24.2.2007

Vanha jäkäläpää natisee taas

Tuotekehittelyyn olisi jälleen asiaa. Tällä kertaa Fazer Leipomoiden Oululaiselle ja kyseessä olisi Reissumies-leipä. Maku on kyllä oikein kohdallaan ja kyseistä leipää tulee ostettua hyvinkin usein. Leivontaan käytetyistä jauhoista ja hiutaleista 67% on täysjyväruista, mikä tuntuu oikein hyvältä. Joissain ruisleivissä kun ruisjauhoja on käytetty lähinnä silmänlumeena. Pakkauksen paino on 235 grammaa, joten tällainen kukkakeppikin jaksaa sen juuri ja juuri kotiin kantaa. Sitä paitsi Reissumies on vielä kohtalaisen halpaa tavaraa. Jos nyt otetaan vertailukohdaksi vaikka täsmälleen yhtä paljon painava videokamera Sanyo Xacti HD 1, voidaan todeta, että sen hinnalla Reissumiehiä saisi n. 1100 pakettia. Aika halpaa siis.

Mutta laatua vaativana kuluttajana olen suivaantunut Reissumieheen. S E N S U R O I T U S E N S U R O I T U S E N S U R O I T U S E N S U R O I T U S E N S U R O I T U S E N S U R O I T U S E N S U R O I T U S E N S U R O I T U S E N S U R O I T U S E N S U R O I T U S E N S U R O I T U S E N S U R O I T U S E N S U R O I T U S E N S U R O I T U S E N S U R O I T U S E N S U R O I T U S E N S U R O I T U Mikä kele siinä voi olla, että ne saaplarin leivänpuolikkaat on niin vaikea saada irti toisistaan kumpaakaan tuhoamatta? Voiko tosiaan olla niin vietävän vaikeaa kehittää taikinalle sellainen koostumus, että eläminen tulisi helpommaksi? Aamupalalla kun ihmiset eivät usein muutenkaan jaksa olla pikku päivänsäteitä, niin luuleeko tuotekehittely ihan vakavissaan, että leipien repiminen kenties jotenkin auttaa tätä asiaa. Kuules Oululainen, tulen kohta tehtaalle ja repäisen teitä nenästä ja puren varpaasta, jos ei ala asiat muuttua. Reino Helismaa sentään tiesi jo hyvissä ajoin, että jos on Reissumiestä, niin on parempi omistaa myös kissa. Sille voi sitten heitellä revenneet leivänpuolikkaat.

Reissumiehen leipäpuolikkaat ovat muuten erikokoisia. En tiedä, onko asia tarkoituksella näin, vai onko teillä tehtailla jotkut Bachin aikaiset halkaisukoneet. Ei vaan, se on kyllä minusta pelkästään hauska asia. Reissumiehen syöminen ei käy koskaan tylsäksi, kun ensin leivän raiskattuaan voi miettiä haluaako sen pikkunälkään vai kenties vähän isompaan. Joskus voi jopa vetää ihan ranttaliksi ja syödä molemmat puoliskot.

10 kommenttia:

  1. Ihan aiheesta olet kyllä napissut, saman asian äärellä ollaan oltu täälläkin monen monta kertaa.. Sain muuten mainion vinkin koskien tuota reissumiehen puoliskojen irtoavuutta toisistaan; kannattaa paahtaa leipä ensin kokonaisena, niin irtoavat sen jälkeen kuin itsestään :D
    Suosittelen!

    VastaaPoista
  2. Meillä vaihdettiin Tempoon (vai mikä sen nimi nyt sitten onkaan) juuri tuon puolitusongelman takia. Ärr!

    VastaaPoista
  3. Asiaa puhut, possu hyvä! Itse tykkään Linkosuon pyöreistä ruispalasista. Ne eivät ole niin piukasti kiinni toisissaan ja maistuvat ainakin minun suussani paremmilta kuin Reissumiehet.

    VastaaPoista
  4. Niinpä, mikä kele siinä voi olla.

    VastaaPoista
  5. Tempo on jees, sanoisin minäkin. Kun malttaa hiljalleen revitellä Reissumiestäkin, niin makunautinto on oiva - minimissään. Kaikkineen olen samaa mieltä, että käyttäjäystävällisyyttä kaivataan! Olen usein ihmetellyt miten heikompisormiset saavat esim. vacum-pakatut kahvipussit avatuksi? Elämä on kovaa, niinkuin voi, jääkaapista juuri otettu. Voiteluun mahdoton. :)

    VastaaPoista
  6. Linkosuon eväsleipä onkin hyvää. Ja ne saa vielä irti toisistaan. Paha vaan että ehdin kyllästymään niihin pahasti Kangasala-aikoinani.

    Mutta mitä kummia tapahtuikaan eilen! Kaiken purnaamiseni päätteeksi menin taas ostamaan Reissumiestä. Ja vasta kotona huomasin, että pussin kyljessä luki "Nyt irtoo!" Olin jo ihan pähkinnöissäni ja heittelin hurraita niin Fazerille, Oululaiselle ja kaikille reissumiehille. Tartuin pelonsekaisin tuntein leipään, mutta pettymykseni oli vähintäänkin isohko, kun sain toisen leivän taas tapettua. Mihin hemmettiin tuo "nyt irtoo" sitten oikein viittasi? Reklamaationi jälkeen Fazerilla saatetaan olla ihan pikkaisen pelonsekaisin tuntein myös. Tai ainakin syytä olisi. Kele.

    VastaaPoista
  7. Voi noita sun juttuja=)
    Omakin mielikuvitus lähti laukkaan, kun mietin, miten jaksoit raahata tuon jättimäisen paketin kotiisi...

    VastaaPoista
  8. *nauraa vedet silmissä* Itse olen huomannut, etä sitten kun Reissumiehet ovat muutaman päivän vanhoja (=parasta ennen päivä käsillä), niin alkavat irtoilla paremmin. Itse ostan kerralla turhan paljon leipää ja unohdan heti pakastaa osan, niin varsinkin noista Reissumiehistä teen "pizzoja" sitten juuri parasta ennen -päivänä ja irtoaminen tuntuu olevan suht koht iisiä, voi tietysti johtua siitä, ettei ko. ajankohta ole aamu juuri heräämisen jälkeen ;)

    VastaaPoista
  9. Olin tuossa reilu vuosikymmen sitten yläasteen työhöntutustumisjaksolla "töissä" paikallisessa leipomossa. Siellä opastajani ollut setä julisti hommaavansa nobelin rauhanpalkinnon sille kaverille, joka keksii miten nuo leivät saisi pysymään irtonaisina sen jälkeen kun ne jäähtyvät. Sen verran heille tuli kiukkuista palautetta jo silloin.

    Muistini sopukat kertovat hänen sanoneen, että tuo kun nuo leipienpuolikkaat lämpiminä leikataan ja fyysisesti toisistaan erotellaan, tahtovat ne jäähtyessään jonkin kemiallisen reaktion takia takertua toisiinsa tiukasti kiinni.

    Itse olen jo tottunut ottamaan veitsen käteeni jos leivät eivät helposti käsin toisistaan irtone...

    VastaaPoista
  10. Katariina: pitäisiköhän minunkin alkaa tehdä pitsoja noista. Tai miltähän maistuisi repeytyneet reissumiesriekaleet pitsan täytteenä.

    Trrnme tai jotain: Hmm. Nobelin palkintoa tarjolla. Kyllä vähän kiehtoisi.

    VastaaPoista