27.9.2020

Valkosipulivoissa paistettu lehtikaali

Kuvituskuva Gerhard G. / Pixabay


Harvemmin tulee mieleen, että kasvikunnastakin voi saada railakkaasti rasvoja. Avokadohan on perinteisesti todettu mukavasti rasvaiseksi, muita hyviä vihreän kunnan lähteitä ovat pähkinät, siemenet ja mantelit. Entäpä kaali? Lehtikaalissa on hyvä satsi alfalinoleenihappoa, joka on ihmiselle välttämätön rasvahappo. Se on omega-3 rasvahappojen esiaste ja antaa potkua mm. aivoille ja sydämelle. Muita hyviä kasvikunnan alfalinoleenihappolähteitä ovat sinimailasen idut, kukkakaali, parsakaali ja pinaatti.

Lehtikaalissa on enemmän C-vitamiinia kuin appelsiinissa ja lähes yhtä paljon A-vitamiinia kuin kasvikunnan A-kuninkaassa porkkanassa. Seuraava edes jotenkin lähelle tuleva vihreälehtinen A-vitamiinin lähde on persilja. Kyllä, tarkistin nämä Finelistä.

Pärjää kylmässä

Pienet pakkaset eivät lannista lehtikaalin kasvattajaa. Itse asiassa lehtikaali kestää talvea hienosti lumen alla ja kikkaralehtien keräämistä voi jatkaa sukeltamalla nietokseen. Myös pupujussikat tykkäävät herkusta: jos lunta ei tule ajoissa kannattaa sato kerätä pois tai suojata verkoilla, muuten talttahampaat hoitavat sadonkorjuun.

Ja kuten pihlajanmarjoillekin, pikku pakkanen antaa lehdille mukavan makeutuksen. Mutta toisaalta nytkin on hyvä aika syödä lehtikaalia, vaikkei pakkanen vielä olisi haukannutkaan eli mars kaalitiskille.

Voisilmäkaali

Lehtikaali oli suosittua keskiajan Euroopassa ja varsinkin kylmillä pohjoisimmilla alueilla sitä vedettiin enemmän kuin taikuri ehti hatustaan tuottaa. 1800-luvun Skotlannissa kail joutui Aberdeenshire Dictionaryn lisäosana julkaistuun synonmyymisanastoon päivällisen pariksi.

Ei ole syytä muutenkaan väheksyä kyseistä vihreää, sillä sen on sanottu pelastaneen monen nälkäisen toisen maailmansodan tiimeltäessä.

Pyhän Patrikin päivän perinneruokaa on Irlannissa colcannon, joka sisältää perunamuusiin sotkettua lehtikaalia (tai joskus muutakin kaalia), muusikeon keskelle on heitetty iso köntti voita, joka on sitten sulanut mahtavaksi voisilmäksi. Uuh.

Miten käsittelet lehtikaalin? 

Hyvin. Huuhtele kaali ensin kunnolla, ja leikkaa sen jälkeen paksu lehtiruoti pois. Sen voit vaikka laittaa sosekeittoon tai tehdä lehtikaalipestoa. Itselläni on tapana brutaalisti repiä lehdet kappaleiksi, mutta myös saksiminen on hyvä keino. Lehtikaali on jännästi sitkeää, joten repiessä tulee myös hiukan möyhennettyä solupintoja, mikä tekee kuituisesta kaalista pehmeämmän. 

Pieni tujaus sitruunamehua auttaa karvauteen, ja suolakin on hyvä ystävä. Jos keität lehtikaalin, voi veteen lisätä hieman ruokasoodaa. Tämäkin pehmentää lehtiä ja korostaa kauniin vihreää väriä.

 

Tämä helppo lisuri toimi eilen mukavasti perunoiden ja tattikastikkeen kyljessä. Lihansyöjäystäväni oli alkuun hyvin skeptinen, mutta ruokailun jälkeen lähti mars lehtikaalitiskille -tyylillä lähikauppaan.

 


Valkosipulivoissa paistettu lehtikaali

  • 100 g lehtikaalia
  • reilu köntti voita
  • 2 valkosipulinkynttä
  • sitruunamehua
  • suolaa

Käsittele lehtikaali yllä mainitulla tavalla. Pilko valkosipulit ja paahda reilussa voissa pannulla. Lisää lehtikaalit, pieni loraus sitruunamehua ja makusi mukaan suolaa. Paistele hetki miedolla lämmöllä. 

Tykkäät myös näistä:  

Lehtikaali-fetasalaatti vehnäolutvinegretin kanssa

Herkkutatti-lehtikaalipiirakka

Pinaattiraviolit tomaattikastikkeessa, paistettuja herkkusieniä ja lehtikaalia

Appelsiinilla ja kardemummalla maustetussa tsatsikissa pyöritettyä lehtikaalia

 

1 kommentti:

  1. There is a reliable Healthcare Assignment Writing Service that is very popular for students in search of healthcare coursework writing services and nursing essay writing help services.

    VastaaPoista