi meikäläiselle, joka rakastaa sitruunaa. 

Alkuperäinen ohje on nähtävissä sivustolla www.rosaviinijaruoka.fi. Hieman tein alkuperäiseen muutoksia, sillä kaipasin inan enemmän nestettä ja hitusen myös makeutta hapanta tasapainottamaan. Ja lisää basilikaa. Tiputin myös alkuperäisen reseptin paistoaikaa 10 minuutilla. Muuten olen julkeasti copypastettanut alkuperäistä ohjetta tähän.


Rahkainen kasvislasagne

Tomaattikastike:

1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
1 rkl oliiviöljyä
1 tlk tomaattimurskaa (400 g)
1,5 dl vettä
1,5 tl sokeria
1,5 tl suolaa
1,5 tl jauhettua chiliä
0,5 tl mustapippuria

Muut täytteet:

2 paprikaa

1 munakoiso
oliiviöljyä
1 tl suolaa

200 g herkkusieniä

1 tl rosmariinia
1/2 tl mustapippuria
250 g rahkaa
puolikas sitruuna
puolikas ruukku basilikaa

lasagnelevyjä
150 g juustoraastetta


Kuumenna uuni 250 asteeseen. 

Valmista tomaattikastike. Pilko sipulit ja freesaa hetki oliiviöljyssä. Lisää tomaattimurska, vesi ja mausteet ja anna kiehahdella hiljalleen 30 minuttia välillä sekoitellen. 
Pilko paprikat neljään lohkoon, poista siemenet ja kanta ja laita uunipellille ja uuniin noin vartiksi tai niin kauaksi, että kuoret alkavat hiljalleen saada mustia läikkiä. Poista kuoret ja viipaloi hieman pienemmiksi. 
Leikkaa munakoiso pitkittäissuunnassa puoliksi ja sitten ohuiksi siivuiksi. Laita kippoon 1 rkl oliiviöljyä ja 0,5 tl suolaa ja pyörittele viipaleet siinä. Jätä maustumaan. 
Leikkaa sienet viipaleiksi. Kuumenna pannu, lisää öljy ja paista sienet ruskeiksi. Mausta rosmariinilla, suolalla ja mustapippurilla. 
Lusikoi rahka kulhoon. Raasta sitruunan keltainen kuori joukkoon ja purista myös puolikkaan sitruunan mehu ja sekoita. Hienonna basilika ja lisää se rahkaan.
Kokoa lasagne. Levitä lasagnevuoan pohjalle ohut kerros tomaattikastiketta ja aseta sen päälle kerros lasagnelevyjä. Laita levyille rahkaseosta, lado päälle kasviksia ja sieniä ja välillä juustoraastetta. Jatka kerrosten kasaamista. Jätä rahkaseos ylimmäksi kerrokseksi. Ripottele sille vielä lopuksi juustoraaste.
Paista lasagnea 200-asteisessa uunissa noin 3540 minuuttia. Peitä foliolla, jos pinta uhkaa tummua liikaa.
Juomaksi täsmäviini eli portugalilainen 2u Duas Uvas, joka on hinta-laatusuhteeltaan löytö: 7,98€. Kirsikkahilloinen, kevyen suklainen, hennon tamminen. Eli siis kepeää makeutta vastapainoksi ruuan pirteälle happamuudelle. 


Kirjoitus on tehty yhteistyössä Cisa Drinks Oy:n kanssa. 

3.2.2019

Taco bowl ja kuinka valmistat soijarouheen maukkaaksi

Erilaiset kulhojutut ovat olleet jo vähän aikaa ilmiö; tätä meitsin tuotosta voisi ihan hyvin kutsua myös lautaseksi. Mutta koska menen kaikessa hiustyyliä ja pukeutumista myöten muodin mukana, olkoon tämä nyt bowl. 

Moni tuskailee soijarouheen kanssa. Miten siitä ihan oikeasti saa maistuvaa?! Helposti. Tässä olevalla ohjeella et mene vikaan, joten paina tämä myös mieleesi. 




Taco bowl (vege)

soijarouhetta
keltasipuli
valkosipulinkynsi
pico de galloa
guacamolea
maustamatonta jugurttia
salaattia
isoja tortilloja

Soijarouhe

3 dl tummaa soijarouhetta
3 rkl oliiviöljyä
2,5 dl kasvislientä
2 rkl soijakastiketta
juustokuminaa
(savu)paprikajauhetta
oreganoa
suolaa
pippuria

Pyörittele soijarouhetta hetki öljyssä pannnulla, lisää kasvisliemi ja anna sen imeytyä rouheeseen. Mausta soijakastikkeella, juustokuminalla, savupaprikajauheella, oreganolla, suolalla ja pippurilla. Muista, että soija on jo valmiiksi suolaista. 


Lisää sekaan jo valmiiksi paistamasi keltasipuli ja valkosipuli. 



Pico de Gallo

muutama kypsä tomaatti tai hieman enemmän kirsikkatomaatteja
1 punasipuli
2 valkosipulinkynttä
tuoretta chiliä
½ limetin mehu
reilusti korianteria tai lehtipersiljaa
suolaa

Pilko tomaatit, sipuli, valkosipulit ja chili. Purista sekaan limetin mehu ja lisää myös hakattu korianteri. Lisää vasta juuri ruokailua ennen suola. 


Guacamole

2 avokadoa
puolikas keltasipuli
2 kynttä valkosipulia 
1 rkl limen mehua
1 tomaatin liha (eli sisäkalut poistettu lusikalla)
(tabascoa)
suolaa

Muussaa avokadoliha haarukalla. Lisää pilkotut sipulit, limehu, tomaatti, muutama tippa tabascoa ja vähän suolaa. 

Tortillat

Paloittele isot tortillat neljään osaan ja paista pannulla hetki, näin saat niihin hieman ryhtiä. 






1.2.2019

Mitä jäi käteen Grüne Woche -messuilta Berliinistä?

Suomalainen ruoka haki vientiinsä uutta nostetta Berliinin kansainvälisillä Grüne Woche -messuilla 18.–27.1.2019. Kyseinen tapahtuma on maailman suurin vuosittainen ruoka-alan, elintarvikkeiden sekä maatalous- ja puutarha-alan messutapahtuma. Suomi oli tänä vuonna messujen pääkumppanimaa teemalla Aus Der Wildnis (Villistä luonnosta). 


Suomen omasta messuhallista päävastuun kantoi Maa- ja metsätaloustuottajain keskusjärjestö MTK. MTK:n lausuttuna tavoitteena yhteistyölle oli, että elintarvike- ja puutuotevientiin satsaavien suomalaisyritysten asemat Saksan markkinoilla paranevat ja matkailu eri puolille Suomea kasvaa. Myös painetta uusille avauksille on, sillä MTK:n puheenjohtaja Juha Marttilan mukaan ilman kannattavaa ruokavientiä koko ruuantuotannollamme on edessä taantuma. Suomen kotimarkkinoiden varaan kun ei nykyisellä tuottajahintarakenteella voi elintarviketeollisuus tulevaisuuttaan rakentaa.

Messujen aikana yli 80 suomalaista yritystä toi tuotteensa ja palvelunsa näkyvästi Grüne Wochelle. Koska tämä Polkkapossu-blogi on vahvasti turkulainen, niin todettakoon, että myös Lounais-Suomi oli vahvasti esillä Lounais-Suomen yhteisosastolla, jonka toteutuksesta vastasivat Varsinais-Suomen MTK sekä Loura-kaupungit Turku, Uusikaupunki, Rauma ja Pori. Tuotteitaan ja palveluitaan markkinoivat muun muassa Laitilan Wirvoitusjuomatehdas, Leipomo Rostén, Palmusto ja Munax. 

Suomen teemana oli Villistä luonnosta. Kuvassa metsän villit alkuperäisasukit vaanimassa mustikkariistaa.


Birkkalan speltillä on vientiä

Mukana messuilla oli ensimmäistä kertaa aivan mainio Birkkalan tila, joka on voittanut spelttituotteillaan useita palkintojakin. Ja jos minusta olisi kiinni, voittaisi lisää. Esimerkiksi spelttihelmistä saa tehtyä vaikka mitä hauskaa ja spelttimannasta tulee ehkä jopa universumin maistuvin mannapuuro. Allekirjoittanut on käyttänyt spelttiä lisäksi mm. piirakoihin, pizzoihin, erilaisiin leipiin, lettutaikinaan, joulupuuroon, salaatteihin jne. You name it!

Tilan isäntä, Simo Larmo, oli messujen loputtua onnellinen mutta väsynyt. Silti jaksoi vielä vaihtaa muutaman sanan kanssani.

- Käteen jäi hyvä maku. Birkkala-brändi toimii myös Saksan markkinoilla ja tuotteille on selvä kysyntä. Meille tuli myös muutama liidi, joiden kautta nyt olisi mahdollista päästä parempaan jakeluun Saksassa. Tämä oli meille ensimmäinen ulkomaan messu ja tältä pohjalta on hyvä jatkaa mihin tahansa toiseen messutapahtumaan, kertoo Larmo.

- Nyt Birkkalan tuotteita on saatavilla myös Berliinissä Kaufhaus des Westens -tavaratalossa, joka on Lontoon Harrodsin jälkeen Euroopan suurin tavaratalo. Tuotteita on tulossa mahdollisesti muutamaan muuhunkin elintarvikekauppaan Saksassa. Toiveita on laajentaa myös Aasian markkinoille. 

Larmo epäilee, että pohjoiset kasvuolosuhteet tuovat pienen lisäedun speltin makuun. 

- Messuilla tuli aika selkeä viesti tuotteistamme: niissä on äärimmäisen hyvä maku! Toki Saksassa on paljon paikallista tuotantoa, mutta siltikin pystymme erottautumaan. Birkkalassa tehdään tuotteet omalla myllyllä hieman omaan tyyliin. Näillä messuilla maistui saksalaisille eniten mannaspelttijauhoista sekä spelttihiutaleista tehdyt puurot. Myös spelttihelmet olivat heidän suuhunsa todella kiinnostava tuote, Larmo kertoo.

Birkkalan tilan kojulla kävi kuhina, kun messuvieraat ihastelivat spelttipuuroja. Kuva: Simo Larmo.

Kyselin vielä Simolta, josko jotain jäi hampaankoloon, tai jäikö omaa suoritusta ajatellen ehkä jotain parannettavaa.

- No ehkä se, että otetaan huomattavasti enemmän myytävää varastoa mukaan, jos samaisille messuille mennään. Nyt loppui ihan kesken, Larmo naurahtaa. 


Polkkapossussa on maisteltu spelttiä ennenkin:


Ruis-spelttileipäset.


30.1.2019

Pasta alla Norma

Olen tällä hetkellä innoissani italialaisesta keittiöstä, jotenkin on tullut mukana kielen opiskelun sivutuotteena. Projektinani on tutustua eri maakuntien makuihin, aloituspaikkana on Sisilia ja sieltä hiiviskelen hiljalleen kohti pohjoista. Sardiniaa tietenkään unohtamatta. Jokaisesta maakunnasta tutustun paremmin pariin isompaan kaupunkiin ja niiden ruokiin, Sisilian kohdalla Cataniaan ja Palermoon. Tai oikeastaan tämä lähti jo siten pieleen, etten malttanut olla köyrimättä myös tyypillisten messinalaisten ruokien parissa.

Pasta alla Norma on kotoisin Sisiliasta Catanian kaupungista. Innoitusta ruokaan on erään Etnan juurelta löydetyn riimukivitekstin mukaan saatu Vincenzo Bellinin Norma-oopperasta. Jotenkin on helppo nähdä, kuinka Vincenzo jo pikkupoikana natusteli nonnansa tekemää munakoisopastaa catanialaisen oliivipuutarhan penkillä ja katseli Etnan savuavaa kraatteria.


Pasta alla Norma on täynnä makuja ja valmistuu komeasti vajaassa puolessa tunnissa. Tärkeimmät ainesosat ovat munakoiso, tomaatti, juusto ja tietysti itse pasta. Munakoison valmistustapoja on monia. Itkettäminen katkeruuden poistamiseksi on turhaa. Ennemminkin kannattaa miettiä, paahtaako munakoisoa uunissa vai pannulla. Itse runttaan pannulle.

Tomaateiksi kannattaa valita mahdollisimman makeat pyörykät. Talviaikaan suosittelisin ainakin Suomessa valitsemaan kokonaisia säilyketomaatteja, myös pienet terttuun kiinnittyneet tomaatit saattavat sisältää mukavaa makeutta. Jos tomaatit ovat liian happamia, pienellä lisäsokerilla pääsee yllättävän pitkälle.

Alkuperäinen Norma kaipaa ricotta salata -juustoa. Pecorino romana toimii hyvänä korvikkeena mikäli et ole sitä aiemmin maistanut, tämän ruuan kanssa on hyvä hetki. Hieman kerettiläisesti tykkään lisätä omaan Normaani kapriksia. Pieni lisäsuola juuston lisäksi ei voi olla pahitteeksi.


Pasta alla Norma (sisilialainen munakoiso-tomaattipasta)

pastaa (esim. penneä tai spagettia)

1 munakoiso
oliiviöljyä
4 makeaa suurehkoa tomaattia tai isompi määrä pieniä
2 valkosipulinkynttä
kapriksia
1 tuore chili
kourallinen basilikaa
suolaa ja pippuria
pecorino romano -juustoa
(vettä)


Keitä pasta ohjeen mukaan. Leikkaa osa munakoisosta siivuiksi ja osa kuutioiksi. Paahda pannulla pienessä öljyssä kypsäksi. Poista munakoisot pannulta, lisää öljyä, kuutioidut tomaatit, valkosipulinkynnet, kaprikset ja chili. Freesaile hetki ja mausta suolalla ja pippurilla. Lisää vettä tarpeen mukaan. Lisää nyt basilika ja syrjässä olleet koisot. Sekoita pasta kastikkeeseen, jaa lautasille ja ripottele tai raasta päälle juusto.



21.1.2019

Kutsu eläkkeelle jäänyt tuttavasi lounaalle teemaviikolla 4.2.–10.2.

Gerontologinen ravitsemus Gery ry järjestää 4.2.10.2. ensimmäistä kertaa Voimaa ruuasta -viikon, jonka avulla yhdistys haluaa edistää ikäihmisten hyvinvointia. Gery haastaa kaikki suomalaiset yritykset ja työssäkäyvät kutsumaan eläkkeelle jääneet kollegat lounaalle viikon aikana. 
Kuva: Gery/Voimaa ruuasta
Jaettu ateriahetki tukee Geryn toiminnanjohtaja, Merja Suomisen mukaan ikäihmisen ravitsemusta ja terveellisiä valintoja.
- Työssä ollessamme moni meistä viettää yhteisen ruokailuhetken työkavereidensa kanssa. Eläköityessämme yksin syöminen yleistyy, kun ainakin osalla elinpiiri pienenee ja sosiaaliset kontaktit vähenevät, Suominen kertoo.
Yhdessä syömisellä on tutkimusten mukaan monia myönteisiä vaikutuksia.
- Teemme todennäköisemmin terveellisempiä ateriavalintoja toisten kanssa syödessämme. Ylipäätään ruoka maistuu paremmin kun syödään yhdessä. Ikäihmisten vajaaravitsemus on yleisintä yksin asuvien keskuudessa, Suominen muistuttaa.

Järjestä voimalounas työyhteisöllesi
Geryssä halutaan nostaa esiin ruokailun sosiaalista merkitystä, ja siksi yhdistys järjestää ensimmäistä kertaa tänä vuonna Voimaa ruuasta -teemaviikon helmikuun alussa.
- Teemaviikko on erinomainen hetki muistaa entistä kollegaansa, ja kutsua hänet yhteiselle lounaalle, josta saavat voimaa kaikki osapuolet, Suominen haastaa.
Gerystä kannustetaan myös yrityksiä järjestämään viikon aikana yhteisiä voimalounaita työyhteisöstä eläkkeelle jääneiden kollegoiden kanssa. Yhdistys haastaa mukaan lisäksi henkilöstöravintolat tarjoamaan alennuksia eläkeläisille viikon aikana.
- Eläköityneillä kollegoillamme voisi olla suomalaiselle työelämälle paljon annettavaa. Monet meistä kaipaisivat yrityksen ulkopuolista tukea uransa miettimiseen ja toisaalta moni eläköitynyt kaipaa työyhteisön tarjoamaa yhteisöllisyyttä. Yritysten kannattaisi hyödyntää tämä mahdollisuus, Suominen muistuttaa.
Suominen toivoo, että Voimaa ruuasta -viikon aikana lisäksi palvelukodeissa asuvien ikäihmisten omaiset nauttisivat aterian yhdessä seniorin kanssa.
- Moni ikäihminen on kertonut minulle, kuinka merkittävä hetki heille on ruokailu yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa, Suominen sanoo.
Moni ikäihminen kaipaisi ruokailuhetkiinsä yhteisöllisyyttä. Kuva: Amsdp / Pixabay

Osallistuminen on helppoa
Voimaa ruokaa -viikon haasteeseen voivat tarttua niin yksityiset ihmiset kuin yrityksetkin Facebookissa ilmoittautumalla mukaan tapahtumaan osoitteessa: https://www.facebook.com/events/547671329044374/. Ilmoittautua ei todellakaan tarvitse, perinteinen yhteinen ruokailutapahtuma riittää myös mainiosti. 
Osallistumisestaan voi viestiä myös sosiaalisessa mediassa tunnisteilla #voimalounas #voimaaruuasta.
Gery julkaisee Voimaa ruuasta -viikon uuden Voimaa ruuasta -ravitsemusesitteen, jossa keskitytään ravitsemuksen perusasioihin ja ruokarytmiin. Voit tutustua esitteeseen pdf-muodossa ja tilata sitä yhdistyksestä 18.1. alkaen. Gery järjestää lisäksi useita eri yleisötilaisuuksia viikon aikana, ja niistä lisätietoa löytyy osoitteesta www.gery.fi/voimaaruuastaviikko.

Vinkkilista Voimaa ruuasta -viikolle
Ikääntyneen omaiset, kollegat ja naapurit: Tarjoa ruokaseuraa!
  • Vieraile omaisesi luona ruoka-aikaan ja syökää yhdessä.
  • Kutsu ikääntynyt omaisesi tai kollegasi lounasruokalaan kanssasi.
  • Vie omainen/ystävä/naapuri ulos syömään tai kutsu kylään.
  • Kerro lounashetkestä sosiaalisessa mediassa tunnisteilla #voimaaruuasta #voimalounas.
Kaikki, jotka haluavat edistää yhdessä syömisen mahdollisuuksia ja vinkata hyvistä ruokaravintoloista.
  • Jaa kuva tai viesti sosiaalisessa mediassa tunnisteilla #voimaaruuasta #voimalounas: missä ja kenen kanssa söit?
Ravintolat
  • Tarjoa seniorialennus viikolla 4. Kaksi syö yhden hinnalla, kun toisella ruokailijalla on eläkeläiskortti.
Järjestöt, seurakunnat, kerhot
  • Järjestä yhteisruokailua Voimaa ruuasta -teemalla: vinkkaamalla, että yhdessä nautittu ruoka ravitsee sekä kehoa että mieltä.
  • Jaa hyviä reseptejä tai ruokamuistoja.
  • Järjestä yhteistä ruuanvalmistusta tai maistelemalla kiinnostavia uutuuksia (esim. proteiinirahkat, satokauden hedelmät, erilaiset itse tehdyt smoothiet).
Palvelukeskukset tai hoivakodit
  • Kutsu omaiset syömään yhdessä asiakkaiden kanssa tai edistämällä muuten yhdessä syömistä.

Lisätietoja:
Merja Suominen, ETT, dosentti, toiminnanjohtaja
p. 050 584 1995, s-posti: merja.suominen@gery.fi
Maija Soljanlahti, ETM, ravitsemusasiantuntija, toimituspäällikkö
p. 044 980 9358, s-posti: maija.soljanlahti@gery.fi