13.12.2007

Ihahaa, ihahaa, pipari hirnahtaa

Sokerihumala pääsi yllättämään, jos et arvannut.

Pakko myöntää, että meikäläinen on vannoutunut piparin ystävä. Siksi joulukuun ruokahaasteen aihe osui allekirjoittaneelle kuin herne lehtopöllön nokkasieraimeen. Mielenkiintoisia vaihtoehtoja pohdittiin erään kanssabloggaajan kanssa ja yksi varteenotettavimmista oli piparisilli. Asianhaaroista johtuen en siihen kuitenkaan voinut päätyä. Pitkän miettimisen tuloksena ajauduin tällaiseen hieman ehkä hassultakin kuulostavaan ratkaisuun.

En sitten tiedä, voiko mistään tulla kovin pahaa, jos siihen laittaa kermavaahtoa ja ylimakeaa mustikkakastiketta. Ja kastikkeen pitää siis tosiaan olla makeaa, ettei brien suola pääse keekoilemaan liikaa. Pääasia kuitenkin, että maut maistuivat tasapuolisesti, eikä ketään passitettu nurkkaan. Eräälle vesselille nekin paikat ovat tarpeettoman tuttuja.

Osallistunpa tällä siis haasteeseen.



Piparipaneroitua briejuustoa, mustikkakastiketta
ja kermavaahtoa


briejuustoa (President)
vehnäjauhoja
kananmunaa
pipareita
rypsiöljyä

kastike:

1 dl mustikoita
1 dl sokeria
½ dl vettä

kermavaahtoa

Leikkaa briejuusto sopivan kokoisiksi annospaloiksi. Ota kolme lautasta ja laita yhdelle vehnäjauhoja, toiselle kananmuna (josta rakenne rikottu) ja kolmannelle pieneksi murustettua piparkakkua. Kierittele juustopalat ensin vehnäjauhoissa, sitten kananmunissa ja vielä pipareissa. Jos ei tartu kunnolla, niin tee sama uudestaan. Kaada pieneen kattilaan reilusti rypsiöljyä, eli siten ettei juustopala kuitenkaan uppopaistu siinä. Lämmitä öljy todella kuumaksi ja paista palat pikaisesti siinä varovasti niitä kääntäen. Minä paistoin yksi kerrallaan, sillä nämä kärähtää tosi nopeasti, jos on vähänkin liian kauan ja liikaa säädettävää. Paiston jälkeen laitoin palan valumaan metallisiivilään ja siitä hetkeksi talouspaperin päälle.

Mittaa kastikeaineet kattilaan, kiehauta ja poraa sauvasekoittimella. Kiroile, kun joka paikka on mustikassa. Tarjoa siten, että kastike on kylmää, briejuusto lämmintä ja kermavaahtoa on paljon. Mitään näistä aineksista ei nimittäin parane jättää pois.

17 kommenttia:

  1. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  2. Mikset sä vaan voinut nielaista piparisillin syöttiä niin kuin kiltti piparkakkuporsas?

    t. Mule Meringue

    VastaaPoista
  3. Uuuh, aaah, uuuh, aaah. Kuulostaa häröhyvältä, vähän pervoltakin.

    VastaaPoista
  4. *aplodeja* Tämä saa minun ääneni takuuvarmasti :-) Saa nähdä ehdinkö itse osallistumaan lainkaan, on melkoista haipakkaa elo tää näinä aikoina...

    VastaaPoista
  5. Joo-o, ei ollenkaan paha...

    VastaaPoista
  6. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  7. Aivan mieletön resepti! Tämä menee ehdottomasti kokeiluun. Oon samantyyppistä jälkiruokaa tehnytkin, siinä paneroin ihan vaan jauhoissa briepalat ja paistoin voissa ja tarjoilin mansikkakastikkeella. Se jo oli hyvää, mutta tuo sun oma kuulostaa kyllä huomattavasti paremmalta. :)

    VastaaPoista
  8. Pisteet sulle tästä ohjeesta, on oikein innovatiivinen. Saanet ääneni.

    VastaaPoista
  9. Pikkulintu: Pitää vaan tosiaan muistaa, ettei paista liian kauaa, piparitaikina mustuu nopeasti. Ei manssukastikekaan pöllömmältä kuulosta.

    Lurkki: Hassu olet sinä! Hassu olet sinä! Hassu olet sinä!

    Hanna: Spasibo.

    VastaaPoista
  10. Huh, mikä resepti! Pakko testaa :P

    VastaaPoista
  11. Ihana idea. Siis aivan tajuton. Mietin vaan, kuinka juoksevaksi brie menee?

    VastaaPoista
  12. Uuh, tää on kyllä aika kingi! Namskis! Onnea kisaan!

    VastaaPoista
  13. Vau, mikä idea! Tällaisen voisi kuvitella näkevänsä jonkun superhienon ja kekseliään ravintolan jälkkärilistassa.

    VastaaPoista
  14. No eihän tuo brie ainakaan pakoon juokse, kun ei liikaa kuumentele. Ei hätä-ä!

    Kiit onnesta :D

    VastaaPoista