26.1.2017

Kikhernepasta - gluteeniton vaihtoehto

Joku päivä sitten kyselin ystäviltäni, mitä pastavaihtoehtoja heille tulee mieleen perinteisille vehnäpastoille. Sähköpostiinikin tulee silloin tällöin aiheeseen liittyviä kyselyjä. Jollain on todettu keliakia, joku toinen taas tahtoo muuten vaan koittaa gluteenitonta ruokavaliota. Ja onhan se ruokatrendikin. Aika vähiin jäi vastaukset, joten lähdin kaivelemaan asiaa. Ja tuloksena päätin kirjoittaa aiheesta pienen juttusarjan. Tässä ei ole sen enempää paneuduttu gluteenittomiin pastavaihtoehtoihin. Pääasia on heittää pöydälle muutamia erilaisia vaihtoehtoja normipastan seuraksi. Ensin kuitenkin gluteeniton kikhernepasta.


Kikhernepasta on minulle ehkä tutuin vaihtoehto. Sitä saa Suomessa muutamaltakin valmistajalta. Tutuin näistä minulle on Tervens, lempääläläinen firma, jossa työskentelee kolme hyvää tyyppiä - nettisivutkin sanoo niin. Uskon tämän, koska myyntipäällikkö Henri "Kysse" Kydeniäkin nauratti päästessään tekemisiin turkulaisen kanssa. Hemmo kun itse on lähes-tamperelainen. Tervensin kikherneet kasvatetaan Kanadassa, viedään laivalla Iso-Britanniaan ja sieltä taas lähetetään valmiiksi jauhettuina Lempäälään. Jäin miettimään, että jos kerran Kanadassakin viljellään kikherneitä, niin eikö tosiaan Suomessakin pystyttäisi. Ilmeisesti ei. Tiedän, että jotkut ovat kokeilleet ihan omaksi huvikseen, mutta pieleen on mennyt kuin Jeesuksen pääsiäinen. Tai olihan siinäkin puolessa. Muihin kikhernepastan valmistajiin palataan tulevissa kirjoituksissa. 

Niin, kikherne on hernekasveihin kuuluva palkokasvi, joka on pääraaka-aine esimerkiksi hummuksessa ja falafeleissä. Pelkkä noiden ajattelu saa kuolasuoneni lepattamaan, pakko olla siis myös hyvää pasta-ainesta. 

Lueskelin juuri lehdistötiedotetta, jossa HK Scan Finlandin ravitsemusasiantuntija Soile Käkönen pohdiskeli lihan roolia uusissa kouluruokasuosituksissa. Kasviksia lisätään, mutta Soilen mukaan pitää myös huomioida, että lihassa on kasvavalle lapselle monia tärkeitä ravintoaineita kuten rautaa ja proteiinia. Soilelle tiedoksi että niitä on myös kasvikunnan tuotteissa hyvinkin runsaasti, ongelmana on ennemminkin se, että kasvikunnnan tuotteet sisältävät elimistöön huonommin imeytyvää ei-hemirautaa. Mutta parempaan imeytymiseenkin on keinot. Entäpä proteiinit? Jos nyt mennään tarkemmin kikhernepastan ravintoarvoihin, niin tässä suoraan pussin kyljestä: 

Energiaa 311 kcal
Proteiinia 21,7 g
Hiilihydraattia 50 g
Rasvaa 2,7 g
Ravintokuitu 11,5 g

Otetaan vertailukohdaksi näädän sisäfilee, siinä on proteiinia 20,9 g, sika-nautajauheliha 17,6 g, porsaan ulkofilee 21,5 g. Sanoisin, että kikherne ja yleensäkin palkokasvit pärjäävät hyvin proteiinivertailussa. Mitä ravintoarvoihin muuten tulee, niin kikhernepasta sisältää runsaasti kuituja ja hitaasti imeytyviä hiilihydraatteja. Ja on myös gluteeniton. 

Tervensin valikoimissa on tällä hetkellä penneä, makaroonia ja fusillia. 



Tex-mex kikhernepastakeitto

1 keltasipuli
2-3 valkosipulinkynttä
1 chili (tai siis maun mukaan)
1 rkl juustokuminaa
0,5 rkl savupaprikaa (tai normaali paprikajauhetta)
2 rkl rypsiöljyä
500 g tomaattimurskaa
2,5 l kasvislientä (tai vettä + liemikuutioita/Sysmän kasvisliemijauhetta)
2 rkl ketsuppia
200 g kikhernefusilleja
1 pss herne-maissi-paprikaa
3 dl kypsennettyjä pintopapuja (muut pavut käy yhtä hvyin)
suolaa
pippuria
persiljaa



Pilko keltasipuli ja freesaa sitä hetki öljyssä. Pilko myös valkosipulit ja chili, lisää pannulle juustokuminan ja savupaprikan kanssa ja freesaa taas. Lisää tomaattimurska ja osa kasvisliemestä, anna muhia hetki ja lisää loput nesteet. Anna muhia 15 minuuttia. Lisää pasta, hemapa ja pavut. Pasta kypsyy vajaassa viidessä minuutissa. Rouhatuta pippuria, tarkista suola ja lisää pieni kourallinen persiljasilppua. Maustemäärät ovat suuntaa antavia. Itselläni oli taatusti enemmän, mutta ehkä näillä kannattaa lähteä. Myös ketsuppia voi lisätä, jos haluaa kirpeyttä pois. 

Kirjoitus on tehty yhteistyössä Tervens Oy:n kanssa. 


10.1.2017

Viidentoista minuutin simpukkapasta ja Neito-rypsiöljyt

Olin innoissani kuin vauva varpaistaan kuullessani suomalaisesta Neito-rypsiöljystä. Kyllä, minulla kuluu järkyttävät määrät oliivi- avokado-, rapsi-, rypsi-, seesami-, maapähkinä-, hamppu-, auringonkukka- ja mitä niitä nyt olikaan -öljyjä. Aivan upeaa, että tarjolla on myös täysin kotimainen vaihtoehto, joka on valmistettu suomalaisista rypsinsiemenistä. 


Kyseessä ei ole siis vain yksi öljy, vaan perusrypsiöljyn lisäksi tuotesarjassa on koko makukavalkadi: sitruuna, valkosipuli, yrtti, mustapippuri, chili, voi, paahdettu sipuli. Lemppareitani ovat ehkä sitruuna ja voi, mutta kaikki muutkin ovat varsin makoisia. Jopa chili pääsi yllättämään positiivisesti, sillä oletin, ettei siihen kuitenkaan ole uskallettu potkua laittaa. Vaan olipas. Niin ja hinta näyttäisi pyörivän jossain hieman yli kolmen euron eli ei paha.

Ehkä vielä pieni asia terveyshyödyistä. Rypsiöljy on pehmeää rasvaa, siinä on hienosti omegoja, jos jonkin numeroisia. Rasva on tärkeää rasvaliukoisten viitaminien imeytymiselle, eikä iho, silmät tai elimistökään tykkää pahaa tyydyttämättömistä rasvahapoista. Kumpi sitten on parempaa: oliiviöljy vai rypsiöljy? Eipä taida tutkijoillakaan olla tästä konsensusta. Todettakoon vain, että antaa mennä kumpaakin ja vielä vähän päälle rypsiöljyä. Niin kauan kuin kyseessä on kotimainen tuotekin, hei ja hurraa Suomen pelloille! 

Kysyin juuri possukeittiön kauniimmalta, mitä mieltä hän on ollut Neito-rypsiöljyistä, tai haluisiko ehkä tuoda tähän kirjoitukseen jotain näihin öljyihin liittyvää: "Kirjoita siihen, että ne on olleet ihan erinomaisia ja maistuvat juuri niiltä, mitä pulloissa lukee. Ja sopivasti, ihan sikahyviä. Ai joo, mainitse vielä, että mun mielestä ne ovat parhaimmillaan öljypohjaisissa pastoissa." Allekirjoitan viimeisen virkkeen. Varsinkin kun yhä harvemmin tulee tehtyä kermapohjaisia pastoja, on Neito-öljyille löytynyt saparon mentävä rako polkkakeittiössä. 

Pastojen lisäksi käyttötarkoituksia on vaikka mitä. Tietty ihan salaatinkastikkeena vaikka fetasalaatissa tai tomaatti-mozzarellasalaatissa. Myös oliivien tai herkkusienten marinointiin Neito-öljyt käyvät hienosti. Ja grillivartaiden voiteluun. Tai sitten vaikka ihan pelkkään paistamiseen. Meillä jopa paistettiin banaania Neito chili -öljyssä ja olihan se aikaa hauskaa jäätelön, mustapippurin ja rommikastikkeen kanssa. 


Mutta erään reseptin haluan jakaa. Tätä teemme tasaisin väliajoin, koska kyseessä nyt on vaan niin hemmetin helppo, halpa, vaivaton, nopea ja ennen kaikkea maistuva ruoka. Siinä on erittäin hieno makumaailma ja omasta mielestäni tätä voisi tarjota suit sait sukkelaan vaikka vähän hienommillakin syömingeillä. Ja tekemiseen menee vartti - jos on nopea niin vielä vähemmän eli spagetin kypsymisaika.  



Simpukkapasta (3 annosta)

spagettia 350 g

puolikas keltasipuli
2 valkosipulinkynttä
Neito sitruuna -rypsiöljyä
Neito voi(n makuinen) -rypsiöljyä
suolaa
mustapippuria
savustetut simpukat öljyssä (200g pirkka)
persiljaa 
parmesaania

Keitä pasta reilusti suolatussa vedessä al denteksi. 

Freesaa pilkottuja sipuleita hetki pannulla ja lisää rypsiöljyjä. Niitä saa laittaa ihan reilulla kädellä, ehkä ½ dl. Mausta suolalla ja pippurilla. Lisää simpukat lopuksi ja pieni nyrkillinen hakattua persiljaa. Heitä spagetit sekaan ja pyörittele hyvin. Lopuksi voi vielä lisätä öljyjä, jos siltä näyttää, ei ole turhan tarkkaa. Päälle parmesaania. 

Kirjoitus on tehty yhteistyössä Avena Nordic Grain Oy:n kanssa.


2.1.2017

Falafelit rosollista

Muutama päivä sitten sen keksin: koska olen vannoutunut rosollin ja falafelien ystävä, päätin käyttää hyväksi joulun rosollijämät. Ja muutenkin vihaan ruuan heittämistä pois. 



Falafelit rosollista

rosollia
juustokuminaa 
kurkumaa
chiliä
valkosipulia
tuoretta korianteria
suolaa
kanamuna
korppujauhoja
vehnäjauhoja

Kaikki sekaisin, pikainen surautus sauvalla, paisto pannulla rypsiöljyssä, syönti pilahviriisin kanssa.