Kebablastut seitanista

Jotenkin on hämmentävää, että jauhoista saa tehtyä näin mainiota kebablastua. Vöner tai siis seitanlastu on kaupassa aika hintavaakin. Itse ku tekee, saa juuri sillä maustepaletilla, joka itselle sopii. Monen mielestä voi olla liikaa vaivaa, mutta onneksi gluteenijauhoja on jo saatavilla, eikä tarvitse alkaa vehnäjauhoja pesemään. 

Kebablastut

Kuivat aineet:

• 5 dl gluteenijauhoa
• 1 dl gramjauhoa (kikhernejauhoa)
• (1 rkl oluthiivahiutaleita)
• 1 rkl savupaprikajauhetta
• ½ rkl oreganoa
• ½ tl chilijauhetta
• 2 tl garam masalaa

Märät aineet:

• 4 dl kasvislientä
• 2 - 3 valkosipulinkynttä murskattuna
• ½ dl soijakastiketta
• ½ dl öljyä
• ½ rkl balsamicoa
• 2 rkl kotisinappia
• 1 rkl ketsuppia
• 1 rkl tomaattipyreetä

Sekoita kuivat aineet keskenään ja märät keskenään. Lisää märät kuivien joukkoon hiljalleen alustaen. Vaivaa taikinaa muutama minuutti voimakkaasti. Muotoile taikinasta pötkö, kääri folioon ja paista 160 asteessa n. 1 1/2 tuntia. Anna jäähtyä ennen folion avaamista. Vuole juustohöylällä lastuiksi. Osa pakkaseen.

Rommirusinat

Ensi vuonna olen työni puolesta mukana tuottamassa ylisukupolvisia virtuaalielämyksiä. Näyttää jo nyt hyvältä, sillä projektissa oleva työparini antoi joulunaposteltavaksi itse tekemiään rommirusinoita. Odotan tämän jatkuvan vähintään kerran kuukaudessa, muuten meitsi ottaa hatkat. Mutta mistä hän tiesi? Rommirusinat on parhautta rommia ja rusinoita myöden. Kyytipojaksi sain mm. villasukat, naposteltavaksiko myös?!

Jotain näistä voisi silti jalostaa. Listalla nyt jäätelö, tiramisu, tryffelit, fudge, mousse, kastike kalalle, mitäs vielä?

Rommirusinoita on simppeli tehdä itse. Tällä en viittaa työparini yksikertaisuuteen. Periaatteessa voit pistää rusinat lillumaan rommiin, ja parin päivän päästä homma on hyvä. Parempaa tulee, jos lisäät liemeen sokeria. Jos näin teet, kiehauta vaikka ensin puoli desiä vettä, sulata siihen 2 ruokalusikallista sokeria, lisää sitten puoli desiä rommia (älä keitä enää) ja puoli desiä rusinoita. Tästä voit sitten kertolaskusääntöjä noudattaen valmistaa isommankin määrän rommirusinoita. Kaikki rommi mitä jää ennen ja jälkeen rusinoiden syöntiä, kannattaa juoda pois. Tietty.

  

Savusimpukka-lohipasta

Fanitan savustettuja simpukoita kasvisöljyssä. Ihan Rainbowlta saa Tanskalaista purkkikamaa, hintakin jää reippaasti alle kolmen euron. Jos ostat muita, tsekkaathan, että purkissasi on ovaalinmuotoinen MSC-sertifikaatti.

MSC (Marine Stewardship Council) kertoo, että kyseisen kalan alkuperä tunnetaan ja se on kalastettu sertifikaatin asettamien kestävyyskriteerien mukaisesti. Tavoitteena on varmistaa, etteivät kalakannat romahda pyynnin seurauksena, eikä muuta meriluontoa vahingoiteta. MSC on vertailututkimuksissa osoittautunut luotettavimmaksi pyydetyn kalan ympäristömerkiksi. Eli suosi siis sitä!

Simpukat ovat todella monikäyttöisiä, meitsi tykkää latoa niitä erityisesti pastan seurana. Eikä se pastaa ainakaan huononna, jos siihen ui myös kirjolohi jälkeläispallukkoineen.

Savusimpukka-lohipasta

350 g spagettia

1 dl pastan keitinvettä talteen

200 g / 120 g savustettuja simpukoita (Rainbow) ja öljyt mukaan

sitruunamehua

suolaa

tuoretta basilikaa (tilli käy myös)

1 rkl tomaattipyreetä 

lisää öljyä

mustapippuria

1 keltasipuli

2 reilua valkosipulikynttä

2 dl kuohukermaa

parmesaania

100 g savulohta

50 g kirjolohenmätiä

suolalastuja

jotain vihreää esim. retiisinversoja tai muuta nannaa

Keitä pasta ohjeen mukaan suolavedessä. Ota keitinvettä talteen reilu desi. Yhdistä simpukat, sitruunamehuturaus, normisuola, tuore basilika, tomaattipyree, öljyt ja pippurit. Jätä hetkeksi marinoitumaan. 

Freesaa kasarissa sipulit ja lisää kuohukerma. Huuhtele pasta pikaisesti ja kaada kasariin. Sekoittele hyvin, lisää samalla keitinvettä ja parmesaania, joka saostaa kastikkeen. Lisää simpukkahässäkkä ja ja savulohipalat ja sekoittele varovasti. Siirrä lautasille, tässä vaiheessa parmesaania mahtuu taas lisää mukaan. Kirjolohenmäti, sormisuola ja kivat versot viimeistelevät annoksen. Eikä lisäpyöräytys mustapippuriakaan väärin ole. 

Munakoisopizzat

Kuka tykkää munakoisosta? Se on hyvää nyt!

Tämmöset pienet munakoisopizzat on aika käteviä. Noin sentin viipaleiksi, kevyt sively oliiviöljyllä, leivinpaperille ja 15 - 20 minuuttia uuniin. Päälle voikin sit laittaa lähes mitä vaan, mut ekaan kerrokseen öljyllä notkistettua tomaattipyreetä.

Tässä satsissa oli beluga-linssejä, kevätsipulia, kirsikkatomaattia. Ja sit toisessa oli basilikaa, fetaa, oliiveja, kirsikkatomaattia ja en ees muista mitä. Mitä nyt kaapista löytyy. Anjovikset toimii hyvin myös. Päälle vielä mozzarella ja jotain muuta juustoa ja sitten muutamaks minuutiks uudestaan uuniin. Varaudu, että nämä eivät ole sormisyötävää, sillä jäävät väkisin lötköiksi. Munakoiso paranee vasta lötköytymisvaiheessa. Lastalla lautaselle ja hyvin menee!

Toimii myös kesäkurpitsoilla, niitä ei tarvi esipaistaa, mutta niistä lähtee nestettä vähän reilummin eli voi vaikka vähän itkettää suolalla, jos tykkää.

Sillikaviaari (ja varhaisperunat)

Miksiköhän tätä kutsutaan kaviaariksi? Varmaan sama jekku kuin munakoisokaviaarissakin eli källi, jota tyhmä possu ei ymmärrä. Ruotsissa tämä tunnetaan myös nimellä gubbröra, vaikkakin ihan oikeaoppisesti siihen pitäisi tulla anjovista.

Erittäin maukkaalta tämä maistuu varhaisperunoiden tai saaristolaisleivän kanssa, mutta lava on vapaa. 

Sillikaviaari

• 1 keitetty kananmuna pilkottuna
• 1 pieni keltasipuli pilkottuna
• 0,5 rkl kapriksia
• 1 rkl tilliä hakattuna
• 1 matjessillifilee pilkottuna
• 1 tl sitruunamehua
• hiukan sitruunankuorta raastettuna
• 4 rkl ranskankermaa
• 1 rkl majoneesia
• muutama rouhaisu mustapippuria

Sekoita kaikki ainekset. 

Eikö kalan käsittely suju? Opettele hauen fileointi ruodottomaksi

Pro Kala ry julkaisi viime keväänä Vedestä ruokapöytään -nimisen videokirjaston. Videoilla ja animaatioilla esitellään kala-alaa, annetaan vinkkejä kalan käsittelyyn ja opastetaan kalan käyttöön ruoanlaitossa.

Videokirjasto perustettiin vastaamaan kuluttajien tarpeeseen tietää enemmän kalasta, kalatoimialasta ja kalan käsittelystä.

– Hyville ohjeille on aina käyttöä, ja esimerkiksi kalan fileoiminen on helpointa esittää videolla. Tekstimuotoinen ohje voi olla vaikea ymmärtää, mutta videolta näkee helposti, kuinka fileointi tehdään, Pro Kala ry:n toiminnanjohtaja Katriina Partanen sanoo.

Vinkki- ja ohjevideoiden lisäksi kirjastossa on minidokumentteja ja animaatioita, joissa esitellään kotimaista kalataloutta sekä kalan matkaa ruokapöytään.

– Ruoan alkuperä kiinnostaa, ja meidän kestävää, ympäristö- ja ilmastoystävällistä kalatalouttamme kelpaa esitellä, Partanen toteaa.

Videoille on selkeästi kysyntää, sillä niitä on katsottu jo yli 50 000 kertaa. Suosituimmaksi on noussut hauen fileoimista esittävä video.

– Moni mieltää juuri hauen hankalaksi käsitellä. Oli hauen pyydystänyt hopeakoukulla kalatiskiltä tai itse vaikkapa virvelillä, videon avulla fileointi sujuu, Partanen vakuuttaa.

Välineillä on kuitenkin oma vaikutuksensa.

– Fileoinnissa kannattaa muistaa käyttää mahdollisimman terävää veistä. Tylsällä veitsellä on ammattilaisenkin hyvin vaikea saada siistejä fileitä, Partanen muistuttaa.

Videokirjasto laajenee edelleen, ja videoita lisätään kesän ja syksyn mittaan sitä mukaa kun niitä valmistuu.

Ja tästä pääsee pomppaan suoraan videoon, jossa hauki saadaan pöytään ilman piikkejä. 

Miten keität täydelliset uudet perunat?

Jotenkin olen aina ajatellut, että kaikki tietää, miten keitetään uudet perunat. Vaan kun ei tiedä. Mutta ei se ole niin vaikeaa, vaikka onkin kemiaa. Kemian osuutta ei tarvitse ymmärtää, riittää, että tekee hommat oikein. Tee siis näin:

1. Valitse tasakokoisia perunoita. Tai jos et, laita edes isoimmat kiehumaan ensin. 

2. Laita pestyt ja harjatut perunat kiehuvaan veteen. Vettä saa olla juuri sen verran, että perunat peittyvät. Lataamalla potut kiehuvaan veteen saat murhattua perunassa rietastelevan pektiinientsyymin, ja lopputulos on pehmeä eikä käppäränkoppura.

3. Keitinvedessä pitää olla suolaa. Suola sekä pitää perunaa paremmin koossa että tuottaa lopputuloksen, joka ei ole vettynyt. Sopiva määrä karkeaa suolaa on n. 1 - 1,5 tl per keitinvesilitra. Jos kuitenkin unohdit suolan, osmoottinen paine vesitti perunasi. 

3. Älä keitä yli. Uusi peruna kypsyy koosta riippuen 8 - 20 minuutissa. Jos sinulla on taipumusta ylikeittämiseen, valitse annabelle, se antaa hiukan anteeksi. Jos kuitenkin satuit keittämään liikaa, tee hyrskypottuja. Heitä perunoiden päälle kattilaan kasa tilliä, pilkottua sipulinvartta, voita, muutama ruokalusikallinen smetanaa tai ranskankermaa, töräys sitruunamehua, suolaa ja hieman mustapippuria. Laita kansi kiinni ja hölskyttele voimakkaasti, hyrskypottu saa hiukan hajotakin. 

 4. Kun peruna on lähes kypsä, kaada vesi pois ja laita pari talouspaperiarkkia perunoiden päälle. Näin saat ylimääräisen kosteuden kaikkoamaan, ja kypsyminenkin jatkuu vielä hetken. 

Savupaahdettua kukkakaalia ja munakoisoa (vegaaninen): Ravintola Blanko, Turku

Blankossa voit pistäytyä aivan Turun keskustassa Auransillan kupeessa. Päivällä paikkaan kannattaa poiketa lounaalle, mutta yhtä lailla Blanko toimii iltaravintolana. Atmosfääri on rento, vanhaan rakennukseen on fuusioitu moderniakin maisemaa ja homma toimii. 

Ruokapuolella lammaspasta niittää mainetta klassikkoannoksena, mutta meikälle maistuu enemmän savupaahdettu kukkakaali ja munakoiso. Tähän vegaaniseen annokseen kuuluu myös avokadoa, omenaa, bulguria, kikherneitä, granaattiomenaa ja babaganoush-jogurttia. 

Käykääpä kurkkaamassa. Varma makunautinto.

Aurakatu 1
20100 Turku

+358 2 233 3966
ravintola@blanko.net

Helppo ja maukas raparperipiirakka

Tämä ohje on suoraan K-ruuan reseptipankista napattu. Mitäpä sitä hyvää muuttamaan. Valmistuksessa menee vain pieni hetki, ja lopputulos on mahtava.

Raparperipiirakka    

     Pohja:

2 dl vehnäjauhoja
1 dl kauraleseitä
1/2 dl sokeria tai fariinisokeria
1tl leivinjauhetta
1/2 tl kanelia
1 dl voita tai leivontamargariinia sulatettuna
1 kananmuna

Täyte:

5 dl tuoretta raparperia viipaleina

1 tlk laktoositonta kermaviiliä

1 kananmuna
1 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria

Valmistus:
1. Sekoita vehnäjauhot, leseet, sokeri, leivinjauhe ja kaneli kulhossa. Lisää jäähtynyt rasva ja muna sekoittaen.
2. Levitä taikina piirakkavuoan pohjalle ja reunoille. Levitä päälle raparperipalat.
3. Sekoita kermaviili, muna, sokeri ja vaniljasokeri. Kaada seos piirakan päälle.
4. Paista 200 asteessa uunin alimmalla tasolla 30 - 35 minuuttia. Tarkkaile, etteivät reunat pääse palamaan. Anna jäähtyä ennen tarjoamista.

Raparperinhimosi tuskin meni vielä ohi, joten poikkea vielä katsomaan muita ideoita: 

• raparperi-nektariinisalsa
• valkosuklainen raparperi-ricottajuustokakku
• raparperi-mansikkakeittomehujää
• raparperi-siiderikastike vaalealle kalalle

Vegaaninen Pasta e Fagioli tai ihan vaan Pasta fasuli

Italian keittiöstä ei välttämättä tule heti pavut mieleen, mutta pitäisi tulla. Pohjois-Italiassa papuja viljellään maasta taivaaseen, eikä kukaan voi jäädä paitsi papujen syömiseltä. Maaseudulla niitä tarjotaan makkaroiden kanssa, syödään pastan seassa, keitoissa, padoissa ja muhennoksissa. Yhtä hyvin papuihin voi törmätä oli sitten kyseessä antipastot, side dishit tai pääruuat.  

Pasta fasulin salainen lyömäase on soffritto: sellerin, sipulin ja porkkanan täydellinen yhdistelmä tuottaa tuloksena sopivasta makeutta, karvautta ja maukkautta. Soffritto ei suinkaan kuulu ainoastaan pasta fasuliin, vaan on olennainen osa italialaista keittiötä. Soffritto syntyy kypsyttelemällä hiljaisella lämmöllä kuutioituja kasviksia. Itse lisään mukaan vielä lopuksi valkosipulia, sillä eihän ilman sitä voi elää.

En oikeastaan edes tiedä, millainen oikean pasta fasulin pitäisi olla, vai onko sellaista olemassakaan. Riippuu ehkä myös siitä, missä päin Italiaa satut olemaan. Vaihtoehtoina on soppaa, sakeaa soppaa, pataa, muhennosta ja vaikka mitä. Itse ajattelin, että kiva olomuoto olisi jotain muhennosta muistuttavaa. Ja niin se olikin.

Pasta e Fagioli eli Pasta fasuli

• 2 rkl oliiviöljyä
• 2 porkkanaa
• 1 varsi sellerinvartta
• 1 iso sipuli
• 5 valkosipulinkynttä
• 0,5 rkl tomaattipyreetä
• 500 g tomaattimurskaa
• 0,5 rkl etikkaa
• 0,5 rkl sokeria
• 10 dl kasvislientä
• 200 g vegaanista chorizoa
• suolaa ja mustapippuria
• 4 dl pastaa (keittämättömänä)
• valkoisia papuja
• puoli puskaa persiljaa
• ravintohiivahiutaleita

Pilko porkkana, selleri ja sipuli pieniksi kuutioiksi ja freesaa oliiviöljyssä muutama minuutti. Lisää sekaan pilkotut valkosipulit, mutta älä polta niitä. Kärventynyt valkosipuli pilaa tämänkin ruuan. Lisää pyree, tomaattimurska, etikka, sokeri ja kasvisliemi. Anna poreilla nelisenkymmentä minuuttia minuuttia pienellä lämmöllä. Paista chorizopalat pannulla ja kypsennä pasta omassa kattilassaan. Lisää chorizot ja lisää tarvittaessa suolaa sekä mustapippuria. Lisää pastat ja hakattu persilja. Annoksen päälle sopii kivasti ravintohiivahiutaleet. Varsinkin siinä vaiheessa, kun olet jo laskenut annoksen päälle homehtunutta parmesaania, lusikoinut sen pois ja muuttanut annoksen ravintohiivahiutaleilla vegaaniseksi. 

Vegemi-sovellus tuo ruokakasvatuksen perheiden ulottuville ja herättää kasvisten supervoimat eloon

Ravitsevan ruuan puolesta toimiva yhteiskunnallinen yritys Venner julkaisee lapsille suunnatun veloituksettoman sovelluksen innostamaan lapsia hedelmien ja kasvisten runsaampaan syöntiin. Sovellus on ladattavissa sovelluskaupoista veloituksetta 15.6 alkaen. Tuote lanseerataan innovatiivisessa yhteistyössä Suur-Seudun Osuuskauppa SSO:n kanssa, jossa tuodaan Vegemi sekä kasvisten supervoimat osaksi myymäläkokemusta Prismojen, S-marketien ja Salejen hedelmä- ja vihannesosastoilla. 

Tutkimustulokset leikki-ikäisten päivittäisestä kasvisten saannista ovat hätkähdyttäviä sillä Suomessa 99% lapsista ei saa tarpeeksi kasviksia, hedelmiä tai marjoja päivittäin, vaikka kasvisten riittävä saanti on kestävän terveyden edellytys. Matala kasvisten saanti koskee koko väestöä; miehistä vain 14% sai tarpeeksi kasviksia päivittäin, kun naisista taas 22%, kertovat eri tutkimukset.

Vegemi-sovellus tuo Vennerin ruokakasvatuksen kaikkien ulottuville  

Venner on olemassa, jotta ravitseva ruoka kuuluisi kaikille. Tätä tukeakseen Venner on kehittänyt uuden sovelluksen lapsille, ja se on ladattavissa veloituksetta sovelluskaupoissa 15.6 alkaen. Sovelluksessa seikkailee fiktiivinen hyvä vatsabakteeri Vegemi, joka rakastaa kasviksia ja saa niistä supervoimia. Supervoimat on luotu kasvisten sisältämistä vitamiineista sekä kuiduista, hyväksyttyjen terveysväitteiden pohjalta. 

Sovellus kuvatunnistaa oikeita kasviksia sekä hedelmiä, ja palkitsee niiden kuvaajan hahmon supervoimilla. Sovellus sisältää myös leikki-ikäisille sopivia minipelejä, ja tulee kannustamaan koko perhettä kasvisten saannin lisäämiseen leikin, äänitarinoiden sekä teknologian kautta. Hahmoa pitää muistaa syöttää tasaisesti, muuten se voi huonosti. Kasvisten ja kuitujen monipuolinen saanti on hyvin olennaista myös ihmisen terveen mikrobiomin kannalta. 

“Kasvisten käyttäminen arjessa on pitkälti tottumiskysymys, ja tähän perheet tarvitsevat tukea. Kun saamme lapset tottumaan kasvisten eri makuihin sekä ymmärtämään linkin hyvinvoinnin sekä kasvisten saannin välillä, tulevat kasvikset osaksi arkea leikin kautta. Tällä on suuri vaikutus perheiden hyvinvointiin. Kasvisten suositusten mukainen saanti on yksi parhaista sekä helpoimmista tavoista ennaltaehkäistä tulevaisuuden sairauksia sekä yhteiskunnan kasvavia terveydenhuollon kustannuksia”, huomauttaa Tuulia Järvinen, yksi Vennerin perustajista.

Vegemi myymälöissä 

Sovellusta voi käyttää kotona lasta kannustaessaan kasvisten syöntiin, mutta kasvisten supervoimat esiin tuova konsepti täydentyy hedelmä – ja kasvisosastolla kaikissa Suur-Seudun Osuuskauppa SSO:n alueen Prismoissa, S-marketeissa ja Saleissa kesäkuusta alkaen. Myymälämateriaalit linkittävät kokemuksen saumattomasti sovellukseen, ja jo Vegemin löytäminen kasvisten seasta on leikki-ikäisille elämys kaupassa. SSO haluaa varmistaa, että alueen lapsiperheet inspiroituvat pitämään huolta itsestään kasvisten kautta. Yhteistyö SSO:n kanssa mahdollistaa sovelluksen veloituksettoman käytön kuluttajalle. 

”En malta odottaa lasten reaktioita nähdessään Vegemin seikkailuja. Mikä sen parempaa, jos saamme Vegemin myötä lapset innostumaan entistä monipuolisemmin kasviksista. SSO:lle on tärkeää missionsa mukaisesti tehdä omasta kotiseudusta parempaa paikkaa elää ja tämä on yksi hyvin konkreettinen keino edistää perheiden hyvinvointia, sanoo Anu Karppinen SSO:lta. 

”Suuret yhteiskunnalliset haasteet vaativat ennakkoluulotonta yhteistyötä eri toimijoiden välillä sekä uudenlaista ajattelua. Olemme iloisia, että SSO tarttui haasteeseen kanssamme – on aika tehdä kasviksille se sama, mitä on jo vuosia tehty epäterveellisten elintarvikkeiden myynninedistämisen eteen. Kaikilla on oikeus saada terveyttä edistävän ruokavalion hyödyt osaksi elämäänsä niin halutessaan, ja kaupan rooli on tässä keskeinen. Vegemin ja kaupan välinen yhteistyö avaa kasvisten värikkään maailman yhä useammalle lapsiperheelle.” Tuulia Järvinen iloitsee. 

 

Päärynä-sinihomejuustosalaatti

Käytiin pienellä saarireissulla ja kyselin porukalta, mitä syötäis. Voi Possu, et ehkä itse muista edes tehneesi tätä joskus, mutta voisitko tehdä sitä ihanaa päärynä-sinihomejuustosalaattia, jota joskus ajat sitten teit. No joo, en muistanut, mutta koska tossa ei oikeestaan oo kuin ihan muutama raaka-aine, niin miksipä ei. Ja maistuvaakin vielä. 

Päärynä-sinihomejuustosalaatti

päärynää

sinihomejuustoa

saksanpähkinöitä

sipulinvartta

1 rkl oliiviöljyä

2 rkl appelsiinimehua

mustapippuria 

suolaa

Kuori päärynää ja paloittele lautaselle. Pilko sipulinvarsi. Revi sinihomejuusto, pienennä hieman saksanpähkinöitä ja heitä seuraksi. Sekoita oliiviöljy ja appelsiinimehu ja lisää mustapippuria sekä suolaa. Kaada salaatin päälle. 

Kuohkean kostea raparperipiirakka

Maisemakahvilan raparperipiirakka on klassikko raparperipiirakoiden joukossa. Itse tykkään silti tästä versiosta enemmän, maisemakahvilan piirakassa isoin ero tulee rahkasta. Muuten ovat hyvin samanlaisia. Molemmat mainioita, päättäkää itse.

Kuvassa oleva piirakka on tehty puolikkaana, siksi laitoin uunivuokaan. Kokonaisen voi siis hyvin tehdä uunipellille.

Kuohkean kostea raparperipiirakka

Pohja: 

2 dl kaurahiutaleita

3 dl vehnäjauhoja

3 dl sokeria

2 tl leivinjauhetta

0,75 tl ruokasoodaa

1 tl kardemummaa

1 tl kanelia

0,5 tl inkivääriä

1 dl sulaa voita

1 kananmuna

3 dl maitoa

Sekoita kuivat aineet keskenään ja kosteat aineet keskenään, sen jälkeen sekä kuivat että kosteat keskenään. Levitä taikina leivinpaperin päälle uuninpellille.

Täyte: 

7 dl raparperia siivuina/pilkottuina

Pilko raparperit. Heitä niihin sokeri ja kaneli, pyörittele vähän ja anna mehustua 15 minuuttia. Sekoita. 

Sokerimurut: 

0,5 dl (50g) voita

1 dl kaurahiutaleita

1 dl vehnäjauhoja

1 dl sokeria

Nypi ainekset muruiksi ja heittele satunnaisesti piirakan päälle. Paista 200 asteisessa uunissa n. 30 minuuttia. Piirakka on parasta vasta seuraavina päivinä. Ekana päivänä olomuoto on kuohkea, mutta tiivistyy jääkaapissa. 

Lähde: Pixabay / Planet_fox

Ravintola Aune – Turku

Tein juuri FB-päivityksen käynnistäni Ravintola Aunessa. Mutta miksen laittaisi siitä tännekin, koska paikka ansaitsee kaiken huomion. Tässä suora copy-paste FB:sta. 

"Arvostan kyllä aina, kun ravintolan listalla on kalapuikot, ja fiilikseni lisääntyy, kun hauki on raaka-aineena. Aunen synttäreillä maistelin eilen lumoavaa puikkoa, johon tuli potkua hauesta ja kylmäsavulohesta. Täydellinen kuori, tasapainoinen maku ja kuohkea massa, olipa hyvää. Missähän muualla on Turussa kalapuikot listalla? Komppelissa on loistavat turskanugetit, mutta onko vielä muita, nyt saa ilmiantaa!

Tietty itsekin voi tehdä: Polkkapossu-blogissani on tarkempi ohje, mutta tiivistettynä homma lähtee niin, että hauki vedetään massaksi, maustetaan ja paistetaan elmukelmuun käärittynä uunissa 95 asteessa 20 minuuttia. Sitten paneroinnit päälle.

Aunen eilen julkaistulla uudella ruokalistalla on myös maksaburgeri. Todettakoon, että valinta oli vaikea tuon ja kalapuikkojen välillä. Onneksi Auneen pääsee aina uudestaan, paikka on todella kiva, menkääpäs tsekkaan. Ja loistavat ravintoloitsijat Pia ja Janne, kiitos!

Listalta lisäpoimintoja: tapaksia, burgeri, ehkä hieman viiniäkin:

- Friteeratut punajuuripallerot, basilika-aiolia ja marinoitua punasipulia

- Manchegoa, chilihilloa ja keksiä (tätä en ole maistanut,mutta on kuulemma jumalainen yhdistelmä)

- Skagen, jossa pohjana valkosipuliciabattaa

- Punajuuriburgeri

- Common People Barbera -punaviini (Ruotsi)"

Valitse ostoskoriin kotimaista ruokaa – Hyvää Suomesta

Korona-aika herätti suomalaiset kotimaisen ruoan arvostukseen. Aika sai monet miettimään ruoan alkuperää, missä oma ruoka on tuotettu ja miten kotimaisen, turvallisesti tuotetun ruoan voi tunnistaa.

Kotimaiseen ruokaan liittyy paljon positiivisia asioita kuten työllisyys, ruokaturva, alan toimijoiden vahva ammattitaito sekä monipuolinen, maittava ja terveellinen ruokatarjonta. Kuluttajat etsivät yhä useammin tietoa ruuan alkuperästä. Se on hyvä, sillä jokainen kuluttaja voi vaikuttaa ruokaketjuun ja sen tulevaisuuteen omalla toiminnallaan: valitsemalla ostoskoriin kotimaista ruokaa huolehdimme yhdessä myös suomalaisen ruoantuotannon tulevaisuudesta.

Monta syytä suosia kotimaista ruokaa

Suomalainen ruoka on turvallista kolmella eri tasolla: puhtaan luonnon, korkean osaamistason ja toimivan valvonnan ansiosta. 

– Turvallisuus lähtee luonnosta, sillä maaperämme, vesivarantomme ja ilma täällä on poikkeuksellisen puhdasta. Korkea osaamistaso viittaa osaavaan elintarvikeketjuun aina pellolta pöytään ja valvontaa toteutetaan niin tuotannossa, jakelussa kuin elintarvikkeen myynnissäkin, Ruokatieto Yhdistyksen toiminnanjohtaja Anni-Mari Syväniemi havainnollistaa. Luontomme puhtaus voi olla monelle itsestäänselvyys, mutta Syväniemi pohtii, että koronaepidemian aikana arvostuksemme turvallista tuotantoa kohtaan on noussut.

Kotimaisen ruoan arvostus nousi koronapandemian alussa selkeästi. Juuri tämä, suomalaisen ruoan arvostuksen ja menekin lisääminen, on yksi Ruokatiedon toiminnan tavoitteista. 

– Kun meillä on tietoisuus siitä, mistä ruoka tulee ja mitä sen aikaansaaminen vaatii, myös suomalaisen ruoan arvostus lisääntyy. Arvostus puolestaan vähentää ruokahävikkiä, mikä lisää ruoan kestävyyttä. Tällöin ruokaa vaalitaan paremmin ja raaka-aineet käytetään tarkemmin, Syväniemi linjaa.

Koronatilanne osoitti meille myös maamme omavaraisuuden ja huoltovarmuuskeskustelun ajankohtaisuuden. Käytännössä huoltovarmuus tarkoittaa Huoltovarmuuskeskuksen mukaan kykyä selviytyä kriisioloissa mahdollisimman vähin erityisjärjestelyin. 

– Huoltovarmuuteen liittyy se, miten ruokaketju toimii maatilalta prosessoinnin kautta kaupan hyllylle – turvallisesti, terveellisesti ja maistuvasti, Syväniemi selittää ja jatkaa: 

– Suomessa omavaraisuusaste vaihtelee tuoteryhmittäin 70–100 % välillä. Esimerkiksi viljaa, kananmunia, maitoa ja lihaa meillä on hyvin omasta takaa. Sen sijaan monien vihannesten ja hedelmien osalta olemme pitkälti riippuvaisia tuontitavarasta.

– Kun meillä on tietoisuus siitä, mistä ruoka tulee ja mitä sen aikaansaaminen vaatii, myös suomalaisen ruoan arvostus lisääntyy. Arvostus puolestaan vähentää ruokahävikkiä, mikä lisää ruoan kestävyyttä. Tällöin ruokaa vaalitaan paremmin ja raaka-aineet käytetään tarkemmin, Syväniemi linjaa.

– Kun ulkopuolinen kaaos ahdistaa, tuovat arkiset asiat turvaa ja järjestystä elämään: tärkeintä on pitää kiinni arkirytmistä ja hyvästä syömisestä. Syväniemi muistuttaa, että mahdollisuuksien mukaan ruokahetki kannattaa mahdollisuuksien mukaan jakaa jonkun kanssa, sillä yhdessä syöminen luo elämään hyvinvointia ja iloa monella tasolla.

Hyvää Suomesta -merkki on tae kotimaisesta raaka-aineesta ja työstä

Suosithan suomalaista ruokaa? Hyvää Suomesta -merkki on ainoa elintarvikkeiden alkuperämerkki, joka on tae sekä suomalaisista raaka-aineista että työstä. Kun valitset Hyvää Suomesta -merkityn tuotteen, voit olla varma, että kaikki siinä käytetty maito, liha, kala ja muna ovat aina 100 % suomalaista. Sama edellytys koskee kaikkia yhden ainesosan tuotteita. Jos raaka-aineita on useita, on niiden yhteenlasketun suomalaisuusasteen oltava vähintään 75 %.

Kotimaisten raaka-aineiden lisäksi Hyvää Suomesta -merkki on aina lupaus suomalaisesta työstä. Kaikki Hyvää Suomesta -merkin tuotteet pakataan ja valmistetaan aina Suomessa.

Hyvää Suomesta -merkki on suomalaisten pakattujen elintarvikkeiden alkuperämerkki

• Merkki kertoo suomalaisesta raaka-aineesta ja työstä: kotimaisen raaka-aineen lisäksi lopputuotteen valmistus ja pakkaaminen tehdään Suomessa.
• Liha, kala, muna ja maito sellaisenaan ja osana muita elintarvikkeita on aina 100 % suomalaista.
• Jos merkityssä pakkauksessa on vain yhdenlaista raaka- ainetta, sen on oltava 100 % suomalaista.
• Monen raaka-aineen tuotteessa raaka-aineen suomalaisuusasteen on oltava vähintään 75 %. Keskimäärin Hyvää Suomesta -tuotteiden kotimaisuusaste noin 95 %.
• Merkki on käytössä noin 360 eri elintarvikevalmistajalla, yhteensä liki 12 000 eri tuotteessa.
• Merkin käyttöä valvotaan säännöllisin auditoinnein. 
• Merkkiä saavat käyttää Ruokatieto Yhdistys ry:n jäsenorganisaatiot.
• Tunnistat Hyvää Suomesta -tuotteen joko tuotepakkaukseen tai sen etikettiin painetusta merkistä. 
• Pakkausten lisäksi kannattaa etsiä Hyvää Suomesta -merkkiä hyllynreunaetiketeistä: esimerkiksi S-ryhmällä nämä on käytössä valtakunnallisesti, K-ryhmällä osassa kaupoista.

Uppomunan valmistaminen

Uppomuna! Se on herkkua se, eikä ole lainkaan hankala valmistaa.

 
1. Riko muna kippoon (tai suoraan siivilään).
2. Kaada varovasti siivilään ja anna valkuaisen kimppuun kiinnittyneen veden pudota altaaseen. Varsinkin jos ei ole tuore muna, saattaa olla kertynyt ylimääräistä vettä.
3. Lämmitä vesi kiehuvaksi, ota pois liedeltä.
4. Jos haluat, lisää hieman etikkaa maun vuoksi. Etikalla ei kuitenkaan ole vaikutusta esteettiseen lopputulokseen, vaikka joku toisin väittääkin.
5. Pyöräytä veteen kauhalla rauhallinen kierre ja kaada muna varovasti siihen. Eikä siinä tarvitse edes välttämättä olla tuota pyörrettä, kunhan ei ihan paikalleen laskeudu. Pidä muna aluksi pienessä liikkeessä.
6. Ota pois 5 min päästä esim. reikäkauhalla. Anna kuivua hetki joko siinä kauhassa tai talouspaperin päällä. Jos valitsit jälkimmäisen, tiedä, että saattaa tulla hankaluuksia munan siirtämisessä paperilta.

Piimärieskat

En oikeastaan ikinä juo piimää, mutta leivonnassa piimällä on paikkansa. Varsinkin kotitekoiset sämpylät säilyvät tuoreina huomattavasti pidempään, kun nesteestä korvaa piimällä 20%. Myös piimäjuusto maistuu possulle. Rieskoista puhumattakaan. 

Piimärieskat

• 1 dl kaurahiutaleita
• 2 dl vettä
• 2 dl piimää
• 0,75 tl suolaa
• 1 kananmuna
• 2 rkl voita sulatettuna
• 1 tl leivinjauhetta
• 3 dl sämpyläjauhoja

Keitä kaurahiutaleista vedessä puuroa. Tai valmista mikrossa, kuten minä: 700 W / 2 minuuttia 40 sekuntia. Sekoita piimä, suola, muna ja voi jäähtyneen puuron sekaan. Sekoita leivinjauhe sämpyläjauhoihin ja sekoita märkien aineiden kanssa. Nostele lusikalla pellille kekoja ja painele jauhotetuin käsin rieskoiksi. Paista 250 asteessa kymmenisen minuuttia tai kunnes saat kauniin värin.

Rieskojen kanssa voi fiilistellä vaikka Ane Brunia: 

SYÖ!-viikot täyttää 25 vuotta – tsekkaa Turun paikat

Tämän vuoden ensimmäisiä SYÖ!-viikkoja vietetään 11.–24.3.2022. Mukana olevat ravintolat voivat halutessaan lisätä mukaan erillisen juhlatarjouksen, jonka sisällön ja hinnan päättävät ravintolat itse. Luvassa on siis herkullisia extratarjouksia kaikille SYÖ!-faneille! 

- Halusimme tuoda juhla-annoksen tämän vuoden kampanjoihin lisäämään railakasta SYÖ!-meininkiä ja tarjoamaan asiakkaille vielä enemmän syitä lähteä tutustumaan uusiin ravintoloihin, kampanjapäällikkö Late Fenander kertoo. 

- Juhlatarjouksen ansiosta myös ravintolat saavat mahdollisuuden esitellä tarjontaansa monipuolisemmin kampanjan puitteissa.

Kurkkaa Turun paikat. Paljon on hampurilaista ja pitsaa tarjolla, on toki muutakin. 

Välipalaksi Santa Marialla maustettua mainiota tangoilua. 

SYÖ!-viikkojen huikea kasvutarina

Pyöreä kolikko, kymmenen euron hinta ja iloista SYÖ!-tunnelmaa useamman kerran vuodessa. Vaikka moni tunnistaa SYÖ!-viikot hyvin edellisestä kuvauksesta, suosittu ravintolatapahtuma ei ole suinkaan aina toiminut tällä konseptilla. 

Kaikkien aikojen ensimmäisillä SYÖ!-viikoilla oli mukana 36 helsinkiläisravintolaa aina klassikkoravintoloista yökerhoihin. Mukana olivat muun muassa klassikkoravintolat Lehtovaara, Kosmos ja Elite sekä yökerhoinakin tunnetut Planet Hollywood ja Zetor.

25 vuodessa osallistujamäärä on moninkertaistunut ja kampanja levinnyt myös Helsingin ulkopuolelle. Tällä hetkellä SYÖ!-viikolle osallistuu keskimäärin sata ravintolaa, jotka tuovat tarjolle yhdestä kolmeen maukasta kympin annosta.

SYÖ!-viikot pähkinänkuoressa:

SYÖ!-viikot on Cityn legendaarinen kampanja, jossa ravintolat tarjoavat annoksia 10 eurolla Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Keravalla, Turussa, Tampereella ja Lahdessa. Kampanjaa on järjestetty 25 vuotta, ja se kasvaa uusilla ravintoloilla joka vuosi. Myös samat ravintolat lähtevät mukaan kampanjaan yhä uudestaan ja uudestaan.

  

Suomalaisen ruokapöydän suosituimmat leivät on tehty rukiista

Tänään maanantaina 28.2. on taas suomalaisen kansallisruoan, ruisleivän, päivä. Rukiin päivää vietetään nyt jo kuudetta kertaa. Ruisleivällä on vahva asema suomalaisten sydämissä: suomalaisten suosikkileipä leivotaan rukiista.

Suosituimmat leivät suomalaisessa ruokapöydässä on tehty rukiista. Leipätiedotuksen ja Pro Ruis ry:n vuonna 2021 tekemän kuluttajatutkimuksen vastaajista 79 % kertoo valitsevansa mielellään rukiisen leivän. Tutkimuksen mukaan kuluttajat mieltävät ruisleivän myös terveellisimmäksi leipävaihtoehdoksi: 87 % vastaajista pitää ruisleipää terveellisenä, kertoo Leipätiedotuksen projektikoordinaattori Terhi Virtanen. 

- Suomalaiset syövät eniten ruista koko maailmassa ja se maistuu meille parhaiten leipänä, Virtanen toteaa.

Ruis – täysjyvän kuningas

Ruis on tärkein täysjyvän lähde suomalaisten ruokavaliossa. Tämä käy ilmi THL:n vuonna 2021 tekemästä Finravinto 2017 -julkaisuun perustuvasta tutkimuksesta. Tutkimuksen mukaan miehet saavat keskimäärin 63 grammaa ja naiset 47 grammaa täysjyvää päivässä. Tästä jopa yli puolet saadaan ruisleivästä. Miesten täysjyvän saannista rukiin osuus on jopa 60 % ja naisillakin rukiin osuus on yli puolet. Yksi ruisleipäviipale sisältää täysjyvää 14 grammaa ja lautasellinen ruispuuroa 28 grammaa. 

Täysjyvän riittävä saanti pienentää riskiä sairastua moniin kansantauteihin, kuten tyypin II diabetekseen, sydän- ja verisuonisairauksiin sekä paksu- ja peräsuolen syöpiin. Riittävä määrä täysjyvää ravinnossa on apuna myös painonhallinnassa.

Mitä Polkkapossu suosittelee tehtävän?

No ihan ehdottomasti näitä nopeasti pelliltä hupenevia kuminaisia ruis-spelttileipäsiä. 

Miten oikaista lasagnen teossa?

Mielestäni lasagne ei ole millään mittapuulla isotöinen juttu. Silti aina välillä ajaudun keskusteluun, jossa joku moukka minulle tällaista huuteleekin. Koska olen tänään(kin) todella armollisella tuulella, jaan teille kaikille pienen helpotuksen, jolla laiskimmatkin jaksavat hyvin lassensa valmistaa.

Isotöisimmät jututhan lasagnessa ovat valkokastikkeen (juustokastikkeen) tekeminen ja kastikekattilan peseminen. No tällä kikalla säästyt molemmilta. Unohda koko valkokastike ja korvaa se Valion Ruoka & Dippi Koskenlaskija cheddar -juustokastikkeella. Jonka kirjoitusasu on vähintäänkin epäilyttävä Valion omilla sivuilla. Voit sekoittaa juustokastikkeen suoraan tomaattikastikkeen sekaan. Joskus saattaa leikatakin, mutta sillä ei ole lassessa oikeastaan mitään merkitystä.  

Lammas-aprikoosipilahvi

Edellisen postauksen jälkeen tuli muutama reseptikysely tuosta lammas-aprikoosipilahvista. Osasin jo vähän aavistaakin, sillä possun vaisto on kuin valmis katsaus tulevaisuuteen.

Lammas-aprikoosipilahvi

Lammaspullat

• 300 g lampaan jauhelihaa
• 2 rkl oliiviöljyä
• 1 pieni keltasipuli
• kurkumaa
• juustokuminaa
• fenkolinsiemeniä
• suolaa
• pippuria

Pilko sipuli hyvin pieneksi, sekoita kaikki ainekset ja pyörittele hieman peukalon päätä suuremmiksi pyöryköiksi. Paista rasvassa kypsiksi. 

 

Aprikoosipilahvi

• basmatiriisiä (neljän annos)
• 150 g kuivattua aprikoosia
• 1 keltasipuli
• kurkumaa
• juustokuminaa
• kanelia
• kardemummaa
• kanalientä
• tomaattipyreetä
• persiljaa
• korianteria 

Huuhtele riisi kolmeen kertaan siivilässä, jotta saat siitä mahdollisimman irtonaista. Laita pilkotut aprikoosit likoamaan veteen vähintään vartiksi. Pilko keltasipuli ja freesaa hetki oliiviöljyssä kattilassa. Lisää mausteet ja riisit ja freesaa niitä myös. Lisää kanalientä aina tarpeen mukaan ja keitä riisi sopivan kypsäksi. Sekoita mukaan tomaattipyree ja aprikoosit. Ja hetken päästä lammaspyörykät. Silppua päälle reilu määrä persiljaa ja korianteria.

Turkkilainen kattaus

Vaikka turkkilaisesta ruuasta tuleekin helposti mieleen kebabit, kannattaa koittaa jotain muutakin. Moninaisuus on valtavaa, ja Turkissa on aina jotain syötävää tarjolla. Vähintään oliiveja napsitaan pitkin päivää. 

Aloin oikein miettiä, mikä minulle määrittää turkulaisen ruokakulttuurin. Äkkiä mieleen tulivat eri tavoilla täytetyt kasvikset, kokonaiset grillatut kalat, jugurttikastikkeet, öljyt, juustot, leivät, sumakki, hunaja, valkosipuli, ruusuvesi ja etikkasäilykkeet. Niin ja tietysti nuo erilaiset kebabit ja lammasvartaat. Joko tuli nälkä? Tuli kyllä. 

Mutta juu, esim. tällaista kattausta voisit koittaa. Laitan tähän vain pari ohjetta, näitä on helppo hakea netistä. 

Gozleme (pinaatilla, fetalla ja mozzarellalla täytetty lättänäleipä)
Hummus
Kofta-aprikoosipilahvi
Haydari (jugurttidippi)
Turkkilainen saksuka
Vesimeloni-fetasalaatti
Marinoidut oliivit

Haydari

• 500 g turkkilaista jugurttia
• 3 isoa valkosipulinkynttä
• suolaa
• tilliä
• persiljaa

Pilko valkosipulit ja sekoita ainekset. Tilli saa maistua. Kaada ennen tarjoamista päälle oliiviöljyä.

Vesimeloni-fetasalaatti mintulla ja vehnäolutkastikkeella

• vesimelonia
• fetaa
• oliiviöljyä
• hunajaa
• oreganoa
• vehnäolutta
• minttua päälle

Leikkaa meloni kuutioiksi ja murustele päälle fetaa. Tee lopuista aineksista pieni kastike ja kaada päälle. Silppua päälle reilusti tuoretta minttua.