Tuunari

Kuukauden uskontotieteellinen ruokasitaatti:

"Taivasten valtakunta on kuin sinapinsiemen,
jonka mies kylvi maahansa.
Se on pienin kaikista siemenistä,
mutta kun sen taimi kasvaa täyteen mittaansa,
se on puutarhan kasveista suurin.
Lopulta se on kuin puu,
niin että taivaan linnut tulevat ja pesivät sen oksille."

Miksiköhän Suomessa sinapin viljely on aivan olematonta, vaikka sitä kuitenkin käytetään täällä reilu kuusi kiloa per capita vuodessa? Tuon kuusi kiloa voi ehkä ymmärtää paremmin, kun miettii, paljonko lätkämatseissa, festareilla jne. menee sinappia roskiin makkarapaperissa syömättömänä. Aika hurja luku silti.

Sinappi on kaalin (brassica) sukuinen kasvi ja sitä on kolmea eri lajia. Mietoa ruskeaa sinappia viljellään Intiassa ja Kiinassa. Mustasinappi on suosittua Lähi-Idässä ja sen siemenet ovat erittäin tulisia. Keltasinappi, yleisesti Suomen ulkopuolella tunnettu valkosinappina, on jalomielisesti antanut sinapille nimensä. Sen siemenet ovat muita lajikkeita suurempia ja niitä käytetään myös koristelussa. Kaikkia sinappilajeja voi muuten löytää täältäkin luonnosta villiintyneenä.

Sinapinsiemenethän eivät naposteltuna ole mitään väkevää tavaraa. Juu kuulen kyllä ajatuksenne: tosi monihan niitä naposteleekin! No se olikin vaan mielikuvan viritys. Makunsa siemen saa kuitenkin vasta, kun se murskataan ja sekoitetaan nesteeseen. Myrosinaasi-entsyymi vapautuu ja muodostaa sinigriini-glykosidista voimakkaan makuista sinappiöljyä. Myrosiini ja sinigriini muuten ovat kauan käytettyjä aineita kansanlääkinnässä. Niiden limaa ohentavan vaikutuksen huomasi jo vanha virtuaalijäkälä Väinämöinen tai viimeistään ainakin Nummisuutarin Esko. Jos oli tukkoinen olo ja nokka ummessa kuin liian suuren jöötin nielaissut vessanpyntty, tuli levittää rintakehän päälle ensin vaseliinia ihoa suojaamaan. Murskatuista sinapinsiemenistä, vedestä ja vehnäjauhoista tehtiin sitten taikina, joka aseteltiin vaseliinin päälle 15 minuutiksi vaikuttamaan. Antiikin aikaan sinapinsiemeniä murskattiin ja sekoitettiin viinin kanssa. Tuloksena lienee aika paljon meidän sinappeja muistuttavia makuja.


Sinapeista tietysti kuuluisin on kokkien suosima Dijon. Jotta pääsisi oikeaan ranskalaiseen tunnelmaan voisi käydä täältä (track 3) hakemassa YannTiersenin La Valse d'Amélien. Tai vaikka koko levyn, jos haluaa.


Edellinen postaukseni liittyi oikeastaan grillaamiseen, joten jatketaan siitä, mihin jäätiin. Sinapin tekeminen on aina hauskaa ja välillä tulee kehiteltyä makuelämäyksiä helvetin ja taivaan väliltä. Toinen asia on sitten sinapin tuunaaminen, joka on ihan oman taiteenlajinsa. Viikonloppuna tuunasin Aurasinappia, kun muuta ei ollut saatavilla. Mieluiten olisin tuunaillut dijonia, mutta ei mökkioloissa tarvi montaa sinappia kaapista löytyä.


Tuunattu sinappi grillimakkaralle

omena
sinappia
savusuolaa
currya



Raasta omena ja purista siitä nesteet pois. Sekoita joukkoon sinappia, savusuolaa ja erittäin runsaasti currya. Määristä en tällä kertaa osaa oikein sanoa, kun äyskäröin ihan näppituntumalla. Maistelemallahan tuosta selviää. Tuunaus onnistui loistavasti ja tätä tullaan kehittämään jatkossakin.