Joskus Iku-Turson ja Joukahaisen aikaan nuoren naisen naimapuuhakelpaavuutta arvioitiin sen mukaan, montaako erilaista silakkaruokaa hän osasi valmistaa. Vaikea arvata, ketkä arvioinnin tekivät: se on näköjään ollut jo Ilmarisen päivistä lähtien niin, että mies on osannut arvostaa suloista silakan tuoksua kiireestä kantapäähän ja pöpeliköstä pusikkoon.
Huomasin pari päivää sitten Turun toreilla käyskennellessäni, että silakka on Varsinais-Suomen maakuntakukka tai ainakin kala. Asia vaati tauotonta tarkkaavaisuutta, sillä ilmoitus oli hyvin hyvin pienellä kirjoitettu. TIESITKÖ, ETTÄ SILAKKA ON VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAKALA? Huh, mikä huutava hyökkäys. No nyt tiedän ja käytän tuota tietoa taatusti käyrätorveakin kierompaan manipulointiin.
Silakka on ehdottomasti ystäväni mukaan luettuna Timo Tohlopista. Ensinnäkin se on halpaa, toiseksi se on halpaa ja hyvää, kolmanneksi se on halpaa, hyvää ja maukasta, neljänneksi se on halpaa, hyvää, maukasta ja helppoa. Vaikka silakka-aika onkin vasta syksyllä, kun silakka on saanut rasvaprosenttinsa parhaimmilleen, on silakka-aika oikeasti ihan koska vaan. Tänään se oli hyvinkin summittaisesti heitettynä 19.44. Satun muistamaan ajan siitä, että silloin silakkaa muistuttava munakelloni sanoi AndyHanoiSyntetisaattorimaisesti Druoka onnn... walmista. Olihan tuokin keittiövempain loistava ostos, pakko kerskauttaa.
Munakelloni komensi siis kaikki kykeneväiset tänään maistelemaan kunnon kotiruokaa. Vaikka täysin perinteinen silakkalaatikko onkin aikamoista herkkua, tein sen tänään ei-niin-perinteiseen tyyliin.
Puikulamuusi-silakkalaatikko
voista perunamuusia (puikuloista)
250 g silakkafileitä
3/4 dl kermaa
1 kananmuna
ruohosipulia
tilliä
suolaa
valkopippuria
3 tomaattia
raastettua juustoa
(etikkapunajuuria)
Voitele vuoka ja kauho pohjalle sopiva kerros perunamuusia. Lado päälle kerros silakkafileitä. Sekoita kipossa kerma, muna, ruohosipuli, tuore tilli, suola ja valkopippuri. Kaada silakoiden päälle. Viipaloi tomaatit, kokoa päällimmäiseksi ja ripottele vielä juustoa päälle. Paista 210-asteisessa uunissa niin kauan, että tomaatit ovat mukavasti kypsyneet ja juusto sopivasti ruskistunut, n. 30-40 min.
Älä kehtaa tarjota ilman etikkapunajuuria.
Huomasin pari päivää sitten Turun toreilla käyskennellessäni, että silakka on Varsinais-Suomen maakuntakukka tai ainakin kala. Asia vaati tauotonta tarkkaavaisuutta, sillä ilmoitus oli hyvin hyvin pienellä kirjoitettu. TIESITKÖ, ETTÄ SILAKKA ON VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAKALA? Huh, mikä huutava hyökkäys. No nyt tiedän ja käytän tuota tietoa taatusti käyrätorveakin kierompaan manipulointiin.
Silakka on ehdottomasti ystäväni mukaan luettuna Timo Tohlopista. Ensinnäkin se on halpaa, toiseksi se on halpaa ja hyvää, kolmanneksi se on halpaa, hyvää ja maukasta, neljänneksi se on halpaa, hyvää, maukasta ja helppoa. Vaikka silakka-aika onkin vasta syksyllä, kun silakka on saanut rasvaprosenttinsa parhaimmilleen, on silakka-aika oikeasti ihan koska vaan. Tänään se oli hyvinkin summittaisesti heitettynä 19.44. Satun muistamaan ajan siitä, että silloin silakkaa muistuttava munakelloni sanoi AndyHanoiSyntetisaattorimaisesti Druoka onnn... walmista. Olihan tuokin keittiövempain loistava ostos, pakko kerskauttaa.
Munakelloni komensi siis kaikki kykeneväiset tänään maistelemaan kunnon kotiruokaa. Vaikka täysin perinteinen silakkalaatikko onkin aikamoista herkkua, tein sen tänään ei-niin-perinteiseen tyyliin.
Puikulamuusi-silakkalaatikko
voista perunamuusia (puikuloista)
250 g silakkafileitä
3/4 dl kermaa
1 kananmuna
ruohosipulia
tilliä
suolaa
valkopippuria
3 tomaattia
raastettua juustoa
(etikkapunajuuria)
Voitele vuoka ja kauho pohjalle sopiva kerros perunamuusia. Lado päälle kerros silakkafileitä. Sekoita kipossa kerma, muna, ruohosipuli, tuore tilli, suola ja valkopippuri. Kaada silakoiden päälle. Viipaloi tomaatit, kokoa päällimmäiseksi ja ripottele vielä juustoa päälle. Paista 210-asteisessa uunissa niin kauan, että tomaatit ovat mukavasti kypsyneet ja juusto sopivasti ruskistunut, n. 30-40 min.
Älä kehtaa tarjota ilman etikkapunajuuria.
Voihan hittolainen, silakkaruokamittarin mukaan minun naimapuuhakelpaavuuteni on tasan nolla tai vähän sen alle. Aina ei käy tasan onnen marjat eikä kokkaustaidot, silakoista nyt puhumattakaan.
VastaaPoistaOnni onnettomuudessa: naimapuuhakelpaavuutta voi harjoitella tai siis parantaa.
VastaaPoista