Vastuullisten valintojen tekemisen on oltava niin helppoa. että kainompikin kaveri voi ilman kysymistä valita, mitä suuhunsa laittaa. Kuluttajalla on oikeus kysymättäkin tietää ruuan alkuperä myös ravintolassa, toteaa ministeri Jari Leppä.
Lihan alkuperämään tulee näkyä ravintoloissa toukokuun alusta alkaen. Tällä halutaan edistää kuluttajan edellytyksiä tehdä tietoisia ja vastuullisia valintoja ravintoloissa. Asetus astuu voimaan toukokuun 2019 alussa. Euroopan komissio ei vastusta Suomen asetusehdotusta, joka velvoittaa ravintoloita ilmoittamaan näkyvästi lihan alkuperämaan tarjoilupaikoissa.
Suomi lähetti kesäkuussa 2018 komissiolle ehdotuksen asetuksesta, joka velvoittaisi ravintoloita ilmoittamaan näkyvästi kalan ja lihan alkuperämaan tarjoilupaikoissa. Merkittävä osa Suomeen tuotavasta lihasta päätyy juuri ravintoloihin ja muihin tarjoilupaikkoihin. Alkuperämerkintöjen vahvistaminen sisältyy Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelmaan.
Vaatimus koskee naudan, sian, lampaan ja vuohen sekä siipikarjanlihaa. Näille lihalajeille on EU-lainsäädännössä harmonisoidut alkuperämerkintävaatimukset, kun niitä myydään pakattuna. Alkuperämerkintävaatimus koskee myös aterian ainesosana käytettyä tuoretta jauhelihaa.
Sika, jolla (alku)perästä suuhun tungettu kanki. Kuva: VESA LEHTO
Asetus ei koske puolivalmisteiden eikä riistan alkuperää
Asetus koskee aterian raaka-aineena käytettyä tuoretta, jäähdytettyä ja jäädytettyä lihaa. Asetus ei koske aterian raaka-aineena käytettyjä raakaliha- tai lihavalmisteita. Jos ravintolassa esimerkiksi valmistetaan jauhelihapihvit tuoreesta jauhelihasta, lihan alkuperämaa täytyy ilmoittaa. Jos sen sijaan jauhelihapihvit tulevat raakana ravintolaan, jossa ne paistetaan tai pihvit tulevat ravintolaan kypsinä, jossa ne lämmitetään, pihvien raaka-aineena käytetyn lihan alkuperämaata ei tarvitse ilmoittaa.
Asetus ei myöskään koske poron, riistan ja hevosen lihaa. Näille lihalajeille ei ole harmonisoituja alkuperämerkintävaatimuksia.
Suomalaiset kuluttajat yhdistävät lihan ja kalan alkuperän tuotteiden laatuun
Suomi jatkaa EU-tason vaikuttamista alkuperämerkintävelvoitteen laajentamiseksi myös kalaan, muihin lihalajeihin sekä lihajalosteisiin. Tarjoilupaikkoja kannustetaan ilmoittamaan aterioiden raaka-aineena käytetyn lihan ja kalan alkuerämaa kuluttajalle, vaikka lainsäädäntö ei sitä edellytä.
- Ravintoloiden kannattaa samassa yhteydessä ottaa kaikenlaisen lihan ja kalan alkuperän kirjallinen ilmoittaminen osaksi jokapäiväistä toimintaa. Tällöin rajaus tuoreen lihan tai jalosteiden välillä ei aiheuta ylimääräistä työtä ravintoloiden arjessa. Kuluttajat arvostavat korkealle läpinäkyvyyttä vastuullisuuden kulmakivenä. Alkuperämerkinnöistä laajasti kertovat ravintolat erottuvat markkinassa edukseen, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä toteaa.
Suomi on esittänyt, että alkuperämerkinnöistä tulisi ylipäänsä säätää ensisijaisesti EU-lainsäädännössä. Koska alkuperämerkintöjä koskevaa EU-lainsäädäntöä ei kuitenkaan ole kehitetty toivotussa aikataulussa, on alkuperätietoa pyritty lisäämään kansallisilla asetuksilla.
Mitä tämä käytännössä tarkoittaa?
Toisin sanoen siis esimerkiksi esipaistetun Turkista tulleen kebablihan tai esipaistetun Kiinasta tulleen kanafilesuikaleen alkuperää ei tarvi kertoa, koska asetus ei koske puolivalmisteita tai esikypsytettyjä ravintolaan tulevia pihvejä. Einesten lihoistakaan ravintoloilla ei ole kertomisvelvollisuutta. Asetuksen kohdistaminen tuntuu siis hieman suppealta tai ainakin erikoiselta, eikä kohtele ravintoloita tasapuolisesti.
On hyvä, että asiakkaalla on mahdollisuus saada tietous tuotteen alkuperästä. Lähiruoka on tullut jäädäkseen ja monille ravintoloille tuotteen alkuperä on jo myyntivaltti. Kirjallinen ilmoittaminen kuulostaa kuitenkin aika kankealta, voisiko tässä olla jotain muuta reittiä?! En tosin täysin tiedä, mitä tuo kirjallinen ilmoittaminen ihan täysin tarkoittaa. Kelpaako esimerkiksi raapustus vaikkapa ravintolan liitutaululle? Viimeksi kun tarkistin, myös tämä oli kirjallista.
Allergeenien kohdalla riittää suullinen ilmoittaminen asiakkaan niitä kysyessä. Ravintolatoiminta on välillä hyvinkin hektistä ja tilauksia voi tulla paljonkin lyhyellä varoitusajalla. Kokoustarjoilupyyntö voi tulla ohi listojen ja erityistoivomuksineen kovin tiukalla aikataululla ja esimerkiksi tällaiseen reagoiminen kirjallisin dokumentein kuulostaa kovalta, varsinkin kun vuoroja painetaan minimihenkilömäärin.
Mitenköhän kotiovelle tuotava ravintolaruoka, koulujen keittiöt, työpaikkaruokalat, kotihoidon kautta tuotava ruoka, ruokafestarit, mahtaako niissä olla samat velvoitteet? Tuli vaan mieleen, tähän varmaankin saadaan pian selvyys.
Tiedän, että tämä tulee herättämään ylimääräistä kiroilua keittiöissä. Alkuperätietoja koitetaan etsiä pakkauksista, jos nyt sellaisia pystytään jostain löytämään. Elintarvikeketju voi olla yllättävänkin pitkä ja alkuperäinen pakkaus jo jossain aivan muualla.
Kannatan toki tätä alkuperästä saatavaa tietoutta, mutta ehkä tässä olisi vielä mietittävää.
Ei tämä tietenkään ylivoimaista ole ja tällä voidaan ravintoloita ohjata myös ostamaan suomalaista lihaa. Suomessa antibioottien käyttö on verrattain vähäistä, ympäristövaatimukset tiukempia ja eläinten olosuhteet paremmat kuin monissa muissa maissa.
Toisaalta lihaisien raatojen pureskelu voitaisiin lopettaa vaikka ihan kokonaankin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti