17.6.2007

Äidin kasvimaalla, raparperin alla...


... sammakolla koti oli kultainen.

Hyllyni notkuivat raparpereitä ja piirakka tuli jo tehtyä. Mukavan kesäinen raparperijuoma oli ollut jo jonkin aikaa ajatuksissa, mutta se sai nyt jäädä odottamaan inspiraatiota. Tässä eräänä rehvakkaana iltapäivänä kääntyessäni takavasemmalle porraskäytävän sivuttaiskäännöksessä törmäsin nimittäin vanhaan ystävääni: ei mutta eikös se ollut Pakottava Tarve saada jotain sopivasti makeaa ja vielä sopivammin kirpeää.

Syntynyt lapsi oli todellinen pappilan hätävara, sillä huomasin leivinjauheenkin loppuneen. Jonkinlainen paistos oli silti mielessä, mutta mistäs taikina. Onni onnellisuudessa, olin aiemmin päivällä hamstrannut 10 kuutiota paahtoleipää paahdinhuoneeseeni, kun kerran halvalla sain. Nerokkaasti kieroontunut mieleni keksi, että ehkä niistä voisin 6 viipaletta ottaa. Vielä nerokkaampi sivupersoonani ehdotti, että loput voisin laittaa raikkaaseen raparperijuomaan, mutta päätin jättää ajatuksen vielä hautumaan. Oli niin kumma ajatus.



Raparperi-aprikoosipudding

6 paahtoleipää

Täyte 1
nokare voita
3/4 dl sokeria
2½ dl raparperiä kuutioituna
5 kuivattua aprikoosia kuutioituna
(vettä)

Mittaa kattilaan voi ja sokeri ja anna sokerin sulaa voihin. Lisää raparperi ja aprikoosi ja anna muhia sen aikaa, että raparperit muusiutuvat kevyesti. Joudut luultavasti lisäämään välillä tilkan vettä, ettei nasahda pohjaan.

Täyte 2
3/4 kermaviiliä
½ dl sokeria
1 rkl vanilliinisokeria
2 rkl maitoa
1½ kananmunaa
ripaus kardemummaa
isompi ripaus kanelia

Sekoita aineet hyvin keskenään. Voitele n. 13 cm halkaisijaltaan oleva uunin kestävä kippo ja vuoraa pohja paahtoleivällä. Laita leivän päälle kerros raparperi-aprikoositäytettä ja sitten kermaviilitäytettä. Tämän päälle taas kerros paahtoleipää ja täytteet. Paista uunissa 210 asteessa n. 25-30 minuuttia tai niin kauan, että päällinen alkaa kevyesti ruskehtua. Pudding on hyvää lämpimänä vaniljajätskin kanssa, mutta vielä parempaa se on seuraaavana päivänä, kun se on kunnolla jämähtänyt ja kylmää. Vaniljakastikekin käy paremmin kuin hyvin.

-------------

Joskus harvoin jaan teille loistavia musavihjeitä. No nyt on jälleen aika. Tryck this.

3 kommenttia:

  1. Pudinkia! No siitä en tiedä kun en ole kokeillut, mutta Emilie kyllä osui suoraan suoneen. Videokin on kiehtova. Lopun tsäng-äänestä tulee mieleen Amelien epätodellista tunnelmaa luova äänimaailma. Ihana elokuva ja soundtrack se. Analysoitiin vaan kerran opintojen puitteissa siitä monta kohtausta elokuvakerronnan ja kuvauksen jne. näkökulmasta, jonka jälkeen se on näyttänyt aina hieman toiselta. Ehkä vielä hienommalta! Niin poikkeuksellisia ja harkittuja ratkaisuita tehty. Rohkeus on hyve. Niinkuin pudinkikin.

    VastaaPoista
  2. Hienoo, että jollekin muullekin emilie tipahtaa. No enpä sitä kyllä muuten juuri ole kuullu, mut toi kappale osuu. Ehkä saatoin pari muutakin kappaletta ostaa dc++lla :)

    Jepu. Amelie on kyllä loistoleffa, eikä sitä yhtään huononna Audrey Tautou.

    Pitääkin lisätä hyveiden listaan pudinki. En tiennyt sen kuuluvan poppooseen.

    1.Suvaitsevaisuus on hyve.
    2.Pudinki on hyve.
    _____________________
    3. Pudinki on suvaitsevaisuus.

    VastaaPoista
  3. Pudingin on pakko olla hyve, jos se näyttää noin hyvältä =P Voisin väittää, että meillä kokeillaan tuota hyvettä lähitulevaisuudessa.

    VastaaPoista