Merellinen sylimielipasta
pastaa (gnoccheja)
öljyä
2 valkosipulinkynttä
2 uuden sadon sipulia
1 dl valkoviiniä
½ kanaliemikuutio
1 laakerinlehti
3 dl kermaa
loraus thai fish saucea
ripaus valkopippuria
aavistus fariinisokeria
maizenaa
1 prk simpukoita
muutama siivu kylmäsavulohta
150 g katkarapuja
sitruuna
tilliä
sipulinvartta
parmanjuustoa
Keitä pastat al dente.
Silppua valkosipulinkynnet ja pilko sipulit, ne saa jäädä kuitenkin kohtuullisen suuriksi. Paista rasvassa kypsiksi pannulla, älä kuitenkaan juurikaan ruskista. Siirrä sipulit pois pannulta ja ala kastikkeen teko. Laita pannulle valkoviini, kanaliemikuutio, laakerinlehti. Kiehauta ja lisää kermaa kalakastike, valkopippuri ja fariinisokeri. Anna muhia hetki. Poista laakerinlehti. Saosta kevyesti maizenalla.
Lisää kastikkeeseen sipulit ja valkosipulit. Lisää myös simpukat, kylmäsavulohet ja sulatetut katkaravut ja tilli. Anna lohien kypsyä pari minuuttia ja purista joukkoon sitruunan mehu. Älä anna enää kiehua. Tarkista suola.
Leikkaa annoksen päälle vielä sipulinvartta ja parmanjuustolastuja.
Purkkisimpukoista tulee mulle tällä hetkellä mieleen vain eräleiri, jonka seikkailuradalla pidin ruokarastia selviytyjätyyliin; tarjolla oli JOTAKIN VIHREÄÄ (kylmää värjättyä puuroa salsapurkista), JOTAKIN LIMAISTA (purkkisimpukoita vesilasissa) sekä YLLÄTYS, jota ei nähnyt ennen kuin syöntivuoroista päätettiin (RETIISI). Alkaa itseäkin ellottaa kun leiriläiset veti simpukoita asiaankuuluvalla kuvotusshowefektillä :-D Ja juuri tän leirin jälkeen sairastin rajun vatsataudin. Että se simpukoista vähäksi aikaa ;-)
VastaaPoistaSori, tää ei oo ehkä niitä kommentteja joita ruokablogeihin toivotaan ensisijaisesti. Hauskaa elokuuta kuitenkin. :-)
Ollos tervehditty, oi Polkkapossu! Monesti olen täällä blogissasi jo käynyt kurkkimassa, mutta olen viime aikoina kärsinyt vakavahkosta laiskuusinfektiosta ja hieman lievemmästä kiireviruksesta, joten vasta nyt saan aikaiseksi avata sanaisen arkkuni...
VastaaPoistaKalaa ja katkarapua en mielelläni syö (kissanruokaa, jos meikäläiseltä kysytään). Täytyy kuitenkin kommentoida juuri tätä uusinta postausta ihan vain siitä ilosta, että tämän reseptin ansiosta eivät hasselpähkinä-ässän rintakarvat enää hyppää ensimmäisenä silmille aina, kun sivusi avaa. Huh!
Olen muuten törkeästi lupaa kysymättä lisännyt blogisi omalle linkkilistalleni jo jonkin aikaa sitten. Saapi tehdä saman meikäläisen blogille, jos olet kostonhimoista porsasrotua... ;-)
Jostain syystä eilen kaupassa käteni ojentautui kohti simpukkapurkkia muttei kuitenkaan tarttunut siihen. Höh! Olisi ollut näemmä käyttöä sille kuitenkin. No mutta ensi kerralla sitten =)
VastaaPoistaP.S. Tuo hasselpehko oli kyllä varsin pöyristyttävä ilmestys keskellä ruokia =D
Voi teitä pelkääväisiä. Olette selvästi katsoneet liikaa Serranon perhettä, kun pelkäätte noin simpukoita, jotka eivät ole tehneet pahaa kastemadollekaan. No eivät taatusti ole!!
VastaaPoistaYlimuuli: Long time no seen. Ajattelin jo, että oot jämähtänyt johonkin keskelle leiriä tai toinen vaihtoehto, oot jämähtänyt leirin sivuun. No kiva ku oot takas kuitenkin. Toi ruokarastijutska oli hauska. Ite joutunut (lue: päässyt) joskus vastaavaan, tosin en muista, mahtoiko se olla hauskaa. Luultavasti. Ja miten niin muka oli kommentti, jota ruokablogeissa ei ensisijaisesti toivota? Kaikki kommentit on tervetulleita (lue: poistan uhkaavat, manipuloivat ja muutenkin mun ruoanlaittotaitoja väheksyvät kommentit. Lisäksi taidan poistaa huvikseni kaikki muutkin, joten tästä eteenpäin on mahdollista, ettei jutuissani enää ole kommenttiosiota).
Canelia: Sait armon käydä oikeudessa, sillä säästin kommenttisi. No ei vaan :) kiva kun avasit suusi. Olen kyllä vieraillut myös sivuillasi, joten ollaan melkein jo tuttuja. Lisäilen sinut linkkilistaani kun päivitän seuraavan kerran sitä. Ruokablogeja tulee jo siihen tahtiin, ettei vanha meinaa pysyä perässä. <- mistä päästiinkiin Ritari Ässään, joka on selvästi heittänyt myös PÄITSYLIN soppakulhoon osan karvapörhelöstään :)