Metsä vastaa, kun sinne huudan. Vastaus on rauhallisen salaperäinen, mutta en tiedä, missä metsän salaisuus piilee? En edes halua tietää. Metsässä on hyvä hengittää, se on paras mielenmaisemani. Siellä suurenen ja tunnen matalan mielen katoavan.
Kun lähden metsälle pukeudun naamiaisasuun. Vai oletko usein nähnyt possua keräämässä sieniä? Lehmä sienimetsällähän on niin arkipäivää. Todisteeksi otin kuvan itselaukaisijalla.
Karvarousku on yksi lempisienistäni. Ehkä symppaan sitä siksi, että olen itsekin karvainen. Saatan olla myös hieman kateellinen kaverille, jonka ei tarvi joka aamu vaahdottaa leukaansa ja raapia itseään verille.
Sienimetsään tekisi minunkin mieleni. Paitsi että ohje on, että saa kerätä vain niitä sieniä joita tuntee ja satavarmasti tunnen vain kärpässienen. Niinpä olenkin tyytynyt toistaiseksi sienestämään vain marketin hyllyjen välissä...
VastaaPoistaNo mutta sittenhän voit rauhallisin mielin kerätä kärpässieniä, kun kerran tunnet ne. Hih. No ei vaan. Taisi niissä jotain syötäviäkin olla, mutta on jäänyt poimimatta.
VastaaPoistaTai sitten vedän jossain vaiheessa sieniretken. Se muuten olisikin älyttömän hauskaa. Alkaisinko jo teemaillla?!
Ihania kuvia. Vaikka kuinka olenkin kaupunkilainen, silmä lepää rauhallisuudessa.
VastaaPoistaKuvat olivat niin maukkaita, että ei nyt ruokaa tarvitakkaan.
VastaaPoista