30.6.2020

Pernod-lehtipersiljavoi hummerille


Anisviina on hyvää, kaikki sen tietävät. Hummeri on erinomaista, siitäkin vallitsee konsensus. Kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa, sen oivalsi jo Aristoholisti. 

Tämä ohje on Henry Alénin käsialaa. Lisäsin siihen yhden salotin, muokkasin hiukan suhteita ja vaihdoin limetin sitruunaan. 

Pernod-lehtipersiljavoi hummerille 

1 salottisipuli
2–3 valkosipulinkynttä
iso kourallinen lehtipersiljaa
250 g voita
2,5 rkl Pernod’a
0,5 sitruunan mehu
3 rkl oliiviöljyä
suolaa ja mustapippuria

Pilko sipulit ja silppua persilja. Lisää loput aineet ja aja kaikki sauvalla hienoksi, kuohkeuta vielä pikaisesti antamalla vispilää. Lisää öljyä tarvittaessa. Pyörittele kelmussa tai voipaperissa n. 4 cm paksuja pötköjä ja anna tekeytyä vähintään pari tuntia jääkaapissa.

Ota pari siivua hummerin puolikkaan päälle ja grillaa grillissä pieni tovi. Toimii myös vaalean kalan kanssa.

Pernod-lehtipersiljavoi hummerille

17.6.2020

Mitä, missä ja miten suomalaiset ovat syöneet? – Poikkeustilan vaikutuksia ruokailutottumuksiin

Kaurapohjaisten ruokien ja juomien valmistaja Oatly halusi selvittää, miten sosiaalinen eristäytyminen koronaepidemian myötä on vaikuttanut suomalaisten ruoanlaitto- ja ruokailutottumuksiin.* Lähes 40 prosenttia suomalaisista onkin kokkaillut kotona enemmän kevään poikkeustilan ja järeiden rajoitustoimien aikana. Tuoreen kuluttajatutkimuksen avulla selvitettiin myös, kannustiko runsas kotona oleilu suomalaisia testaamaan uusia ruokia, leivontaa, kokkaustapoja ja makumaailmoja. Ruoanlaitto ja kokeellisuus näyttäisivät tutkimuksen mukaan toimineen oivina aseina tylsyyttä vastaan.

Juhannusriisi

Puolet improvisoi keittiössä, puolet syö sohvalla

Ruoanlaitto kotioloissa on lisääntynyt huomattavasti poikkeusaikana – jopa 39 % vastanneista kertoi laittaneensa ruokaa enemmän kuin ennen. Suomalaiset, jotka ovat kokanneet enemmän poikkeusaikana, ovat myös avoimempia kokeilemaan uutta: enemmän ruokaa laittaneista yli puolet (54 %) on löytänyt uusia reseptejä ja noin neljäsosa (26 %) on keksinyt omia reseptejä.

Enemmän ruokaa laittaneista valtaosa (60 %) myös kertoo kehittäneensä itselleen uusia, terveellisiä tapoja poikkeusolojen aikana. Samaan aikaan se pieni osa vastaajista (3 %), jotka ovat laittaneet vähemmän ruokaa poikkeustilan aikana ovat olleet useammin todella tylsistyneitä ja valtaosa heistä (61 %) kertoo
kehittäneensä uusia, epäterveellisiä tapoja poikkeusolojen aikana.

Poikkeusaika näyttää myös vaikuttavan siihen, missä suomalaiset nauttivat ruokansa. Vaikka suurin osa (83 %) vastaajista syö ateriansa perinteisesti keittiön pöydän ääressä, jopa 18 prosenttia on syönyt aterioita sängyssä, 20 prosenttia seisten keittiössä ja yli puolet (52 %) sohvalla.

Poikkeusoloissa puolet suomalaisista (50 %) kertoo innostuneensa improvisoimaan kotikeittiössä kehittämällä itse uusia reseptejä. 45 prosenttia suomalaisista luottaa vanhoihin perheresepteihin ja 34 prosenttia on löytänyt reseptejä keittokirjoista. Toisin kuin sosiaalisessa mediassa on saattanut vaikuttaa, siellä jaetut reseptit eivät ole vielä nousseet suomalaisten suosioon, koska vain murto-osa (7 %) kertoi löytäneensä reseptejä eri sosiaalisen median kanavista. Yli neljännes suomalaisista (27 %) kuitenkin löysi inspiraatiota ruoka-aiheisista blogeista.

Suuri banaanileipäilluusio ja perinteiset uuniruoat

Banaanileipä, korvapuustit, uunifetaparsa, kikhernelimonello – niitähän söi kaikki. Vai söikö? Ei todellakaan, kuluttajatutkimus osoittaa. Some-hypestä ja runsaasta keittiöimprovisoinnista huolimatta suomalaisten suosikkiruoat poikkeustilan aikana olivat yllättävän perinteisiä. Eniten suomalaisille on maistunut makaronilaatikko, mutta samalla kymmenluvulla liikkuvat muutkin kotikeittiön suosikkiruoat aina lihapullista kotitekoiseen pizzaan ja uunikalaan.

TOP 5 Suomalaisten suosikkiruoat poikkeustilassa:
Lihamakaronilaatikko 47 %
Lihapullat 45 %
Kotitekoinen pizza 43 %
Lämpimät voileivät 42 %
Uunikala 41 %
Tortillat & Tex-Mex 41 %

Banaanileipä oli valtava hitti sosiaalisessa mediassa kevään aikana, mutta vain kolme prosenttia (3 %) vastanneista mainitsi leiponeensa banaanileipää.

Kasvipohjaiset ruoat kiinnostavat, mutta tuttuihin turvaudutaan

Kysely paljastaa, että suomalaiset ovat kiinnostuneita kokeilemaan myös uudenlaisia ruokia ja kasvipohjaiset vaihtoehdot kiinnostavat enenevissä määrin. Poikkeusaikana enemmän ruokaa laittaneista 30 prosenttia haluaisi käyttää enemmän kasvipohjaisia tuotteita ruoanlaitossa, mutta ei halua lopettaa lempireseptiensä valmistamista ja noin neljäsosa (24 %) haluaisi valmistaa enemmän kasvipohjaista ruokaa, mutta ei tiedä miten. Lisäksi 27 prosenttia haluaisi valmistaa ympäristöystävällisempää ruokaa, mutta ei tiedä miten. Osa suomalaisista näyttää myös tiedostavan omien valintojensa merkityksen ilmastoon: hieman alle puolet (40 %) kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että kotona laittamalla ruoalla on vaikutus ilmastoon.

“Epävarmoina aikoina perinteisten, tuttujen ja varmojen ruokien laittaminen on lohdullista ja turvallista – tulee tunne, että tämän minä ainakin hallitsen. Samaan aikaan on inspiroivaa huomata, että kiinnostus terveellisempiä, ilmastoystävällisempiä kasvipohjaisia ruokia kohtaan on kasvanut ja yhä useampi on löytänyt myös uusia reseptejä”, kertoo Oatly Suomen myyntijohtaja Niina Kahra.

*Tutkimuksen toteutti Oatlyn toimeksiannosta Bilendi toukokuussa 2020 Suomessa.
Otannan koko oli 1 000 vastaajaa, ja se edustaa Suomen väestöä ikä-, sukupuoli- ja
aluejakaumaltaan.

Lisätietoja ja kiinnostavia poimintoja kuluttajatutkimuksesta löytyy liitetiedostosta.

Lisätietoa:
Niina Kahra, myyntijohtaja, Oatly Suomi
niina.kahra@oatly.com
puh. +358 50 562 1099

11.6.2020

Pasta Alfredo on pakko testata

Tämä on ruoka, joka jokaisen pitäisi opetella valmistamaan. Pasta Alfredosta on monia väännöksiä, ihan yksinkertaisimmillaan siihen tulee pastaa, kermaa ja parmesaania. Itse pidän hieman happamamammasta mausta ja olen vaihtanut kerman smetanaksi.

Onhan tämä meikäläisen Alfredo aikamoinen pommi, mutta eipähän jätä kylmäksi liialla keveydellään. Tällä kertaa päätin lisätä vielä parsaa, se on sentään kevyttä. 

Pastan kanssa ei kannata olla turhan ihmeissään. Parhaiten tähän sopii jokin sellainen, jossa on paljon litteää tarttumapintaa kuten fettuccine tai pappardelle. Fettuccine on tagliatellesta Roomassa käytettävä nimitys.



Pasta Alfredo (2–3 annosta)

300 g tagliatellea
2 rkl voita
1 salottisipuli
1 suuri valkosipulinkynsi
2 dl smetanaa (20 % rasvaa)
1 dl parmesaania raastettuna
0,5 dl pastan keitinvettä
suolaa ja pippuria reilusti
tuoreita yrttejä kuten rakuunaa ja basilikaa
päälle kevätsipulin vartta
3-4 vartta parsaa keitettynä ja katkottuna

Keitä pasta al dente.

Laita voi korkeareunaiselle pannulle, kuullota sipulit ja valkosipulit siinä. Laske lämpö hyvin miedolle ja lisää smetana. Lisää hetken päästä parmesaani ja pastan keitinvesi sekä suola ja pippuri. Silppua mukaan yritit. Sekoita tagliatellet hyvin käännelle joukkoon. Lisää avokadot annokseen ja rouhi vielä kaiken päälle reilu ripaus mustapippuria myllystä. Hirveän pahaa annokselle ei tee reilu puristus sitruunasta. 

Ai juu, moni käyttää tuorejuustoa tässä ruuassa, itse en ihan syty siihen, koska pieni määrä hapatettua kermaa saa särmät syttymään. Mutta käy kuitenkin katsomassa, miten tuorejuustoa voi käyttää tässä pastassa rosaviinijaruoka.fi-sivustolla. Siellä on suositeltu juomaksi Giovanna Tantini Bianco -valkoviini, joka on aika hauska tapaus. Raikkaan kuiva ja kivasti hedelmäinen inauksella valkopippuria, hyvä yleisvalinta muutenkin pastoille. 

Kirjoitus on tehty yhteistyössä Cisa Drinks Oy:n kanssa. 



 

8.6.2020

Kutsu 16.6. julkistuswebinaariin: Millaiset ovat Suomen maa- ja elintarviketalouden näkymät?


Lehmiä laiduntamassa
Kuva: Annieleino / Pixabay

Aika: 16.6.2020 klo 10–11.30
Webinaariin ilmoittautuminen: https://attendee.gotowebinar.com/register/8639518575550685710

Luonnonvarakeskus (Luke) julkistaa 16.6. klo 10–11.30 uuden maa- ja elintarviketalouden suhdannekatsauksen. Tervetuloa tilaisuuteen, jossa pureudutaan maataloussektorin ajankohtaiseen tilanteeseen ja kehitykseen liha-, maito- ja viljamarkkinoilla sekä puutarhataloudessa.

Webinaarissa esitellään muun muassa

  • Maatalouden muutostrendejä
  • Elintarvikkeiden kaupan ja kulutuksen muutoksia
  • Koronapandemian vaikutuksia maa- ja elintarviketalouteen 

Ohjelma

10.00 Tilaisuuden aloitus ja käytännöt, eritysasiantuntija Mikko Salmi

10.05 Tervetuloa ja alkupuheenvuoro, tutkimusprofessori Jyrki Niemi

10.10 Maitomarkkinakatsaus, tutkija Olli Niskanen

10.25 Lihamarkkina- ja viljamarkkinakatsaus, erikoistutkija Csaba Jansik

10.55 Puutarhamarkkinakatsaus, yliaktuaari Anna-Kaisa Jaakkonen

11.10 Ajankohtaista koronan vaikutuksista maa- ja elintarviketalouteen, tutkimusprofessori Jyrki Niemi

11.20 Keskustelua puheenvuoropyynnöin

Tilaisuuden päätös noin klo 11.30

Suosittelemme rekisteröitymistä viimeistään vähän ennen tilaisuuden alkamista. Kun olet rekisteröitynyt, saat linkin webinaariin.

Lisätietoja:
erikoistutkija Terhi Latvala, Luke,
puh. 029 532 6309, terhi.latvala@luke.fi