Pakko myöntää, että 6-päiväinen työviikko vie ajoittain mehut. Tänään nautin vapaasta ja harrastan epämääräistä möllöttelyä. Kummastelen ihmeellisiä asioita ja oloneuvostelen. Liikuttelen jalkojani pitämällä ne täysin paikoillani, maalailen kattoon taivaanrantoja, toimin taustalla. Syön voikukkia tai ainakin leskenlehtiä. Lähden ulos, etsin hyvän puun, heitän olkihattuni silmille ja nukahdan oksalle. Veltostelen saamattomasti unessanikin, enkä vaivaa edes laiskamatoa. Olen mahtipontisesti jännittymätön ja valutan jäseneni täysin hervottomiksi. Jopa kyynärpäät. Nahjustelen kunnottomasti ilman pingotusta olemalla täysin ponneton, välinpitämätön ja erityisesti löysä. Lurpsauttelen silmäluomiani ja telkeän ne salvalla muutaman tunnin kuorsaukseen. Kumarran ahkeralle muurahaiselle, joka ei ole moksiskaan leppoisasta lorvailustani. Kuhnastelen mukavuudenhaluisesti ja voitan viivyttelyssä jopa laiskan Jaakon. Tunnen sieluystävyyttä lokoisan olotilan kanssa ja päätän kaveerata sen kanssa hieman pidempäänkin. Tai ainakin huomiseen.
Olen toki vilkuillut tänään erinäisiä ruokasivuja, nörtännyt. Ehkä jaankin teillä kivoja linkkejä, niin olen hyvä ihminen.
Plättykeitto - Delicious Days
Rapukakku - Supperclub
Sun sanat sai mutkin unohtamaan kiireen hetkeksi ja torkkumaan tienvarren tomuissa, mieli ja mielen kuvitus pieksää kaikki maailman leffateatterit ja elämysgeneraattorit niin kuin niitä ei olis koskaan ollutkaan.
VastaaPoistaHauskaa. Tuntuikin hetken, että joku oli samalla matkalla.
VastaaPoistahahahhhhhhhhhhhhhhaaaaaaaaaa tää sun blogi on nii hyvä ! NIIN hyvä.
VastaaPoista:D
Heh, no se oli ainakin sangen hauskaa :D
VastaaPoistaAika hyvä juttu... pitäis itsekin yrittää joskus OIKEIN KUNNOLLA relata ja jättää työasiat pois mielestä (sanoo opettajien palkanlaskija.. ;( mielenkintoista joo.. - enkä halua olla anonyymi: nimi/osoite on Anu oma_elukka@hotmail.com - ei ole vielä (tietääkseni) avattu omaa verkostoa "anonyymit ruokablogien seuraajat" (tai sitten olen missannut jotain jos sellainen on keksitty...)
VastaaPoistaPuhut Anu asiaa. Harmi vaan, relaaminen jää ihan liian vähille. Vaikka on se tietoinen oma valintakin, aina pitää olla jotain päsmäröitävää. Mutta kyllä sopiva päsmäröintikin rentouttaa allekirjoittanutta.
VastaaPoista..sanoo työnarkomaani toiselle.. - heh! :)
VastaaPoistaVaikken kyllä olekaan työnarkomaani. Mutta onko vaihtoehtoja :D
VastaaPoistaPossu on rentoutuksen mestari ! Sluibailu luettu useana päivänä, mutta joka kerta Liha liikarentoutui eikä sitten jaksanutkaan kommentoida.
VastaaPoistaEtevää, niin etevää.