Tiesitkö, että suomalainen on väkimäärään suhteutettuna maailman kovin kahvittelija? Tai vähän yllättäen että Vietnam on maailman toiseksi suurin kahvintuottajamaa? Itse en tiennyt kumpaakaan ja vielä vähemmän olen osannut ajatella, että myös veden kovuus vaikuttaa kahvin makuun. Esimerkiksi Lohjalla kovuus verrattuna vaikkapa Turkuun on niin suuri, että makuhäviötä tulee Lohjalla väkisin. Tähän voi kylläkin vaikuttaa pidentämällä uuttoaikaa ja panostaa hieman hienompaan jauhatukseen, tiedoksi vaan Loimaan kahvisiepoille.
Tykkäsin kirjasta todella paljon. En ole kummoinenkaan kahvinjuoja, mutta tekstiä fiilistellessäni olisin halunnut olla. Ei sinänsä, pidän kyllä kahvin mausta. Sen jälkeen kun minulle pikkupoikana paljastettiin totuus, en ole juurikaan kahvi juonut. Kahvi nimittäin värjää hiukset mustiksi. Siihen loppui juominen. Paitsi että olen alkunut hieman taas hörppimään, kun osa hiuksista on jo kuitenkin lähtenyt.
Ammattimainen ote ja intohimo kahviin vie kirjaa kauniisti eteenpäin. Selkeästi kirjoitettua tekstiä kahvi for dummies -tyyliin. Välissä sopivasti hifistelyä ja mukavia faktoja. Ja hienoja kuvia. Sanoinko jo, että tykkäsin todella paljon.
Hieman voisi sisältöä katsoa tarkemminkin. Alkuun pohdiskeltiin suomalaista kahvinjuontia, sen historiaa ja tyypillisiä piirteitä. Sitten paneuduttiin kahvin historiaan hieman globaalimalla tasolla ja tutustuttiin mm. alkukotiin ja kahvipensaan hurjiin seikkailuihin Arabian niemimaalla. Historiaosuuden jälkeen esiteltiin kahvin valmistumisprosessi parhaista kasvupaikoista lähtien jalostamisen ja paahdon kautta kauppojen hyllyille. Loppuun vielä vinkit, miten hyvä kahvi keitetään ja millaisia erilaisia kahveja voit mennä tilaamaan kahvilasta tai valmistaa itse. Viimeinen kappale oli omistettu kahvin vaastulliselle nauttimiselle: positiivista että tämä oli huomioitu varsinkin, kun on kyse kahvista. Kestävää kehitystä ja eettistä puolta raapaistiin tekstissä jo hieman aiemminkin mm. Fair Traden, Rainforest Alliancen ja UTZ Certifiedin tiimoilta.
Muutama ote kirjasta:
...merkistä riippumatta brasilialainen kahvi on suurella todennäköisyydellä jokaisen suomalaisen jättibrändin sekoituksen pohjana. Sekoituksissa on joskus useampaakin brasilialaista kahvia ja lisäksi pieniä määriä Väli-Amerikan maiden tai Afrikan hapokkaampia kahveja tuomassa makua. Halvimmissa kaupan paketeissa lisänä on vietnamilaista tai ugandalaista robustaa.
...
Varsinainen juominen tuo lopulta kahvin kielen ulottuville. Kun kahvi hulahtaa kielelle, sen orgaaniset yhdisteet ja kivennäisaineet saavuttavat makunystyrät ja suuhun vapautuu jälleen kaasuja, jotka nousevat kitalaen yläosaan. Vivahteita riittää, sillä kielen ja kitalaen reseptorit tunnistavat 2 000–4 000 erilaista yhdistettä. Kieli tutkii nesteen, nenä ja kitalaki kaasut. Tiedot kulkevat aivoihin, jotka antavat tuomionsa salamannopeasti. Jos kahvi on elämys, ihminen saa upean palkinnon yhteistyöstä luonnon kanssa.
...
Länsi-Suomessa perinteinen plörö tehdään laittamalla kolikko kahvikupin pohjalle. Ensin lisätään kahvia niin paljon, ettei kolikko näy ja sen jälkeen koskenkorvaa lisätään niin paljon, että kolikko taas näkyy.
Kirjoittajat: Petri Nieminen, barista ja Terho Puustinen, kadunmies
Kustantaja: Helsinki : Tammi, cop. 2014
ISBN: 978-951-31-7865-9
Mukavaa, että toinen kirjoittaja on titteliltään kadunmies.
VastaaPoistaHeh, bloggaus antaa vapauksia: ainakin hän kertoi tuovansa kadunmiehen näkökulman vastakohdaksi ammattilaiselle.
VastaaPoista