16.9.2007

Malta E, F G, H

----
Sivujeni uusiutumisen myötä aion hauskuttaa teitä muutaman päivän kestävillä äänestyksillä. Jos vaan keksin jotain elämää ja Vetelin poikakuoroa suurempia kysymyksiä. Siis asioita joilla todellakin on merkitystä.
----
Mutta sitten takaisin Maltalle...

Earplane

Lentokoneella laskeutuminen meinaa tappaa pääni. Tuntuu kuin joku laskettelisi rautasahalla otsaani pitkin hitaasti ylösalas kuin paraskin Mengele. Paine käy jossain vaiheessa lähes sietämättömäksi, korvat menevät totaalilukkoon ja silmistä alkaa valua nestettä.

Mutta ei se mitään. Vihdoin kuulin paineentasauskorvatulpista. Ostin apteekista kyseiset kapistukset hintaan 9€ pari ja ne osoittautuivatkin ihan mahtavaksi avuksi. Laskeutuminen ei tuntunut tällä kertaa missään. Tulppien paikalleen laittaminen oli hauska operaatio: tarvi pitää nenästä kiinni, puhaltaa ja venyttää vielä korvalehteä ylöspäin. Kolmannella kädelläni sitten ruuvasin tulppaa paikoilleen. Nauru pidensi ikää, sillä takapenkin nainen hurmioitui lähes kippura-asentoiseen hirnumiseen touhujeni lomassa. Yritin olla vain mahdollisimman cool kuten aina.

Fenek

Kaniineja, ihanaa. Tosin tällä kertaa suloiset pörröturvat ovat päätyneet lautasille. Kaniini kuuluu olennaisena osana maltalaiseen keittiöön ja on sellaista herkkua, että Polkkapossunkin on vaikea olla antamatta himoilleen periksi. Räpitti voidaan valmistaa hauduttamalla, paistamalla tai vaikka leipomalla se torttuun. Hyvin usein sitä on kuitenkin maustamassa joku paikallisen maukas punaviini.

Ihania kaniineja -muhennos

yksi jänöpuppeli
punaviiniä
oliiviöljyä
5 valkosipulinkynttä
1 iso sipuli
1 tlk tomaattimurskaa
herneitä
2 laakerinlehteä
timjamia
sokeria
suolaa
pippuria


Paloittele jänis pienemmiksi paloiksi. Laita palat kulhoon ja anna marinoitua punaviinissä yön yli. Paloittele sipulit ja kuullota niitä kevyesti öljyssä. Paista marinoituja jänöpaloja hetki pannulla. Lisää pannulle tomaattimurska, herneet, laakerinlehdet, timjami, hiukan sokeria ja marinointiin käytetty punaviini. Anna kiehua hiljalleen tunti. Mausta vielä suolalla ja pippurilla. Tarjoa vaikka ranskalaisten kanssa, koska niitähän turisteille aina laitetaan.

Ateria oli ihan hyvää perusruokaa puhtaine makuineen.

Golden Bay

Malta on kalliosaari, joten uimarannatkin ovat monesti hyvin kallioisia. Bugibban kaupungissa, jossa hotellimme sijaitsi, ei ollut oikeastaan kuin yksi pieni pätkä hiekkaa rannalla. Uiminen ei silti ollut ongelma, sillä ympäriinsä oli veden rajaan laitettu keltaisia kaiteita, joista tukea ottamalla oli aivan helppo mennä uimaan. Se oli lähinnä hassun hauskaa.



Maltalla on muutama suositumpi hiekkaranta, joihin Bugibbasta täytyy mennä bussilla. Matka kestää vajaan puoli tuntia, joten sen kyllä menee helpolla. Vallettasta Golden Bayhin pääsee bussilla 47 ja Sliemasta Bugibban kautta bussilla 652. Golden Bay on saaren paras hiekkaranta ja porukkaa siellä on sitten sen mukaan. Rannalla on tarjolla jos jokin näköistä vesisporttia jeteistä sukellusvälineisiin. Hiekka on kuumempaa kuin Sonja Kailassaari parhaimmillaan, joten kehotan ottamaan läpsykät mukaan. Eikä ne uimassakaan pahat ole, sillä aina on mahdollista astua merisiilin päälle - tosin noin vilkkaalla rannalla niitä kai harvemmin on. Lahden pitäisi kai ainakin periaatteessa olla kohtalaisen suojaisa tuulelta, mitä ei kyllä ainakaan alloilta olisi uskonut. Aivan uskomattoman siistiä uida, kun yht'äkkiä aalto vetää metrin korkeudelta pään yli. Uskoisin sen olevan jopa hienompaa kuin saada Pelastusarmeijan puistokuoro ikkunan alle joka lauantai-aamu joikaamaan. Tai ehkei nyt sentään, mutta kyllä tuolle rannalle voisin mennä vielä uudestaankin. Aamu alkoi pilvisenä, mutta selkeni yltiökuumaksi ja varjollekin tuli pian käyttöä.



Hotelli Karanne

Hmm. Tähän hotelliin en aio astua enää jalallanikaan, paitsi ehkä valellakseni sen paloöljyllä, heittääkseni sisään napalmia ja kustakseni vielä savuavien raunoiden päälle. Rakkaasta vastaanottovirkailijasta kerroinkin jo viime polkassani, mutta muutenkin olisi paljon sanottavaa. Hotellin paikallinen luokitus on neljä tähteä, kansainvälinen kolme. En tiedä kyllä millä ihmeellä. Aula on kyllä tosi puhdas, mutta se on vain kulissi. Useassa huoneessa vessa ei vetänyt ja asiakkaita kehotettiin käymään alakerran yleisissä vessoissa. Naistenvessa muuten oli ainakin tulopäivänä rikki. Ei hotellissa oikeastaan mitään isompaa vikaa ollut, mutta paljon kaikkea pikkukökköä.


Katolla oleva uima-allas oli loistava ja sinne tulikin usein päädyttyä kierrätettyäni ensin itseäni henkihieväriin kaupungin sokkelokaavassa. Aamupala oli ihan ok, brittityylinen pekoneineen, nakkeineen ja munakokkeleineen. Salaattipuoli oli syvältä, koska sitä ei oikeastaan ollut. Oma tomaatti kädessä liuin kaidetta pitkin alakerran aamiaissaliin, sillä yhä edelleen näyttävä sisääntulo on kaiken alfa ja omega. No oli siellä jotain vihreää salaattia, mutta se näytti yhtä epäilyttävä kuin 47-vuotias suomalainen liikemies "liikematkalla" Thaimaassa. Vähän vaihtuvuutta olisi ehkä kaivannut, vaikka taisi siellä muutaman kerran olla säilykepäärynöiden tilalla persikoita. Tai ehkä jopa hunajamelonia. Tai siis ehkä jopa vesimelonia. Ai mutta olihan siellä säilykehedelmiäkin. No okei se oli ihan ok.

Siivoojat olivat mukavia ja yksi enkeli pelasti kaiteelta tippuneet uikkarini sisäpihan kattotasanteelta. Vastaanottovirkailijaa uikkarini eivät kiinnostaneet pätkääkään vaan valehteli minulle, että vain siivoojalla oli tasanteelle avain ja hän oli jo lähtenyt talosta. No kiersin käytävät kerros kerrokselta kunnes löysin kaksi siivoojaa, joilta sain heti apua. Sen jälkeen kävin vetelemässä respan valehtelijaa ympäri korvia.

6 kommenttia:

  1. Omat tomaatit määrää! t. omien eväiden ystävä.

    Aamupala-avautuminen:

    Briteissä vastasimme omista aamupaloistamme joten mukanani raahaamani pikapuurot ja prodet pitivät normirytmissä.

    Belgian ensimmäisessä kohteessa Dworpissa tarjolla oli vaaleaa leipää, muroja, makkaraa/juustoa/sulatevoita, suklaalevitettä, hedelmää eli ihan okei, pussipuuron kera.

    Brüggen antimet sen sijaan sisälsivät vaalean leivän lisäksi vain muroja ja joskus sulatejuustoa, suklaalevitettä TOTTAKAI ja hilloa! Jaa unohdin jotain, keksit. Esim. eräs hollantilaistyttö voiteli vaalean leivän suklaalla ja levitti leivälle sitten kanelikeksejä, taittoi leivän kahtia ja pisteli poskeensa. QUE?! Muiden maiden edustajat sitten kokeilivat keksintöä perässä, oikea KULTTUURIKYLPY!

    Etenin siis lähinnä omin eväin. Soijamaitoa sain paikan puolesta. <3

    Brüggessä oli kuitenkin kasvissyöjille toisinaan quornia ja erään kerran myös seitania, jota en ole ennen maistanutkaan. Että kivakin. :-) Maha tosin ei ollut niin seitanin ystävä, toisin kuin quornin. Seitania voi tehdä itse että ehkä sitä listalle silti.

    Ja vielä korvista; mäkin olen ennen kuulunut korvakipuilijoiden joukkoon. En tiedä mitä sittemmin on tapahtunut, mutta nykyään tai enää kymmeneen vuoteen lennot eivät ole tuottaneet ongelmia. Häröä mutta onnellista, lennän aika paljon... Luonto soimaa. :-/ Noista tulpista en ole kuullutkaan, istunut vain aikoinani mukit korvilla :-D Tiedäthän, lämmintä vettä ja paperia pohjalle, en koskaan ymmärtänyt eikä se ikinä auttanut, hehe.

    VastaaPoista
  2. Seitania kysymysmerkki? En varmana googleta, vaikka mieli tekiskin.
    Okei, kuulosti niin pelottavalta, että jouduin kuitenkin kvg-linjalle. Huh, ei tullutkaan mitään pentagrammeja väärinpäin vuohenpäistä puhumattakaan. Taas opin uuden sanan :)

    VastaaPoista
  3. Sonja on kyllä tosi kuuma!

    VastaaPoista
  4. Sonja on kyllä tosi kuuma!

    VastaaPoista