Parapähkinä on aivan ehjä vaa-aa-ain

Norsutyttö hyppää läpi renkahan
ja saa palkaksensa pähkinän
se voi vielä joskus juuttua renkaaseen
jos saa pähkinöitä enemmän

Noin Noitalinna huraa! mutta näin alkuruokalautasella Teslan Bust a Nut -levyltä kappale Games People Play.

----------------------

Niin se muuten onkin, ei pähkinät mitään kepeää tavaraa ole mutta hyviä kyllä. Siksipä niitä tulee kokeiltua mitä erilaisempia merkkejä ja laatuja, ja heiteltyä sitten muuten niin kepeisiin salaatteihin ja curryihin. Ja rusinoiden kanssa pähkinät ovat parhaimmillaan, uskokaa se.

Viimeksi testasin parapähkinöitä, jotka toin mukanani Maltalta. No yhtä paljon niitä siellä kasvaa kuin hippiäinen, mutta ei se mitään. Bolivian, Brasilian ja Perun suunnalta niitä enemmän löytää. Englanniksi nimi on brazil nut, mutta Yhdysvaltojen eteläosissa tunnetaan myös nimellä nigger toe eli afroamerikkalaisen Pekan varvas. Vaikka tuo nimi varmasti olisikin käyttökelpoinen täälläkin, käytetään siitä silti Turussa nimeä parapähkinä.

Parapähkinä yllätti, sillä se maistui maalta tai siis maaperältä. Juniorivuoteni palasivat elämättömästi mieleeni, kun tunsin tuon tutun listeerisen vesikranssin maun suussani. Juuri sama aromi kuin ruohon ja mullan yhdistelmällä, jota naapurin Murska-Markkula minulle aina syötti. Minua se ei toki haitannut, sillä tunsin tuolloin erittäin suurta henkistä ja fyysistä yhteenkuuluvuutta niin lampaiden kuin lehmienkin kanssa. Ei siitä sen enempää. Hyvä pähkinä!


Rucola-parapähkinäsalaatti

rucolaa
retiisiä
tomaattia
parapähkinöitä
rusinoita
balsamicoa
mustapippuria myllystä
sormisuolaa


Sekoita rucola, viipaloidut retiisit, lohkotut tomaatit, pähkinät ja rusinat. Lurauta päälle hieman balsamicoa ja oliiviöljyä ja mausta pippurilla ja suolalla.

Jos muuten pähkinät menee yksi yhteen rusinoiden kanssa, niin samaa voi sanoa rucolasta ja retiisistä. Jotkut makubodhisattvat väittävätkin rucolassa olevan vivahdus retiisin makua. Aika valaistunutta.