Turhaan tuotettu ruoka kuormittaa sekä taloutta että ympäristöä

Olen joutunut valitettavasti seuraamaan hyvin läheltä sairaalaelämää viimeisen kolmen vuoden aikana. Ensin oman pötköttelyni vuoksi reilu pari vuotta sitten  ja viime aikoina läheisen ihmisen vuoksi. 

Sairaalaruoka on välillä, mitä on, mutta pääosin aivan syötävää. No joo, onhan siellä omat erikoisuutensa. Hieno esimerkki on erilaiset kiisselit, joista henkilökuntakaan ei osaa sanoa, mitä ne pitävät sisällään. Niistä puhutaan ennemminkin punaisena tai keltaisena kiisseelinä kuin mansikka tai appelsiinikiisselinä. Hyvässä tapauksessa saatetaan mainita marjakiisseli, sekin toki jättää arvailulle varaa – sairaala on toki amazing race. 

No ei siinä mitään, jos ei satu tunnistamaan, mutta ruokahävikki on alkanut vahvasti mietityttämään. En nyt jaksa alkaa hakemaan taustatietoa, mutta näppituntumalta voisin heittää, että ruokaa menee ihan älyttömästi roskiin sairaaloissa. Enkä tiedä sitäkään, palaako jokin osa roskiin menevästä vielä uudelleen ruokatuotantoon. Valaistuneemmat kertokoot.

Ylimääräinen ruoka rasittaa ympäristöä

Turhaan tuotettu ruoka kuormittaa sekä taloutta että ympäristöä ja on asia, johon todellakin pitäisi paneutua. Suomessa asiaa on tuotu aika hienostikin viime vuosina tapetille ja olen erittäin iloinen siitä. 

Mutta on aivan sata, että läheskään kaikkea ei ole vielä tehty. Sen voi päätellä jo pelkästään kotitalouksien ruokahävikkimäärästä Suomessa: 120-160 miljoonaa kiloa eli ihan järjetön määrä. Mitä tästä tulee, kun otetaan mukaan ravitsemuspalvelut, teollisuus ja kauppa. Huh. 

Kansallinen seurantajärjestelmä

Jotain on kuitenkin tapahtumassa. Euroopan komissiossa valmistellaan juuri säädösluonnosta ruokajätteen mittaamisesta. Sen myötä jäsenmaiden tulee raportoida ruokajätteensä komissiolle vuodesta 2020 lähtien vuosittain. Juuri alkaneessa Luonnonvarakeskuksen (Luke) kolmivuotisessa hankkeessa rakennetaan ruokajätteen kansallista seurantajärjestelmää yhteistyössä alan ja eri ministeriöiden kanssa.

– Työpajat ovat merkittävässä roolissa tiekartan laadinnassa, ja kaikki halukkaat ruokaketjun toimijat ovat tervetulleita työpajoihin, hankkeen projektipäällikkö, tutkija Inkeri Riipi kertoo.

Hankkeessa tunnistetaan keskeisiä keinoja vähentää ruokahävikkiä kokonaisvaltaisesti koko ruokaketjussa. Vuoden 2020 loppuun mennessä laadittavassa tiekartassa tunnistetaan lisäksi ruokahävikkivirrat ketjun eri osissa.

Komissio tarvitsee tiekarttaa, jotta se voi arvioida ruokahävikin vähentämisen potentiaalin, jonka mukaan vähennystavoitteita asetetaan. On erityisen tärkeää, että pyritään sitouttamaan alan toimijat hävikin vähentämiseen.