Vanha pangasiuspää natisee

Jos joskus olen puhunut pangasiuksen puolesta, olen varmaan ollut kevyessä pasuunassa tai muuten vaan syyntakeettomassa mielentilassa. Pangasius on siis etupäässä Vietnamista tuleva makean veden vaalea kala, jota usein näkee verrattavan kuhaan. Mukava eväkäs sinänsä, että kalatiskiin päätyvistä paloista ei löydy ruodon ruotoa.

Mutta että verrataan kuhaan?!?!?! Mitä helvettiä? Vaikka moni keittiömestari olisikin jäänyt pangasiuskoukkuun, niin haistatan huilut, katkon ne ja tungen yhtä mustaan paikkaan kuin se paikka, josta pahin haistamani huilu on tullut. Pangasius on totaalisen syvältä ja ainoa positiviinen asia ruodottomuuden ohella on hinta. Tosin kuhafileestäkin saa ruodot pois viidessä sekunnissa, joten se pangasiuksen toisesta valtista.

Asia on kaivertanut meikäläistä jo sen verran pitkään, että päätin tehdä tänään pientä empiiristä komparatiivista kenttätutkimusta kvalitatiivisin metodein. Parasta tässä lähestymistavassa on, että alkuun minulla voi olla joku hauska hypoteesi, kuten että pangasius on paskaa. Hypoteesi on kuitenkin mukautuva ja jos tulen toiseen tulokseen, voinkin päättää, että pangasius onkin hyvää. Tai ehkä tässä tutkimuksessa maksimissaan hyvää paskaa. Erittäin tärkeää on, että tutkija pääsee mahdollisimman lähelle tutkimuskohdettaan eli kuhaa ja paskaa ja hänellä on siihen/niihin kontakti. En nähnyt asiaa juurikaan ongelmalliseksi, vaikka kontakti jäikin hyvin platoniselle jyrkänteelle.

Päätin siis heittää uuniin kaksi kalaa samalla ohjeella - koska olette niin fiksuja, arvasittekin jo varmaan, että sinnehän meni kuha ja pangasius.

Lopputulos oli aivan mieletön yllätys ja olenkin ihan töpötissäni: kuha oli nimittäin sarvipaholaismaisen hyvää ja pangasius maistui totaaliselta paskalta. Aika yllättävää tosiaan. Harvemmin muuten jää kala syömättä, mutta tällä palasella voin pyyhkiä pahalta haisevan naapurini kainalot, tulee siitäkin sentään jotain uusia tuoksuja hissiin.

Mutta kuten sanottua, kuha oli hyvää, joten tällä ohjeella tekemään. Valmista n. 20 minuutissa ja siinäkin aktiivista tekoaikaa muutama minuutti.



Pesto-katkaraputäytteiset kuharullat

2 kuhafileetä
lusikallinen pestoa
isompi lusikallinen majoneesia
pienempi lusikallinen raastettua parmesaania
katkarapuja
rucolaa
oliiviöljyä

Knyllaa uuni kuumenemaan 190 astetta. Sekoita pesto, majo, parmis ja sulatetut ravut. Levitä fileen päälle, rullaa ja kiinnitä cocktailtikulla. Heitä uuniin n. 13 minuutiksi. Kaada käteen oliiviöljyä, hiero käsiä yhteen, ota tassuusi reilusti rucolaa ja pyöritä palloksi. Tarjoa kalan kanssa. Peruna-palsternakkamuusikaan ei tee pahaa, mutta sitten voit unohtaa 20 minuutin valmistusajan.

Ja jos joku haluaa tosi hyvän kastikkeen tähän, niin suosittelen voista siiderikastiketta. Nostanpa senkin nyt vaikka tähän messiin vanhasta postauksesta.


Voinen siiderikastike

1 dl kuivaa omenasiideriä
½ kanaliemikuutio
2 dl kermaa
1/3 sitruunan mehu
ripaus sokeria
maizenaa
50 g voita vähintään
(suolaa)

Mittaa kattilaan siideri ja lisää liemikuutio. Kiehauta. Lisää kerma ja kiehauta taas. Purista sitruunan mehu ja ripauta mukaan hieman sokeria. Suurusta maizenalla ja lisää voi. Tarkista suola.