25.9.2007

Malta Q, R, S, T

Huh, enää kahdeksan kirjainta jäljellä. Ei vaan, sinänsä on ollut hauska huomata, että ihmisiä on kyllä kohtuullisesti eksynyt sivuilleni juuri hakusanoilla Malta, matkakertomus, Bugibba ja vielä hauskempi on ollut huomata, että he ovat tosiaan lukeneet juttujani. On se hyvä, että on kunnon seurantavehkeet :)

Q

Kuu Maltan yllä on valtavan upea. Jos minulla olisi pienintäkään taipumusta homo-canis-lupusteluun, olisi tuo varmasti oikea paikka raateluhampaiden kasvattamiseen.

Ritarit



Haarniskahemmot saapuivat Maltalle joskus 1530-luvulla. Ritarien tunnus näkyy vieläkin kaikkialla: seinissä, haarniskoissa, lipuissa, matkamuistoissa, lippalakeissa, kengänpohjissa. Vallettassa onkin komea Suursmurffin palatsi, jota kannattaa ehdottamasti käydä kuikuilemassa. Suurmestari johti ritareita, joiden tehtävänä oli taistella kristinuskon puolesta vääräuskoisia vastaan. Paavin tuella heiluttiin sapelit ojossa siihen malliin, että hintelämpää olisi jännittänyt.


Sisilia

Lautalla pääsee Sisiliaan kätevästi parissa-kolmessa tunnissa. Matkanjärjestäjätkin tekevät retkiä, mutta voi olla täysin varma, että niistä joutuu maksamaan rutkasti ylimääräistä. Paikallisia retkien järjestäjiäkin on kuitenkin lähes joka nurkan takana. Matka yhteen suuntaan kestää n. 1½-3 tuntia. Ei sinne tietty mikään pakko ole retkeä ottaa, mutta niistä saattaa löytää kivoja kohteita kuten Palermo tai Etna. Sisiliassa hintataso on Maltaa halvempi, joten eikun shoppaamaan. Ja sieltä saattaa löytää muutaman puunkin ja vihreyttä. Maltallahan ei paljon vihreää ole, kun foinikialaiset hakkasivat kaiken mikä vähänkin muistutti puuta laivoihinsa. Hmmm... tosin luulisi puiden jo kasvaneen muutamassa sadassa vuodessa takaisin.

Täytetyt voitaikinat


Näitä kannattaa maistella. Miljoonia erilaisia piiraita ja pasteijoita kävelee vastaan siellä täällä. Hauska tavata, nimeni on Nakki Piilo Piirakka. No heipä hei, minä olen Pasteija Kana, ystäväni kutsuvat minua tuttavallisesti Paskaksi. Toisella puolella tietä köpötteleekin näköjään Rouva Herne Jauheliha Tomssu Piirakka. Hänen miehensä on tosi rasvainen tyyppi.


Piirakat ovat halpoja ja tosiaan vaihtoehtoja löytyy. Voitaikina ei tosin ole lempparini, sillä liiallinen rasva alkaa jossain vaiheessa ällöttää. Mutta on näitä kiva maistella. Tosiaankin, sisälle saattaa olla tungettu vaikka ihan tuiki tavallista kana- tai jauhelihakastiketta. Kyllähän ne maistuu vaikka kuninkaille.

Jos haluatte esimakua piirakoista, niin apinakeittiön prinsessa, Übe R. Muuli, antoi vähän lovee ja valmisti juuri lihiksiä. Siis perinteisiä supisuomalaisia lihapiirakoita. No ne eivät kyllä takuulla liity mitenkään Maltaan, mutta pitää sitä kamua mainostaa.

4 kommenttia:

  1. Piiraskulttuuri löytyy kyllä melkein maasta kuin maasta... Brittien piirakoiden (pasties) tarina on kuulemma sellainen, että kun miehet aikanaan teki töitä kaivoksissa, niin vaimot kätkivät evään taikinakuoreen, toiseen päähän suolaista ja toiseen makeaa. Taikina oli siten eräänlainen servetti, jota ei ollut tarkoitustakaan syödä, vaan siitä oli hyvä napata kiinni törkyisillä kourilla.

    Että ehkä todellinen rinsessa kätkis lihikseen vielä pienen lörtsyn toiseen päähän? :-P

    Kiitos Monkeymarkkinoista. :-D

    VastaaPoista
  2. Vielä kun sais pärämätsiä. Mut nyt ei olla Tampereella, sangen valitettavaa.

    VastaaPoista