25.2.2021

Suomalaisen kulttuurin päivä 28.2.2021 – Tuotteiden nimisuojaus tuo kunniaa suomalaiselle ruokakulttuurille


Euroopassa on noin 3 500 nimisuojattua tuotetta, joista vain 12 on tällä hetkellä suomalaisia. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, Turun yliopiston Brahea-keskus ja Maa- ja kotitalousnaiset (MKN) tekevät aktiivisesti yhteistyötä sen puolesta, että Suomeen saataisiin lisää alkuperämerkittyjä tuotteita ja että nimisuojauksen arvo nousisi paremmin yleiseen tietoisuuteen.

Arvostamme Suomessa ulkomaisia nimisuojatuotteita kuten Feta-juustoa tai Prosciutto di Parma -kinkkua, mutta samalla unohdamme oman ruokakulttuurimme hienoudet, MKN:n Keskuksen ruoka- ja ravitsemusalan kehittämispäällikkö Marita Suontausta harmittelee.

Yliopistojen ja MKN:n käynnissä olevan yhteishankkeen avulla tuodaan nimisuojatietoutta erityisesti ruoka-alan oppilaitoksiin. Digitaalinen opetusmateriaali valmistuu tämän vuoden aikana.

MKN:n asiantuntijoita koulutetaan samalla ohjeistamaan ryhmittymiä, jotka voivat hakea yleiseurooppalaista alkuperämerkintää suomalaiselle tuotteelle. Tällä hetkellä Aito saunapalvikinkku -tuotteen nimisuojahakemus on jo Euroopan komission käsittelyssä. Kansallisen vaiheen selvityksessä ovat ainakin Suonenjoen mansikka ja Savolainen talkkuna.  

- Kun tuote on Suomessa tunnettu ja tunnistettu, myös ulkomaalaiset matkailijat osaavat siihen tarttua. Erityisesti eteläeurooppalaiset tuntevat hyvin alkuperämerkityt tuotteet ja osaavat niitä etsiä, projektipäällikkö Mervi Louhivaara Brahea-keskuksesta muistuttaa.

Nimisuojan puolesta toimijat korostavat, että kyseessä on ruokakulttuurin tuotteisiin liitetty laatujärjestelmä, joka edellyttää yhteistyötä. Nimisuojaa voi hakea maantieteellistä alkuperää edustavalle tuotteelle tai tuoteperheelle, ei yksittäisen yrityksen tuotemerkille.

Nimisuojatuotteiden ei ole tarkoitus pitää hengissä muinaisia perinnereseptejä, vaan tuoda esiin kaupallisesti valmistettavia tuotteita, jotka kuuluvat omaan elävään ruokakulttuuriimme, erikoissuunnittelija Marjo Särkkä-Tirkkonen Ruralia-instituutista painottaa.

 

SUOMALAISET NIMISUOJATUT TUOTTEET v. 2021

Lapin Poron kuivaliha
Lapin Poron liha
Lapin Poron kylmäsavuliha

Lapin Puikula
Kitkan viisas
Karjalanpiirakka
Kainuun rönttönen

Puruveden muikku
Kalakukko
Sahti
Suomalainen Vodka
Suomalainen Marjalikööri, Suomalainen Hedelmälikööri

Tietoa nimisuojausjärjestelmästä ja aiheeseen liittyvää esitysmateriaalia:
aitojamakuja.fi/nimisuoja

29.1.2021

Fazer Alku Ruokakaura – Mozzarella-kirsikkatomaattisalaatti ja avokado-savulohisalaatti



Ruokakaura on hyvä tuote! Tein pari ihan törkeän hyvää salaattia.

Plussat:
  • Valmistettu kotimaisesta kaurasta
  • Kauralla tieteellisesti todennettuja terveysvaikutuksia
  • Hyvä koostumus
  • Nopea keittoaika
  • Lisäaineeton
  • Vegaaninen
  • Säilyy pitkään eli 12 kk ja varmaan enemmänkin
  • Pakkauksessa on panostettu kaatonokkaan
  • Tuotteessa on Hyvää Suomesta -alkuperämerkki
  • Tuotteelle on myönnetty Suomen Sydänliiton parempi valinta -Sydänmerkki
  • Pakkauksen voi kierrättää kartonkikeräyksessä
  • Fazer tarkoittaa laadukasta
Miinukset:
  • En keksi

Tuote sopii moneen käyttöön, kuten kaurattoon, erilaisten kääryleiden ja piirakoiden täytteeksi sekä kulhoruokiin. Ja siis samaan zembalointiin kuin vaikkapa riisi.

Kolmesta desistä kauraa tulee näine lisureineen kolme aikas mojovan kokoista annosta. 

Mozzarella-kirsikkatomaatti-kaurasalaatti

3 dl ruokakauraa
1 l vettä
suolaa

1 omena pilkottuna pieniksi kuutioiksi tai ohuiksi pätkiksi
0,5 punasipuli pilkottuna
pätkä kurkkua pilkottuna kuutioiksi


Marinadi:

2 valkosipulinkynttä pilkottuna
3,5 rkl omenaviinietikkaa
2 rkl oliiviöljyä
0,5 rkl soijakastiketta
1 rkl vettä
½ rkl hunajaa

kirsikkatomaatteja
mozzarellaa 
basilikaa

Kypsennä ruokakaura ohjeen mukaan ja jäähdytä hieman. Valmista marinadi, sekoita kauraan ja anna maustua vähintään tunti. Lisää omena, sipuli ja kurkku.

Ja sitten nuo tomaatit, mozzarella ja basilikaa. Päälle vielä hyvää oliiviöljyä ja pippuria myllystä. 

Sama pohja toimii myös seuraavaan salaattiin: 

Avokado-savulohi-kaurasalaatti

Korvaa vain tomaatti, mozzarella ja basilika avokadolla, savulohella ja tilillä. 


22.1.2021

Kaurainen peltileipä

Ei turhaa vaivaamista. Nopea ainesten mittaus kippoon, sekoitus ja siinä se jo melkein onkin. 

Resepti on kopsattu suoraan mainiosta Kulinaari-ruokablogista, mutta hyvää kannattaa kierrättää. Tulos on muhevan pehmeä ja ilmava. Jauhoja käytän itse hieman vähemmän, pääasia että taikina on aivan löysää. Muista jauhottaa kädet hyvin, kun painelet taikinan pellille. 



Kaurainen peltileipä

4 dl kaurahiutaleita
1 pss kuivahiivaa
1 rkl vaaleaa siirappia tai sokeria
5 dl vettä (ainakin 42 asteista)
0,5 dl kasviöljyä
noin 6 dl vehnä- tai hiivaleipäjauhoja
1 tl suolaa

pinnalle:
kaurahiutaleita
sormisuolaa

tarvikkeet:
noin 30x35 cm kokoinen uunivuoka
leivinpaperia

Sekoita kulhossa kaurahiutaleet, siirappi tai sokeri, hiiva ja lisää reilusti kädenlämpöinen vesi. Anna seoksen levätä viitisen minuuttia, jotta hiiva heräilee.

Lisää öljy, jauhot, suola ja sekoita taikina nopeasti tasaiseksi.

Kaada taikina paperoidulle uunipellille ja taputtele tasaiseksi jauhotetuin käsin. Tee taikinan pintaan ruudukko veitsellä tai lastalla. Anna leivän kohota puoli tuntia liinan alla.

Lämmitä uuni 225 asteeseen.

Voitele leivän pinta vedellä ja ripottele päälle kaurahiutaleita sekä hieman sormisuolaa. Paista leipä uunin keskitasolla 15-20 minuuttia, kunnes pinta saa kauniin värin. Anna jäähtyä hetki vuoassa ennen nauttimista.

16.1.2021

Mustaherukka-mustikkavispipuuro

Tiesittekö, että vispipuuro on suomalalainen erikoisuus puuromaailmassa? I love it. 

Monille vispipuuro on tuttu jo tenavatähtiajoilta. Ja miksei olisi, toimiihan tuo useimmiten pinkki herkku aamu-, väli- ja iltapalana. Perinteinen pääraaka-aine on puolukka, mutta vispipuuron voi tehdä lähes mistä vaan marjasta.

Herkkua on alkanut ilmestyä myös ravintoloiden jälkkärilistoille. Outoa? Ehkä tai sitten ei. Vispipuuro koetaan varmaan jotenkin aidoksi, perinteiseksi, luonnonläheiseksi ja terveelliseksi. Terveellisyyden kokemuksen oikeellisuus on kuitenkin lähes suoraan verrannollinen siihen, kuinka paljon käytät sokeria. Tykkään pitää vispipuuroni hiukan sokerittomampana, toki käytetystä marjasta riippuen. Kirpeä puolukka ymmärrettävästi vaatii hieman enemmän makeutta.

Mutta vaikka vispipuuro edustaakin minulle herkkua ja voisi hyvin olla jälkkäri, koen sen enemmän väli- tai iltapalana.

Nostradamus minussa sanoo, että vispipuuro tulee vielä tekemään maailmanvalloituksen, koska kliseisillä aidoilla mauilla on maailmalla hyvä pöhinä. Ja myös suomalainen ruoka on noteerattu.

Vaikka puolukka onkin mahtimarja, vispipuuroni rakentuu useimmiten herukoista. Mustaherukka-mustikkavispipuuro on jotain uskomattoman hyvää. Olisin jäänyt paljosta paitsi, mikäli en olisi sitä pohjattomaan kupuuni rajattomalla riemulla survonut. 

Marjan lisäksi toinen tärkeä raaka-aine on manna. Puuroni rakentuu aina Birkkalan luomutilan mannaspelttijauhoista. Huippukamaa kuten kaikki muukin tilan tuotanto. Käykääpäs tsekkaan, mitä Birkkalan pariskunnalla, Simolla ja Riinalla, on sanottavaa Facessa. Ajankohtaisena postauksena on hetki sitten tullut täysjyväiset vegaaniset spelttiblinit, eiku kimppuun. Niin ja yksi uusimmista tuotteista on pasta, jota en ole valitettavasti vielä päässyt maistamaan.  

Mutta nyt siihen vispipuuroon! Tavoitteena on valloittavan vaaleanpunainen erittäin kuohkea taivas.

Huomautan vielä, että tässä ohjeessa mitat on tarkkaan optimoitu meikän kuolasuonille sopiviksi. Sokerin kohdalla ohjenuorana toimii vähemmän on enemmän -periaate. Lisää sokeria siis tarvittaessa omaan makuusi sopivammaksi. Huomaa myös, että makeus maistuu lämpimänä aivan eri tasolla kuin kylmänä. 

Vispipuuroa kulhossa

MUSTAHERUKKA-MUSTIKKAVISPIPUURO


8 dl vettä
4–5 dl mustaherukoita ja mustikoita
0,7 dl sokeria
1 tl suolaa
1,3 dl mannaspelttijauhoja

1. Mittaa kattilaan kaikki muut ainekset paitsi mannaspelttijauhot. Keittele hieman reilu 10 minuuttia.

2. Kaada marjat siivilään, äläkä vahingossa kaada mehuja pois.

3. Paseeraa siivilän läpi, niin saat pois kovat kuoret ja siemenet, jotka painollaan ja rakenteellaan vaikeuttavat vispipuuron tekemistä kuohkeaksi.

4. Laita mehu takaisin kattilaan ja lisää spelttimannajauhot vispilällä vispaten. Näin ei tule klimppejä.

5. Keitä n. 15 minuuttia. Puuro on tässä vaiheessa vielä aikas löysää ja vellimäistä.

6. Jäähdytä kylmäksi.

7. Surruta sähkövatkaimella ilmaa väliin. Nyt siitä puuro saa vastaa vaaleanpunaisen ja kuohkean muotonsa. Ole kärsivällinen.

11.1.2021

Chateau Recougne 2016 – täydellinen Bordeaux?

Omassa hintaluokassaan täydellinen. Ainakin minulle. Ensimmäinen maistiainen ja olin myyty, kiitos. Pisteytyksissä ollaan 90:n korvilla. Alko kuvailee sanoilla: keskitanniininen, täyteläinen, herukkainen, kirsikkainen, mausteinen. Itse kuvailen sanoilla: ihan v*#tun hyvää.

Tätä viiniä on vain harvassa Alkossa, mutta onneksi tilaaminen parin päivän odotusajalla onnistuu maksutta hienosti. Upea viini ja kaikkien viinisuositusten äiti.  

Hinta: 13,49€

Alkoholi: 14,5%

Sokeri: 1,0 g/l

Hapot: 4,8 g/l




4.1.2021

Nyhtökaura® Tomaatti -tuotteista lahjoitetaan 20 senttiä pakkaukselta UNICEFille lasten hyväksi

Gold&Greenin ja UNICEFin yhteistyö jatkuu – valitsemalla Nyhtökaura® Tomaatin olet mukana tukemassa UNICEFin työtä lasten hyväksi. Gold&Green Foods kutsuu kaikki auttamaan kanssaan. Jo pari kuukautta käynnissä ollut kampanja jatkuu vielä alkuvuoden 2021. Myydyistä Nyhtökaura® Tomaatti -tuotteista lahjoitetaan 20 senttiä pakkaukselta UNICEFille lasten hyväksi. Keräyksessä mukana olevat pakkaukset tunnistaa G&G for UNICEF -logosta.

Mikään ei muutu, paitsi maailma


Vuosi sitten Gold&Green Foods Oy tiedotti solmineensa kumppanuussopimuksen Suomen UNICEFin kanssa 2020–2022. Yhteistyö tukee UNICEFin työtä heikoimmassa asemassa olevien lasten hyväksi ja lisää tietoutta ravitsemuksen merkityksestä lapsen ja nuoren kehitykseen sekä kertoa ruokaa koskevien valintojemme vaikutuksista ympäristöön.

UNICEF tekee työtä kaikkialla maailmassa taatakseen lapsen oikeudet terveyteen, turvaan, koulutukseen ja tasa-arvoon - myös kriisien keskellä. Alkuvuonna 2020 toteutetussa Nyhtökaura® Nude -yhteistyökampanjassa kerätyt varat ohjattiin UNICEFin lastenrahastoon, josta UNICEF käyttää varat lasten auttamiseen yli 150 maassa. Lastenrahasto on olennainen UNICEFin työn mahdollistaja, sekä tärkeä myös kriiseihin valmistautumisen ja niihin vastaamisen kannalta 

Tälläkin hetkellä UNICEF työskentelee muun muassa yhdessä Maailman terveysjärjestö WHO:n ja valtioiden viranomaisten kanssa koronapandemian hillitsemiseksi ja lasten suojelemiseksi kaikkialla maailmassa. Lastenrahaston varat mahdollistavat myös innovatiivisten ratkaisujen kehittämisen ja kokeilemisen.

Ruoka on yksittäisen kuluttajan voimakkaimpia keinoja vaikuttaa ympäristöönsä


- Koko yrityksemme olemassaolon syy on paremman tulevaisuuden rakentaminen, ja kutsumme jokaisen suomalaisen muuttamaan maailmaan kanssamme ateria kerrallaan. Ruoka on yksittäisen kuluttajan voimakkaimpia keinoja vaikuttaa ympäristöönsä, ja siksi haluamme olla mukana tarjoamassa herkullisia vaihtoehtoja valintoja helpottamaan. Yhteistyö UNICEFin kanssa on yksi yrityksemme tavoista vaikuttaa siihen, millaisen maailman jätämme lapsillemme, kertoo Gold&Green Foodsin perustaja ja innovaatiojohtaja Maija Itkonen.


29.12.2020

Kaksi herkullista menua uudeksivuodeksi

Uudenvuodenlupaukseni: pyrin lihottamaan salakavalan viekkaasti ystäviäni tekemällä heille tuhteja ruokia. Tie näennäiseen hoikkuuteeni on aukeamassa.

Tällaisen lupauksen jälkeen on hyvä jakaa pari muhevaa menua vuoden vaihtumisen juhlallisuuksiin. Ensimmäisessä on kalaa ja lihaa tosin vain vähissä määrin, toinen menu on vege. Pääruokana molemmissa tarjotaan pastaa. Tai mikä sitten onkin pääruoka. Muuntele mittasuhteita tarpeesi mukaan. 

23.11.2020

Sitruunainen uunifeta ja suppilovahverot

Sitruunaista uunifetaa, suppilovahveroita ja oliivia eri muodoissa. Ja taas maistui vähän liian hyvin. Tää ois aika bueno alkupalapöytään.
Kovin oli kreikkalaiset fiilikset. Rakastan kirpeetä, joten runttasin sitä vähän reilummin mukaan. Ja ei, ei tarvi hommata hunajakennoa, mulla sattui olemaan jämäpala kaapissa. Se on siis tuo epämääräinen mötikkä fetan päällä.



Sitruunainen uunifeta ja suppilovahverot

puoli kourallista suppiloita köntti fetajuustoa 1 dl oliiviöljyä 1 luomusitruuna 0,5 rkl sokeria valkosipulinkynsi siivuina kasa oliiveja chilihiutaleita basilikaa hunajaa vaaleaa leipää siivuina

Paista suppiloista nesteet pois. Mittaa uunivuokaan n. 1 dl oliiviöljyä. Purista joukkoon puolikkaan sitruunan mehu ja sokeri. Laita keskelle vuokaa feta. Reunoille oliivit, valkosipulit, suppilot ja loput sitruunat. Nuketa 200 asteessa ehkä 15 minuuttia ja vielä muutama minuutti grillivastusten alla, niin saa väriä. Fetasta pitää tulla kivasti leivälle levittyvää, kaikista fetoista ei tosin ole tähän. Pois uunista, fetan päälle chilihiutaleita ja ympäriinsä tuoretta basilikaa ja hunajaa. Nautiskellaan vaalean (paahdetun) leivän päällä. On sottaista mutta ihanaa. Pus.



18.11.2020

Onko sinulla mahtava kalakeittoresepti? – Osallistu kilpailuun!

Kalakeittopäivän logo


Kalakeittopäivä on Pro Kala ry:n ideoima ruokateemapäivä, jota vietetään vuosittain helmikuun toisena tiistaina. Vuoden 2021 kalakeittopäivää varten lanseerataan nyt Vuoden kalakeitto -kilpailu, jossa etsitään Suomen parasta kalakeittoreseptiä. Teemana on Kotikeittiön kalakeitto.

Kilpailuun voi osallistua 22.11.2020 saakka. Kotikokkien lähettämistä resepteistä valitaan viisi finalistia, joista yksi kruunataan Vuoden kalakeitoksi.

– Kalakeitto on todella monipuolinen ruoka. Reseptejä taitaa olla yhtä monia, kuin kokkejakin, tuumaa Pro Kala ry:n toiminnanjohtaja Katriina Partanen.

Soppareseptejä on kutsuttu tuomaroimaan asiantunteva raati. Partasen lisäksi Vuoden kalakeittoa ovat valitsemassa kokki ja ruoka-alan monitoiminainen Teresa Välimäki, Vuoden Kalakauppa 2020 -tittelin saanut Foodmarket Herkku Helsingin kalamestari Topi Vaissi, ruokavaikuttaja, yrittäjä ja Lyhyenä hetkenä -blogistaan tunnettu Pia Alapeteri sekä Äyriäistukku Frisch Haus Finland Oy:n myyntipäällikkö Calle Spring.

Partanen kannustaa jokaista kotikokkia kirjoittamaan nyt suosikkikeittonsa reseptin ylös ja lähettämään sen mukaan kilpailuun.

– Resepti voi olla vaikkapa suvussa kauan kulkenut luottosoppa, ulkomaanmatkalta inspiraationsa saanut keitto tai nopea arjen pelastaja, josta koko perhe tykkää, Partanen sanoo.

Kilpailun voittaja eli Vuoden kalakeitto -reseptin lähettäjä palkitaan tyylikkäällä keittokattilalla sekä 250 euron lahjakortilla voittajan valitsemaan kaupparyhmään. Kaikki finalistit saavat myös kirjapalkinnon.

Voittaja julkistetaan tammikuussa 2021.

– Kalakeittopäivänä 9.2. voi sitten kokata Vuoden kalakeittoa, Partanen vinkkaa.

Kilpailun säännöt sekä osallistumislomake löytyvät kalakeittopäivän sivuilta osoitteesta www.kalakeittopaiva.fi.

#vuodenkalakeitto #kotikeittiönkalakeitto #kalakeittopäivä

22.10.2020

Salottisipuli-suppilovahverokeikauskakku

 Aikamoinen sanahirviö tuli luotua, itse ruoka on kaikkea muuta. Se katosikin lautaselta hyvin nopeasti, ihanat syksyiset maut. Järisyttävän hyvää.


Salottisipuli-suppilovahverokeikauskakku

suppiloita kourallinen
700 g salotteja puoliksi
1 iso valkosipulinkynsi viipaleiksi
70 g voita
1 rkl sokeria
timjamia
tuoretta rosmariinia
0,3 dl balsamicoa
suolaa
4 lehtitaikinalevyä

Sienet pannulle, nesteet pois, sienet pois. 

Voi pannulle sokerin kanssa, minuutin päästä salotit. Minulla levyn lämpö asteikolla 0–9 vaihteli 6–7. Paistele reilu 5 minuuttia ja käännä. Mieti, haluatko päälle pallon vai leikkuupinnan. Sitten 3–4 minuuttia paistoa toiselta puolelta. Mukaan valkosipuli. Kohta balsamico ja yrtit. Balsamico alkaa nopeesti saostua, sienet messiin. 

Sitten lehtitaikinat päälle ja reunoilta voi koittaa vähän painaa kiinnemmäs. Lehtitaikinalevyt voi myös kaulita yhteen pyöreään muotoon, niin on helpompi asetella. Itselläni ei ollut niin nuukaa, pohja siitä vaan tulee. 

Uuninkestävä paistinpannu uuniin 10-12 min 200 astetta. Sillai et taikina kypsyy. Pois uunista, iso lautanen tai vati päälle ja kumous. Päälle vielä vähän rosmaa ja uskon et vähän ranskankermaa/smetanaa ois jees. Itselläni ei ollut. Ja puokat suoraan pakkasestakin voisivat toimia. 

Nii ja suolaaki tuli jossain vaiheessa, melkein unohdin.




27.9.2020

Valkosipulivoissa paistettu lehtikaali

Kuvituskuva Gerhard G. / Pixabay


Harvemmin tulee mieleen, että kasvikunnastakin voi saada railakkaasti rasvoja. Avokadohan on perinteisesti todettu mukavasti rasvaiseksi, muita hyviä vihreän kunnan lähteitä ovat pähkinät, siemenet ja mantelit. Entäpä kaali? Lehtikaalissa on hyvä satsi alfalinoleenihappoa, joka on ihmiselle välttämätön rasvahappo. Se on omega-3 rasvahappojen esiaste ja antaa potkua mm. aivoille ja sydämelle. Muita hyviä kasvikunnan alfalinoleenihappolähteitä ovat sinimailasen idut, kukkakaali, parsakaali ja pinaatti.

Lehtikaalissa on enemmän C-vitamiinia kuin appelsiinissa ja lähes yhtä paljon A-vitamiinia kuin kasvikunnan A-kuninkaassa porkkanassa. Seuraava edes jotenkin lähelle tuleva vihreälehtinen A-vitamiinin lähde on persilja. Kyllä, tarkistin nämä Finelistä.

Pärjää kylmässä

Pienet pakkaset eivät lannista lehtikaalin kasvattajaa. Itse asiassa lehtikaali kestää talvea hienosti lumen alla ja kikkaralehtien keräämistä voi jatkaa sukeltamalla nietokseen. Myös pupujussikat tykkäävät herkusta: jos lunta ei tule ajoissa kannattaa sato kerätä pois tai suojata verkoilla, muuten talttahampaat hoitavat sadonkorjuun.

Ja kuten pihlajanmarjoillekin, pikku pakkanen antaa lehdille mukavan makeutuksen. Mutta toisaalta nytkin on hyvä aika syödä lehtikaalia, vaikkei pakkanen vielä olisi haukannutkaan eli mars kaalitiskille.

Voisilmäkaali

Lehtikaali oli suosittua keskiajan Euroopassa ja varsinkin kylmillä pohjoisimmilla alueilla sitä vedettiin enemmän kuin taikuri ehti hatustaan tuottaa. 1800-luvun Skotlannissa kail joutui Aberdeenshire Dictionaryn lisäosana julkaistuun synonmyymisanastoon päivällisen pariksi.

Ei ole syytä muutenkaan väheksyä kyseistä vihreää, sillä sen on sanottu pelastaneen monen nälkäisen toisen maailmansodan tiimeltäessä.

Pyhän Patrikin päivän perinneruokaa on Irlannissa colcannon, joka sisältää perunamuusiin sotkettua lehtikaalia (tai joskus muutakin kaalia), muusikeon keskelle on heitetty iso köntti voita, joka on sitten sulanut mahtavaksi voisilmäksi. Uuh.

Miten käsittelet lehtikaalin? 

Hyvin. Huuhtele kaali ensin kunnolla, ja leikkaa sen jälkeen paksu lehtiruoti pois. Sen voit vaikka laittaa sosekeittoon tai tehdä lehtikaalipestoa. Itselläni on tapana brutaalisti repiä lehdet kappaleiksi, mutta myös saksiminen on hyvä keino. Lehtikaali on jännästi sitkeää, joten repiessä tulee myös hiukan möyhennettyä solupintoja, mikä tekee kuituisesta kaalista pehmeämmän. 

Pieni tujaus sitruunamehua auttaa karvauteen, ja suolakin on hyvä ystävä. Jos keität lehtikaalin, voi veteen lisätä hieman ruokasoodaa. Tämäkin pehmentää lehtiä ja korostaa kauniin vihreää väriä.

 

Tämä helppo lisuri toimi eilen mukavasti perunoiden ja tattikastikkeen kyljessä. Lihansyöjäystäväni oli alkuun hyvin skeptinen, mutta ruokailun jälkeen lähti mars lehtikaalitiskille -tyylillä lähikauppaan.

 


Valkosipulivoissa paistettu lehtikaali

  • 100 g lehtikaalia
  • reilu köntti voita
  • 2 valkosipulinkynttä
  • sitruunamehua
  • suolaa

Käsittele lehtikaali yllä mainitulla tavalla. Pilko valkosipulit ja paahda reilussa voissa pannulla. Lisää lehtikaalit, pieni loraus sitruunamehua ja makusi mukaan suolaa. Paistele hetki miedolla lämmöllä. 

Tykkäät myös näistä:  

Lehtikaali-fetasalaatti vehnäolutvinegretin kanssa

Herkkutatti-lehtikaalipiirakka

Pinaattiraviolit tomaattikastikkeessa, paistettuja herkkusieniä ja lehtikaalia

Appelsiinilla ja kardemummalla maustetussa tsatsikissa pyöritettyä lehtikaalia

 

23.9.2020

Oletko sinä Suomen suurin maksalaatikkofani? – Maksalaatikkopäivää vietetään jälleen 10.10.

Tarjoiltiinko syntymäpäivilläsi maksalaatikkokakkua? Koristaako olkapäätäsi ”I love maksalaatikko” -tatuointi? Kysyitkö ”rusinoilla vai ilman” ennen kuin kysyit ”tuletko puolisokseni”? Saarioisten maksalaatikko on ruoka, jolla on vannoutuneet faninsa, ja nyt etsimmekin Suomen suurinta maksalaatikkofania.

- Maksalaatikko on Suomen suosituin ja ostetuin valmisruoka, jonka suosio on säilynyt vankkumattomana vuosikymmenestä toiseen. Kiitos siitä kuuluu maksalaatikkofaneillemme, joille tämä Maksalaatikkopäivä on omistettu. Odotammekin innolla, millaisia fanitarinoita ja rakkaudentunnustuksia maksalaatikolle Suomen suurimman maksalaatikkofanin haku nostaa esiin, kertoo Saarioisten kuluttajakokemuksesta vastaava johtaja Tia Yrjölä.

Oletko sinä Suomen suurin maksalaattikkofani -teksti

Jos siis suhteesi maksalaatikkoon on erityisen intohimoinen, ilmoittaudu mukaan kilpailuun osoitteessa www.saarioinen.fi/maksalaatikko tai ilmianna ystäväsi, jonka maksisfanitus on vertaansa vailla. Kolme kovinta kandidaattia maksalaatikkofaniksi mittelöi himoitusta tittelistä Maikkarin Possen livelähetyksessä perjantaina 9.10.2020. Maksalaatikkofanin haku on käynnissä myös Radio Novan aamuissa. Pääpalkintona kilpailussa maineen ja kunnian lisäksi on matkalahjakortti todellisen maksalaatikkofanin pyhiinvaelluskohteeseen – Liverpooliin.Maksalaatikkopäivää vietetään 10.10.

10.10. vietettävää Maksalaatikkopäivää on juhlittu vuodesta 2017 alkaen, kun Saarioisten Maksalaatikko täytti 60 vuotta. Maksalaatikko on paitsi yksi kansallisruoistamme, myös Suomen ostetuin valmisruoka-ateria. Kangasalla, Sahalahden tehtaalla valmistettavan Saarioisten Perinteisen Maksalaatikon resepti on säilynyt muuttumattomana aina vuodesta 1957 asti.

Suomen suurin maksalaatikkofani 2020 -kilpailu:
www.saarioinen.fi/maksalaatikko

19.9.2020

Vesimeloni-fetasalaatti

Aivan mainio salaatti vain muutamasta raaka-aineesta. Saa käyttää mielellään tosi reilusti basilikaa. Eipä tähän ohjetta tarvi sen enempää, kuvasta voi päätellä tekotavan ☺ 

Vesimeloni-fetasalaatti

Vesimelonia
Basilikaa
Fetaa
Ruohosipulia
Oliiviöljyä
Mustapippuria



27.8.2020

Itämeripäivänä 27.8. tarjolla n. 25 000 annosta lähikalaa Turun kouluissa ja päiväkodeissa

Kuvituskuva: Ingebor Kråka / Pixabay

Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio (TSYK) on haastanut koulut syömään Itämerta puhtaaksi Itämeripäivänä 27.8.2020. Haaste syntyi halusta tehdä vielä enemmän töitä Itämeren ja Saaristomeren hyvinvoinnin eteen. Itämeripäivänä kaikissa Turun kaupungin päiväkodeissa ja kouluissa tarjoillaankin yhtenä ruokavaihtoehtona lähikalaa.

Lähikalan syöminen vähentää Itämeren rehevöitymistä poistamalla fosforia vedestä. Samalla tuetaan paikallisia yrittäjiä ja kalastajia.

– Olemme saaneet tähän mennessä haastettua mukaan yli sata koulua ympäri Suomen. Turun ja sen lähikuntien lisäksi lähikalaa 27.8. syövät muun muassa koulut Vaasasta, Jyväskylästä, Lappeenrannasta, Kokemäeltä sekä Helsingistä, kertoo biologian ja maantieteen lehtori Nina Brander TSYKin lukiosta.

Syö Itämeri puhtaaksi -haasteetta koordinoi STEAM Turku. Haasteessa ovat mukana TSYKin ja STEAM Turun lisäksi John Nurmisen Säätiö, Arkea, Itämeripäivä, Itämerihaaste, Lounais-Suomen LUMA-keskus, Ainutlaatuinen Saaristomeri, Turun Nuorkauppakamari ry ja Opetushallitus.

TSYKin lukion Itämeripäivän ohjelma:

  • klo 8.15 Itämeripäivänavaus
  • Aamupäivä: Luovan kirjoittamisen paja (Jaana Kouri, Åbo Akademi)
  • klo 11–13 Hylje-patsaan luovutus koulun pihalla (HejHylje-hanke)
  • Tehtäväpaketteja oppitunneilla
  • klo 18.00 TSYKin merilinjalaiset pulahtavat Itämereen purjehduksella



17.8.2020

Panzanella eli toscanalainen tomaatti-leipäsalaatti

Voisin hyvinkin olla italialainen kokki, minäkään en heitä ikinä mitään pois. Aina löytyy jokin ruoka, johon saa piilotettua erilaisia raaka-ainejämiä. Pizza nyt tietty on tässä asiassa vielä parempi kuin sata rusakkoa, mitä ikinä tuo vanha toscanalainen sanonta tarkoittaakaan.

Mahtava jämäruoka on italialainen panzanella, raikas leipäsalaatti, jonka väreistäkin hehkuu Italia. Paljon basilikaa, vielä enemmän tomaattia ja sopivasti leipää. Minun panzanellaani kuuluu myös paahdetut viinirypäleet ja mozzarella. Kaikki muu on valinnaista tai vielä enemmän sattumanvaraista. Paitsi oliiviöljy.

Mutta mikä tärkeintä, panzanellassa pitää olla myös paahdettuja osioita. Kuten tomaatit ja leipä. Kypsentämättömille tomaateillekin on tilausta. Kaikille paikkoja on.

Panzanella

kirsikkatomaatteja
sipuli
viinirypäleitä
oliiviöljyä
valkosipulia
vaaleaa leipää
kurkkua
sipulinvartta
basilikaa reilusti
oliiveja
mozzarella 


Kastike:

1 rkl punaviinietikkaa
3 rkl oliiviöljyä
luraus hunajaa
suolaa ja pippuria
oreganoa ja tinjamiinia


Paahda 4 siivua vaalea leipää. Puolita valkosipulinkynsi, hiero puolikkailla viipaleiden pinnat ja heitä puolikkaat kynnet laakeaan astiaan. Lisää sinne myös puolet kirsikkatomaateista, viinirypäleet ja lohkoiksi vedetty sipuli. Lutraa päälle reippaasti oliiviöljyä ja paahda 210 asteisessa uunissa niin kauan, että tomaatit ottavat reilusti väriä pintaan, mutteivat kuitenkaan mene mössöksi. Halkaise loput tomaatit. Pilko kurkku ja sipulinvarsi.

Voit pilkkoa leivän isoiksi paloiksi ja heittää lopuksi vielä tomaattihässäkän päälle uuniin pariksi minuutiksi, niin että lämpenee. Ja imee nestettä itseensä. Leipä saa tosiaan myös hieman mössöytyä ja ottaa makuja. Kokoa isolle laajalle astialle salaatti. Kaikki sekaisin vaan ja ihan lopuksi päälle mozzarellapaloja revittynä ja kastiketta lorotettuna.

Sinihomeisten etanoiden kanssa parhaimmillaan, mutta menee myös ihan pelkiltään.


5.8.2020

Onkijan kalareseptit

Lomakausi on käynnissä, ja moni suuntaa mökeille järven tai meren rannalle. Näissä paikoissa kaivetaan usein esille onki! Yleisimpiä onkijan saaliita ovat särkikalat ja ahvenet. Niistä voi kokata myös mökkiolosuhteissa herkullisia aterioita. Kun kalan on itse pyytänyt, maistuu siitä valmistettu ateria usein erityisen hyvältä.

Kun itse ongitun kalan haluaa valmistaa ruoaksi, täytyy tietää hieman kalan käsittelystä. Hyvä nyrkkisääntö on, että ruoaksi kalastettu kala tulee tainnuttaa, verestää, jäähdyttää ja perata. Jos haluat esimerkiksi grillata kalan kokonaisena, pelkkä perkaaminen voi riittää, mutta fileoiminenkaan ei ole vaikeaa! Terävä veitsi ja varmat otteet auttavat kalan käsittelyssä. YouTubesta löytyy lukuisia ohjevideoita, joita seuraamalla kala taipuu ruoanlaittovalmiiksi ensikertalaisenkin käsissä. 

Katso myös nämä: allekirjoittanutkin on tehnyt opastusvideon, josta selviää, miten pienemmät ahvenetkin taipuvat ruuanlaittoon nylkemällä. Toisesta postauksestani selviää, miten särjistä saa selkälihat irti

Onkiminen kuuluu Suomessa yleiskalastusoikeuksiin, eikä siihen tarvita lupaa. 

Reseptit

Marinoidut kalavartaat

500 g kalafileitä (silakkaa, siikaa, ahventa, kuhaa tai haukea)

100 g herkkusieniä
4 pientä sipulia
pieni paprika
pala kesäkurpitsaa 

Marinadi:

½ dl hunaja-omenaviinietikkaa
1/4 dl sitruunamehua
1 dl öljyä
1 tl viherpippurirouhetta
2 tl suolaa
2 kpl valkosipulinkynsiä

Valmista marinadi sekoittamalla kaikki ainekset keskenään. Leikkaa kalafileet kuutioiksi, kaada marinadi päälle ja anna maustua muutama tunti ennen grillausta. Paloittele paprika, kesäkurpitsa ja sipulit vartaaseen sopiviksi paloiksi. Kokoa vartaat kalapaloista, kasviksista ja kokonaisista herkkusienistä. Valele niitä muutaman kerran marinadilla grillauksen aikana.

Kalavartaat

Grillattu kokonainen kala (4 annosta)

4 kpl noin 200-300 g:n painoista perattua ja suomustettua siikaa, kuhaa tai ahventa
½-1 tl suolaa
mustapippuria myllystä
½ -1 sitruunan mehu
(2-4 valkosipulinkynttä)

Täytteeksi:

joko

8-10 aurinkokuivattua tomaattia
½-1 ruukku basilikaa
2 rkl parmesaania tai muuta vahvaa juustoraastetta

tai

2-3 sipulia (varsineen)
½-1 ruukku tilliä
öljyä

Jätä perattuihin ja suomustettuihin kaloihin selkä- ym. evät. Ne on helpoin poistaa sisällä olevine ruotoineen kypsästä kalasta. Tee kalojen selkälihaksiin muutama viilto, silloin ne maustuvat paremmin ja kypsyvät tasaisemmin.Valmista täyte. Suikaloi aurinkokuivatut tomaatit ja basilika ja sekoita juustoraasteen kanssa. Tai hienonna sipulit ja kypsennä niitä hetki mikrossa tai pannulla ja sekoita hienonnettu tilli sipulin joukkoon. Mausta kalat sitruunamehulla, suolalla ja pippurilla. Viipaloi valkosipulit ja työnnä viipaleet kalojen selkäviiltoihin. Nosta valmistamasi täyte kalojen sisään.

Sivele kalojen pintaan öljyä, etteivät ne tartu ritilään. Grillaa miedohkolla lämmöllä 15-30 minuuttia kalan koosta ja grillistä riippuen. Käännä kalat varovasti isolla lastalla kypsymisen aikana.

Jos kypsennät kalat uunin grillivastuksen alla, nosta kalat folion päälle ritilälle ja grillaa kerran kääntäen. Kalat kypsyvät herkullisiksi myös uunissa. Nosta täytetyt kalat öljyttyyn vuokaan. Pirskota päälle ja vuokaan sitruunamehua ja öljyä. Kypsennä 180 asteessa 20-30 minuuttia tai kunnes kalat ovat kypsiä.

Tarjoa lisukkeeksi keitettyjä uusia perunoita tai grilliperunaviipaleita ja vihersalaattia.


Friteerattua kalaa ja Mojo Cubano -kastiketta

300 g kokonaista kalaa/ruokailija (esim. ahventa, kuhaa)

hienoa merisuolaa
vehnäjauhoa
0,5 l rypsiöljyä friteeraamiseen

Mojo Cubano -kastike:

0,5 dl oliiviöljyä
1 valkosipulinkynsi
1 dl appelsiinin (tai 0,5 dl limen mehua)
0,5 tl oreganoa (tuoretta tai kuivattua)
0,5 tl jauhettua kuminaa
hienoa merisuolaa
mustapippuria myllystä

Friteerattu kala:

Suomusta kalat joista on poistettu sisälmykset ja kidukset. Leikkaa kalan kylkiin muutama viilto per puoli. Mausta kala suolalla pinnasta ja sisältä. Jauhota kala kauttaaltaan kevyesti vehnäjauholla. Kuumenna öljy kattilassa tai korkeareunaisessa kasarissa, 170 °C-asteiseksi. Varo ettei öljy kuumene liikaa äläkä käytä liesituuletinta friteerauksen aikana! Friteeraa kala kuumassa öljyssä kullanruskeaksi ja mehukkaan kypsäksi n. 5-10 minuuttia per puoli. Kypsennysaika riippuu kalan koosta ja paksuudesta. Nosta friteerattu kala talouspaperille valumaan teräslastan avulla. Tarjoile friteerattu kala Mojo-kastikkeen, limenlohkon ja vihersalaatin kera. Friteerattua kalaa voi valmistaa samalla menetelmällä myös fileoidusta ruodottomasta kalasta, mutta silloin kypsennysaika on lyhyempi.

Mojo Cubano -kastike:

Purista sitrusmehu ja hienonna valkosipuli. Yhdistä kastikkeen ainekset keskenään. Lisää suolaa ja pippuria maun mukaan. Anna kastikkeen maustua muutaman tunnin ajan. Kastiketta voi säilyttää jääkaapissa.

31.7.2020

Varhaisperunavuoka

Vihreänkeltainen varhaisperunavuoka lämmittää aina mieltäni ja saa ruokahaluni heräämään. Peruna kannattaa valita huolella, osa halvemmista on vetisyydessään halveksittavia, eikä niitä kannata käyttää ainakaan tähän ruokaan. Itse valitsisin joko Annabellen tai Siiklin. 

Koskahan muuten tulee uusi hittiperuna? Annabelle räjäytti pankin 2010-luvun puolivälissä, ja odottelen jo seuraavaa herkkua. Perunakiintiöni on tosin jo tähän aikaan vuodesta ihan täysi, mutta jostain syystä vielä maistuu. 

Varhaisperunavuoka


Varhaisperunavuoka


varhaisperunoita
erilaisia sillejä
smetanaa (20 % rasvaa)
tilliä 
uuden kauden sipulia
kanamunia
mätitahnaa
sitruunamehua

En ala tähän enempää ohjeitusta tekemään. Kuva ja ainesluettelo kertoo tarvittavan. 



27.7.2020

Kampasimpukoita, ilmakuivattua kinkkua ja hernepyreetä

Tässä reseptissä on muutama suosikki raaka-aineeni yhdistettynä. Kampasimpukat on aina parhautta, ilmakuivattu kinkku on vielä parempaa parhautta ja herneet nyt muuten vaan on hemmetin hyviä. Tuoreita herneitäkin tähän toki voi käyttää nyt, kun on aika. 

Kampasimpukoita, ilmakuivattua kinkkua ja hernepyreetä


150 g pakasteherneitä
2 dl kermaa
2 rkl voita
0,3 tl sokeria
1/2 sitruunan mehu
suolaa

150 g kampasimpukoita

1 paketti ilmakuivattua kinkkua 

Valmista hernepyree: Kuumenna pakasteherneet (tai tuoreet) pienessä kattilassa kerman ja voin kanssa. Aja massa tasaiseksi sauvasekoittimella ja mausta sokerilla, suolalla ja puolikkaan sitruunan mehulla. Lohko ja säästä toinen puolikas tarjoiluun!

Kiedo kampasimpukoiden ympärille kinkut ja laita grillivartaisiin. Grillaa kuumassa grillissä vain pikaisesti. Liian pitkä grillausaika muuttaa simpukat kumipalloiksi.

Laita lautaselle hernepyreetä ja sen päälle kinkkuun kiedotut kampasimupukat.

Resepti on mukaeltu ja paikoittain copypastettu Rosa Viini & Ruoka- sivuston ohjeesta. Siinä homma tosin on vedetty valmiiksi uunissa ja ilmakuivatun kinkun sijaan on käytetty pekonia, joka tuokin ruokaan mukavaa mehevyyttä.  

Pekoniin käärittyjä kampasimpukoita grillivartaissa

Kirjoitus on tehty yhteistyössä Cisa Drinks Oy:n kanssa. 

30.6.2020

Pernod-lehtipersiljavoi hummerille


Anisviina on hyvää, kaikki sen tietävät. Hummeri on erinomaista, siitäkin vallitsee konsensus. Kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa, sen oivalsi jo Aristoholisti. 

Tämä ohje on Henry Alénin käsialaa. Lisäsin siihen yhden salotin, muokkasin hiukan suhteita ja vaihdoin limetin sitruunaan. 

Pernod-lehtipersiljavoi hummerille 

1 salottisipuli
2–3 valkosipulinkynttä
iso kourallinen lehtipersiljaa
250 g voita
2,5 rkl Pernod’a
0,5 sitruunan mehu
3 rkl oliiviöljyä
suolaa ja mustapippuria

Pilko sipulit ja silppua persilja. Lisää loput aineet ja aja kaikki sauvalla hienoksi, kuohkeuta vielä pikaisesti antamalla vispilää. Lisää öljyä tarvittaessa. Pyörittele kelmussa tai voipaperissa n. 4 cm paksuja pötköjä ja anna tekeytyä vähintään pari tuntia jääkaapissa.

Ota pari siivua hummerin puolikkaan päälle ja grillaa grillissä pieni tovi. Toimii myös vaalean kalan kanssa.

Pernod-lehtipersiljavoi hummerille

17.6.2020

Mitä, missä ja miten suomalaiset ovat syöneet? – Poikkeustilan vaikutuksia ruokailutottumuksiin

Kaurapohjaisten ruokien ja juomien valmistaja Oatly halusi selvittää, miten sosiaalinen eristäytyminen koronaepidemian myötä on vaikuttanut suomalaisten ruoanlaitto- ja ruokailutottumuksiin.* Lähes 40 prosenttia suomalaisista onkin kokkaillut kotona enemmän kevään poikkeustilan ja järeiden rajoitustoimien aikana. Tuoreen kuluttajatutkimuksen avulla selvitettiin myös, kannustiko runsas kotona oleilu suomalaisia testaamaan uusia ruokia, leivontaa, kokkaustapoja ja makumaailmoja. Ruoanlaitto ja kokeellisuus näyttäisivät tutkimuksen mukaan toimineen oivina aseina tylsyyttä vastaan.

Juhannusriisi

Puolet improvisoi keittiössä, puolet syö sohvalla

Ruoanlaitto kotioloissa on lisääntynyt huomattavasti poikkeusaikana – jopa 39 % vastanneista kertoi laittaneensa ruokaa enemmän kuin ennen. Suomalaiset, jotka ovat kokanneet enemmän poikkeusaikana, ovat myös avoimempia kokeilemaan uutta: enemmän ruokaa laittaneista yli puolet (54 %) on löytänyt uusia reseptejä ja noin neljäsosa (26 %) on keksinyt omia reseptejä.

Enemmän ruokaa laittaneista valtaosa (60 %) myös kertoo kehittäneensä itselleen uusia, terveellisiä tapoja poikkeusolojen aikana. Samaan aikaan se pieni osa vastaajista (3 %), jotka ovat laittaneet vähemmän ruokaa poikkeustilan aikana ovat olleet useammin todella tylsistyneitä ja valtaosa heistä (61 %) kertoo
kehittäneensä uusia, epäterveellisiä tapoja poikkeusolojen aikana.

Poikkeusaika näyttää myös vaikuttavan siihen, missä suomalaiset nauttivat ruokansa. Vaikka suurin osa (83 %) vastaajista syö ateriansa perinteisesti keittiön pöydän ääressä, jopa 18 prosenttia on syönyt aterioita sängyssä, 20 prosenttia seisten keittiössä ja yli puolet (52 %) sohvalla.

Poikkeusoloissa puolet suomalaisista (50 %) kertoo innostuneensa improvisoimaan kotikeittiössä kehittämällä itse uusia reseptejä. 45 prosenttia suomalaisista luottaa vanhoihin perheresepteihin ja 34 prosenttia on löytänyt reseptejä keittokirjoista. Toisin kuin sosiaalisessa mediassa on saattanut vaikuttaa, siellä jaetut reseptit eivät ole vielä nousseet suomalaisten suosioon, koska vain murto-osa (7 %) kertoi löytäneensä reseptejä eri sosiaalisen median kanavista. Yli neljännes suomalaisista (27 %) kuitenkin löysi inspiraatiota ruoka-aiheisista blogeista.

Suuri banaanileipäilluusio ja perinteiset uuniruoat

Banaanileipä, korvapuustit, uunifetaparsa, kikhernelimonello – niitähän söi kaikki. Vai söikö? Ei todellakaan, kuluttajatutkimus osoittaa. Some-hypestä ja runsaasta keittiöimprovisoinnista huolimatta suomalaisten suosikkiruoat poikkeustilan aikana olivat yllättävän perinteisiä. Eniten suomalaisille on maistunut makaronilaatikko, mutta samalla kymmenluvulla liikkuvat muutkin kotikeittiön suosikkiruoat aina lihapullista kotitekoiseen pizzaan ja uunikalaan.

TOP 5 Suomalaisten suosikkiruoat poikkeustilassa:
Lihamakaronilaatikko 47 %
Lihapullat 45 %
Kotitekoinen pizza 43 %
Lämpimät voileivät 42 %
Uunikala 41 %
Tortillat & Tex-Mex 41 %

Banaanileipä oli valtava hitti sosiaalisessa mediassa kevään aikana, mutta vain kolme prosenttia (3 %) vastanneista mainitsi leiponeensa banaanileipää.

Kasvipohjaiset ruoat kiinnostavat, mutta tuttuihin turvaudutaan

Kysely paljastaa, että suomalaiset ovat kiinnostuneita kokeilemaan myös uudenlaisia ruokia ja kasvipohjaiset vaihtoehdot kiinnostavat enenevissä määrin. Poikkeusaikana enemmän ruokaa laittaneista 30 prosenttia haluaisi käyttää enemmän kasvipohjaisia tuotteita ruoanlaitossa, mutta ei halua lopettaa lempireseptiensä valmistamista ja noin neljäsosa (24 %) haluaisi valmistaa enemmän kasvipohjaista ruokaa, mutta ei tiedä miten. Lisäksi 27 prosenttia haluaisi valmistaa ympäristöystävällisempää ruokaa, mutta ei tiedä miten. Osa suomalaisista näyttää myös tiedostavan omien valintojensa merkityksen ilmastoon: hieman alle puolet (40 %) kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että kotona laittamalla ruoalla on vaikutus ilmastoon.

“Epävarmoina aikoina perinteisten, tuttujen ja varmojen ruokien laittaminen on lohdullista ja turvallista – tulee tunne, että tämän minä ainakin hallitsen. Samaan aikaan on inspiroivaa huomata, että kiinnostus terveellisempiä, ilmastoystävällisempiä kasvipohjaisia ruokia kohtaan on kasvanut ja yhä useampi on löytänyt myös uusia reseptejä”, kertoo Oatly Suomen myyntijohtaja Niina Kahra.

*Tutkimuksen toteutti Oatlyn toimeksiannosta Bilendi toukokuussa 2020 Suomessa.
Otannan koko oli 1 000 vastaajaa, ja se edustaa Suomen väestöä ikä-, sukupuoli- ja
aluejakaumaltaan.

Lisätietoja ja kiinnostavia poimintoja kuluttajatutkimuksesta löytyy liitetiedostosta.

Lisätietoa:
Niina Kahra, myyntijohtaja, Oatly Suomi
niina.kahra@oatly.com
puh. +358 50 562 1099