27.2.2020

Laatuviiniä Naantalista - Pohjoisen maut yhdistyvät ranskalaiseen viiniperinteeseen


Pieni viinitehdas saariston sydämessä

Yrityksen nimi viittaa Turun Kakskerran saarella olevaan historialliseen Brinkhallin kartanoon, jonka pihapiirissä sijaitsee yksi ensimmäisistä suomalaisista omenatarhoista. Itse Brinkhall Sparkling -viinitalo sijaitsee Naantalin Röölässä, jossa jokainen pullollinen valmistetaan käsityönä. Viinitehtaan tärkeimpiin arvoihin kuuluvat laatu ja kotimaisuus, ja näitä periaatteita noudattaen ensimmäiset omenakuohuviinit tulivat myyntiin vuonna 2017. Tuotteet ovat 99,9 % kotimaisia, ainoastaan hiiva tuodaan Sveitsistä. Viineissä käytetyt omenat viljellään Järvenperän omenatarhassa, viinitehtaan välittömässä läheisyydessä, ja niitä kohdellaan kuin viinirypäleitä Champagnen maakunnassa. Omenalajikkeet Lobo, Melba, Atlas, Raike, Åkero, Kaneli ja Antonovka mehustetaan tehtaan omissa tiloissa laadun takaamiseksi.

Omenakuohuviinit

Brinkhall’s Celebration Brut & Brinkhall’s Sparkling B Brut Samppanjamenetelmällä valmistetut premium-luokan kuohuviinit ovat seurustelujuomia parhaimmillaan. Perinteistä valmistustapaa noudattaen omenakuohuviinien ensimmäinen käyminen tapahtuu terästankeissa tarkkaan valvotussa lämpötilassa. Toinen käyminen tapahtuu pulloissa 8-15 kuukauden ajan. Valmistustapaa kutsutaan myös kaksoisfermentoinniksi, jonka ansiosta kuplat kypsyvät pitkään. Erittäin kuiva, hapokas omenakuohuviini kunnioittaa maullaan Suomea.

Alkon valikoimassa on sekä omenakuohuviiniä että jääviiniä. 


24.2.2020

Ilmastoystävälliset ruokavaliot vaalivat terveyttä - Papu-punajuurilasagne

Suomalaisen kuluttajan ilmastovaikutuksista noin 20 prosenttia aiheutuu ruoan kulutuksesta. Tutkijoiden mukaan ruoan ilmastovaikutusta voidaan vähentää 30–40 prosenttia ruokavaliota muuttamalla ja pitämällä huolta peltojen hiilivarastosta.
Kuva: Pixabay, silviarita

”Ilmastoystävällinen, ravitsemuksellisesti paras ruokavalio sisältää runsaasti juureksia ja muita kasviksia, palkokasveja, hedelmiä, marjoja ja täysjyväviljatuotteita, joita täydennetään maitotuotteilla, kananmunalla, kalalla ja lihalla. Vegaaniksi ei tarvitse ryhtyä”, painottaa ruoka-, ravitsemus- ja kotitalousneuvonnan kehitysjohtaja Marita Suontausta Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksesta.
Kasviksia kannattaa käyttää reilusti sellaisenaan, liharuokien jatkeena ja leivontaan. 
”Kasvikset sisältävät runsaasti terveyttä edistäviä flavonoideja. Lähellä tuotettujen kasvisten runsas käyttö on myös ympäristöteko. Kasvikset sitovat kasvaessaan ilmakehän hiilidioksidia ja niiden vaikutus ravinnepäästöihin on pieni.”
Huomio lihan määrään, alkuperään ja laatuun
Ruokavalion ilmastovaikutuksesta 45 prosenttia aiheutuu lihan ja lihatuotteiden kulutuksesta. Lihan kulutuksen vähentäminen on hyväksi ilmastolle ja oleellista suomalaisten terveydelle. Suurin osa suomalaisista saa ruokavaliostaan liikaa tyydyttyneitä rasvahappoja ja suolaa. Liikaa proteiinia saa 23% miehistä ja 15% naisista.
”Liharuokia on helppo muokata kasvispitoisemmiksi. Raastettuja juureksia voi lisätä jauhelihataikinaan tai -kastikkeeseen. Lihapadat saavat makua ja väriä kasviksista. Lihan osuus lautasella pienenee kuin vahingossa”, Suontausta vinkkaa.
Naudan hiilijalanjälki voi vaihdella 25-50 kilon välillä kypsää lihaa kohden.
”Hiilijalanjälkeen vaikuttaa eniten se, valitseeko kaupasta lypsykarjarotuista vai lihakarjarotuista naudanlihaa. Yhdistelmälihan päästöt ovat pienemmät, koska lehmästä saadaan sekä maitoa että lihaa.”
Lihan alkuperällä on merkitystä.
”Suomalainen naudanliha on hyvä valinta. Suomessa naudat syövät nurmea, eivät soijaa. Monivuotinen nurmipelto on hyvä hiilinielu”, Suontausta kertoo.
Pelkän naudan sijaan voi valita myös sika-nautaa tai broileria.
”Sian hiilijalanjälki on nautaa huomattavasti pienempi. Vielä hieman suurempi säästö saadaan, jos käytetään broilerinlihaa.”
Myös järvikalan käyttöä tulisi lisätä.
”Suomalaiset tuntevat hyvin kalan syönnin terveyshyödyt, mutta ilmastovaikutukset ovat vielä vieraampia. Erityisesti lahnan ja särjen käyttö on suositeltavaa. Niiden kannat ovat runsaat ja kalastaminen hidastaa vesistöjen rehevöitymistä”, Suontausta sanoo.
Luvut ovat RuokaMinimi-hankkeen loppuraportista (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja) ja Ilmastoviisas maatilayritys -julkaisusta (ProAgria Keskusten Liitto).
Kuva: Pixabay, Sharon Ang

Papu-punajuurilasagne (4–5 annosta)
200 g lasagnelevyjä
Punajuurikastike:
500 g (5–7 kpl) punajuuria
1–2 (150 g) palsternakkaa
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
0,5–1 punaista mietoa chiliä
1 rkl rypsiöljyä
500 g tomaattimurskaa
1 dl härkäpapu- tai soijarouhetta tai 2 dl kypsiä kidneypapuja
0,5 tl rouhittua pippuria
0,5 tl suolaa
0,5 tl oreganoa
0,5 tl basilikaa
Juustokastike:
7–8 dl kevytmaitoa
0,5 dl vehnäjauhoja
0,5 kasvisliemikuutiota
0,25–0,5 tl jauhettua muskottipähkinää
75 g voimakasta juustoraastetta (emmentalia)
1. Kuori ja raasta juurekset, kuori ja pilko sipulit ja hienonna chili. Kuullota pannulla öljyssä ensin sipulit ja lisää sitten muut aineet. Jatka kuullottamista hetki, lisää tomaattimurska, papurouhe ja mausteet ja anna kypsyä miedolla lämmöllä. (Lisää tarvittaessa 0,5 dl nestettä).
2. Valmista juustokastike: Kuumenna 5 dl maitoa ja sekoita vehnäjauhot 2 desilitraan maitoa. Lisää jauhosuurus kuumaan maitoon hyvin sekoittaen ja kypsennä sekoitellen miedolla lämmöllä kymmenisen minuuttia. Lisää liemikuutio ja muskotti sekä lopuksi juustoraaste, ohenna tarvittaessa maidolla.
3. Kaada tilkka molempia kastikkeita voidellun vuoan pohjalle (koko noin 18 x 28 cm) ja peitä lasagnelevyillä. Jatka samoin kerroksittain, niin että päällimmäisten levyjen päälle tulee vain juustokastiketta.
4. Kypsennä 180 asteessa noin 50 minuuttia, peitä leivinpaperilla loppuvaiheessa, että ei tummu liikaa. Anna vetäytyä peitettynä hetki ennen leikkaamista ja tarjoa vihreän salaatin kanssa.
Tattaria ja kasviksia (4 annosta)
2 dl kokonaisia tattarisuurimoita
3–4 dl vettä tai kasvislientä
1 rkl rypsiöljyä
1 pieni punasipuli
pala 100–200 g kaalia
pala 100–200 g kesäkurpitsaa
1 tl kuivattua yrttisekoitusta
0,25 tl suolaa
0,25 tl rouhittua pippurisekoitusta
1. Keitä tattari vedessä tai kasvisliemessä pakkauksen ohjeen mukaan.
2. Puhdista, kuori ja pilko kasvikset, hienonna sipuli, suikaloi kaali ja leikkaa kesäkurpitsa suikaleiksi.
3. Kuullota kasviksia öljyssä pannulla sekoitellen viitisen minuuttia ja mausta yrttisekoituksella sekä ripauksella suolaa ja pippuria. Vähennä lämpöä ja lisää sekaan tattari, josta mahdollinen ylimääräinen neste on valutettu pois. Tarjoa kalan tai lihan lisäkkeenä.
Vinkki: Samalla tavoin voit valmistaa muitakin viljalisäkkeitä, esimerkiksi ohraa ja kauraa. Vaihtele kasviksia kauden mukaan.

19.2.2020

Opetusravintola Taito tarjoaa mahdollisuuksia

Opetusravintoloissa lounastaminen kannattaa aina. Into, tarmo ja halu näyttää ovat useimmiten niin vahvasti läsnä, että laiskempaa alkaa pyörryttää. Ruokalistat ovat ammattilaisten hyväksymiä ja itse ruuat tulevien ammattilaisten tekemiä. Jos vielä satut paikalle jonkin teemahässäkän aikaan, käytä ihmeessä tilaisuus hyväksi ja käy maistelemassa herkkuja. 

Satuin mukavasti poikkeamaan työasioissa Turun ammatti-instituutissa, kun opetusravintola Taidossa oli street food -teemaviikko. No sinne heti, hyvä valinta. Tosin luulin olevani menossa thai-ravintolaan, enkä TAI:n ravintolaan. Hieman ihmettelinkin, kun minulle tuumattiin, että siellä on tänään jotain hieman spessujuttua, jotain tacoja. Ok, ei ehkä kuulu thai-ravintolan ihan normaaliin settiin, mutta olen avoin luonne, joten go for it!

Pääruokana oli tacokulho, jossa jotain pico de gallon tyyppistä tuoresalsaa. Ei siis sitä itseään, mutta laitan kuitenkin tähän ohjeen, sillä se on hyvvee. 


Pico de Gallo

muutama kypsä tomaatti tai hieman enemmän kirsikkatomaatteja
1 punasipuli
2 valkosipulinkynttä
tuoretta chiliä
½ limetin mehu
reilusti korianteria tai lehtipersiljaa
suolaa

Pilko tomaatit, sipuli, valkosipulit ja chili. Purista sekaan limetin mehu ja lisää myös hakattu korianteri. Lisää vasta juuri ruokailua ennen suola. 

Näiden kanssa tarjoiltiin herkulliset wrapit, jotka oli ilokseni tehty täysjyvätortilloihin. Vaihtoehtoina liha ja kasvis. Jälkkäriksi todella maukas chili-suklaakakkupala, joka tosin omaan makuuni olisikin kestänyt hieman lisää potkua. Kakun kanssa sain vielä cappuccinon, joka oli luultavasti seurausta charmantista olemuksestani. 

Lounas: ma–pe klo 11–13.30

Lounas tarjoillaan lautastarjoiluna (poislukien loma-ajat), jolloin ravintola-alan opiskelijat pääsevät harjoittelemaan palveluprosessin eri vaiheita. Ravintolassa toteutetaan myös erilaisia teemoja, opiskelijoiden opintoihin liittyen, niin keittiön kuin salinkin puolella. Lounaaseen sisältyy alku- ja pääruoka sekä kahvi/tee.

Lounas: 9,00 €
Jälkiruoka: 2,50 €


OPETUSRAVINTOLA TAITO

Lemminkäisenkatu 14–18 B, 20520 TURKU
puh. 040 632 3237
ravintola.taito@turku.fi


17.2.2020

Rusinaiset silakkaleivät



Silakoita taas vaihteeksi, olen suuri ystävä. Rusinat ja omenaviinietikka silakan seurana saattaa kuulostaa erikoiselta, mutta on hieno makuelämys.  
SILAKKALEIVÄT
vaaleaa leipää ja dijonia
TÄYTE:
1 rkl öljyä
1 pieni keltasipuli
2 kpl valkosipulinkynttä
2 dl rusinoita
1/3 dl omenaviinietikkaa
0,5 tl suolaa
SILAKAT:
100 g silakkafileitä
0,5 dl ruisjauhoja
suolaa ja valkopippuria
öljyä ja voita 
Kuori sipuli ja leikkaa ohuiksi siivuiksi.
Kuori ja hienonna valkosipuli.
Kuumenna öljy pannulla ja pehmittele sipulinsiivuja yhdessä valkosipulin kanssa.
Lisää rusinat, omenaviinietikka ja suola ja hauduta noin 5 minuuttia.
Valmistele silakat:
Suolaa ja pippuroi silakkafileet ja kääntele ne ruisjauhoissa.
Paista öljy-voiseoksessa paistinpannulla molemmin puolin kypsäksi.
Tarkista maku ja lisää tarvittaessa mausteita.
Jos paistopinta ei ole tarpeeksi rapea, nosta pannun lämpötilaa.
Paahda leipäviipaleet ja voitele dijonilla.Nostele silakat tarjoiluvadille leipäpalojen päälle ja laita rusina-sipuliseosta noin lusikallinen jokaisen silakan päälle.
Viimeistele lehtipersiljalla tai oliiveilla halutessasi.
Valmistusaika: 20 min.
Neljä annosta.
Ohjeeseen on haettu inspiraatio Rosa Viini & Ruoka -sivustolta, hieman jotain muuttelin.

10.2.2020

Kansallinen Kalakeittopäivä valloittaa koko maan huomenna tiistaina

Kermaista madekeittoa vai kirkasliemistä seikeittoa? Kenties tomaattista silakkaseljankaa, ehkäpä aasialaista savukalaramenia? Entäs ranskalainen bouillabaisse tai supisuomalainen lohisoppa?

Huomenna kala on monessa liemessä keitetty! Kolmatta kertaa juhlittava Kansallinen kalakeittopäivä valtaa somen ja soppakattilat ympäri Suomen. Mukana on useita tahoja kalakaupoista lounasravintoloihin ja suurkeittiöistä ruokabloggaajiin – unohtamatta kaikkia kalalla huomenna herkuttelevia kotikokkeja!
Kalakeittopäivään osallistuminen on helppoa: syö kalakeittoa, ja olet mukana! Nautitpa soppasi työpaikan lounasravintolassa, kotona yksin tai yhdessä kokaten tai ravintolassa, ota annoksestasi tai kokkaushetkestäsi kuva ja postaa se someen tunnisteella #kalakeittopäivä.
Reseptejä ja muita vinkkejä kalakeittopäivän viettoon löydät osoitteesta kalakeittopaiva.fi. Tunnelmia voi jakaa myös Kalakeittopäivän Facebook-tapahtumassa. Tervetuloa mukaan viettämään kaikkien aikojen Kalakeittopäivää!
Ja heti pari reseptiä: 


6.1.2020

Kukkakaali-parmesaanimuusi

On se vaan hyvää! Ja mukavaa vaihtelua juuresmuuseille. Myönnän ihan julkisesti olevani perunamuusin rakastaja, muttei se minusta vielä pervoa tee.

Mutta siis hyvää ja yksinkertaista. Tämän voi toki tehdä ilman parmesaania. Paitsi ei muuten voikaan, nimi olisi silloin eri: kukkakaalimuusi ilman parmesaania.

Voit ostaa kukkakaalin tuoreosastolta, minä luukutin heviä pakastealtaasta ja ostin 450 g kukkakaalin nuppusia.


Paahdettu kukkakaali-parmesaanimuusi

450 g kukkakaalin nuppusia
0,5 dl kermaa
2 rkl voita
suolaa ja pippuria
parmesaania
persiljaa

Laita kukkakaalit pellille ja paahda 180-asteisessa uunissa kypsiksi. Siirrä kattilaan kerman, voin, suolan ja pippurin kanssa. Surauta sauvalla tasaiseksi. Lisää nestettä oman mieltymyksesi mukaan. Raasta lopuksi päälle vielä kunnon satsi  parmesaaniaja viimeistele persiljalla.

Tein tämän kyytipojaksi lohta ja paahdettua fenkolia. Hollandaise olisi ollut täydellistä, muttei jaksanut.