Sikenraikas raparperijuoma

Sikke on kaikkinensa lyömätön lyyli. Jos on Sumuvalon jauhoton suklaakakku hyvää, niin herkkua on myös Sumuvalon raikas raparperijuoma. Sumari lupaakin juomalle onnistumistakuun: minäkin uskallan siis suositella tämän valmistamista molemmalle veljelleni.

Itse jatkoin juomaa vielä vedellä, jota lorautin lasiin 1/4 kokonaismäärästä. Näppärämpi jatkaisi ehkä kivennäisvedellä ja vodkalla. Makua voisi muutella myös inkiväärillä, mansikalla tai vaikka kanelilla.

Lakkiaisaikakin lähestyy. Tuli vaan mieleen, että tästä saisi aika mukavan alkoholittoman vaihtoehdon esim. alkumaljaksi. Ja kuohun voisi tosiaan tehdä kivennäisvesijatkolla. Tai puolikkaalla hernemitallisella hiivaa, jolloin tästä tulisikin jo lähes simaa.

Sikenraikas raparperijuoma

1 kg raparperia
½ kg sokeria
2 luomusitruunan mehu ja raastettu kuori
4 l vettä

Pilko raparperit isoon kattilaan, lisää sokeri ja hyvin pestyjen sitruunoiden mehut sekä kuoren keltainen osa. Kaada päälle kiehuva vesi. Anna seistä seuraavaan päivään, siivilöi ja pullota. Nauti jääkylmänä kauniina kesäpäivänä.

Hernekeitto on superruokaa

Vihdin Uutisista (22.8.2012) bongasin vanhan uutisen, joka meni muistaakseni jotenkin noin kuin alta voi lukea. Voi olla, että se meni toisinkin, mutta kannattaa kuitenkin ajatella asioita. Ja sen kunniaksi muistutus hernekeiton hyvyydestä. Minun on vaikea käsittää, miksi ihmiset mieltävät hernekeiton työlääksi. Minuutissa laitat herneet likoomaan ja muutama minuutti lisää, kun seuraavana päivänä pilkot porkkanat ja sipulit. Maustamisessa ehkä vielä lisäminuutti. Ei kuitenkaan niin kovin työlästä sanoisin.

En ala tähän hernekeiton ohjetta laittamaan, hyvä perusresepti löytyy esim. täältä, tosin itse laitan kasvishernariinkin vain porkkanaa ja sipulia, tuohon oli viskottu myös palsternakkaa ja selleriä. Kuvassa olevaan keittoon olen lisännyt muutaman mielenkiintoisen osan lammasta, savustetusta saa vielä paremmat fiilikset.

Erikoishutkija Polkkapossu  Länsi-Suomen Terveyden- ja Hyvinvoinnin laitokselta kertoo, että meidän suomalaisten on turha lähteä superruokien vuoksi merta edemmäs intoilemaan.
- Lähes kaikki Suomessa kasvavat marjat ovat erityisen terveellisiä.  Marjoja on metsissä niin paljon kuin kärsä jaksaa haistaa ja voissa paistaa.  Kansallismarjamme mustikka vetää ravintoarvoillaan mennen tullen töttiin kaukaa tuotuja goji-marjoja tai mulpereita. Karpalolla ja tyrnillä on jopa kansanterveydellisesti mitattuna oikein huikeita terveysvaikutuksia. Ja entäpä kotimaiset kasvikset ja hedelmät? Muutama kotimainen kasvi päivässä ja omena yössä pitää lääkärin loitolla, on sanonnalliselta totuusarvoltaan yllättävänkin oikeassa. Metsistämme löytyy myös pakurikääpää, villivadelmaa ja mehiläisten siitepölyä. Todellisia pommeja kaikki. 
– Eikä saa unohtaa kaurapuuroa tai ruisleipääkään. 
- Terveellisenä sokerina pohjalla on hernekeitto, jonka terveysominaisuudet on monille yllätys. Siinä on mm. käsittämättömät määrät liukoista kuitua, joka pitää pitkään kylläisenä ja verensokerin tasapainossa. Uhkiakin toki on: naapurini mummo hukkui aikoinaan Rukajärventiellä soppatykkiin muonittaessaan sotilaita, kova terveysintoilija kun oli. Verensokerit oli kyllä sen jälkeen kunnossa, mutta hapenpuute sai aikaan lopullisen ahdistuksen, Polkkapossu tarinoi.
- Entäpä sitten rypsiöljy? Puhukaa te vaan Välimeren ruokavaliosta ja kuinka hyvää oliiviöljy siinä tekeekän. En toki kiistä sen hyviä puolia, mutta yhtä hyvin meillä voitaisiin puhua vastaavasta rypsiöljyruokavaliosta, joka pistelee oliiviöljyruokavalioita vasemmalla kädellä aamupalaksi. Ja  onhan meillä myös mahtavat kalavedet ja järvet täynnä omegaa ja superruokaa. Ja mikä parasta, jos kala ei maistu, rypsiöljy tuottaa elimistössä vastaavia pitkäketuisia rasvahappoja kuin kala. Imekää siitä, tuumaa Polkkapossu.  

Naan-/pitaleivät: Niin yksinkertaista kuin mahdollista, muttei yhtään yksinkertaisempaa

On varmasti brutaalin epäortodoksista valmistaa pitaleipiä ja naanleipiä samasta taikinasta tai ainakin kutsua niitä noilla virallisilla nimillä. Sille piut ja paut, näin kuitenkin teen. Pitkällisen kyttäämisen, etsimisen, vakoilun, lahjomisen ja ennenkaikkea etsimisen tuloksena olen kaikessa hiljaisuudessa päätynyt käyttämään hyvän ja kauniin Suvin ohjetta, joka on osoittaunut vähintäänkin oivaksi. Leipä on helppotekoinen ja omalla tavallaan ystävällisen pehmeä. Vähän kuin meikäkin. Luonnehdinnan ymmärrät siinä vaiheessa, kun olet antanut nousta tunnin.

Niin,  jos teet näistä pitoja, kauli paksummiksi.  Jos naaneja, ohuemmiksi. Tädää. Simple. Albertia lainatakseni: "Kaikki pitäisi tehdä niin yksinkertaiseksi kuin mahdollista, muttei yhtään yksinkertaisemmaksi".

Huomautuksena vielä, että Suvin ohje on siis tehty naaneille. Mutta itse huidoin väliin juuri falafelejä, halloumia, punasipulia, hummusta, salaattia ja tsatsikia. Toimii siis myös pitana, kun tosiaan jätät kaulimisen jäljet paksummiksi. Kuvassa pitoja.

Naanleivät (/pitaleivät)

• 2 dl maitoa
• 25 g tuorehiivaa
• 1 kananmuna
• 2 tl sokeria
• 1 tl suolaa
• 2 rkl öljyä
• 1/2 dl maustamatonta jogurttia
• 1 tl leivinjauhoja
• 6 dl vehnäjauhoja
• voisulaa leipien voiteluun

Murenna hiiva kädenlämpöiseen maitoon. Sekoita joukkoon keveysti vatkattu muna, sokeri, suola, öljy ja jogurtti. Sekoita leivinjauhe ja jauhot toisessa kulhossa. Lisää jauhot taikinaan vähitellen ja vaivaa taikinaa tovi. Kohota leipää vähintään tunti. Muotoile kohonneesta taikinasta jauhoitetulla alustalla pötkö. Leikkaa pötköstä 9 palaa. Kaulitse palat litteiksi ja roikota sen jälkeen yhdestä reunasta, jotta saat leivästä pisaran mallisen. Anna leipien kohota hetki pellin päällä. Voitele leivät voisulalla ja ripottele pinnalle halutetssasi unikon siemeniä. Paista leipiä 250 asteessa keskitasolla n.6 minuuttia, kunnes pinta alkaa tummua. Nauti heti.

Allekirjoittaneen huomautus: Jos teet pitoja, tästä tuleen n. 6-7 zipaletta. Ehdotan myös, että pihistelet jauhojen määrässä ja jätät taikinan vielä nostatusvaiheessa tosi löysäksi. Ei todellakaan tarvi lähteä kipon reunoista irti. Heitä kohotuksen jälkeen jauhoja pöydälle ja kieputa kevyesti siinä. Tuloksen pitää olla sellainen, että saat sen juuri ja juuri kaulimeentarttumatta kaulittua. 

Ylivoimainen kasvishampurilainen - paras - wö beast

Kauan on kärsitty vilua ja nälkää, Balkanin vuorilla taistellessa. Vaan ei kärsitä enää: sielläkin kasvaa kikherneet, maissit, kananmunat, merelliset tahnat, suolat ja persiljat, joista tämän mahtavan hampurilaispihvin pystyy valmistamaan. Olen jo kauan ollut totaalikyllästynyt kasvispihveihin, jotka on valmistettu raasteista. Tässä sellaisille hyvä ja pehmeärakenteinen vaihtoehto.

Valehtelematta tämä kasvishampurilainen menee kaikkien ikinä maistamieni hampurilaisten Top 3:n sakkiin ja osin vielä Mattiinkin, mikä Mattia ihmetyttää. Ihan sikapossumaisen hyvää. Parhautta. Tulokseen pääsin testailemalla muutamaa netistä löytämääni hyväksi tiedettyä reseptiä esim. tätä. Testailin myös Henkan ja Nikin vs. Amerikan tähtikokit -aivoituksia. Näitä sitten yhdistelin ja tulos siis älyttömänjärjettömän mahtava.Todella ärsyttävää hehkuttamista.

Kasvishampurilainen (tai siis oikeastaan pihvi x 8-9)

1 sipuli pilkottuna

3 valkosipulinkynttä pilkottuina

½ tl chiliä

1 tl juustokuminaa

400 g kikherneitä

100 g keltaisia linssejä

50 g maissia

kourallinen tuoretta persiljaa hakattuna

1½ rkl tuoretta korianteria hakattuna

½ rkl kotisinappia

1½ rkl Pirkan välimerentahnaa

1 dl korppujauhoja

100 g fetaa haarukalla muussattuna

1 kananmuna vatkattuna

suolaa ja pippuria

öljyä

Freesaa sipuleita ja mausteita hetki pannulla öljyssä. Heitä kaikki blenderiin ja aja puolikarkeaksi massaksi. Muovaile n. 1½ cm paksuiksi pihveiksi ja paista runsaassa rasvassa. Pihvejä tulee n. 8-9 kpl. 

Kun olet saanut pihvit paisteltua, ehdotan että rakennat kasvishampparisi näistä aineista. Tai siis en ehdota, vaan käsken: hampurilaissämpylöitä, ketsuppia, sinappia, kurkkumajoneesia, tulista salsaa, salaattia, jugurttiin tehty coleslawta, cheddaria, tomaattia ja kurkkua. Älä jätä mitään pois, jos haluat parhautta. Paitsi kurkkumajoneesin saat luvallani korvata kermaviilillä.

Terve perse kantajaansa kiittää

Kieltämättä mämmi näyttää kokemattoman silmään siltä, kuin kyseessä olisi toiseen kertaan tarjottava ruoka. Häliäkö vällä, mämmi on hyvää, kunhan sitä syö kerran vuodessa ja silloinkin kohtuudella. Ilman kohtuutta tuloksena on koristelemattoman siivo liperiläinen sanonta "Terve perse kantajaansa kiittää".

Koska olen kuitenkin kohtuuden mies, jäi mämmiä käyttämättä puoli tuokkosellista eli n. 350 grammaa. Snickers-piirakan ohjetta etsiessäni muistui mieleen mainion Hellapoliisin kirjasta toinen ohje, nimittäin mämmikakku. Miksipä ei, kakusta tuli erittäin maistuvaa ja muutenkin se oli joltisenkin helppotekoinen.

Enkä edes tuunannut reseptiä yhtään.

Mutta jos olisin tuunannut, niin savoiardikeksit olisi voinut kostuttaa grand marnierilla, mämmimassaan olisi voinut sekoittaa hieman appelsiinimarmeladia tai esimerkiksi hillottua appelsiinin kuorta.  Mutta tässä siis (lähes) alkuperäinen ohje:

Mämmikakku (hyydytetty)


8-10 annosta
Pohja
5-6 savoiardikeksiä
1/2-3/4 dl maitoa
1 tl vaniljasokeria
Perustäyte:
4 liivatelehteä
2 dl vaahtoutuvaa vaniljakastiketta
200 g vaniljarahkaa
1 tl vaniljasokeria
2 rkl vettä
Lisäksi:
350 g mämmiä
1/2-3/4 dl sokeria
50 g pähkinärouhetta
Koristeeksi: suklaamunia
Leikkaa halkaisijaltaan 18-20 cm irtopohjavuoan pohjalle leivinpaperi. Laita savoiardikeksit vuokaan ja kostuta vaniljasokerilla maustetulla maidolla. Laita liivatelehdet likoamaan runsaaseen määrään kylmää vettä. Vaahdota vaniljakastike ja vatkaa joukkoon vaniljarahka, mausta vaniljasokerilla. Kuumenna vesi kiehuvaksi esimerkiksi mikroaaltouunissa. Liuota vedestä puristetut liivatelehdet joukkoon ja sekoita tasaiseksi. Lisää liivateneste täytteeseen koko ajan sekoittaen.
Jaa seos kahteen osaan. (Allekirjoittaneen huomautus: tämä ei siis tarkoitia 50-50)
 
Sekoita toiseen seokseen mämmi ja sokeri, sekoita tasaiseksi. Sekoita toiseen seokseen pähkinärouhe.

Kaada vuokaan ensin mämmitäyte ja päälle pähkinäinen täyte. Anna hyytyä mielellään yön yli. Irroita kakku vuoasta ja siirrä tarjoiluvadille. Koristele munalla, jos olet tarpeeksi taitava.

Pyyntö postilaatikossa - Possua ja konjakki-kermakastiketta, pliis

Moi kunnianarvoisa ruokablogin pitäjä

En laita juurikaan ruokaa, mutta nyt luokseni saapuu minun lisäkseni 5-6 hengen seurue, joille olen kehunut valmistavani hyvän ruoan. Kuten sanoin, en juurikaan tee ruokaa, mutta täälä lähiravintolassa on annosjonka haluisin oppia tekemään. Annoksessa on mureaa possua pihveinä ja konjakki-kermakastiketta. Voisitko kehitää jotain tosi hyvää ja helppoa samanlaista. Olisin siitä ikuisesti kiitollinen. Sain vinkin blogistasi ystäväni kautta joka on blogisi vakituinen seuraaja. 

Autetaan siis miestä mäen alla, kun nyt vielä vähän liukastakin on. Ja niin hyvin oli maaniteltu. Eli alla konjakki-kermakastikkeen ohje, jonka olen painanut mieleeni joskus kokkikoulun aikoihin. Toimii hyvin ja on helppo. Possu tulee kylkiäisinä. Veikkaisin, että jotain tällaista olet syönyt.

Possunselykset ja helppo konjakki-kermakastike

1 possun sisäfilee
1 demi-glace -kastikepohja  (Portin 2 dl)
0,5 l kermaa
suolaa, pippuria ja sokeria
2,5 dl jaloviinaa

Puhdista sika turhista läskeistä ja kalvoista ja leikkaa 2,5cm paksuiksi viipaleiksi. Paista pikaisesti rasvassa molemmin puolin ja siirrä syrjään. Keitä samalla pannulla hiljaisella tulella demi-glacea ja kermaa kokoon 10-15 minuuttia. Lisää jaloviina. Heitä sekaan possut ja anna kypsyä kastikkeessa, joka ainakin kerran kiehahtaa. Suurusta vielä maizenalla, jos on tarvetta. Mausta kastike suolalla, pippurilla ja tarvittaessa myös sokerilla.

Haukion kala

Enää ei kannata ihmettellä lausahduksen hauki on kala alkuperää. Se tulee tietysti siitä, kun presidenttiparille kärrätään aina jouluisin hauki, tulee siitä luovutuksen jälkeen Haukion kala. Mistä tulikin mieleeni, että valmistin eilen ällöttävän herkullisia haukipihviä. Hauki oli ihan itse pyydettyä... astelin Turun kauppahalliin lempikalakauppiaalleni ja pyysin: saisinko tuon hauen.

Tämä ohje on sovellettavissa muihinkin vaaleisiin kaloihin, ja näin saa jopa seitifileistäkin yllättävän syötäviä. Niin ja madettakin kaupataan tällä hetkellä alle 10€ / kg. Resepti on väännetty vähähiilihydraattiseksi, pihviä kohti ei paljon moskaa löydy. 

Haukipihvit

500 g haukifileetä
½ sipuli pilkottuna
½ rkl sitruunamehua
1½ dl kermaa
½ dl korppujauhoja
½ tl suolaa
ina valkopippuria
puoli kourallista tuoretta tilliä
1 kananmuna

Paloittele kala ja aja tasaiseksi massaksi tehosekoittimessa. Lisää muut aineet ja ajele taas. Lämmitä pannu keskilämpimäksi, laita reilusti voita ja ota lusikalla läjä massaa keoksi pannulle. Painele se n. ½-1 cm paksuiseksi ja taiteile haluamaasi muotoon. Älä paista liian kovalla, taikina ruskistuu helposti. Äläkä turhaan yritä kääntää liian aikaisin, huonosti käy. Tarjoile esimerkiksi raikkaan kermaviilikastikkeen kanssa. Itse tyhjensin pakastinta ja tein kanttarellikastin.

Jos haluat taikinaan lisää jämäkkyyttä ja tuntuisi, että mieluummin muotoilisit taikinan käsin pihveiksi, lisää korppujauhojen ja kerman määrää.

Die heart IV

Syö paljon tyydytettyjä rasvoja ja natriumia, nauti myös lisättyä sokeria limsoissa, karkeissa ja makeissa leivonnaisissa. Lisätty sokeri on kuitenkin se, mitä elimistösi luontaisesti kaipaa. Liikunta on turhaa, varsinkin juoksu, eikä kevyestä kävelystä ainakaan ole mitään hyötyä. Verenpaineella ei ole lopputuloksen kannalta mitään merkitystä, paras tulos saavutetaan kuitenkin syömällä päivittäin vähintään teelusikallinen suolaa. Joka tapauksessa suurin osa meistä kuolee joskus. Muista suosia punaista lihaa, kalaa on ihan turha edes harkita. Alkoholi, huumeet ja tupakka rauhoittaa, ei kannata myöskään unohtaa erivärisiä tabuja tai erilaisia nuoltavia merkkejä. Töitä kannattaa tehdä vähintään 70 tuntia viikossa, sillä sairaudeksikin määriteltävää työstressiä tai työuupumusta ei tosi maailmassa ole olemassa. 

Jos et kuitenkaan näillä neuvoilla ole vielä onnistunut hankkimaan edes ensimmäistä sydänkohtausta, kehottaisin sinua maistamaan Hellapoliisin snickers-piirasta. Kyseessä on äkkimakea, rasvainen, sokerinen, kermainen, suolainen ja kaikin puolin muutenkin totaalisen epäterveellinen leipomus, jota ei edellämainittujen adjektiivien perusteella voi ohittaa. Ohje kopsattu suoraan keskusrikospoliisinuorempikonstaapelikatilta kirjasta Herkkuleivonnaiset.

On tää muuten ihan järjettömän hyvää, muttei hirveen isoa lärpäkkää kannata lautaselle napsia. Ohje lupaa tästä tulevan 8-10 palaa, itse sanoisin riittoisuudeksi n. 12-14 annosta.

Snickers-piiras

260 g LU Bastogne Kandisokerikeksejä
100 g margariinia sulatettuna
1 dl suolapähkinöitä karkeaksi hienonnettuna
2 dl ruokakermaa
15 kpl Vanilja-Fudgeja (irtokarkkihyllystä)
1 Snickers-patukka

Kuorrute:
200 g vaaleaa maitosuklaata
1 dl kermaa
1/2 dl suolapähkinöitä

Vuoraa halkaisijaltaan 22 cm irtopohjavuoan pohja leivinpaperilla.
Murenna keksit, sulata joukkoon margariini, sekoita joukkoon karkeaksi hienonnetut suolapähkinät.
Painele seos vuoan pohjalle.

Keitä kermasta ja Fudgeista sakea kinuski.
Lisää lopuksi joukkoon Snickers-suklaapatukka ja sekoita, kunnes se sulaa.
Kaada kinuski vuokaan keksinmurupohjan päälle.

Sekoita kasarissa miedolla lämmöllä vaalea maitosuklaa ja kerma, kunnes suklaa on sulanut joukkoon.
Sekoita joukkoon suolapähkinöitä.
Levitä kuorrute piiraan pinnalle ja nosta hetkeksi kylmään.

Irroita vuoka piiraan ympäriltä ja nosta piiras tarjoiluvadille.

Tämän piiraan voit valmistaa jääkaappiin jo muutamaa päivää aiemmin.

Quorn osuu maaliin

Mukavaa että Suomeenkin saadaan free range -kanala. Munax ilmoitti, että ulkona tallustelevien kanojen munien myynti aloitetaan helmikuussa ja hinta tulee olemaan jossain lattimunien ja luomunien välissä. Kanat pääsevät ulkoilemaan luukusta ja pihalle on järjestetty viriketoimintaa, joka siis houkuttelee niitä ulkoilemaan. Pihalla järjestetään mm. konsertteja ja erilaisia tansseja, joista suurimman suosion tähän mennessä on saanut tiputanssi. Myös riverdancella on oma kannattajakuntansa. 

Jos kuitenkin kanat ja broilerit tai niiden tuotantotavat ällöttävät niin paljon, ettet halua olla missään tekemisissä kyseisten lihojen kanssa, löytyy siihenkin ratkaisu: quorn. Olen maistellut vasta vajaan kymmenen kertaa ja olen ihan tosissani alkanut pitää sitä. Maku on hyvin broilerimainen ja ainakin quornkuutioissa tai -suikaleissa rakennekin on hyvin samankaltainen. Käytännössä quorn on sieniproteiineista valmistettavien proteiinivalmisteiden tuotemerkki. Tuotetta mainostetaan vähärasvaisena,-kalorisena ja ympäristöystävällisenä. Mahtava lihankorvike.

Quornista ja tortilloista saa hyviä pikaruokia, esim. pitsoja ja kääröjä. Vaivatonta ja nopeaa. Kääröjen sisään laitoin salaattia, punakaalia, quornia, kermaviiliä ja savuhöysteistä salsaa. Ja sitten pitsaan.

Quorn-sinihomepitsa

pohjakastike (sekoita ketsuppiin oliiviöljyä ja oreganoa)
tortilloita
quornia
sinihomejuustoa
jalapenoja
ananasta
pisaratomaattia
juustoraastetta

Valele tortilla tarkasti reunoja myöten pohjakastikkeella. Sijoita muut täytteet ja paista 200 asteisessa uunissa n. 5 minuuttia. Ole tarkkana, tortillat kärähtää nopeasti.

Ruokahommia

Hejja ennakoiva tekstinsyöttö ja nolot tilanteet. Ei siitä sen enempää, paitsi etten kohta kehtaa näyttää missään naamaani, jossa muutenkin arpi kaunistus olisi.  

Turkulaisen ruokaystäväni Jannan (joka on juuri ostanut pianon) blogista kaappasin hauskan piirakkaohjeen. Lyhennettynä: mikä parempaa punajuuri. Janna jaksoi tehdä pohjan itse ja keittää juuretkin, minä ostin valmispohjan ja esikeitetyt juuret. Mutta tehkää kuten tykkäätte, alla kuitenkin ohje alkuperäisenä: eli siis ostakaa valmispohja ja esikeitetyt juuret.

Hauskaa tässä on, että punajuuret on ensin marinoitu yrttitökötissä ja sen sitten maistaa myös lopputuloksessa. Suosittelen. Yrttejä voi viskoa ihan oman maailman mukaan, itse tumppasin soppaan myös ripsukan kuminaa, fetan kanssa kun sopii mielestäni kivasti yhteen. Mutta en liikaa.

Yrttinen punajuuri-fetapiiras


piirakkapohja


täyte:
3 isoa punajuurta
puolikas sipuli
2 valkosipulinkynttä
voita
150 g fetaa
2 munaa
n. 1,5 dl kuohukermaa
kourallinen juustoraastetta
suolaa
mustapippuria

marinadi:
hunajaa
balsamicoa
suolaa
mustapippuria
rosmariinia
timjamia

rucolaa
paahdettuja pinjansiemeniä

Pesaise punajuuret ja pane ne kattilaan veteen kiehumaan. Kiehuta hiljaisella niin kauan, että pääset haarukalla helpohkosti punajuuren keskustaan asti. Niiden ei tarvitse olla aivan kypsiä, mutta pehmeitä kuitenkin. Aikaa tähän menee punajuurista riippuen puolesta tunnista tuntiin.

Valmista punajuurten kypsyessä pohja. Nypi pehmeä voi jauhojen sekaan. Lisää ripaus suolaa. Lorauta sekaan sen verran kylmää vettä, että seoksesta tulee taikinamaista. Sekoita hyvin ja pyöräytä palloksi, pane jääkaappiin asettumaan. Painele taikina voideltuun piirakkavuokaan ja esipaista n. 10 minuuttia 200 asteessa.

Kuori ja paloittele kypsyneet punajuuret. Pane palaset kulhoon ja lorota päälle reilusti oliiviöljyä. Lisää balsamico, hunaja, yrtit ja muut mausteet. Jätä punajuuret marinoitumaan noin puoleksi tunniksi. Kuullota pannulla voissa sipuli- ja valkosipulisilppu. Kuutioi feta. Sekoita kulhossa kerma ja munat, lisää vähän suolaa ja pippuria. Kippaa suurimmat öljyt pois punajuurista ja kaada punajuuret marinadin jämien kera esipaistetun pohjan päälle. Ripottele sekaan feta ja sipulit. Ripottele vielä pintaan hieman juustoraastetta. Kaada päälle muna-kermaseos niin, että täytteet melkein peittyvät. Paista piirasta 200-asteisessa uunissa noin puoli tuntia, kunnes se on saanut pintaansa hieman väriä.

Tarjoile rucolan ja pannulla paahdettujan pinjansiementen kera.

Iihanaa, iihanaa!

Kuminainen linssi-tomaattikeitto

 

öljyä

1 sipuli

3 valkosipulinkynttä

puolikas pieni munakoiso

puolikas varsi varsiselleriä

1½ tl kuminaa

1½ tl currya

muutama pisara tabascoa

2 kanaliemikuutiota

vettä

purkki kuorittuja tomaatteja

150 g punaisia linssejä (go green)

smetanaa tai ranskankermaa

Freesaile pilkottuja sipuleita, munakoisoa ja varsiselleriä hetki öljyssä, lisää mausteet ja pyörittele vielä hetki. Lisää kanaliemikuutiot ja vettä niin paljon, että kasvit peittyy ja vielä puoli litraa päälle. Keitä kypsiksi, lisää tomaatit ja poraa sauvalla. Lisää punaiset linssit ja keitä vielä n. 13 minuuttia. Tarkista maku ja lisää nokare smetanaa tai ranskankermaa tarjottaessa.

Karpin ideakeittiö

Monelle karppaajalle aiheuttaa harmaita hiuksia keksiä vähähiilihydraattisia ruokia. Tai kyllähän niitä aina keksii, mutta ne tuppaavat pahasti toistamaan itseään. Laitan tähän malliksi, mitä meikä on väsäillyt viimeisen 10 päivän aikana. Pääpainoltaan nämä ovat kasvispitoisia, myös kalaa syödään, punainen liha on lähes poikkeuksetta luomua, jos sitä nyt edes sattuu olemaan. Aamupalana usein kananmunia jossain muodossa ja iltapalana päivän salaatti ja ehkä jotain marjoja ja rahkaa.

Paahdetut paprikat ja hiilisilakat. Paprikat viipaloidaan, paahdetaan uunissa ja kuoritaan. Marinoidaan sen jälkeen seoksessa, jossa  öljyä, valkosipulia, ihan himppu hunajaa, suolaa, yrttejä. Kokonaiset peratut silakat paistetaan kuumalla rasvattomalla pannulla. Mukaan kermaviilikastiketta, jossa tilliä, sinappia, sitruunamehua.

Täytetyt kesäkurpitsat. Täytetään murennetulla fetalla, tonnikalalla, pienillä tomaattikuutioilla,yrteillä ja juustoraasteella. 

Lanttumuusi ja jauhelihapihvit. Lanttumuusi tehdään perunamuusin tapaan. Pihveissä käytetään sidosaineena juustoraastetta. 

Kesäkurpitsaspagetti, uunikala ja sienikastike. Kesäkurpitsa halkaistaan, tehdään veitsellä puolen sentin välein viillot kuoreen asti ja vedetään juustohöylällä tagliatelleiksi, paistetaan nopeasti pannulla. Mukaan kalaa ja kastiketta.

Paistettua pinaattia ja tofua, kasvisvartaat, mintulla maustettu jugukastike. Löytyy edellisestä postauksesta.

Kananugetit, munakoiso-, paprika-, papuhöystöä. Luomukanan palat leivitetään seoksessa, jossa parmesaania, mantelijauhoja ja chilijauhetta, paistetaan runsaassa rasvassa. 

Kaalisoppa. Riisitön versio, paljon kaalia, paljon lientä, jonka makuun iso panostus.

Karppipitsa. Pohja väännetty maitorahkasta, kananmunista, juustoraasteesta, kauraleseistä ja leivinjauheesta. Täytteet himojen mukaan.

Seuraavaksi mausteinen linssi-tomaattikeitto, joka tulee maistumaan kauniisti kuminalta.

Pinaattia ja tofua

Olen aina ajatellut, että tofu on niin tylsä raaka-aine, että jos joskus käyttäisin sitä, nukahtaisin kesken ruoanlaiton. Jotta sain pidettyä tuon uskomuksen, nappasin muutaman rauhoittavan tabun ennen tofupaketin avaamista. Taatusti pilkkisin viimeistään siinä vaiheessa, kun saisin ruoan esille. Arvata saattaa, että näin kävikin. Herättyäni rajuakin rajumpi ja rivompi vuoristosuteni oli heittänyt pinaattitofut napaansa, joten en nyt osaa arvioida, oliko ruoka hyvää vai ei. Ainakin tuo vaikutti onnelliselta.

Paistettua pinaattia ja tofua

2 rkl rypsiöljyä

1,5 tl juustokuminaa

1,5 tl korianterijauhetta

1 tl currya

2 valkosipulinkynttä

pieni pätkä inkivääriä pilkottuna

200 g tofua 

suolaa

70 g tuoretta pinaattia

1 rkl soijakastiketta

1 rkl riisiviinietikkaa

0,5 rkl sitruunamehua

Kuumenna öljy pannulla ja paahda siinä hetki mausteita. Lisää valkosipuli ja inkivääri. Freesaile hetki. Lisää tofut ja paistele kevyesti muutama minuutti, tofu imee mausteiden maut itseensä. Heitä ripaus suolaa. Lisää pinaatti ja paista kevyesti. Lisää myös soijakastike, riisiviinietikka ja sitruunamehu. 

Seuralaisena susi söi kasvisvartaita, joissa oli munakoisoa, kesäkurpitsaa, paprikaa ja herkkusieniä. Kastikkeena soijajugurtti, johon oli sekoitettu raastettua kurkkua, minttua, valkosipulia ja suolaa.

Masentavan älyttömän paras joulun mallasvuokaleipä

Tämä resepti on ehdottomasti hienoin leipäresepti, jota olen tähän mennessä peukaloinut. Se on kulkeutunut minulle erinäisten suuta kopeloivien hygienistien ja lääkäreiden kautta, mutta huhujen mukaan tällä ohjeella olisi joskus voitettu myös Anna-lehden leipäkisa. En tietenkään malttanut antaa sen olla ihan alkuperäisellään, vaan hieman tiputin vehnäjauhojen määrää. Leivästä tulee ihanan kostea, maltainen, tumma, täyteläinen ja kaikin tavoin täydellinen. Sanoisin jopa upea.

Mallasvuokaleipä

Laita kattilaan:

1,5 dl kaljamaltaita
1,5 l vettä
1 dl sokeria

Anna olla 1 vrk lämpimässä peiteltynä.

Lämmitä kattilassa olevat aineet (seuraavana päivänä) kädenlämpöisiksi ja lisää joukkoon keskenään sekoitetut kuivat aineet:

5 tl merisuolaa
2 dl ruisrouhetta
4 dl kauraleseitä
5 dl ruisjauhoja
50 g kuivahiivaa

Lisää seuraavaksi nämä:

3 dl siirappia
50 g sulatettua voita

Ja viimeiseksi sihdin läpi sekoittaen (tai koneen avustuksella)

18 dl vehnäjauhoja


Anna taikinan nousta tunti isossa kattilassa. Voitele neljä 1,5 l vuokaa ja jaa taikina niihin (vähän yli puolilleen). Anna nousta taas 1,5-2h. Älä pelästy: vaikka taikinaa näyttäisikin olevan paljon, siinä on myös paljon ilmaa välissä, se kyllä mahtuu vuokiin. Paista 25 minuuttia 225 asteessa. Jos pinta näyttää tummuvan liikaa, peitä lopussa foliolla. Anna jäähtyä ja laita jääkaappiin vähintään puoleksi päiväksi. Malta odottaa seuraavaan päivään, siitä lähtien leipä on parhaimmillaan.Yksi syöntiin, yksi anopille
 ja kaksi pakkaseen. Kiitos.

Tyrnismoothie

Olen viime aikoina nautiskellut useita erilaisia smoothieita. Syntiset yöt ja pimeät päivät ovat huutaneet vitamiineja. Viimeisimpänä pommina kauhoin tyrnismoothien, jota lasillinen vastasi C-vitamiinimäärältään ehkä reilua kymmentä appelsiinia. Ja myös kymmentä ei-reilunkaupan appelsiinia. 

Pohjana käytän aina juoksevaa maustamatonta jugurttia ja banaania. Jos vaan saan kiinni. Banaani on siitä mainiota, ettei muita makeutusaineita edes tarvita. Jos käytän kirpeitä marjoja, saatan ruitata lurauksen hunajaa. Harvemmin. Joskus lisään myös inan maitoa. Harvemmin. Joskus sekoitan sinne myös raa'an kananmunan. Harvemmin tai jopa en koskaan.

Tyrnismoothie

4,5 dl maustamatonta jugurttia
2 kypsää banaania
1 dl tyrnimarjoja
2 ananasrengasta
(kanelia)

Surauta tyrnit ensin pikaisesti blenderissä, heitä muut perään ja ajele tasaiseksi. Nauti tosi kylmänä. Joulun kunniaksi twistasin tämän vielä pienellä kanelilla. Oivaa.

Jouluperinteeksi crème brûlée

Kiitos Lumoudu kaurasta -haasteen arviointitiimille luottamuksesta. Nyt sitten odotellaan palkintoa eli Kitchen Aidin tehistä.  En tiedä, mikä tehiksestä tekee niin kovan, mutta tässä on pakko olla jotain mielenkiintoista, jos kuluttajahinta on pitkälti yli 200€.

Tämän kunniaksi päätin julkaista pomminvarman creme bruleen ohjeen. Onnistuu aina ja on possuhyvää. Ajattelin tehdä tästä ohjeesta jouluperinteen. Kyseessä on siis perusohje, jota voi sitten maustaa haluamallaan tavalla. Itse pidän ihan perusversiosta, mutta hyviä maustajia ovat esimerkiksi sitruuna ja päärynä. Ja jos haluaa vähän hifistellä, voi sitruunan seuraksi laittaa sulatettua lakritsia ja timjamia ja päärynän seuraksi rosmariinia. Mutta tässä siis perinteitä kunnioittaen ja itse erittäin hyväksi todettu ohje.

Crème brûlée (6 annosta)

 6 dl kuohukermaa

1,5 dl maitoa

1,5 dl sokeria

1 vaniljatanko

7-8 kananmunan keltuaista

Lämmitä uuni 150 asteeseen. Mittaa kattilaan kerma, maito ja sokeri. Halkaise vaniljatanko pitkittäin ja kaavi pikkulusikalla siemenet kattilaan, lisää myös tanko. Kiehauta. Erottele keltuaiset. Ota tanko pois kattilasta ja anna massan jäähtyä. Riko keltuaisten rakenne ja lisää joukkoon massa koko ajan sekoittaen. Jaa annosvuokiin. Kypsennä uunissa vesihauteessa (vettä puoliväliin vuokia) n. 60 minuuttia. Ripottele pinnalle sokeria ja polta ruskeaksi kaasupolttimella. 

 

Low carb - ideakeittiö

Karppaajan viikon pääruokalista. Ja toki jotain noista voi syödä kahtenakin päivänä.

• Hasselbackan nauriit ja paistettua lohta 
• Vuohenjuustolla täytetyt paahdetut kesäkurpitsarullat ja luomukanaa
• Pinaattikeitto
• Tacoja
• Lanttugratiini ja mustapapu-suppilovahverotäytteiset paprikat
• Lammaskaali
• Vihersalaatti, kukkakaalitsatsikia ja chorizoa

Ja jälkiruoaksi musaa, siis M83.

                             

Punajuuri-/Omenasämpylät - Kaurahaaste osa III

Kaurahaasteessa on kuitenkin kyse viljasta ja kun näin on, pitää tietysti tehdä myös leipää. Punajuuri on tällä hetkellä rock ja omenat roll.  Suositaan siis sesonkituotteita ja työnnetään kädet taikinaan. Sitä paitsi käsien upottaminen möhnään on mahtavaa sielunhoitoa.

 Kaura-punajuurisämpylät ja kaura-omenasämpylät

Punajuurisämpylöitä varten keitä kaksi reiluhkoa punajuurta ja vedä raasteeksi. Omenasämpylöitä varten, kuori kolme makeaa omenaa ja raasta. Nuketa omenaraastetta mikrossa n. minuutti.

Valmista taikinapohja, kun olet lisännyt siihen 4 dl sämpyläjauhoja jaa se kahteen kulhoon. Lisää sen jälkeen raasteet ja alusta loput sämpyläjauhot taikinoihin.


Taikinapohja:

3,5 dl kaurajuomaa
3,5 dl piimää
50 g hiivaa
0,5 dl öljyä
3 rkl siirappia
1,5 tl suolaa
3 dl kaurahiutaleita
0,5 dl kauraleseitä
0,5 dl mysliä
4 dl sämpyläjauhoja


+ 5-6 dl sämpyläjauhoja

Lämmitä kaurajuoma ja piimä kädenlämpöiseksi seokseksi ja liuota siihen hiiva. Lisää öljy, siirappi, suola, hiutaleet, leseet ja mysli. Lisää 4 dl sämpyläjauhoja.

Nyt, kun olet jakanut taikinat kahteen osaan ja lisännyt raasteet sekä alustanut loput jauhot, edessäsi on kaksi taikinaa, jotka ovat toivottavasti todella löysiä. Juuri ja juuri irtoavat kulhojen reunoista, mutta tarttuvat kuitenkin vielä ikävästi näppeihin. Kohota lämpimässä paikassa liinan alla puoli tuntia. Lisää jauhoja pöydälle ja pyörittele sämpylöiksi. Muista: vähemmän jauhoja kuohkeampi lopputulos. Jos tahmean taikinan pyörittely tuntuu vaikealta, voit paistaa myös muffinssivuoassa. Anna kohota vielä liinan alla pellillä 15 minuuttia, voitele kananmunalla ja paista 225 asteisessa uunissa 10-15 minuuttia.

Bouillabaisse - ranskalainen kalakeitto

Ilmojen hiljalleen viiletessä maistuu höyryävän rustiikkinen ranskalainen kalakeitto bouillabaisse eli kotoisammin puijapee. Ohje on yhdistelmä Jamiea, Nigellaa, Sirkka Sumuvaloa ja ties mitä. Valmistamiseen kannattaa varata parisen tuntia aikaa ja hyvää valkoviiniä. Jamie tykkää tarjota keiton aiolin kanssa, minusta aiolin maku on liian rankka: kevyesti chilitty smetana toimii paremmin. Ja jos kokee tomaattimurskan liian raflaavana, voi aina käyttää kokonaisia tölkkitomaatteja. Ne ovat tähän aikaan vuodesta hyvä ratkaisu. Kaloja voi käyttää, mitä mieleen tulee, mitä verkoilla tulee, tai mitä kalatiskistä löytyy. Ei ole niin tarkkaa. En voi kuitenkaan suositella pakastettuja turskakuutioita, ne on ihan hanurista. 

Kannattaa siis kokeilla. Resepti on erittäin helppo ja herkullinen.

Bouillabaisse eli puijapee

2 rkl öljyä

1 fenkoli

2 keskikokoista sipulia

2 keskikokoista porkkanaa

70 g juuriselleriä

2 laakerinlehteä

2 tlk tomaattimurskaa

2 dl valkoviiniä

1,3 dl kalalientä 

timjamia

meiramia

kurkumaa

sahramia

350 g kuhaa

200 g siikaa

200 g lohta

150 g katkarapuja

mustapippuria

(suolaa)

persiljaa

krutonkeja

smetanaa

chiliä

Pilko fenkoli, sipulit, porkkanat ja selleri. Valitse iso kattila ja lisää öljy ja laakerinlehdet. Kuullota kasviksia 30-40 minuuttia puolimiedolla lämmöllä silloin tällöin sekoitellen. Kuitenkin niin kauan, että ne alkavat hieman karamellisoitua. Tämä on tärkeää, sillä tarkoituksena ei ole enää lisätä keittoon sokeria ja tomaatti kuitenkin vaatii mukaansa makeutta. Lisää tomaattimurska, viini, kalaliemi, timjami, meirami, kurkuma ja sahrami. Ole kuitenkin varovainen sahramin kanssa, ettei siitä tule liian hallitseva. Anna muhia hiljalleen 45-50 minuuttia. Poraa keitto sauvasekoittimella ihan sileäksi. Poista kalafileistä ruodot ja leikkaa kuutioiksi. Lisää keitto takaisin levylle, heitä kalat joukkoon ja anna olla n. 5 minuuttia. Lisää katkaravut, älä anna enää kiehua. Hakkaa joukkoon pieni nippu persiljaa. Tarjoile chilillä maustetun smetanan ja krutonkien kanssa.

Kaura-hunajajäätelö - Kaurahaaste osa II

Uskomattoman hyvää, taivaskaan ei ollut rajana. Halusin, ettei kaura maullisesti hukkuisi, joten lisäsin kaurajuoman lisäksi vielä varmuudeksi lempeän pehmeitä leseitä. Ajattelin, että ne voisivat antaa hauskaa särmää myös jäätelön rakenteeseen. Niin ne antoivatkin, ihan loistava tekstuuri. Tähän kannattaa valita myös parasta hunajaa, mitä löydät. Ideana on tietenkin, että myös se maistuu ja jos käytät esim. pirkan juoksevaa, metsään menee (vaikka metsässä onkin hyvä olla). Kaapistani sattui löytymään jostain Arabian niemimaalta ostettua versiota ja se on ollut ehkä aromaattisinta, mihin olen törmännyt. 

Tämä on myös helposti muunneltavissa oleva resepti. Sokerin voi periaatteessa hylätäkin ja korvata makeutuksen hunajalla. Halusin kuitenkin huitoa mukaan keltuaissokerivaahdon, joten en lähtenyt sille linjalle. Huono asia ei olisi lainkaan käyttää aitoa vaniljaa. Vanilliinisokerilla kulut pysyy myös alempana. Päivitysversioon tulen kokeilemaan pientä korkillista savuista viskiä, uskoisin sen sopivan hyvin. Kiva vivahde saadaan myös osalla tuota viskiä imemällä se pillillä suoraan verenkiertoon. Periaatteessa myös kuohukerman määrää voisi laskea ja kaurajuoman lisätä, mutta mitä enemmän näin tekee, jäätelön rakenne muuttuu kidemäisemmäksi. Rasvaa tarvitaan ja sanoisin, että tässä on aika hyvä suhde.

Kaura-hunajajäätelö

3 dl kuohukermaa

2 dl kaurajuomaa

1,5 tl vanilliinisokeria

1 dl kauraleseitä

0,5 dl sokeria

5 keltuaista

3 rkl hyvää juoksevaa hunajaa

Sekoita kerma, kaurajuoma, vanilliinisokeri ja leseet kattilaan, kiehauta. Vatkaa sokeri ja keltuaiset vaahdoksi ja sekoita vähän jäähtyneeseen kermamassaan. Lisää hunaja. Aja jäätelökoneessa valmiiksi.

Itse jätin hieman pehmeäksi, italialaistyyppiseksi. Aivan mahtavaa. Hätätilassa tämän voi tehdä myös pakastimessa, kun muistaa käydä välillä sekoittelemassa. Suosittelen silti omalla kompressorilla varustettua jäätelökonetta.