Kymppivettä ja tabascoa

Hyvistä lisäkkeistä on usein pulaa kuin ei-sosiopaateista psykan lukijoista. Minähän olin aikoinaan vain psykologian sivuaineopiskelija. Yhtä kaikki, aina ei vaan lantussa ideoita synny ja vaikka syntyisikin, lanttuhan on juures eikä mikään ideahautomo. Lantun ammattitauti on möhöjuuri. Se on niin hieno sana, että oikein ihmetyttää. Itse olen suuremman luokan möhömaha, enkä siksi kovin symppis. Mutta että möhöjuuri. Valtavaa. Möhöjuurta voi ehkäistä viljelykierrolla. Se on hieno juttu: viljelymaillamme eli ikkunanedusruukuissa on juuri kunnon pöheiköt basilikaa ja rucolaa. Jälkimmäiset lähti muuten ihan kympillä kasvamaan. Tein niille nimittäin mummoni opettamaa kymppivettä, jolla kastelen niitä tarkkaan valittuun kellonaikaan riippuen päivän aurinkoisuusasteesta.

Lähtipä taas rönsyilemään. Oikeastaan tulin vaan muistuttamaan, myös itseäni, kuinka hyvää sipulista saa n. puolentoista minuutin työllä ja reilun puolen tunnin uunittamisella. Ja grillithän on myös jo kuumenemistelineissä, sinne näitä myös.

Kuvassa tosin on ainakin osittain mukana bataatti-perunapyreetä, oliivitahnalla täytettyä paprikaa ja jossain alempana myös jotain siskonmakkaraan vivahtavaa. Niistä ehkä joskus myöhemmin tai tuskin ei kyllä.


Tabasco-balsamicosipulit

keltasipulia
tabascoa
balsamicoa
ruokosokeria
oliiviöljyä
kurkumaa
(suolaa)

Sipulit lohkoiksi, ripaus ja luraus muita aineita mukaan ja tabascoa sopivasti vähän enemmän, folioon ja uuniin (tai grilliin) reiluksi puoleksi tunniksi. Niin kaunista ja oivallista.