19.4.2017

Graavilohi-lehtikaalikeitto

Kalakeiton voi vaihteeksi tehdä jostain muustakin kuin seitistä, turskasta, ahvenesta, mateesta tai kolmipiikistä. Varsinkin jos viimeisintä on saanut vain yhden, suosittelen toista vaihtoehtoa. 

Kalakeitto on lähes suomalaisten lempiruoka, ennkä siksi hirveästi uskalla edes lähteä tuunaamaan sitä. Mutta kun niin kovasti paljon tykkään lehtikaalista ja graavilohesta, niin jos edes ihan vähän. Pääsiäisestä nimittäin jäi hieman graavia, sehän menee mainiosti keittoon. Kaivoin vielä pakkasesta itse keittelemääni kalalientä, jota oli höystetty mm. valkoviinillä, fenkolilla ja sitruunalla. Arvatenkin tästä tuli ihan törkeän hyvää soppaa. 

Tämä kyseinen ohje on siis ihan perusohje kalakeitolle. Tässä on vaan kalana graavia ja lehtikaalia heitetty lisäksi. Voi siis jättää pois ja korvata graavin vaikka seitillä.


Graavilohi-lehtikaalikeitto

8 perunaa
3 porkkanaa
1 keltasipuli
10 maustepippuria
kalalientä (tai vettä)
250 g graavilohta (tai muuta kalaa)
2 dl täysmaitoa
tilliä
muutama ruoti lehtikaalia (ruodit poistettuina ja loput pienittyinä)
köntti voita
suolaa ja pippuria

Kuori ja pilko perunat, porkkanat ja sipuli. Laita lientä (tai vettä) kattilaan niin paljon, että juurekset reilusti peittyvät ja vielä vähän lisää. Lisää maustepippurit. Anna kiehuilla noin 15-20 minuuttia tai kunnes kuutiot ovat kypsyneet. Lisää kala, lehtikaali, tilli ja voi. Lisää hetken päästä maito, kala ja lehtikaali kypsyvät lähes heti.  Huomaa, että graavista tulee jo itsestään suolaa keittoon. Lisää silti suolaa ja pippuria, jos tarvii. Parhautta tuoreen ruisleivän kanssa.

Jos lehtikaalia jäi yli, niin tässä pari salaattista lemppariani:

Lehtikaali-fetasalaatti ja vehnäolutkastike


Härkäpapu-lehtikaalisalaatti ja paistettua halloumia


18.4.2017

Kobe Sushi, Turku, *****


Osoite: Martinkatu 3
Hinta: Lounasbuffet 12,50€ 
Auki: Ma-Pe 11-21, La-Su 12-21, ks buffan ajat erikseen ravintolan sivuilta
Muuta: -20% take away, opiskelijat -10%, buffet myös viikonloppuisin, iltaisin tilaus listalta 


Vihdoinkin Turussa on sushiravintola, jossa ruoka maistuu ja olo on kotoisa. Tämän vuoden alussa martinsillan kupeeseen, täl puol jokke, avautui japanilainen ravintola Kobe Sushi. Samassa paikassa ovat toimineet ennen mm. hampurilaisravintola Sloppy Joe ja ranskalaisravintola Le Porc. Vasta nyt pääsin vierailemaan Kobeen, toivottavasti emme syöneet paikkaa konkurssiin, sillä mielelläni soisin paikan nauttivan viehättävästä seurastani vielä uudemman kerran. 

Epäilemättä viehättävämpi on paikan omistaja Chen Qianxia, jonka hymyilevä olemus otti meidät lämmöllä vastaan. Polkkapossu tuli heti Chenin kanssa hyvin juttuun, kun vaihdettiin muutama sana paikasta. Päivä oli keskiviikko, kello 14 ja lounasaika hiljalleen loppumassa. Ihmettelin, kun Kobessa oli edelleen aika paljon ruokailijoita. Chen kertoi tämän olevan aivan tavallista. Hieno juttu, olen todella iloinen Chenin puolesta. Totesinkin lopuksi hänelle, kuinka extremely magnificient her restaurant was and without a doubt best sushi buffet in Turku. She smiled at me with her big eyes wide open. And the rest is history.




Ei ole sattumaa, että ravintolan nimi on Kobe Sushi. Koben kaupunki on osa Keihanshinin 19 miljoonan asukkaan metropolialuetta, jonka muita suuria kaupunkeja ovat mm. Osaka ja Japanin entinen pääkaupunki Kioto. Chen on asunut hetken Kobessa, arvatenkin. En tullut kysyneeksi, miten Chen on päätynyt Suomen Turkuun, mutta tänne hän muutti Italiasta, jossa hän työskenteli muutaman vuoden japanilaisessa ravintolassa. Epäilen, että oli lukenut Polkkapossu-ruokablogista Turkua ylistäviä tarinoita ja sen myötä hänellä oli pakko olla myös tieto täältä puuttuvasta kunnollisesta sushibuffasta :)

Monet sushipuristit eivät tietenkään hyväksy sushia, joka tarjoillaan noutopöydästä. Helposti mielessä käy, kuinka kauan makit ja nigirit ovat valmiina jo mahtaneetkaan seistä, lienevätkö enää edes tuoreita. Kobe Sushissa tuo ei ole ongelma, sillä asiakkaita riittää hienosti. Veikkaisin, että keittiöllä on täysi työ pysyä ruokailijoiden mukana. Todella kiitettävällä tahdilla kokit kävivätkin pöytää täyttämässä. Laskin, että sinä aikana kun paikassa istuimme, näin ainakin 16 erilaista nigiriä ja makia. Mahtavaa todellakin. Riisi oli aivan täydellistä, täytteet ja kastikkeet myös, toki myös misokeitto. Aivan upeaa. Selvästi kauniimman versioni naama oli yhtä hymysiltaa ja sitä pitkin olisi helposti kävellyt Turusta Kobeen. Ei meinannut pysyä lainkaan pöksyissään. Siinä ei toki ole mitään uutta. 

Sushin lisäksi noutopöydässä oli tarjolla vaikka mitä muitakin herkkuja. Friteerattuja sipulirenkaita, kevätkääryleitä, erilaisia lihajuttuja, ihania kastikkeita. Jälkkärinä mm. erittäinkin mielenkiintoisia seesamipallukoita. Melkein tilasin vielä erikseen jäätelöä ja friteerattua banaania, mutta olisihan se ollut jo ihan liiottelua. 

Paikka on aivan täysi kymppi. Tätä suosittelen ilolla. Thanks again Chen, I'm looking forward to meet you and taste your wonderful dishes again.






    



 

10.4.2017

Mädin käsittely

Kalaa näyttäisi tulevan nyt ovista ja ikkunoista. Mikä parasta fisut ovat nyt täynnänsä mätiä, josta kaltaiseni kulinaristi on hyvinkin iloinen. Kalojen kutuajat toki vaihtelee, mutta nyt on ainakin ahventa ja haukea saatavilla. Olen kuullut, että suuri osa päiväkodeista ja kouluistakin olisi läpeensä mätiä, huono saalispaikka luulen ja surkuttelen.


Moni kokematon kalastaja on ihmeissään avatessaan kalan mahan ja löytäessään isoja mätipusseja. Useimmiten ne heitetään meriharakoille ihan vaan siitä syystä, ettei mätiä osata käsitellä. Kalamiehiä kun kuuntelee, suosikkeja ovat muikun, mateen ja siian mäti. Ystäväni mummo on hauen mädin vannoutunut rakastajatar ja eräs kaverini tykkää hyvinkin paljon savustetusta silakan mädistä. 

Perusohje: poista mäti pussista joko kostealla sormella, lusikalla, lypsämällä tai jollain muulla mielenkiintoisella vempaimella tai tavalla. Vispaa mätiä haarukalla, vispilällä tai elektronisella vispilällä pienellä nopeudella, nypi hiljalleen kalvot pois. Huuhtele mäti runsassa vedessä muutamaan kertaan, mäti painuu pohjalle ja roska jää pinnalle. Juoksuta vielä tiheän siivilän läpi. Voit vetää mädin vielä vaikka kahvin suodatinpaperin tai harsokankaan läpi jääkaapissa, niin saat siistin lopputuloksen. Mätiä ei ole tarkoitus rangaista, käsittele sitä hellästi. 




Yleisesti voidaan todeta, että makeasta ja murtovedestä kalastettujen kalojen mätiä pitäisi pakastaa vuorokausi ennen nauttimista heisimatoriskin (lapamato) vuoksi. Lohikaloja tämä ei koske. Tarkempi ohjeistus kannattaa tarkistaa vaikka eviran sivuilta. Siika onkin asia erikseen, sillä evira ohjaa pakastamaan senkin mädin, mutta kalamiehet tietävät sen olevan tarpeetonta. Jokainen päättäköön itse. Suolaa mäti vasta pakastamisen jälkeen, määrä onkin sitten makuasia. Jos nyt ajatellaan vaikka siian mätiä, niin suolamäärä voisi olla lähellä 2,5-3%. Tarkoittaa käytännössä siis sitä, että jos sinulla on 100 grammaa mätiä, siihen voi laittaa 2,5-3 grammaa suolaa. Kalatalouden keskusliitto suosittelee joditonta suolaa. 

Loppuun vielä muutama ruokavinkki. Oma lempparimätini tulee ehkä hieman tylsästikin kirjolohesta. Tykkään mausta ja rakenteesta kuten poikanikin, joka voi fiilistellä juuri sopivan kokoisia pallukoita vaikka yksitellen. Perinteisten blinien kanssa kirjolohenmäti on ehdottoman toimivaa, mutta hyvää se on pastassakin. Katso täältä. Kultakimpaleita Lapissa kaivava kokkaileva kaverini, Kittilän Vuorenpeikko, tykkää vedellä lohikalan mätiä ihan raakana. Lohen tai harjuksen juuri pyydetyt pallerot pikaisesti huuhdeltuna suoraan kämmeneltä suolan kanssa on peikon herkkua. Moni pitää hauen mätiä maultaan hankalana jopa metallisena. Tähän ystäväni mummo tietää hyvän kikan: hän lurauttaa joukkoon pienen tipan konjakkia ja hieman isomman tipan kristallilasiinsa. Ja taas mennään. Entäs ahvenen mäti? Ehdottoman makoisaa leivän päällä: ensin keitettynä pussissa, sitten pannulle voihin ja viipaleiksi. Mädin savustaminen on myös oma juttunsa. Kokeile esimerkiksi mateen pusseja mukavasti savustettuina. Äläkä unohda mateen maksaakaan, kun nyt pääsit savustamisen makuun.   



Kittilän Vuorenpeikon kanssa vaihdoin juuri muutaman sanan. Hän heitti vielä loppukaneetiksi, että kalaa perattaessa ja mätipusseja poistettaessa on ehdottoman tärkeää varoa, ettei sappirakko pääse rikkoutumaan, se pilaa mädin maun heti. Niin ja heti käyttöön menevän mädin joukkoon hän heittää usein ihan pienen ripauksen sokeria. Kannatan, kalamiestä kannattaa uskoa!




5.4.2017

Herkulliset spelttipatongit - pala taivasta

Nämä patongit lupaavat aika paljon enemmän kuin ihan peruspatongit: näissä on vähintään yhtä paljon munaa kuin Itä-Saksan naisurheilijoissa aikanaan. Maitorahkaa kannattaa käyttää leipätaikinassa jo pelkän mukavan kevyesti happaman makunsa vuoksi. Ja se lisää myös säilyvyyttä. Porkkana nyt on muuten vaan hyvää. Speltti tuo taikinaan kivan pähkinäisen maun, joka saa sinulle ihan orava-olon. Hunaja on itsestäänselvyys, korvaa sokerin tai siirapin, tuo kivan makeuden rahkan happamuudelle ja mikä parasta, parantaa myös säilyvyyttä. Hunaja on siitä mahtava aarre leivonnassa, että se pystyy imemään itseensä kosteutta ilmasta, jolloin esim. tällaiset leipätaikinat jaksavat tuntua kauemmin tuoreilta. Ja kuivatut herkkutatit. No niinpä, tosiaankin sopii murennettuna leipätaikinaan. Huh. 



Herkulliset spelttipatongit

4 dl vettä
1 dl maitorahkaa
2-3 dl porkkanaraastetta (karkea terä eli pientä mehuisaa raastetta)
2 rkl hunajaa
1 tl suolaa
½ dl kuivattuja herkkutatteja
30 g sulatettua voita
10-11 dl spelttijauhoja
1 pss kuivahiivaa

Sekotita vesi, rahka ja porkkana ja lämmitä hieman kättä lämpimämmäksi. Lisää suola, murennellut herkkutatit, hunaja ja sulatettua voi. Sekoita kuivahiiva muutamaan desiin jauhoja ja vispaa taikinaan. Lisää spelttijauhoja hiljalleen alustaen, niin että taikina irtoaa mukavasti kulhon reunoista. Nostata liinan alla 30 minuuttia. 

Jaa taikina neljään osaan. Kauli jokainen suorakaiteeksi ja lähde käärimään vasemmasta alareunasta hiljalleen tiiviiksi rullaksi. Anna kohota vielä leivinpaperin päällä pellillä 15 minuuttia. Voitele rypsiöljyn ja maidon seoksella ja paista 230 asteessa 8-10 minuuttia. 

29.3.2017

Gluteeniton punajuuri-sinihomejuustopasta

Jatketaanpa taas välillä vaihtoehtoisten pastojen sarjaa, tällä siis tarkoitan muita kuin perinteisiä vehnäpastoja. Palmusto onkin jo aiemmin mainittu kikhernepastojen tekijänä, viimeksi valmistin 10 minuutin sardiini-appelsiinipastaa kyseisen firman kikhernepasta naturelista. Pysytään samassa jo hyväksi todetussa tuotteessa, mutta lisätään kevyt viuhahdus sinistä hometta ja punaista väriä. Kaunis seuralaiseni totesi pastasta: "No oli tää erikoista ja erilaista verrattuna peruspastoihin mut tosi hyvää". Aivan, niin oli. Punajuuri ja sinihomehan on klassinen yhdistelmä.



Punajuuri-sinihomejuustopasta

3-4 punajuurta
3 rkl oliiviöljyä
suolaa ja pippuria
tuoretta rosmariinia
100 g sinihomejuustoa
1 pss kikhernepasta naturel (Palmusto)

(pikkupaprikoita
kermaviiliä
avokadoa)

Keitä punajuuret ja kuori. Kaada joukkoon 3 rkl oliiviöljyä, mausta s & p. Poraa sauvalla tasaiseksi. Lämmitä sose pannulla, heitä joukkoon sinihomejuusto, anna hieman sulaa. Sekoita joukkoon keitetty pasta. Kääntele. Päälle vielä muutama silputtu lehti rosmariinia. Paistoin vielä seuraksi muutaman pikkupaprikan öljyssä, maustoin suolalla ja tein niille avokadosta ja kermaviilistä 1:1 dippikastikkeen. Ja siihen vähän suolaa.

Eilen jälkkäripöydällä oli Julio. Tänään siellä on Eurythmics. Jos pastaa ei jaksa tehdä, niin aina siitä voi unelmoida makeasti.


28.3.2017

Gluteenittomat letut


Gluteenittomat letut

2 kananmunaa
5 dl maitoa
1 ylikypsä banaani
1 dl riisijauhoja (esim. Risenta)
1 dl kookosjauhoja (esim. Risenta)
1 tl suolaa
1 rkl voisulaa

Vatkaa kananmunat maidon joukkoon. Muussaa banaani ja heitä sekaan. Sekoita kaikki ainekset. Anna levätä puoli tuntia, sekoita ja paista pannulla rasvassa pieniä lettusia. Tarjoa mustikkahillon, tyrnimarjojen ja kermavaahdon kanssa.

Ettei menisi ihan mohosteluksi, niin päästetään Hulio irti.





24.3.2017

Kauranekut - Polkkapossun poika bloggaa taas


Moi taas. Olen Eemeli 8v, Polkkapossun poika. Kerran jo kirjoitin tänne iskän kanssa tekemiemme herkkulihapullien ohjeen. Tänään tein Polkkapossuttaren kanssa kauranekkuja ja koska ne olivat niin hyviä, ajattelin kirjoittaa reseptin tänne. Polkkapossutar kertoo syöneensä näitä jo pienenä. Eli reseptin alkuperästä ei ole tietoa. Nämä ovat jotain karkin ja keksin väliltä.


Kauranekut

125 g voita sulatettuna
½ dl siirappia
1 ½ dl sokeria
6 dl kaurahiutaleita
2 rkl vehnäjauhoja
1 tl ruokasoodaa
1 tl vanilliinisokeria

Sekoita voisula, siirappi ja sokeri. Sekoita kaurahiutaleet, vehnäjauhot, ruokasooda ja vanilliinisokeri. Yhdistä. Levitä seos uunipellille leivinpaperille suorakaiteeksi noin 30 x 35 cm. Paista uunissa 175 asteessa noin 12 minuuttia, vähän vähemmänkin voi riittää, seuraile. Leikkaa vinoneliöiksi tasalaitaisella veitsellä varovasti painellen. Anna jäähtyä ja murra paloiksi. 

21.3.2017

Härkäpapu-pinaattiletut

Lettujen ei tarvitse olla aina hirveän epäterveellisiä! Näihin onnistuin piilottamaan härkäpapuja, spelttiä, kauraa ja pinaattia. Kun herkku tarjotaan vielä fenoleita täynnä olevien puolukoiden kanssa, voi huoletta syödä jälkkäriksi vaikka snickers-piirasta

Ohje on mukaeltu Versofoodin sivuilla olevasta ohjeesta, sekin on varmasti hyvä. 


Härkäpapu-pinaattiletut

2 dl härkäpapurouhetta (Versofood)
1 1/2 dl spelttijauhoja (Birkkala)
2 kananmunaa
5 dl kaurajuomaa (Planti)
1 pss pakastepinaattia
1 tl suolaa
3 rkl juoksevaa margariinia
puolukkahilloa

Aja härkäpapurouhe kutterilla tai monitoimikoneella jauhoiksi. Jos sinulla ei ole tarvittavaa välinettä, voit jättää rouheeksi, mutta lisää tällöin spelttijauhojen määrää desillä. Sekoita kaurajuoman sekaan munat, sulatettu pinaatti, suola, margariini ja jauhot. Jätä turpoamaan vajaaksi tunniksi. Tarkista koostumus, lisää jauhoja tarvittaessa. Paista pannulla pieniä lettusia, margariini on hyvä paistorasva. Tarjoa puolukkahillon kanssa. 

Jos härkäpavut iskee oikein kunnolla, niin lehtikaalin, halloumin ja muutaman muun raaka-aineen kanssa niistä saa myös mukavan salaatin. Laitetaan kuvakin. 



14.3.2017

Kolme kukkakaaliohjetta sielunmaisemastani

Kuinka ollakaan kukkakaali on eräs lempparikaaleistani. Ja kuinka ollakaan eräs lukijani juuri kyseli hyviä kukkakaaliohjeita, hän kun oli kyllästynyt jo kukkakaalimuusiin, -gratiiniin ja -keittoon. Ja kuinka ollakaan joku aika sitten postasin naamakirjaan häiritsevän hyvän pankopaneroitujen kukkisten ohjeen. Postaan sen nyt tähänkin ja päälle vielä linkit pariin muuhun lemppariohjeeseeni, jotka ovat osa kukkakaalimaista sielunmaisemaani.

Pankopaneroitua kukkakaalia ja veriappelsiinikastiketta

1 kukkakaalin kukinnot
2 munaa
1,5 dl pankojauhoja (japonian osastolla)
1 ison veriappelsiinin tai appelsiinin mehu
1 rkl soijakastiketta
1,5 rkl omenaviinietikkaa
3 rkl vettä
2 rkl sokeria
2,5 rkl ketsuppia
1 valkosipulinkynsi puristettuna
maizenaa
seesaminsiemeniä


Vispaa munat haarukalla, dippaa kukinto kerrallaan munaan ja ravistele ylimääräinen pois. Kuulostaa rivommalta kuin mitä on. Pyörittele pankojauhoissa. Laita leivinpaperin päälle pellille ja paista 200 asteessa uunissa n. 20 minuuttia.
Soosi: mittaa kaikki kattilaan, ei oo niin tarkkaa määrien kanssa. Itekin viskoin vähän miten sattuu. Kiehuttele hiljalleen pari minuuttia, suurusta vesitilkkaan sekoitetulla maizenalla haluamasi paksuiseksi. Sanotaan vaikka että hieman ohuemmaksi kuin heinzin tsuppi. Kiehauta. Pyörittele kukkakaalit soosissa. Paahda seesaminsiemenet nopeasti ja ripottele päälle.

Ja jos jäi kukkakaalivaihde päälle, niin vielä pari vanhaa suosikkiani:









































Jälkkärilautasella sadetta.  



12.3.2017

Kasvisgulassi

Alkuruuaksi tarjoilen Ruotsi-Unkari -seuran lempparibändin eli ruotsalaisen Magna Carta Cartelin kappaleen Sway. Ihan vaan sen kunniaksi, että huhujen mukaan ruotsalaiset rakastavat gulassia vähintään yhtä paljon kuin madjaarit.



Joku tykkää gulassistaan keittona, toinen vähän paksumpana, kolmas laittaa siihen perunoita, neljäs syö riisin kanssa ja viides välttelee kuminaa. Ainoa, joka noista on varmuudella väärässä, on viides. Ruuasta ei voi saada gulassia ilman kumiaa, no ei kyllä ilman paprikaakaan. Eikä siihen omenaa tai hillosipuliakaan kuulu laittaa paitsi tänään.

Aika monen mielestä tämä meikäläisen viritelmä ei ole siis gulassia nähnytkään, tässä ei ole lainkaan edes lihaa. Gulya tarkoittaa nautakarjalaumaa, gulyas paimenta. Ei tarvi olla Erkki Toivanen ymmärtääkseen, että gulassi on siis alkuperäisimmillään ollut paimenten syömää liharuokaa. Mutta ei haittaa, gulasseja on yhtä monta kuin tekijöitänsä. Ei ole olemassa vain yhtä oikeaa reseptiä.


Kasvisgulassi

150 g soijasuikaleita
1 sipuli
3 valkosipulinkynttä
rypsiöljyä
1 punainen paprika
1 vihreä paprika
500 g tomaattimurskaa
1 laakerinlehti
1,5 tl kuminansiemeniä
(savustettua paprikajauhetta)
5 dl vettä
15 hillosipulia
suolaa
pippuria
omenaviinietikkaa
sokeria
1 omena

Keitä soijasuikaleet kasvisliemessä, puristele neste pois. Pilko sipulit ja freesaa hetki öljyssä. Lisää reiluksi paloiksi pilkotut paprikat, tomaattimurska, laakerinlehti, kumina, vesi ja soijasuikaleet. Anna muhia puolisen tuntia, lisää vettä sen mukaan, kuinka notkeaa haluat. Itse söin riisin kanssa, joten ei tarvinnut olla liian notkeaa. Lisää hillosipulit, (savu)paprikajauhe, suola, pippuri ja ihan pieni loraus etikkaa. Pehmennä kirpeyttä halutessasi sokerilla. Lisää ihan lopuksi kuutioitu omena, se kypsyy hyvin pikaisesti.   




2.3.2017

Leffapäivä 10.3. ja italialaista ruokaa

Elokuva: Toscanan auringon alla
Ruoka: Syntisen hyvää, ks. menu alapuolella
Missä: Scandic Julian Å-sali, Eerikinkatu, Turku
Milloin: Perjantai 10.3.2017, klo 18-
Hinta: Menu + elokuva 39€, tarjolla myös tarkkaan valittu juomapaketti 21€
Miten: Etupäässä nautiskellen, elokuvan aikana ruokien lähes huomaamaton pöytiintarjoilu


Tällaisia juttuja tulee harvoin vastaan varsinkin Turussa. Leffapäivänä Scandic Julia valmistaa tilaisuuden, jossa pääsee nauttimaan herkullisista italialaisista mauista. Samalla näytetään elokuva Toscanan auringon alla. 

Viime leffapäivänä osallistuin vastaavaan häppeningiin samassa paikassa, tällöin teemana oli suklaa ja olihan siellä aivan käsittämättömät sapuskat. Ja Pieni Suklaapuoti -elokuvakin oli tunnetusti mainio. Hehkutuksen voi lukea täältä. En odota yhtään vähempää tälläkään kertaa. Mutta tietty haluan hieman luoda paineita keittiölle kertomalla viime kerran parhaudesta. Jonka jälkeen harmittelin vilpittömästi niiden kavereideni puolesta, jotka arpoivat osallistumistaan, mutta jäivät sitten kuitenkin kuluttamaan kotisohvaa Ritari Ässä -kalsareissa. Ei siinäkään mitään väärää ole paitsi 10.3. klo 18.  

Haluaisin vielä huomauttaa, että mikäli jostain ontuvasta syystä unohdit, olet unohtanut tai tulet todennäköisesti tai jopa varmuudella unohtamaan naistenpäivän, niin tässä on hieno tilaisuus heittää pientä laastaria. Aina voi myös romanttisesti ehdottaa, että jospa tänä vuonna naistenpäivää vietettäisiinkin pari päivää myöhemmin. Ja hei, onhan tuo hintakin aikas mukava, kun huomioi kaiken tässä alhaalla luetellun. Mikäli yhtään tunnen tuon keittiön tapoja, ihan kaikkia aineksia ei ole menussa edes haluttu mainita.


MENU

ANTIPASTO
Pehmeää burrataa, prosciuttoa ja kotitekoista pataleipää

PRIMINI PIANTI
Tuoreravioleja ja grillattuja jättikatkarapuja al pil pil

SECONDI PIANTI
Vasikan osso bucco ja maalaisperunaa

FORMAGGI
Kotitekoista oliivikakkua, parmesaania ja tuoretta viikunaa

DOLCI
Limoncellopannacotta ja paahdettua valkosuklaata


Lisätietoja: p. 02 336 02132
Pöytävaraukset: www.facebook.com/BistroJulienne/

13.2.2017

Japanilainen kikhernenuudelisalaatti

Vaihtoehtoisten pastojen sarja jatkuu. Tällä kertaa käsittelyssä Palmuston kikherneistä valmistetut nuudelipastat, makuina natural, curry ja chili. Rakenne on mukava, joskus kikherneistä tehdyt pastat ovat hieman liian raskaita. Mutta erityisesti ohuisiin nuudeleihin kikherne näyttää taipuvan varsin kivasti. Pisteet myös siitä, että pastat maistuivat siltä miltä pitikin maistua. Chilinen nuudeli oli tosiaan chilistä ja aiheutti mukavan potkun. Alla olevaan reseptiin en edes lisännyt väkevyyttä, vaikka normaalisti siihen chiliä laitankin.




Japanilainen kikhernenuudelisalaatti (2 pääruoka-annosta)

Marinadi:

3 rkl miriniä
1 rkl rypsiöljyä
puolikkaan limen mehu
0,5 rkl riisiviinietikkaa
1 rkl Yutaka-yakinikukastiketta
0,5 rkl hunajaa

200 g kikhernenuudeleita Chili (Palmusto)
soijapullia (tai soijasuikaleita)

Keitä nuudelit ohjeen mukaan. Sekoita marinadin ainekset ja kääntele nuudelit ja soijat marinadin joukkoon. Anna marinoitua pari tuntia, käy kerran pöyhimässä.

puolikas punasipuli pilkottuna
porkkana pitkittäin veisteltynä juustohöylällä
härkäpapuja
kuivattua wakamea (turvota vedessä)
kuivattuja suppilovahveroita (turvota vedessä)
puolikkaan limen mehu


Kirjoitus tehty yhteistyössä Palmuston kanssa.

11.2.2017

Basilika-valkosipulimarinoitua appelsiinibroileria

Appelsiini on juuri nyt lähes herkullisempaa kuin jäätelö kesähelteillä. Jotta helteistä pääsisi edes vähän nauttimaan, sukelletaan Välimeren makuihin appelsiinibroiskun kanssa. Broiskujen marinointikaan ei ole välttämätöntä, voi ostaa ihan maustamattomia ja herkistää hieman suolalla ja pippurilla. Siinä tapauksessa soosiin voi laittaa valkosipulia ja basilikaa. Tämä on hyvää. 


Basilika-valkosipulimarinoitua appelsiinibroileria

4 broiskufileetä
1 keltasipuli
1 paprika
oliiveja
2 appelsiinia
500 g tomaattimurskaa
1 rkl tomaattipyreetä
oreganoa
suolaa ja mustapippuria
rosmariinia

Marinadi: 

1 dl oliiviöljyä
3 valkosipulinkynttä pilkottuina
kourallinen basilikaa silputtuna
0,5 rkl omenaviinitetikkaa
suolaa ja pippuria


Laita broiskufileet pussiin, sekoita marinadin ainekset keskenään ja kaada päälle. Kääntele. Anna marinoitua vähintään tunti. Paista broiskuista pinnat kiinni paistinpannulla. Siirrä kevyesti öljyttyyn uunivuokaan.

Freesaa pilkottuja sipuleita ja paprikoita hetki pannulla. Heitä broiskujen seuraksi uunivuokaan ja raasta sekaan myös huolellisesti pestyä kuoren keltaista osaa. Purista kattilaan yhden appelsiinin mehu. Sekoita joukkoon tomaattimurska, pyree, oregano, suola, pippuri ja rosmariinia. (Jos sinulla on tuoretta rosmariinia, näyttävämmän näköisen saat, kun laitat oksia appelsiiniviipaleiden päälle.) Kiehauta, tarkista maku ja kaada broiskufileiden päälle. Kippaa joukkoon haluamasi määrä oliiveja ja viipaloi vielä appelsiinit. Paista uunissa 200 asteessa puolisen tuntia. Tarjoa täysjyväriisin kanssa. 


9.2.2017

10 minuutin sardiini-appelsiinipasta

Aloitin vaihtoehtoisia pastoja käsittelevän sarjani kikhernepastoilla. Jatketaan niillä. Jostain syystä Pirkanmaa tuntuu olevan Suomen kikhernepastojen luvattu maakunta. Juttusarjahan alkoi lempääläläisellä Tervensillä ja nyt siirrymme nokialaiseen Palmustoon. On aivan mahtavaa, että Suomessa on enemmän kuin yksi kikhernepastojen valmistaja. Vaikka kikherneitä ei Suomessa kasvatetakaan, kotimaisuusaste on silti ihan mukava.

Palmusto on ruokayrityksenä nuori (2015), mutta kikhernepastan kovan kysynnän vuoksi toimintaa on jo laajennettu ja muutettu suurempiin tuotantotiloihin. Tuotevalikoimiin kuuluvat peruspastan lisäksi erimakuiset nuudelit: chili ja curry. Maut eivät hyökkää, vaan tulevat juuri sopivasti esiin. Peruspasta valmistuu 5-7 minuutissa, nuudelit 3-4 minuutissa. 

Tagliatellen paksuinen mutta lyhyempi peruspasta (Naturel) toimii oikein mukavasti juuri tässä reseptissä. Ja nythän on appelsiinilla sesonkiaika, sitä ehdottomasti mukaan. Appelsiini raikastaa mukavasti suolaisia oliiveja ja sardiineja. Pastahan on siitä mukava ruoka, että hienon ja jopa juhlavan peruspastan saa valmistettua hyvinkin nopeasti. Tämä valmistuu oikeasti 7 minuutissa, mutta annetaan mahdollisuus maistella samalla kokkiviiniä. Sanotaan siis 10 minuutin pasta. 


10 minuutin sardiini-appelsiinipasta (2 annosta)

1 pss kikhernepastaa Naturel (Palmusto)
½ dl oliiviöljyä
½ keltasipuli
2 valkosipulinkynttä
10 oliivia
1 prk sardiineja öljyssä
½ appelsiinin mehu
suolaa
mustapippuria
parmesaania

Keitä pasta ohjeen mukaan. Pilko keltasipuli ja freesaa oliiviöljyssä hetki, lisää pilkotut valkosipulinkynnet. Puolita oliivit ja heitä sardiinien kanssa pannulle. Purista mukaan puolikkaan appelsiininn mehu ja raasta hieman kuorta. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Kääntele lopuksi mukaan pasta, rouhaise vielä pari pyöritystä mustapippuria ja raasta päälle parmesaania. 



Kirjoitus on tehty yhteistyössä Palmusto Foods Oy:n kanssa.

7.2.2017

Parhaat blinit - vaatimattomasti


Sain tänään anoppini valmistamia ihania blinejä. Tykkään paksuista versioista, jotka ovat rapeita päältä ja kuohkeita sisältä. Nämä olivat juuri sellaisia, täydellisiä. Karjalasta kotoisin oleva ystäväni kääntyisi tsasounassaan, jos kuulisi, että söimme epäortodoksisesti. Hänelle oikeat blinit ovat aina littanoita lettuja. Blinien kyytipoikana oli smetanaa, mätiä, sienisalaattia, punasipulia, suolakurkkua, katkarapukaviaaria, savusilakoita ja hunajaa. Voi pojat.


Perinteisestihän blineissä käytetään tattarijauhoja, jotka ovat luontaisesti gluteenittomia. Alla oleva ohje ei ole gluteeniton, siinä on käytetty myös vehnäjauhoja. Mikäli haluat tehdä myös keliaakikolle sopivia blinejä, voi tässä reseptissä helposti korvata vehnäjauhot kokonaan tattarijauhoilla. Huomaa myös vodka, monet vodkat valmistetaan viljoista. (EDIT 9.2. Kirkkaat viinat sopivat myös keliaakikoille, kiitos tarkkaavaiselle lukijalleni) 

Tattari mielletään yleensä viljaksi, mutta se on oikeastaan lähempänä raparperia. Hieman vehnäjauhoa tummempana jauhona sitä kutsutaa Ranskassa nimellä blé noir eli musta vilja. Tiedättehän, juuri siksi myös makkaraa kutsutaan yleensä nimellä blé tai blöö, viljajauhojahan suomalaisten suosikit poprilli ja atrilli eniten sisältävät.  

Koska anopilla on riimit ja sanansiveltimet suonissaan, nimesimme blinit hänen näköisikseen. 


Runoilijan blinit (10 kappaletta)

0,5 l täysmaitoa
20 g hiivaa
0,5 tl suolaa
1 rkl sokeria
300 g tattarijauhoja (Risenta) 
200 g vehnäjauhoja
3 kananmuna
50 g sulatettua voita
2 prk kermaviiliä
2 rkl vodkaa


Kädenlämpöinen maito, suola, sokeri ja hiiva sekoitetaan keskenään. Lisätään jauhot ja kermaviili ja annetaan seisoa kolme tuntia. Lisätään keltuaiset, voisula ja vodka. Seisotetaan yön yli. Lisätään kermaviili ja vaahdotetut valkuaiset. Paistetaan keskilämpimällä pannulla kirkastetussa voissa molemmin puolin. Kääntämisen jälkeen valellaan pintaa voilla ja valutetaan sitä vielä reunoillekin. Voita pitää kulua paljon paiston aikana.

Juomaksi kokki kehottaa valitsemaan olutta tai samppanjaa.



4.2.2017

Herkkulihapullat - Polkkapossun poika bloggaa

Hei. Olen Eemeli 8v, Polkkapossun poika. Tehtiin iskän kanssa parhaita lihapullia. Tämä on eka ruokakirjoitukseni. 



Eemelin ja iskän herkkulihapullat


800 g jauhelihaa
½ kermaviili
5 rkl korppujauhoja
1 kananmuna
1 Sysmän sipulikeittopussi
1 rkl sinappia
oreganoa

Sekoita korppujauhot kermaviiliin. Anna turvota 5 min. Sekoita jauhelihan joukkoon muna, sipulikeittopussi, sinappi ja oregano. Lisää kermaviili ja sekoita hyvin. Muotoile pulliksi. Paista 225 asteessa n. 15 min.

26.1.2017

Kikhernepasta - gluteeniton vaihtoehto

Joku päivä sitten kyselin ystäviltäni, mitä pastavaihtoehtoja heille tulee mieleen perinteisille vehnäpastoille. Sähköpostiinikin tulee silloin tällöin aiheeseen liittyviä kyselyjä. Jollain on todettu keliakia, joku toinen taas tahtoo muuten vaan koittaa gluteenitonta ruokavaliota. Ja onhan se ruokatrendikin. Aika vähiin jäi vastaukset, joten lähdin kaivelemaan asiaa. Ja tuloksena päätin kirjoittaa aiheesta pienen juttusarjan. Tässä ei ole sen enempää paneuduttu gluteenittomiin pastavaihtoehtoihin. Pääasia on heittää pöydälle muutamia erilaisia vaihtoehtoja normipastan seuraksi. Ensin kuitenkin gluteeniton kikhernepasta.


Kikhernepasta on minulle ehkä tutuin vaihtoehto. Sitä saa Suomessa muutamaltakin valmistajalta. Tutuin näistä minulle on Tervens, lempääläläinen firma, jossa työskentelee kolme hyvää tyyppiä - nettisivutkin sanoo niin. Uskon tämän, koska myyntipäällikkö Henri "Kysse" Kydeniäkin nauratti päästessään tekemisiin turkulaisen kanssa. Hemmo kun itse on lähes-tamperelainen. Tervensin kikherneet kasvatetaan Kanadassa, viedään laivalla Iso-Britanniaan ja sieltä taas lähetetään valmiiksi jauhettuina Lempäälään. Jäin miettimään, että jos kerran Kanadassakin viljellään kikherneitä, niin eikö tosiaan Suomessakin pystyttäisi. Ilmeisesti ei. Tiedän, että jotkut ovat kokeilleet ihan omaksi huvikseen, mutta pieleen on mennyt kuin Jeesuksen pääsiäinen. Tai olihan siinäkin puolessa. Muihin kikhernepastan valmistajiin palataan tulevissa kirjoituksissa. 

Niin, kikherne on hernekasveihin kuuluva palkokasvi, joka on pääraaka-aine esimerkiksi hummuksessa ja falafeleissä. Pelkkä noiden ajattelu saa kuolasuoneni lepattamaan, pakko olla siis myös hyvää pasta-ainesta. 

Lueskelin juuri lehdistötiedotetta, jossa HK Scan Finlandin ravitsemusasiantuntija Soile Käkönen pohdiskeli lihan roolia uusissa kouluruokasuosituksissa. Kasviksia lisätään, mutta Soilen mukaan pitää myös huomioida, että lihassa on kasvavalle lapselle monia tärkeitä ravintoaineita kuten rautaa ja proteiinia. Soilelle tiedoksi että niitä on myös kasvikunnan tuotteissa hyvinkin runsaasti, ongelmana on ennemminkin se, että kasvikunnnan tuotteet sisältävät elimistöön huonommin imeytyvää ei-hemirautaa. Mutta parempaan imeytymiseenkin on keinot. Entäpä proteiinit? Jos nyt mennään tarkemmin kikhernepastan ravintoarvoihin, niin tässä suoraan pussin kyljestä: 

Energiaa 311 kcal
Proteiinia 21,7 g
Hiilihydraattia 50 g
Rasvaa 2,7 g
Ravintokuitu 11,5 g

Otetaan vertailukohdaksi näädän sisäfilee, siinä on proteiinia 20,9 g, sika-nautajauheliha 17,6 g, porsaan ulkofilee 21,5 g. Sanoisin, että kikherne ja yleensäkin palkokasvit pärjäävät hyvin proteiinivertailussa. Mitä ravintoarvoihin muuten tulee, niin kikhernepasta sisältää runsaasti kuituja ja hitaasti imeytyviä hiilihydraatteja. Ja on myös gluteeniton. 

Tervensin valikoimissa on tällä hetkellä penneä, makaroonia ja fusillia. 



Tex-mex kikhernepastakeitto

1 keltasipuli
2-3 valkosipulinkynttä
1 chili (tai siis maun mukaan)
1 rkl juustokuminaa
0,5 rkl savupaprikaa (tai normaali paprikajauhetta)
2 rkl rypsiöljyä
500 g tomaattimurskaa
2,5 l kasvislientä (tai vettä + liemikuutioita/Sysmän kasvisliemijauhetta)
2 rkl ketsuppia
200 g kikhernefusilleja
1 pss herne-maissi-paprikaa
3 dl kypsennettyjä pintopapuja (muut pavut käy yhtä hvyin)
suolaa
pippuria
persiljaa



Pilko keltasipuli ja freesaa sitä hetki öljyssä. Pilko myös valkosipulit ja chili, lisää pannulle juustokuminan ja savupaprikan kanssa ja freesaa taas. Lisää tomaattimurska ja osa kasvisliemestä, anna muhia hetki ja lisää loput nesteet. Anna muhia 15 minuuttia. Lisää pasta, hemapa ja pavut. Pasta kypsyy vajaassa viidessä minuutissa. Rouhatuta pippuria, tarkista suola ja lisää pieni kourallinen persiljasilppua. Maustemäärät ovat suuntaa antavia. Itselläni oli taatusti enemmän, mutta ehkä näillä kannattaa lähteä. Myös ketsuppia voi lisätä, jos haluaa kirpeyttä pois. 

Kirjoitus on tehty yhteistyössä Tervens Oy:n kanssa. 


10.1.2017

Viidentoista minuutin simpukkapasta ja Neito-rypsiöljyt

Olin innoissani kuin vauva varpaistaan kuullessani suomalaisesta Neito-rypsiöljystä. Kyllä, minulla kuluu järkyttävät määrät oliivi- avokado-, rapsi-, rypsi-, seesami-, maapähkinä-, hamppu-, auringonkukka- ja mitä niitä nyt olikaan -öljyjä. Aivan upeaa, että tarjolla on myös täysin kotimainen vaihtoehto, joka on valmistettu suomalaisista rypsinsiemenistä. 


Kyseessä ei ole siis vain yksi öljy, vaan perusrypsiöljyn lisäksi tuotesarjassa on koko makukavalkadi: sitruuna, valkosipuli, yrtti, mustapippuri, chili, voi, paahdettu sipuli. Lemppareitani ovat ehkä sitruuna ja voi, mutta kaikki muutkin ovat varsin makoisia. Jopa chili pääsi yllättämään positiivisesti, sillä oletin, ettei siihen kuitenkaan ole uskallettu potkua laittaa. Vaan olipas. Niin ja hinta näyttäisi pyörivän jossain hieman yli kolmen euron eli ei paha.

Ehkä vielä pieni asia terveyshyödyistä. Rypsiöljy on pehmeää rasvaa, siinä on hienosti omegoja, jos jonkin numeroisia. Rasva on tärkeää rasvaliukoisten viitaminien imeytymiselle, eikä iho, silmät tai elimistökään tykkää pahaa tyydyttämättömistä rasvahapoista. Kumpi sitten on parempaa: oliiviöljy vai rypsiöljy? Eipä taida tutkijoillakaan olla tästä konsensusta. Todettakoon vain, että antaa mennä kumpaakin ja vielä vähän päälle rypsiöljyä. Niin kauan kuin kyseessä on kotimainen tuotekin, hei ja hurraa Suomen pelloille! 

Kysyin juuri possukeittiön kauniimmalta, mitä mieltä hän on ollut Neito-rypsiöljyistä, tai haluisiko ehkä tuoda tähän kirjoitukseen jotain näihin öljyihin liittyvää: "Kirjoita siihen, että ne on olleet ihan erinomaisia ja maistuvat juuri niiltä, mitä pulloissa lukee. Ja sopivasti, ihan sikahyviä. Ai joo, mainitse vielä, että mun mielestä ne ovat parhaimmillaan öljypohjaisissa pastoissa." Allekirjoitan viimeisen virkkeen. Varsinkin kun yhä harvemmin tulee tehtyä kermapohjaisia pastoja, on Neito-öljyille löytynyt saparon mentävä rako polkkakeittiössä. 

Pastojen lisäksi käyttötarkoituksia on vaikka mitä. Tietty ihan salaatinkastikkeena vaikka fetasalaatissa tai tomaatti-mozzarellasalaatissa. Myös oliivien tai herkkusienten marinointiin Neito-öljyt käyvät hienosti. Ja grillivartaiden voiteluun. Tai sitten vaikka ihan pelkkään paistamiseen. Meillä jopa paistettiin banaania Neito chili -öljyssä ja olihan se aikaa hauskaa jäätelön, mustapippurin ja rommikastikkeen kanssa. 


Mutta erään reseptin haluan jakaa. Tätä teemme tasaisin väliajoin, koska kyseessä nyt on vaan niin hemmetin helppo, halpa, vaivaton, nopea ja ennen kaikkea maistuva ruoka. Siinä on erittäin hieno makumaailma ja omasta mielestäni tätä voisi tarjota suit sait sukkelaan vaikka vähän hienommillakin syömingeillä. Ja tekemiseen menee vartti - jos on nopea niin vielä vähemmän eli spagetin kypsymisaika.  



Simpukkapasta (3 annosta)

spagettia 350 g

puolikas keltasipuli
2 valkosipulinkynttä
Neito sitruuna -rypsiöljyä
Neito voi(n makuinen) -rypsiöljyä
suolaa
mustapippuria
savustetut simpukat öljyssä (200g pirkka)
persiljaa 
parmesaania

Keitä pasta reilusti suolatussa vedessä al denteksi. 

Freesaa pilkottuja sipuleita hetki pannulla ja lisää rypsiöljyjä. Niitä saa laittaa ihan reilulla kädellä, ehkä ½ dl. Mausta suolalla ja pippurilla. Lisää simpukat lopuksi ja pieni nyrkillinen hakattua persiljaa. Heitä spagetit sekaan ja pyörittele hyvin. Lopuksi voi vielä lisätä öljyjä, jos siltä näyttää, ei ole turhan tarkkaa. Päälle parmesaania. 

Kirjoitus on tehty yhteistyössä Avena Nordic Grain Oy:n kanssa.


2.1.2017

Falafelit rosollista

Muutama päivä sitten sen keksin: koska olen vannoutunut rosollin ja falafelien ystävä, päätin käyttää hyväksi joulun rosollijämät. Ja muutenkin vihaan ruuan heittämistä pois. 



Falafelit rosollista

rosollia
juustokuminaa 
kurkumaa
chiliä
valkosipulia
tuoretta korianteria
suolaa
kanamuna
korppujauhoja
vehnäjauhoja

Kaikki sekaisin, pikainen surautus sauvalla, paisto pannulla rypsiöljyssä, syönti pilahviriisin kanssa.