14.2.2007

Laskiaisena laskeudutaan paastoon

Mitä pidemmälle pulkkamäessä pulkallaan pääsi, sitä parempi seuraavan vuoden pellava- ja hamppusadosta tuli. Tai näin aikanaan uskottiin suomalaisen talonpoikaisväestön keskuudessa. Laskiaistiistaina työt lopetettiin varhain, jotta ehdittiin saunaan vielä valoisan aikaan. Saunassa istuttiin sanomatta sanaakaan ja kolistelematta: muuten tulevana vuonna tulisi paljon kärpäsiä ja hyttysiä. Ruokapöytä oli runsas ja rasvainen, sillä laskiaisesta alkoi paaston aika. Ja runsas määrä ruokaa takasi myös tulevalle vuodelle einestä ja karjaonnea. Pöydässä oli läskipannukakkua, rasvarieskaa, hernekeittoa ja siansorkkia. Sorkkien syötäväksi kelpaamattomat osat heitettiin sinne, mihin possujen toivottiin menevän syömään. Yleensä siis naapurin pellolle. Sinnehän minäkin aina suunnistan syömään.

Laskiaisen viettoon kuului myös rekiajelut, jotka luultavasti omaksuttiin ruotsalaisilta. Ruotsalaisilta omaksuttiin myös tapa syödä pullia, tosin tämä yleistyi vasta 1900-luvun alkupuolella. Nykyisellä laskiaisen hillopullalla ei ole oikeastaan mitään tekemistä entisen laskiaispullan kanssa. Silti on myönnettävä, että minulle ainakin maistuu hillopulla paremmin. Rasvainen mantelimassa pullan täytteenä ei iske hetkeäkään. Se olikin aiemmin varakkaamman väen herkkua, kun köyhempi nautiskeli pullansa pelkän lämpimän maidon kanssa.

Carne vale muuten tarkoittaa lihasta luopumista. Laskiaiskarnevaalin jälkeen kirkkokalenterissa alkaakin paaston aika. Tuskin toteutuu kuitenkaan tässä perheessä. Tässä perheessä herrasväki syö pullansa hillon ja kermavaahdon kanssa, kun taas naisvoiman pullassa on mantelimassaa ja lautasella lämmitettyä maitoa. Pullan päälle sitten lusikoidaan hetkittäin tätä maitoa. Jumalaa pelkäävänä possuna allekirjoittanut seurailee vähintäänkin pelonsekaisin tuntein tätä pakanallisen syntistä bakkanaaliriittiä.

Jos haluaa tehdä laskiaispullastaan hieman kevyemmän version, voi hillon määrän jättää aika minimiin. Mutta pitää sitä silti olla. Kermavaahdon tai mantelimassan voi korvata esmes vaahtoutuvan vaniljakastikkeen ja maitorahkan sekoituksella.



Finfoodin sivuilla on ainakin toimiva laskiaispullaohje:



Laskiaispullat
Tulosta...

20 kpl

2 1/2 dl maitoa
25 g hiivaa
1 dl sokeria
1 tl suolaa
2 tl kardemummaa
1 muna
8-9 dl vehnäjauhoja
1 d juoksevaa margariinia
mantelirouhetta

Täyte:
2 dl kermaa
2 rkl sokeria
mantelimassaa tai mansikkahilloa

Valmista pullataikina. Liuota hiiva kädenlämpöiseen maitoon. Vatkaa joukkoon sokeri, suola, kardemumma, kananmuna ja vajaa puolet vehnäjauhoista, Alusta taikinaan loput jauhot ja lisää loppuvaiheessa juokseva margariini. Anna taikinan kohota liinalla peitettynä lämpimässä paikassa noin puoli tuntia.

Leivo taikina jauhotetulla pöydällä pitkäksi pötköksi. Jaa se 20 palaan ja pyöritä palat pulliksi. Siirrä pullat leivinpaperin päälle pellille ja anna kohota liinalla peitettynä noin 20 minuuttia. Voitele munalla ja ripottele päälle mantelirouhetta. Paista 225-asteisen uunin keskitasolla noin 10 minuuttia. Anna jäähtyä.

Vatkaa kerma vaahdoksi ja mausta sokerilla. Viipaloi mantelimassa. Leikkaa pullista hattu irti ja täytä mantelimassalla tai hillolla ja kermavaahdolla

3 kommenttia:

  1. Ah, intouduttaisko klassiseen makuasiapähkäilyyn! Siis - laskiaispullahan ei ole mikään laskiaispulla, jos siinä ei ole mantelimassaa. Ja lämpimät maidot jätän ehdottomasti vaippaikäisille. Kumppanini on mantelimassasta ehdottomasti eri mieltä. Mutta minäpä määräänkin keittiössä. Heh.

    VastaaPoista
  2. Ohje minun makuuni =) Hyvää ystävänpivää possukalle!

    VastaaPoista
  3. En oikein uskalla kutsua anoppia ja tytärtä vaippaikäisiksi. Vaikka lämmin maito jää kyllä minunkin lautaselta pois heti kättelyssä. Mutta keittiömääräämisessä ollaan kyllä täysin samoilla linjoilla. Mutta ei kerrota kenellekään...

    Ja hyvää ystävänpäivää teille molemmille :)

    VastaaPoista